Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miksi et tervehdi siivoojaa?

Vierailija
31.01.2017 |

Olen toimistosiivoojana ja tervehdin hymyillen kaikkia, ja melkein kaikki toimistotyöntekijät tervehtivät takaisin/ensin. Poikkeuksena nuoret naiset jotka eivät hymyile koskaan eivätkä pukahda sanaakaan. Mistä tämä johtuu?

Kommentit (56)

Vierailija
41/56 |
01.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

En tervehdi muita kuin tuntemiani ihmisiä. Miksi tervehtisin siivoojaa, joka siivoaa esim. aulaa mutta olen itse töissä ylimmässä kerroksessa ja siellä käy ihan toinen ihminen siivoamassa?

Siivoojilla lienee huono itsetunto, kun kaikkialla vaaditaan tunnustusta. Pitää moikkailla ja jutella, jättää hotellihuoneessa pullot heille jne. 

Mitä jos vaan tekisitte sen työnne ja/tai ymmärtäisitte ettei ainakaan isossa organisaatiossa kaikilla ole aikaa keskeyttää toisten työtä moikkailujen vuoksi?

Vierailija
42/56 |
01.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

En tervehdi ihmisiä keitä en tunne. Miksi tervehtisin?

peesi!<3

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/56 |
01.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tervehdin tietenkin. Tästä tuli mieleeni, kuinka olin kesätöissä hotellisiivoojana ja yksi respan setä kohteli todella töykeästi ja koitti jatkuvasti teettää sellaisiakin hommia, mitkä eivät kuuluneet minulle. Olin joskus myöhemmin asiakkaana kyseisessä hotellissa ja vähänkö olisi tehnyt mieli alkaa hankalaksi asiakkaaksi.

Mulla kävi kerran samalla tavalla. Olin ruokakaupassa siivoojana, työnkuvaani kuului lihatiskin peseminen muun muassa. Siellä kaupassa vaan oli lihatiskin työntekijä, "lihamestari", sellainen valittaja että. Kaikki paikat piti olla tip top eikä melkein ja kauhea valitus ja älämölö jos jostain löytyi esim vahingossa tippunut hius johonkin. Valokuvankin otti todisteeksi, että "katso nyt, hius siellä on!".

Sitten myöhemmin kun olin asiakkaana kyseisessä kaupassa kauan sen jälkeen kun olin ollut siellä siivoojana, niin sama tyyppi olikin mulle ihan mielinkielin, että "mitäs sais olla ja tässä olis tätä ja tätä" ja jos tarjousjauhelihaa ei löytynyt hyllystä niin kävi mulle itse tekemässä jauhelihaa lihamyllyllä samaan tarjoushintaan tietenkin. 🙄

Sehän on pelkästään hyvä asia, jos lihamestari on tarkka tiskistään. (Ammattiylpeys on katoavaa kansanperinnettä.) Herkästi pilaantuvien elintarvikkeiden kanssa on syytäkin olla tarkka hygieniasta. Toki asiasta voi huomauttaa fiksusti. - Olin itse aikanaan työharjoittelussa yhdessä keskustan "paremmassa ruokakaupassa" työharjoittelussa, ja kyllä sielläkin sattui ja tapahtui - halvalla saadun siivousfirman työntekijöitä oli mahdoton perehdyttää, he eivät puhuneet yhtään suomea ja hyvin huonosti englantiakin.

Vierailija
44/56 |
01.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuo on yksi syy miksi ei kannata hakeutua siivoojaksi, joutuu tervehtimään ihmisiä. Yäk! Ei kovin itsenäistä työtä. Onneksi en ole muussakaan työssä, siellä pitäisi myös tervehtiä kaikkia ihmisiä. Minä en ihmisille hymyile, tervehtiä osaan jos joku tekee sen ensin, aina en ehdi avata suutani. Mutta eipä kenestäkään ole kiva jos tervehdin vihaisen näköisenä. Suomalaiset mukamas hiljaisia... Oikeasti joka paikassa vaan hölisevät ja tutustuvat innolla uusiin ihmisiin.

Vierailija
45/56 |
01.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä tervehdin aina, ja jopa väistän työpisteeltäni hetkeksi, että toinen saa työrauhan ja tilaa. T. Nainen 35v.

Vierailija
46/56 |
01.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Samaa mieltä edellisen vastaajan kanssa. Tervehdin siivojaa vain siinä tapauksessa, jos se on nuori ja nätti tyttö, jonka kanssa voisi vähän "siivoilla paikkoja" ;).

Pomo42

Jaha, 55-v. pervo-pertillä on tänään t'ällaiset fantasiat...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/56 |
01.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

tiedän miltä tuntuu olla näkymätön..

Minä haluan olla näkymätön, enkä varmasti ole ainoa maailmassa, joka niin tuntee. Se, että sinun kaltaiset ihmiset vaativat huomiota ja moikkailua kaikkialla tekee elämän rasittavaksi.

Vierailija
48/56 |
01.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä minä työpaikallani tervehdin, mutta en muualla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/56 |
01.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Typerä vanha akka. Luuletko olevasi parempi kuin toinen?

