Kympin keskiarvon lapsi haluaa amikseen

Järkevä ja kypsä ikäisekseen

nono kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kahden YO-n äiti kirjoitti:

Lukio on aivan turha, ellei sitten suuntaa kuvataide- urheilu tai esim. medialukioon. Erikoislukioita on tänäpäivänä paljon. Ammattikoulun papereilla pääsee nykyisin korkeakouluun ja tätä kauttaa yliopistoon tai tekniseen korkeakouluun ym. Joten anna lapsesi tehdä niin kuin haluaa. 

No ne kuvataide-urheilu lukiot vasta turhia onkin :D

Viime kevään ylioppilas kävi biologiaan painotteisen lukion ja pääsi heti lääkikseen. Joten jos tietää minne suuntaa niin erikoislukiot eivät todellakaan ole turhia!

 hänen on täytynyt olla hyvä myös fykessä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluatko kertoa mille alalle amikseen? Jonnekin luovalle?

Ei, sähköalalle, laborantiksi tai LVI-alalle on hakemassa, tuossa järjestyksessä. Häntä kuulemma kiehtoo rakentaa systeemi ja sitten nähdä kun se lähtee toimimaan, tuossa sähkössä siis. -AP

Koitapa puhua ihan suomea välillä.

Kahden YO-n äiti kirjoitti:

Lukio on aivan turha, ellei sitten suuntaa kuvataide- urheilu tai esim. medialukioon. Erikoislukioita on tänäpäivänä paljon. Ammattikoulun papereilla pääsee nykyisin korkeakouluun ja tätä kauttaa yliopistoon tai tekniseen korkeakouluun ym. Joten anna lapsesi tehdä niin kuin haluaa. 

urheilu, kuvataide, loppupeleissä höpöhöpöjä. 

Kympin lapsia ei oo amiksessa vaan menevät lukioon ja yliopistoon. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On toki aiheellista muistaa, että ammatillinen koulutus ei estä opiskelua ammattikorkeassa tai yliopistossa, mutta miksi aina unohdetaan käytännön työ? Mitä vikaa tavallisessa suorittavassa työssä on? Miksi sitä ei saisi tehdä ja miksi siihen ei saisi kouluttautua?

Ei kukaan jaksa tehdä suorittavaa työtä ja koulutusaika menee hukkaan. Siis jos on yhtään keskitasoa fiksumpi

Miten se voisi hukkaan mennä, jos kuitenkin voi opiskeluaikoina mennä kesätöihin esim. sähköasentajaksi eikä hautausmaanharavoijaksi? Siis sitten kuin suorittavaan työhön kyllästyneenä on tarpeeksi motivoitunut opiskelemaan yliopistossa.

Koska tällöin lukio jää käymättä ja pelkona on fakki-idiootiksi valmistuminen

Millä tavalla lukion käyminen voi taata sen, että sen jälkeen ei voi tulla fakki-idiootiksi? Eivät kaikki ylioppilaat pääse yliopistoon, idiootit eivät edes amikseen.

Ei se takaakaan, myös lukion käymällä voi olla hankkimatta hyvää yleissivistystä. Lukio kuitenkin antaa siihen mahdollisuuden ja suurin osa tutuista lukion käyneistä tietää myös muustakin kuin omasta alasta. Amiksen käyneillä tämä on harvinaisempaa, jopa tietämys omasta alasta on usein puutteellista. Kieltämättä hauskaa, kun DI-kaveri näyttää tietävän lääketieteestä enemmän kuin lähihoitajatuttu

hän on saattanut aikanaan pyrkiä ensiksi lääkikseen, eikä ole ollenkaan harvinaista että tekniikan yo pyrkii lääkikseen tai valmis dippi ja osa pääsee. Älyvuodossa green doctor pyrkinyt viisi kertaa ja on DI. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

MiäsHenkilö kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa järkevältä. Hänhän voi mennä esim.: amis -> ammattikorkea: insinööri -> DI -> tekniikan tohtori. Ei amis sulje pois edes akateemista uraa.

Työkavereina on ollut pari lukion väliin jättänyttä DI:tä ja sen huomaa, eikä mitenkään positiivisesti. Matemaattiset taidot eivät oikein rakennu peruskoulun matematiikan pohjalta.

