Olen ns.perinteinen nainen ja yritän olla valittamatta miehelleni mistään.

Vierailija kirjoitti:

Uusi naisystäväni on hieman tällainen. Vaatii kuulkaa totuttelua pitkän jäkätyssuhteen jälkeen, että edes osaa olla välillä passattavana. Tai että palaa kiiltävään kotiin ja siellä onkin vastassa hymyilevä ja oikeasti tyytyväinen nainen.

Hienoa tässä on se, että miehen ja naisen rooli on nyt selkeämpi. Ei tule ihmeellistä uhriutumista, vaan jos vaikka pitää vaihtaa autoon renkaat, niin hän kysyy koska se onnistuisi ja asia sovitaan. Aiemmassa suhteessa sekin perusjuttu alkoi heti jollain negatiivisella "Niin eksä oo muka kattonut säätiedotuksia, että huomenna voi olla tiet jäässä ja muillakin on jo vali-vali..." Sitten kun oli illat täynnä palavereita ja lasten harrastusten vetämisiä, niin ihmeteltiin kun vapaa ilta onkin kolmen päivän päässä. Sitten kiukulla vaihtoi itse tai kävi isällään ja hirveä mussutus asiasta päiviä jälkeenpäin. Ja vielä se "ei tässä ny miehiä tarvita" -leuhotus perään. ARGH!

Ja hämmästyttävintä että käytännössä tasa-arvo toteutuu tällä tavalla arjessa paljon paremmin, eli osallistun ruuanlaittoon ja siivoukseenkin aivan automaattisesti, kun toinen teoillaan osoittaa arvostavansa. Oikeasti alkaa itsekin miettimään, että mitä jos palaisikin kotiin kukkakaupan kautta. Joka on olllut ennen mulle aivan outo ajatuskin.

Minulla on täsmälleen samanlaiset kokemukset. Harmi että nämä tulee monesti opittua kantapään kautta kun ei tajua, että muunlaisiakin kumppaneita voi olla olemassa.

Vierailija kirjoitti:

Saitko lapsen jo lapsena kun korkeakoulutus oli vielä kesken?

Olin jo ehtinyt suorittaa lh:n tutkinnon. Siinä työssä olen ollut, enkä nyt ainakaan haaveile jatko-opinnoista. ap

Vierailija kirjoitti:

Uusi naisystäväni on hieman tällainen. Vaatii kuulkaa totuttelua pitkän jäkätyssuhteen jälkeen, että edes osaa olla välillä passattavana. Tai että palaa kiiltävään kotiin ja siellä onkin vastassa hymyilevä ja oikeasti tyytyväinen nainen.

Hienoa tässä on se, että miehen ja naisen rooli on nyt selkeämpi. Ei tule ihmeellistä uhriutumista, vaan jos vaikka pitää vaihtaa autoon renkaat, niin hän kysyy koska se onnistuisi ja asia sovitaan. Aiemmassa suhteessa sekin perusjuttu alkoi heti jollain negatiivisella "Niin eksä oo muka kattonut säätiedotuksia, että huomenna voi olla tiet jäässä ja muillakin on jo vali-vali..." Sitten kun oli illat täynnä palavereita ja lasten harrastusten vetämisiä, niin ihmeteltiin kun vapaa ilta onkin kolmen päivän päässä. Sitten kiukulla vaihtoi itse tai kävi isällään ja hirveä mussutus asiasta päiviä jälkeenpäin. Ja vielä se "ei tässä ny miehiä tarvita" -leuhotus perään. ARGH!

Ja hämmästyttävintä että käytännössä tasa-arvo toteutuu tällä tavalla arjessa paljon paremmin, eli osallistun ruuanlaittoon ja siivoukseenkin aivan automaattisesti, kun toinen teoillaan osoittaa arvostavansa. Oikeasti alkaa itsekin miettimään, että mitä jos palaisikin kotiin kukkakaupan kautta. Joka on olllut ennen mulle aivan outo ajatuskin.

Ei ei tämä voi pitää paikkansa. Mammat ovat tehneet ketjussa selväksi, että miehet arvostavat vain jämäköitä uranaisia jotka valittavat miehelle ja pitävät jöötä! Muut petetään ja jätetään ;)

Vierailija kirjoitti:

Uusi naisystäväni on hieman tällainen. Vaatii kuulkaa totuttelua pitkän jäkätyssuhteen jälkeen, että edes osaa olla välillä passattavana. Tai että palaa kiiltävään kotiin ja siellä onkin vastassa hymyilevä ja oikeasti tyytyväinen nainen.