Vierailija kirjoitti:

En ole nuori nainen mutta haluan antaa siivoojalle työrauhan joten en ala moikkailemaan.

Vierailija
50/56 |
01.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Luonnevammaisia ja olisko pissiä päässä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/56 |
01.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minä työpaikallani tervehdin, mutta en muualla.

Ai et vaikka työpaikkasi siivooja olisi samassa ruokakaupan kassajonossa kuin sinä? Outo olet. 🙄

Vierailija
52/56 |
01.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi pitäisi tervehtiä?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
53/56 |
01.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tervehdin töissä ja kodin rappukäytävässä kaikkia paitsi yhtä siivoojaa, joka ei koskaan vastannut tervehdykseeni (ei, en ole tästä suuresti mieltäni pahoittanut, kukin tyylillään). 

Vierailija
54/56 |
01.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siivoustyössä tapaa ihmisiä kaikenkirjavilla taustoilla. Itse valmistuin laitoshuoltajaksi 2000-luvun alussa, ja juutuin perheisyistä suunnitelmaan B pitkäksi aikaa. Olen ollut siitä lähtien töissä sairaalassa aivan viime vuosia lukuunottamatta. Tällä hetkellä valmistelen gradua, valmistun alalle jossa työllisyys on hyvin epävarmaa (no, missäpä ei?) ja palkka-alet käynnissä, joten voi olla, että pysyn vakityössäni. Ei tämä ihan huono homma ole.

Anyway, tässä työvuosieni aikana olen perehdyttänyt useita alan opiskelijoita. Täällä jos missä näkyy työllisyystilanne, etenkin kun paikallinen työvoimapoliittinen koulutus tahtoo kaikista lähihoitajia tai laitoshuoltajia. Ensin tulivat aaltona ompelijat ja sitten elektroniikkateollisuuden työntekijät, pari toimittajaakin on nähty. Viimeiset opiskelijani olivat sihteeri ja insinööri. Jälkimmäisen kanssa saatiin tilannekomiikkaa ajatuksesta, että humanisti opettaa insinööriä siivoamaan. Onnistuin. 😉

Eksyin aiheesta. Se tervehtiminen ei ole koskaan ollut mikään ongelma, kumpaankaan suuntaan. Törpöt ovat törppöjä ihan ammattiin katsomatta, harvemmin sellaisia (enää nykyään) osuu kohdalle tosielämässä, AV erikseen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
55/56 |
01.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tervehtiminen kuuluu käytöstapoihin, se on kohteliasta ja huomaavaista. Monet ihmiset eivät tervehdi lainkaan, vaikka asutaan samassa talossa tms. Olen tottunut tervehtimään ihmisiä hississä, ruokakaupassa, työpaikalla ja muuallakin, mm. näitä siivoojia, jotka ovat yksi iso osa sitä systeemiä, että hommat pelittävät hyvin. Siivooja pitää työtilat viihtyisinä ja raikkaina, ja täten tekee myös asiakkaiden vierailut eri paikoissa mukavemmiksi. Siivoojat menevät usein töihin jo silloin, kun valtaosa meistä vielä nukkuu ja moni elää aika pienellä palkalla ja tienaa pientä eläkettä. Siivoaminen ei ole ihan helppoa, vaan usein fyysisesti raskasta ja siivooja on tekemisissä myös monien vaarallisten ja esim. hengityselimiä ärsyttävien kemikaalien kanssa. Iso käsi siivoojille! Tunnen teitä monta, niin yrityksien puolelta, sairaaloista ja hotelleista, kiitos!

Vierailija
56/56 |
01.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä tervehdin siivoojia lähes aina. Kuuluu hyviin käytöstapoihin! Etenkin nuorten kesätyöläisten kanssa monesti juttelenkin pitkiäkin aikoja. Hekin nauttivat selvästi kun firman johtohenkilö arvostaa ja imartelee heitä. Ja mikäs sen mukavempaa kuin siirtyä työpöydän takaa ja katsella nuoren neitokaisen pölyjen pyyhkimistä ;)

Muutama vuosi sitten firmassamme oli todella nätti ja nuori tyttö kesäsiivoojana ja juttelin hänelle koko kesän mukavia aina kun hän siivosi toimistoani. Välillämme oli selvästi jonkinlaista kemiaa ja kesän jo lähestyessä loppuaan läpsäisin häntä hellästi pyllylle ja kiitin hyvästä työstä. Tytön ilme oli näkemisen arvoinen kun hän niin söpösti vaivaantui niin yllättävästä tilanteesta. Selvästi hän ei uskaltanut näyttää kiihottumistaan ja minä vain katsoin hymyillen punastelevaa tyttöä. Kesän viimeiset viikot välillämme olikin hyvin suurta jännitettä, mutta kumpikaan ei uskaltanut antaa himoille valtaa ja mitään sen kummempaa ei koskaan tapahtunut. Jos tunnistat tekstistä itsesi niin ota rohkeasti yhteyttä tiedät kyllä kehen! ;)

M55