Miksi et tervehdi siivoojaa?
Olen toimistosiivoojana ja tervehdin hymyillen kaikkia, ja melkein kaikki toimistotyöntekijät tervehtivät takaisin/ensin. Poikkeuksena nuoret naiset jotka eivät hymyile koskaan eivätkä pukahda sanaakaan. Mistä tämä johtuu?
Kommentit (56)
Prototyyppi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Prototyyppi kirjoitti:
Meidän työpaikan siivooja jurottaa itsekseen, eikä ikinä nosta katsetta lattiasta.
Todella hyvää jälkeä tekee mutta on erakkomainen, eikä kukaan ole ikinä kuullut hänen vastaavan tervehdyksiin tai puhuvan kenenkään kanssa.
Jos tekee työnsä erinomaisesti, miksi pitää todeta "mutta..."? Ei niitä lattioita puhumalla kiilloteta.
Tyypillinen esimerkki asennevammasta mikä työpaikoilla vallitsee hijaisempia yksilöitä kohtaan. Harmisllista että tuota asennetta lietsotaan entistä enemmän kaiken maailman nami nami pusi pusi - konsulttien myötä.
Myös hiljaisilla ihmisillä on ihmisoikeudet. Oikeus tulla kunnioitetuksi sellaisina kuin ovat.
Jaahas. Yksi lensi yli käenpesän ja se en ollut minä.
Pitäisikö se siivooja nostaa sitten kraiveleista seinälle ja karjua sille naama punaisena että "nyt jumalauta tervehdit kun sua tervehditään, koska ihmisoikeudet!" Mielestäni, jos tuo on kaikin mahdollisin tavoin ja elein ilmaissut haluavansa olevan rauhassa, suotakoon se hänelle. Aika vähän edes ollaan samaan aikaan officella. On niin erilaiset työajat.
Silti jauhat hänestä paskaa täällä?
Vierailija kirjoitti:
Prototyyppi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Prototyyppi kirjoitti:
Meidän työpaikan siivooja jurottaa itsekseen, eikä ikinä nosta katsetta lattiasta.
Todella hyvää jälkeä tekee mutta on erakkomainen, eikä kukaan ole ikinä kuullut hänen vastaavan tervehdyksiin tai puhuvan kenenkään kanssa.
Jos tekee työnsä erinomaisesti, miksi pitää todeta "mutta..."? Ei niitä lattioita puhumalla kiilloteta.
Tyypillinen esimerkki asennevammasta mikä työpaikoilla vallitsee hijaisempia yksilöitä kohtaan. Harmisllista että tuota asennetta lietsotaan entistä enemmän kaiken maailman nami nami pusi pusi - konsulttien myötä.
Myös hiljaisilla ihmisillä on ihmisoikeudet. Oikeus tulla kunnioitetuksi sellaisina kuin ovat.
Jaahas. Yksi lensi yli käenpesän ja se en ollut minä.
Pitäisikö se siivooja nostaa sitten kraiveleista seinälle ja karjua sille naama punaisena että "nyt jumalauta tervehdit kun sua tervehditään, koska ihmisoikeudet!" Mielestäni, jos tuo on kaikin mahdollisin tavoin ja elein ilmaissut haluavansa olevan rauhassa, suotakoon se hänelle. Aika vähän edes ollaan samaan aikaan officella. On niin erilaiset työajat.
Silti jauhat hänestä paskaa täällä?
Totuus, ei paskaa. Siinä on eroa.
Ihmeellinen tarve sullakin tarttua aasinsiltojen kautta epäolennaisiin asioihin. Itse vastasin ketjun kysymykseen ja selkeytin vastausta, miksi en tervehdi.
Kasvatuksesta ja käytöstapojen puutteesta. Samaiset henkilöt eivät välttämättä tervehdi edes yritysjohtoa, vaikka hyvin tietävät kuka on kysymyksessä vaan odottavat aina vastapuolen tervehtivän ensiksi.
Ei luulisi paljon vaativan, jos nyökkäisivät tai hymyilisivät, jos ei suuta jaksa avata.
Tervehdin tietenkin. Tästä tuli mieleeni, kuinka olin kesätöissä hotellisiivoojana ja yksi respan setä kohteli todella töykeästi ja koitti jatkuvasti teettää sellaisiakin hommia, mitkä eivät kuuluneet minulle. Olin joskus myöhemmin asiakkaana kyseisessä hotellissa ja vähänkö olisi tehnyt mieli alkaa hankalaksi asiakkaaksi.
Kyllä mä tervehdin. Olen itsekin opiskeluaikana ollut siivoojana, vaikka nykyusin jakkupuvussa asiantuntijatehtävissä. Työ on vaan työtä, ei se määrittele ihmistä jos sitä tarkoitat.
Minustakin on jotenkin outoa tervehtiä tuntemattomia ihmisiä. Mikä pointti siinä on?