Hienoa tässä on se, että miehen ja naisen rooli on nyt selkeämpi. Ei tule ihmeellistä uhriutumista, vaan jos vaikka pitää vaihtaa autoon renkaat, niin hän kysyy koska se onnistuisi ja asia sovitaan. Aiemmassa suhteessa sekin perusjuttu alkoi heti jollain negatiivisella "Niin eksä oo muka kattonut säätiedotuksia, että huomenna voi olla tiet jäässä ja muillakin on jo vali-vali..." Sitten kun oli illat täynnä palavereita ja lasten harrastusten vetämisiä, niin ihmeteltiin kun vapaa ilta onkin kolmen päivän päässä. Sitten kiukulla vaihtoi itse tai kävi isällään ja hirveä mussutus asiasta päiviä jälkeenpäin. Ja vielä se "ei tässä ny miehiä tarvita" -leuhotus perään. ARGH!

Ja hämmästyttävintä että käytännössä tasa-arvo toteutuu tällä tavalla arjessa paljon paremmin, eli osallistun ruuanlaittoon ja siivoukseenkin aivan automaattisesti, kun toinen teoillaan osoittaa arvostavansa. Oikeasti alkaa itsekin miettimään, että mitä jos palaisikin kotiin kukkakaupan kautta. Joka on olllut ennen mulle aivan outo ajatuskin.

Tää oli jotenkin herttainen. Sun eksästä tulee mieleen aivan minä :D Saattaisin juurikin ajaa auton sinne iskälle ja sitten valittaa jälkeen päin, että kiva kun joutuu vielä aikuisena viemään sinne, kun mies ei vaivaudu renkaita vaihtamaan. Tai kysyä, että vaihdanko itse ja kuolen kun ne paineet on päin hemmettiä. Luultavasti voisin myös mennä niitä vaihtamaan, jolloin mies tulisi perässä tekemään paremmin. Yritän oikeasti olla kiva ja valittamatta, mutta se on tällä luonteella suuri mahdottomuus. Osaan kuitenkin pyytää anteeksi ja huumori pelastaa. 

En halua kysyä mitään mutta lähetän tsemppiä sinne hellan ja nyrkin väliin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jeesus mitä vastauksia! :D ei kaikkien miehet yritä käyttää hyväksi toisen avuliaisuuttaa ja hauku ja hakkaa heti kun mahdollisuus olisi! Joillakin meillä on hyviä miehiä jotka ARVOSTAVAT kaikkea mitä teemme heidän eteensä.

Just joo. Palveluksien vastaanottaminen ei ole arvostusta. Miehet ovat käyttäneet koko historian ajan hyväksi naisen taloudellista riippuvuutta, siksi siinä on riskinsä. Nämä perinteisvaimulit tulevat yleensä petetyiksi ja jätetyiksi, sitten jäädään ruikuttamaan ilman tuloja.

Kannattaa miettiä onko oman elämän sitominen niin huonoon osaamiseen kuin kotityöt järkevää. Miehet ovatvmaailmanlaajuisesti määrittäneet naisen työn paskaksi. Ikinä en tekisi työtä ihmiselle joka pitää työtäni yksinkertaisena ja minua heikompana astiana.

Harmi että kokemuksesi miehistä ovat näin negatiivisia :( minulla on hyvä mies ja hyvä isäkin ollut aikanaan. Voimia sinulle, kyllä hyviäkin löytyy joihin voi luottaa.

Ap;llä on VASTUU ELÄÄ OMA ELÄMÄNSÄ MITEN HÄN SEN PARHAAKSEEN NÄKEE. Hänellä on oma elämänsä, ja lapsella omat. Suomessa uhriudutaan hirveästi lasten puolesta, ja mikään ei kuitenkaan ole ikinä riittävää.

Joku sanoi että ap;lla on vastuu näyttää tasa-arvoista esimerkkiä lapsiensa tähden. Kysynkin sinulta, onko sinulla ollut oma tahto elämässäsi, vain toistatko äitisi tapoja? Onko joulupöydässä se sama lipeäkala mitä kukaan ei syö vain koska lapsuudenkodissasi on ollut? En usko.