Bullshit. Sähköalalla amitsutaustainen (diplomi)insinööri hakkaa mennen tullen lukiotaustaisen .

Noin niinku 15 vuoden kokemus alalta ja nähty niin monta kertaa käytännössä tämä, itse olen ins/DI/arska (ja lukiokin käyty).

Tekniikan puolella on paljon muutakin kuin sähköala 🙄

Miksi luit noin vuotta päästäksesi DI:ksi? Etkö työllistynyt aikaisemmilla tutkinnoilla, palkka ei riittänyt?

Siksi, koska minusta ei koskaan pitänyt tulla edes dippainssiä. Tienasin viisi vuotta AMK-inssiksi valmistuneena paremmin kuin 90% samana vuonna valmistuneet dippainsseistä (TEKin tilastojen perusteella). Samana keväänä tosin valmistuin työn ohessa opiskellen viiden vuoden jälkeen dippainssiksi. Ja ainoa syy miksi menin TTKK:lle - kuulin turhan monta kertaa "et vaan pysty", joten pitihän ne turvat tukkia ja kuitata takaisin "anytime".

Meinaan ns oikean työn kannalta en oppinut sitten YHTÄÄN MITÄÄN sellaista, jota en olisi jo oppinut tekuAMK:ssa tai työelämässä...mutta voipahan sanoa olevansa akateeminen häng-araund nyt.

Joten kirveesi kopsahti kiveen pahasti jos yritit olla niin terävä ad hominem. Ensi kerralla sitten vähän paremmin, eikös juu?

No, itse olen tekniikan tohtori (ylioppilas->DI->TkT) ja väitän, että asiantuntemukseni on parempi, kuin saman alan amistaustaisella inssillä/DIllä juurikin paremman matemaattisen osaamisen vuoksi. Katsos, kun tekniikan alallakin työtehtäviä on erilaisia ja ne vaatii erilaista osaamista, eikä sähköala ole tästä mitenkään poikkeus.

Siis väitätkö nyt, että lukion matematiikka painaa korissa noin paljon edelleen tohtorina? Et voi olla tosissasi. Samat asiathan siellä yliopiston matematiikan tunnilla kerrataan ja vähän päälle.

Juuri näin minäkin kyseenalaistan, että lukion pitkä matikka joka on kuitenkin insinöörimatikan ALKEITA mukamas painaa tohtoritasolla...

No, jos asian noin ajattelee, mutta hieman jos olisit henkeä vetäissyt, ymmärtäisit asiaa ajatella vähän pidemmälle. DI-tutkinnon matikat rakentuu lukion pitkän matikan päälle. Meidän matikoissa ainakin kerrattiin lukion pitkä matematiikka läpi ensimmäisen peruskurssin ensimmäisten viikkojen aikana, jonka jälkeen tuli jo uutta asiaa. Jos pitkää matikkaa ei ole lukenut, helposti putoaa kärryltä jo aivan alussa. Kyllä mä väitän, että jos olisin amispohjalta ponkaissut, en olisi nyt tekemässä tätä homma, mitä nyt teen.

Jo pelkkä tekuAMK-inssien matematiikka menee syvemmälle kuin lukion pitkä matikka, ja amitsutaustaisilla on huomattava määrä ylimääräistä matematiikkaa, samaan aikaan kun me lukiosta tulleet käytiin ylimääräistä (teoreettista) sähkötekniikkaa ja elektroniikkaa.

Eli aivan bullshittiä puhua että lukion pitkä matikka on edellytys DI-opintoihin, syvemmän osaamisen sille teoreettiselle puolelle saa jo ihan AMK-papereiden kautta.

Tiedätkö muuten miksi aikoinaan (2000-luvun alussa) TTKK:n ohjelmistotekniikan proffa (J.Harju?) hyökkäsi vahvasti suomalaista korkeakoulumatematiikan opettamista vastaan - siksi että se on "aivan liian epäpragmaattista". Enkä yhtään ihmettele, näin tekuAMK ja dippainssimatikoiden läpikäyneenä. Tekussa sentäs laplace & fourierit sidottiin mukavasti käytäntöön ja niitä  sitten tutkittiinkin tietoliikennetekniikan ja sähkötekniikan labroissa, mutta eipä vastaavia käytännön harjoitteita korkeakoulussa nähty jokseenkaan koskaan muualla kuin säätötekniikan puolella (PID-säätimien & teorian kanssa pelehtiessä).