En tervehdi siivoojaa tilanteissa joissa en tervehdi muitakaan vastaantulijoita. Isossa työpaikassa moikkaan tuttuja (ne keiden kanssa työskentelen sekä niitä joista pidän) kun näen ensimmäistä kertaa sinä päivänä. Muulloin kävelen ohi.
Mun työpaikalla tervehditään. Juttelen joidenkin kanssa.
T. Laitoshuoltaja
Vierailija kirjoitti:
Mua hävettää sen puolesta kun näen mitä se tekee niin esitän etten huomaisi mitä se tekee. Ettei sitä nolottaisi.
Poikkeuksena huivipäiset tms selvästi mamun näköiset, heille hymyilen leveästi ja kannustavasti ja moikkaan kannustukseksi kun ovat alkaneet tehdä jotain.
Nyt en ihan ymmärtänyt miksi häpeäsit rehellistä työtä tekevän puolesta? Miksi siivoojaa nolottaisi? Tässä maassa on ihan tarpeeksi elämäntapatyöttömiä joilla on oikeasti syytä hävetä.
Vierailija kirjoitti:
Mua hävettää sen puolesta kun näen mitä se tekee niin esitän etten huomaisi mitä se tekee. Ettei sitä nolottaisi.
Poikkeuksena huivipäiset tms selvästi mamun näköiset, heille hymyilen leveästi ja kannustavasti ja moikkaan kannustukseksi kun ovat alkaneet tehdä jotain.
Sinun mielestäsi siivoojaan ammatti on jotenkin häpeällinen kantasuomalaiselle, mutta ei-häpeällinen maahanmuuttajalle?
Olet todella outo. Koetko useinkin häpeää epärationaalisista asioista, ja oletko ajatellut hakea vaikka keskusteluapua tuohon ongelmaasi?
Koska itse olen korkeasti koulutettu ja hyvässä asemassa työpaikallani, niin tuntuisi tyhmältä tervehtiä siivoojaa. Emme kuitenkaan ole yhtään samalla tasolla henkisesti tai elämässä muutenkaan. Veikkaan etteivät kuninkaatkaan tervehdi kadulla puliukkoja.
Samaa mieltä edellisen vastaajan kanssa. Tervehdin siivojaa vain siinä tapauksessa, jos se on nuori ja nätti tyttö, jonka kanssa voisi vähän "siivoilla paikkoja" ;).
Pomo42
Vierailija kirjoitti:
Mua hävettää sen puolesta kun näen mitä se tekee niin esitän etten huomaisi mitä se tekee. Ettei sitä nolottaisi.
Poikkeuksena huivipäiset tms selvästi mamun näköiset, heille hymyilen leveästi ja kannustavasti ja moikkaan kannustukseksi kun ovat alkaneet tehdä jotain.
Mitäh?
Vierailija kirjoitti:
Tervehdin tietenkin. Tästä tuli mieleeni, kuinka olin kesätöissä hotellisiivoojana ja yksi respan setä kohteli todella töykeästi ja koitti jatkuvasti teettää sellaisiakin hommia, mitkä eivät kuuluneet minulle. Olin joskus myöhemmin asiakkaana kyseisessä hotellissa ja vähänkö olisi tehnyt mieli alkaa hankalaksi asiakkaaksi.
Mulla kävi kerran samalla tavalla. Olin ruokakaupassa siivoojana, työnkuvaani kuului lihatiskin peseminen muun muassa. Siellä kaupassa vaan oli lihatiskin työntekijä, "lihamestari", sellainen valittaja että. Kaikki paikat piti olla tip top eikä melkein ja kauhea valitus ja älämölö jos jostain löytyi esim vahingossa tippunut hius johonkin. Valokuvankin otti todisteeksi, että "katso nyt, hius siellä on!".
Sitten myöhemmin kun olin asiakkaana kyseisessä kaupassa kauan sen jälkeen kun olin ollut siellä siivoojana, niin sama tyyppi olikin mulle ihan mielinkielin, että "mitäs sais olla ja tässä olis tätä ja tätä" ja jos tarjousjauhelihaa ei löytynyt hyllystä niin kävi mulle itse tekemässä jauhelihaa lihamyllyllä samaan tarjoushintaan tietenkin. 🙄
Jaahas. Yksi lensi yli käenpesän ja se en ollut minä.
Pitäisikö se siivooja nostaa sitten kraiveleista seinälle ja karjua sille naama punaisena että "nyt jumalauta tervehdit kun sua tervehditään, koska ihmisoikeudet!" Mielestäni, jos tuo on kaikin mahdollisin tavoin ja elein ilmaissut haluavansa olevan rauhassa, suotakoon se hänelle. Aika vähän edes ollaan samaan aikaan officella. On niin erilaiset työajat.