Lakkaa syyttämästä kotiolojasi ja ota vastuu omasta onnellisuudestasi. Kukaan muu sitä ei puolestasi ole tekemässä.

N21

Tuleeko koskaan huono omatunto kun pysähdyt ajattelemaan, että olet tehnyt lapset näin pahaan maailmaan kärsimään kuoleman ja sitä ennen (pitkän) elämän työttömänä vain omasta kotileikintarpeestasi?

Itselleni tällainen järjestely olisi ankea, olisinpa kumpi osapuoli tahansa. Ajatus siitä, että tyttöystäväni keräisi säännöllisesti sukkia tms perästäni pitkin lattioita kuulostaa toisaalta jotenkin vielä ahdistavammalta kuin, se että jäisin itse kotia pyörittämään kodinhengettäreksi. 

Mutta jos tämä toimi Ap:n ja hänen puolisonsa kanssa, niin mikä ettei. Kannattaa tietenkin pitää mielessä mahdolliset sudenkuopat mitkä tähän liittyy, onko todellakin suunnitelma valmiina, jos asiat ei menekään enää niin hyvin kun tähän asti on mennyt. Ja kannattaa tosiaan ihan tietoisesti opettaa lapsille, että vaikka tämä malli toimii meille, niin se ei välttämättä toimi lapsilla. Aika helposti sitä kuitenkin kantaa niitä lapsuuden toimintamalleja, vaikka niistä ei itse välittäisikään, jos niitä ei ole koskaan kyseenalaistettu.

Vierailija kirjoitti:

En koe sitä rasitteeksi vaan on ihana laittaa miehelle ja lapsille ruokaa,siivoilla kotona ja leipoa. Tehdä kodista viihtyisä kaikille,

ap

Miksi miehesi ei halua samaa, vaan levittelee tavaroitaan ja jättää likaisia lautasia sinun siivottavaksesi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missä sulla menisi raja?

Jos mies joisi alkoholia joka ilta? Jos ei tulisi yöksi kotiin? Jos pelaisi asuntolaina-/vuokrarahat hedelmäpeleihin?

Mitä tekisit?

No tietysti tällaiset asiat olisi otettava vakavasti ja hakea miehelle ehkä apua? En osaa sanoa kun ei ole sellaista tilannetta ollut. Jos pelaisi rahat ja olisi siis peliriippuvainen niin rahat tulisi mun tilille, josta maksaisin kaikki ja mies saisi taskurahaa.. ja menisi hoitoon jos suostuisi? Toista ei kuitenkaan voi omistaa, eikä pakottaa mihinkään, mutta tietenkään ei voisi hylätäkään vaikeuksien edessä.

ap

Ilman miehen halua et voi ohjata miehen tuloja tilillesi ja pakottaa häntä hoitoon. Mitä teet, jos asunto menee peliriippuvuuden aiheuttaman rahattomuuden seurauksena alta ja sinulla ei ole edes rahaa ruokaan lapsille? Vieläkö jatkat tukemista ja yhteiseloa, vai asettaisitko kuitenkin lapsesi etusijalle, kuten kuuluukin ja eroaisit

Tätä kannattaa miettiä ennen kuin hankkii lapsia sen vastuuttoman jännämiehen kanssa. Miksi palstalla vedotaan aina ääritapauksiin? Ihan sama kun vuosia sitten joku perusteli, että ylipaino on ok koska voisi olla syöpäkin hohhoijaa kateelliset mammat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jeesus mitä vastauksia! :D ei kaikkien miehet yritä käyttää hyväksi toisen avuliaisuuttaa ja hauku ja hakkaa heti kun mahdollisuus olisi! Joillakin meillä on hyviä miehiä jotka ARVOSTAVAT kaikkea mitä teemme heidän eteensä.

Just joo. Palveluksien vastaanottaminen ei ole arvostusta. Miehet ovat käyttäneet koko historian ajan hyväksi naisen taloudellista riippuvuutta, siksi siinä on riskinsä. Nämä perinteisvaimulit tulevat yleensä petetyiksi ja jätetyiksi, sitten jäädään ruikuttamaan ilman tuloja.