Jouduitko lukemaan aina matematiikat yhä uudelleen eri oppilaitoksissa? Mikä muuten on tekuAMK? Kävitkö tekun vai AMK:n vai molemmat?

Kyllä säätötekniikkaa luetaan muuallakin esim. Olun yliopiston prpsessitekniikan puolella.

Vierailija kirjoitti:

Kympin lapsia ei oo amiksessa vaan menevät lukioon ja yliopistoon. 

Kyllä mä menin amikseen, vaikka kympin keskiarvo olikin. Ja amiksen jälkeen menin ihan oman alani töihin, ns. haalarihommiin.

Myöhemmin kävin töiden ohessa lisää kouluja ja sain lopulta maisterin paperit kouraan. Urakin on edennyt ihan mukavasti. Olen saanut paljon hyötyä siitä, että minulla on käytännön kokemusta tämän alan töistä, toisin kuin muilla vastavalmistuneilla maistereilla.

nono kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kahden YO-n äiti kirjoitti:

Lukio on aivan turha, ellei sitten suuntaa kuvataide- urheilu tai esim. medialukioon. Erikoislukioita on tänäpäivänä paljon. Ammattikoulun papereilla pääsee nykyisin korkeakouluun ja tätä kauttaa yliopistoon tai tekniseen korkeakouluun ym. Joten anna lapsesi tehdä niin kuin haluaa. 

No ne kuvataide-urheilu lukiot vasta turhia onkin :D

Viime kevään ylioppilas kävi biologiaan painotteisen lukion ja pääsi heti lääkikseen. Joten jos tietää minne suuntaa niin erikoislukiot eivät todellakaan ole turhia!

tavallisesta lukiosta pääsee lääkikseen jos on päästääkseen jos älyää ottaa kaikki kurssit fykebi ja pitkästä matematiikasta ei oo haittaa.

Ammattikoulusta voi jatkaa opintojaan aivan, kuin lukiostakin. Ja amiksessa voi tehdä kaksoistutkinnon jos on noin supevälkky - tosin totuus voi siinä kohtaa olla toinen. Peruskoulu nyt on kuitenkin eri juttu, kuin seuraava pykälä menipä lukioon tai amikseen. Ja amiksessa istutaan kyllä ihan riittävästi myös..

amisope kirjoitti:

Kahden YO-n äiti kirjoitti:

Ammattikoulun papereilla pääsee nykyisin korkeakouluun ja tätä kauttaa yliopistoon tai tekniseen korkeakouluun ym. Joten anna lapsesi tehdä niin kuin haluaa. 

Saattaahan niillä ehkä päästäkkin, en tiedä onko noin.

Mutta ei niillä kyllä PÄRJÄÄ siellä korkeakoulussa. Varsinkin teknisessä yliopistossa (vanh. korkeakoulu) kasetti kyllä hajoaa, jos pohjalla on pelkkä amiksen trololololoo-matikka. Se ei ole edes lukion lyhyen matikan veroista tasoltaan.

Kannataa ihan suosiolla käydä se lukio - ja luonnontieteet kunnolla - jos tekniikan alalle tähtää. Joudut kumminkin opiskelemaan ne matikat ym. Parempi tehdä se lukiossa kuin sitten korkeakoulussa itkua vääntäen kun ei meinaa pysyä muiden tahdissa...

ei pääse amiksen matikalla yliopistoon esim teknilliseen, täytyy suorittaa pitkä matematiikka , kenties fysiikka eli iltalukio

Itse kannattaisin kyllä lukiota tai kaksoistutkintoa. Minäkin halusin yläasteen jälkeen lähteä Ypäjän hevosopistolle opiskelemaan hevosenhoitajaksi. Äitini sai raivarin... Raivokohtaus oli tietysti liioiteltu, mutta muuten olen iloinen, että vanhempani patistivat minut lukioon. Nyt olen lääkiksessä ja hevoset ovat säilyneet elämässä kivana harrastuksena :)

3-vuotisen sähköasentajalinjan käyneenä, voin sanoa, että kyllä siellä kova matematiikan taso oli ainakin 

-80 luvun alussa.

