sateenkaarevia jotka olisivat IVF-hoidoissa nyt keväällä?
Hei kaikille!
Olisikohan täällä ketään sateenkaariperheellistä tai sellaiseksi haluavaa, joka olisi nyt keväällä IVF-hoidoissa? Olisi kiva kuulla kokemuksia.
Itse aloitan ekan IVF:n huhti-toukokuun vaihteessa ja jännittää aika tavalla. Olen vähän kurkkinut tuonne lapsettomuus-listalle ja lukenut sieltä IVF:sta, mutta olisi kiva kuulla meikäläisten kokemuksia hoidoista. Tuolla Setan listoilla kun tuntuu olevan vähän tabuja nämä lapsettomuus-keskustelut, vaikka tiedän kyllä, että joukossamme on myös (oikeasti) lapsettomuudesta kärsiviä.
Meillä on nyt takana vuoden verran hoitoja, yhteensä seitsemän inssiä, joista kaksi tehtiin Puregonien avustuksella ja muut viisi luonnonkierrossa ilman lääkitystä. Mitään näkyvää syytä lapsettomuudelle ei ole, ulkoisesti kaikki on sujunut lääkärimme mukaan kuin oppikirjasta, mutta sitä toivottua tulosta ei vaan kuulu.
Tässä alkaa olla jo kaikki säästöt käytetty, kun Kelalta ei heru meikäläisille minkäänlaista tukea, mutta vielä uskaltauduimme lääkkeineen yli 2000 euroa maksaviin hoitoihin.
Olisi tosi kiva kuulla, jos täällä on muitakin IVF-hoidoissa olevia .
Kommentit (140)
Oltiin eilen verikokeessa klinikalla. Tänään sitten tuli pitkällisen odotuksen jälkeen puhelinsoitto. Hoitaja kertoi ensin, että viitearvo olisi tässä vaiheessa 120-580 ja minun arvoni oli 1211!!
Voisi siis olettaa, että molemmat ovat kiinnittyneet, mutta sehän sitten selviää ultrassa joka on 11.6. Sinne asti täytyy taas jaksaa seuraavaa vaihetta odotella.
Näin pikainen kirjoitus vaan kun pitäisi tässä pakkailla parasta aikaa. Ollaan lähdössä viikoksi Katinkultaan lomailemaan ja ensin viikonlopuksi kavereiden mökille.
Palaillaan taas...
tiuhtiaista näen varmaan siellä toisella palstalla...
Ihanaa kesää kaikille!!
-Katia 4+4
ei siis vieläkään mitään uutta kerrottavaa meidän pienperheessä mutta onneksi on ollut kivoja säitä...
Kyselen nyt tälläkin puolella, että mitä kuuluu? Toivottavasti kaikki on hyvin.
terkuin Laureta
Enpä huomanutkaan tätä nostoasi. Joo, hiljaista täällä vielä. Kuukautisia odotellessa...
Ootko muuten missään huomannut mitään meidän vanhasta piiniskamusta, joko sieltä ne kaksoset tuli? Niin hävisi kuin tuhka tuuleen plussan jälkeen - tai kai se on ihan luonnollista jos ei kesken mene, ettei enää tartte tukea samalla tavalla.
Toivottavasti teillä on kaikki hyvin! Kirjoitellaan...
Hei tiuhtiainen ja Laureta,
Kyllä meille ne tuplat sitten tuli, kesäkuussahan se oli kun sain tietää siitä korkeasta hcg-arvosta ja lapset syntyivät vuoden vaihteessa.
Nyt olemme olleet kotona pari kuukautta opettelemassa tätä tupla-arkea. Ihan hyvin menee, välillä vähän väsyneemmin ja välillä pirtsakammin. Riippuu ihan siitä ollaanko saatu nukkua.
Raskaus meni sitten hyvin ja jäin töistä sairikselle jo 3 kk ennen laskettua aikaa, mikä on tavallinen aika kaksosodottajille.
Ai niin, tyttö ja poika tuli!
En pitkään aikaan käynyt tällä palstalla kun halusin olla ajattelematta niitä kekskenmenomahdollisuuksia ja muita, yritin psyykata itseäni siihen, että hyvän tämä menee ja unohtaa sen raskautumisen hankaluuden.
En olisi kyllä millään vuosi sitten uskonut, että vuoden päästä työnnellään kahta lastamme keväisillä kaduilla. Ollaan ihan tosi onnellisia tästä, kuten varmaan arvaattekin.