Kannattaa miettiä onko oman elämän sitominen niin huonoon osaamiseen kuin kotityöt järkevää. Miehet ovatvmaailmanlaajuisesti määrittäneet naisen työn paskaksi. Ikinä en tekisi työtä ihmiselle joka pitää työtäni yksinkertaisena ja minua heikompana astiana.

Ikävää että sinulla on noin traumaattinen suhtautuminen miehiin. Oletko harkinnut terapiaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En koe sitä rasitteeksi vaan on ihana laittaa miehelle ja lapsille ruokaa,siivoilla kotona ja leipoa. Tehdä kodista viihtyisä kaikille,

ap

Miksi miehesi ei halua samaa, vaan levittelee tavaroitaan ja jättää likaisia lautasia sinun siivottavaksesi?

Ei vaan mies tekee oman osuutensa perheen tukena ja turvana sekä elättäjänä. Ap:n mies opiskelee turvatakseen perheen tulevaisuuden. Teidän perheessänne tasa-arvo ilmenee taas niin että mies elättää ja tekee kotityöt kun sinä harjoitat kiintymysvanhemmuutta viisi vuotiaalle sohvan pohjalta. Välillä jäkätät kuinka sinua sorretaan.

Se ei riitä että teet kotityöt. Sinun pitää myös tyydyttää miehesi seksuaaliset tarpeet aina kun hän haluaa, valittamatta. Ja pitää itsesi hoikkana ja kauniina.

Miehen mielestä viihtyisän kodin ei tarvi olla niin siisti kuin minun mielestäni. Siksi voi helpommin jättää tavaroitaan sekaisin ja minä taas kerään niitä kun haluan siistin kodin. Simple as that :) ap

Vierailija kirjoitti:

Se ei riitä että teet kotityöt. Sinun pitää myös tyydyttää miehesi seksuaaliset tarpeet aina kun hän haluaa, valittamatta. Ja pitää itsesi hoikkana ja kauniina.

Sinulle voi olla ylivoimainen työmaa mutta ei kaikille :)

Ja olen tehnyt töitä ja aion mennä taas töihin kun nuorinkin täyttää 3v jos voin tehdä kotona pph:n hommia, mutta viimeistään lapsen ollessa 5v menen lähärin töihin taas. Ei mulla mitään suunnitelmia ole eron tms.varalle, mutta tiedä, että sellaisenkin sattuessa pärjäisin ja voihan puolisi vaikka menehtyä. MUlla on kuitenkin töitä ja pystyn huolehtimaan itsestäni ja lapsistani.

Se, että passaan miestäni ja hoidan suurimman osaa kotihommia, ei tarkoita sitä, että olisin tyhmä tai muuten jotenkin dorka.

Ja kyllä, olen edelleen hoikka ja haluan pysyä hoikkana/normaalipainoisena ja pidän itsestäni ja ulkonäöstäni huolta. Mulla ei ole hiusten pidennyksiä tai irtoripsiä enkä sellaisia ikinä laittaisi, mutta meikkaan ja pukeudun kivasti, käytän koruja ja nimenomaan mieheni edessä haluan olla kaunis ja mieheni silmissä olenkin. Ikinä ei ole arvostellut ulkonäköäni, ei ennen/jälkeen raskauksien tai raskauksen aikana, ei milloinkaan.

ap

Suosittelen puhumaan säännöllisesti.  Vielä toisten vaatteita keräämään!

Opetatko myös lapsesi samaan kaavaan eli tytöt huolehtii jo ihan pieninä veljistään ja sitten alkaa tehdä kotitöitä kitisemättä? Eli teillä pojat saa isän mallin mukaan esim. jättää vaatteet lojumaan lattioille ja tehdä mitä huvittaa illalla, kun taas tytöt siivoaa paikkoja ja tinkii omista harrastuksistaan?

Mun sisko meni nuorena naimisiin ja sopi miehensä kanssa "perinteisen työnjaon". No kappas kun ei nykyaikana oikein noita perinteisiä miehen hommia ole, niin tää ukkohan tulee töistä ja rojahtaa sohvalle, siinä missä mun siskoa odottaa kotona toinen työmaa, eli saa hoitaa 3 lasta ja sen läävän. Ja keräillä juurikin niitä paskaisia ryysyjä pitkin lattioita. Hän lähestyy kolmeakymppiä ja näyttää jo nelivitoselta. Että eipä enää jaksa lesoilla tällä perinteisellä kotileikillä.