Ammattikoulun käyneet opiskelevat amk:ssa lukion käyneet kiinni fyssassa, matikassa ja kielissä. ja lukion papereilla hakeneet lukevat enemmän ammattiaineita. itseäni hirvitti lukiotyypit, jotka eivät tienneet tuon taivaallista alasta johon aikoivat insinööriksi. Opettelivat kaiken ulkoa..heh heh.Väkipakolla opiskelu on peestä, joten hyvillä amispapruilla voi tulla huippu-inssi. Ja ne fysiikat ja matikat sitten kympin tyypillä on helppoa amk:ssa. Saa keskittyä olennaiseen. eli jos kuvittelet tekeväsi esim. bilsan lukemisella jotain amk:ssa, niin lukiossa sitä sitten luetaan. no jos käsillä tekeminen on hyvä juttu, amis sitte, tai se kaksoistutkino tai amis+iltalukio. ja jos hyvillä kirjoitustaidoilla tekee jotain, lukiossa sitä aletaan harrastamaan melko pian.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja on hyvin varma asiastaan. Miehen mukaan sulaa hulluutta, itse olen hieman kahden vaiheilla. Toisaalta varmasti pärjäisi hyvin lukiossakin, toisaalta hänen elämänsä ja unelmansa siinä ovat kyseessä.

Syy on kuulemma se, että ei jaksa istua pulpetissa mitään tekemättä enää kolmea vuotta. Omien sanojensa mukaan ei tee muuta kuin pelaa puhelimella koulussa koska siellä on tylsää kuulemma ihan kaikki. Ihmiset ja opetettavat aineet. Haluaa kuulemma saada aikaan jotain omaa ja oikeaa.

Itse olin peruskoulussa luokkani paras ja olisin tahtonut ammattikouluun. Vanhemmat eivät vaan suostuneet. Amikseen pääsin vasta lukion jälkeen.

Pidin amiksesta niin että valmistuin opettajaksikin sinne. Silloin jo muutuivat nämä korkeakoulujen valinnat että hyvällä ammattikoulutodistuksella pääsi jatko opintoihin helpommin kuin keskinkertaisella YO-todistuksella.

Opetaja aikoinani oli paljon suosittuja linjoja, joihin pääsemiseen vaadittiin paljon parempi todistus kuin lukioon.

Samallakin linjalla jossain sähköpuolella saattoi olla peruskoulun kympin oppilaita ja niitä jotka eivät edes lukioon olisi päässeet.

Suosittelen amista, vaikka sekin saattaa nykyään olla kännykän räpeltämistä.

Et varmaan ole tietoinen nykyisistä opiskelijavalinnoista, mutta ammattikorkeakouluissa ollaan menossa siihen suuntaan että amistodistuksesta ei saa pisteitä lainkaan. Jatko-opintojen kannalta amis on muutenkin huono, voi olla että joutuu tekemään aika kovan työn jos haluaa myöhemmin esim. teknilliseen yliopistoon. Lukion pitkää fysiikkaa ja matikkaa ei ihan päivässä opiskella. Uskon että amis on hyvä sellaisille henkilöille joilla on vahva käsitys omasta alasta, mutta jos haluaa mennä sinne vain sen vuoksi että lukio ei kiinnosta, veikkaan että opinnot keskeytyvät melko nopeasti motivaation puutteeseen.

Lukiosta amk:hon menneenä voin sanoa että amkilaisluokkatoverini joilla oli amistausta olivat huomattavasti vahvemmilla kuin minä lukiotaustani kanssa.

Amikseen kannattaa ehdottomasti mennä jos tietää mikä ala kiinnosta ja jos älli riittää niin tekee kaksoistutkinnon.

Mun mies kävi sähköasentajan tutkinnon amiksessa, teki samalla kaksoistutkinnon ja jatkoi sieltä ilman mitään ongelmia yliopistoon. Nyt on hyvä palkkaisessa työssä.

Vierailija kirjoitti:

Lukiosta amk:hon menneenä voin sanoa että amkilaisluokkatoverini joilla oli amistausta olivat huomattavasti vahvemmilla kuin minä lukiotaustani kanssa.

Amikseen kannattaa ehdottomasti mennä jos tietää mikä ala kiinnosta ja jos älli riittää niin tekee kaksoistutkinnon.