Toivon todella että teillä hoidot vihdoin tuottaisivat tulosta. Ei oikein voi muuta kun toivottaa jaksamista siihen myllerrykseen. Meillä meni 1,5 vuotta hoitojen aloittamisesta askautumiseen, eli kyllä on aika hyvin muistissa ne epätoivon hetket.
Voimahalaukset teille!
Onneksi olkoon näin jälkikäteen kaksinkertaisesta onnestanne. Hauska kuulla että lapset on jo kotona ja raskaus meni hyvin. Kovasti olette olleet mielessä.
Jos saan udella, ei ole pakko vastata, mutta miten pitkälle jaksoivat pikkuiset sinnitellä masun suojissa? Mullahan se eka raskaus sitten lopulta oli kaksosraskaus, vaikka kurjasti kävikin. Saa nähdä miten käy tällä yrityskerralla, kaksi siellä pakkasessa vielä on ja samalla kerralla sulatetaan. Ollaan joka kerta kaksi siirretty, vaikka se onkin riski niin tässä vaiheessa alkaa jo olla sellainen olo että siirtää voisi vaikka sata kerralla ja sittenkään ei ole tae siitä että yhden yhtäkään vauvaa kotiin tulee... Olen pohtinut että millaista se elämä sitten kahden kanssa olisi, varmaan aika haastavaa mutta ainakin molemmat vanhemmat tulee todennäköisesti ihan tasapuolisesti sitoutettua ajanpuutteen takia.
Haleja teillekin ja toivottavasti vauva-arki rullaa hyvin ja pääsette välillä nukkumaankin.
Nyt vasta muistin kurkistaa tännekin puolelle ja tuntuipa todella ikävältä tuo näinon-nimimerkin kirjoittama viesti. Taitaa tosiaan itse olla sairas. Kiitti Tiuhtiainen ja Kukkanen, kun olette ilmoittaneet tuosta asiattomasta viestistä toimitukseen. Aika outoa vaan toimituksenkin puolelta, kun eivät ole poistaneet viestiä vieläkään. Oli muuten uusimmassa Vauva-lehdessäkin todella ikävä viittaus edellisen numeron raskaustestijuttuun, jossa oli lesboperhe. Eli on niitä edelleen tämä maa pullollaan niitä ihmisiä, jotka ajattelevat noin törkeällä tavalla meistä. Kurjaa.
Kiva muuten kuulla sinustakin Vix. Oikein paljon onnea kaksosista! Mukavaa perhearkea teille ja aurinkoisia kevätpäiviä!
Meilläkin sitten vihdoin tärppäsi vajaan kahden vuoden yrittämisen jälkeen toisen ivf:n tuoresiirrosta. Nyt tässä odotellaan loppukesää ja vauvan syntymää. Pikkuhiljaa uskaltaa suunnitella tulevaa ja eilen kävimme sitten varaamassa söpöt Brion Happy- vaunut. Ja vaimo on aivan hurahtanut pikku potkuihin vatsassani ja tarkkailee ja kuuntelee potkuja joka päivä. Masu saa suukkoja :-)
Tsemppiä Tiuhtiaiselle! Täällä on peukut pystyssä.
Laureta
toivottavasti näitä ei enää tarvitse täältä lukea.. Tai jos tarvitsee, toivottavasti ylläpito on nopeampi ensi kerralla.
-zel
Tässä kuitenkin saattaa olla luettavaa muillekin sateenkaari-lapsettomuudesta kärsiville.
Tilannepäivitys (jos vaikka joltain on jäänyt huomaamatta), kaikkien muiden täällä piinailleiden pikkuiset on jo syntyneet, osa on viettänyt jo syntymäpäiviäkin. Meilläkin toisen IVF:n, tunnetun luovuttajan siittiöillä tehdyn, tuoresiirto tärppäsi ja on nyt pysynyt tiukasti kiinni. Juniori potkii nyt viikoilla 27. Meistä siis onkin tulossa apilaperhe, se tuntuu nyt oikealta ratkaisulta ja siltä että juuri tällainen meidän perheestä piti tullakin.
Ihanaa kesän alkua kaikille!
saisikohan tänne mitään eloa?
Meillä on perhehaaveilut aika aluillaan ja mielenkiinnolla ja innolla luen muiden sateenkaarevien tilanteista.
hei ! olisi mukava löytää muita samassa tilanteessa olevia tai saman asian kokeneita, me ollaan kumppanini kanssa ihan alkuaskelissa ja vauva on vasta haavekuvissa.