Mun mies kävi sähköasentajan tutkinnon amiksessa, teki samalla kaksoistutkinnon ja jatkoi sieltä ilman mitään ongelmia yliopistoon. Nyt on hyvä palkkaisessa työssä.

Pohjakoulutuksen hyödyt riippuvat hyvin vahvasti opiskeltavasta alasta ja jonkin verran siitä, millaisiin töihin haluaa. Teknisillä mm. matemaattisia taitoja vaativilla aloilla kaksoistutkinto lienee paras vaihtoehto. Sitten taas enemmän käytännön osaamiseen perustuvilla aloilla amiskoulutus on yleensä parempi pohja. Tosin sitten voi tulla ongelmia kielten kanssa, jos osa opiskelumateriaalista on englanniksi, haluaa harjoitteluihin ulkomaille jne.

Jos on kympin oppilas niin kolmoistutkinto.

Miksi tyytyä vain amikseen tai kaksoistutkintoon.

Jos sähköpuoli kiinnostaa niin lukio-opinnot ehdottomasti.

Mitä puhuit pelaamisesta niin se on todella iso ongelma nuorilla, pelaaminen on pakonomaista ja siihen on kehittnyt lapsellasi riippuvuus. Mitä aiot asialle tehdä? Peliongelma nyt, helppoa tulla muitakin riippuvuuksia.

Tiedän tapauksia joille on kehittynyt riippuvuus pornoon, uhkapeleihin, huumeisiin, tupakkaan.

Sille neroimmallekin peruskoululaiselle voi käydä huonosti. Seuraan läheltä tilannetta jossa lapsi on ollut todella lahjakas ja pärjäävä ja vanhemmat eivät ole olleet tietoisia riittävän varhain lapsen paheista, jo yläkouluaikaan huumeita sama jatkui lukiossa ja nyt AMK:ssa. 

Ap täällä päivittää kuulumiset, täällähän on ollut paljon keskustelua.

Toissapäivänä miehen kanssa asiasta riideltyäni päätin, että keskustelen perusteellisesti lapsen kanssa. Sain ne samat vastaukset: Kun mikään ei koulussa kiinnosta, paitsi matikka, niin ei näe mieltä lukiossa, kun sähköala kiinnostaa.

Lisäksi, otin yhteyttä serkkuuni, joka opiskelee matikkaa. Keskustelin myös hänen kanssaan aiheesta, ja hän suostui tapaamaan lapseni ja katsomaan hänen kanssaan miltä se pitkä matikka näyttäisi. Tänään sitten serkkuni kävi meillä, ja tekivät tuntikausia lukion matikkaa (suurkiitos siitä ihanalle serkulleni), ja siitä lapsi kyllä vaikutti innostuvan. Hän  jatkoi laskemista vielä serkun lähdettyäkin, ilmeisesti ainakin siihen tykästyi. Serkun mukaan lapsi tajuaa asiat erittäin nopeasti, ja hänestä näkee, että pärjäisi oikein hyvin pitkässä matikassa jos haluaisi lukioon mennä. 

Aikoo kuulemma silti mennä amikseen ja opiskella pitkän matikan itsenäisesti tai lukiossa amiksen ohella jos se onnistuu.

Minä itse huomaan että olen täysin okei hänen valintojensa kanssa. Tajusin, että alitajuisesti haluan lapsen menevän lukioon pönkittääkseni omaa statustani, vaikka tärkeintä on että lapsi on onnellinen. Siksi haluan, että hän tekee omat valintansa. Äitinä minä voin sitten olla tarjoamassa tietoa, tukea ja vaihtoehtoja, siksi olenkin iloinen että tajusin ottaa yhteyttä serkkuuni. -Ap

Vierailija kirjoitti:

Minä itse huomaan että olen täysin okei hänen valintojensa kanssa. Tajusin, että alitajuisesti haluan lapsen menevän lukioon pönkittääkseni omaa statustani, vaikka tärkeintä on että lapsi on onnellinen. Siksi haluan, että hän tekee omat valintansa. Äitinä minä voin sitten olla tarjoamassa tietoa, tukea ja vaihtoehtoja, siksi olenkin iloinen että tajusin ottaa yhteyttä serkkuuni. -Ap

Hienoa, Ap!

Hyvä että annat lapsen tehdä omat valintansa ja tuet häntä. Lapsesi saa olla onnellinen siitä, että hänellä on kaltaisesi äiti.