Huomasittehan sisaret, että ollaan jo reilusti ylitetty tuhat lukijaa. Seuraavaksi tähdätään siihen sataan viestiin sitten :-)
Meillä siirretään tänään alkioita, vielä en tiedä montako tai millaisia. Neljä on vielä pakkasessa, mutta meillä on anonyymi tanskalaisluovuttaja eli pitänee käyttää loppuun siirtymisajan puitteissa.
Onko uusia IVF/PAS-sateenkaarevia tälle syksylle?
Me ollaan kans täällä taas. Odotellaan menkkoja tulevaksi, ne onkin aikatavalla sekaisin keskenmenon jälkeen. Mutta sinnikkäästi me yritetään vielä. Kuitenkin. Huoh.
Onnea Tiuhtiaiselle siirtoon. Toivottavasti kaikki meni hyvin.
Laureta
En yhäkään osaa kyllin tarkkaan lukea tätä palstaa;).
Kuulin Vinkatuulelta muuta kautta Tiuhtiaisen murheesta, ja Lauretalla siis sama (anteeksi olen ollut tuolla Lapsettomuus-puolella)? Suuret pahoittelut.
Minulla kävi sama juttu: keskenmeno rv8. Tilanne on yhä päällä, ensi viikolla selviää tehdäänkö kaavinta vielä.
Ihanaa että teillä on kaikki toivo päällä. Erehdyin lukemaan noita Keskenmenot- ja Kriisit-osastoja ja tuli kauhea olo, että pitäisikö tässä musertua täysin.
Itketty on kyllä paljon. Ja kova huoli sperman riittävyydestä (olen itsellinen nainen). Aloin miettiä yhtenä vaihtoehtona tuttua luovuttajaa - onko kenelläkään tietoa, mistä saisi neuvoja siihen, että miten tuollaisesta niin isosta asiasta kannattaisi sopia?
pahoittelut sinullekin keskenmenosta. Minäkin eksyin tuonne keskenmenopalstalle ekaa kertaa akuutissa vaiheessa keskenmenoani ja tuntui todella pahalta lukea niin ikäviä kokemuksia kuin siellä monella oli. Itsekin hätäännyin enemmän ja tosiaan pysyin jonkin aikaa pois näiltä palstoilta. Mutta lukemalla toisten kokemuksista, osasi myös itse asettaa oman kokemuksensa jotenkin " oikeaan sarjaan" . Eli moni asia on kuitenkin paremmin omalla kohdalla, ja se tuo toivoa uudelleen yrittämiseen ja tässä kaikessa jaksamiseen.
On tässä huolta meilläkin miten kaikki jatkuu tuon uuden lain vaikutuksen myötä. Ollaan käytetty anonyymin luovuttajan siittiöitä tähän asti ja nyt mietitäänkin miten hoidot jatkuvat. Lääkärikin viimeksi oli vielä hyvin epämääräinen vastauksissaan, kun kysyin asiasta. Saa nähdä miten käy.
Paljon voimahaleja jaksamiseen sinulle Milka!
Voimia tässä tarvitaan itse kukin mutta kyllä niitä vielä riittää. Olen kaikenlaista pohtinut ihmisyydestä ja naiseudesta, ja niin se vaan on, että tämäkin kuuluu naisen elämään. Se on osa inhimillistä elämää ja meidät on rakennettu se kestämään. *Huokaus* silti.
Kaikki lääkärit ja hoitajat, joita olen jo pitkään piinannut kysymyksilläni luovuttajista ja uudesta laista, ovat vastanneet kuten sullekin eli hyvin epämääräisesti - ja olleet hurjan (naiivin?) luottavaisen tuntuisia. " Kyllähän tämä hoituu" , " jokin ratkaisu löydetään" ym.
Juttelin viime viikolla VL:n spermapankin hoitajan kanssa. Hän sanoi että luovuttajien määrä on enää nytkin vain 10 % siitä, mitä se oli hänen aloittaessaan 15 vuotta sitten. Mutta en halua masentaa. Hän sanoi myös, että Ruotsissa tosiaan tilanne saatiin jotenkin ratkaistua. Toivotaan, että meitä on niin paljon, että meidän rahat kiinnostaa - eihän klinikoiden kannata joutua supistamaan tuottavaa bisnestä!
Viime keväänä muistelen myös yhden VL:n lääkärin sanoneen, että jos laki kieltäisi muut kuin hetskuparien hoidot, olisi VL:ssä jouduttu radikaaleihin uudelleenorganisointeihin (siihen liittyi myös se, että heillä on aiheeseen liittyvää koulutus- ym toimintaa).
Siis, olen pahoillani Milka. Olit jo ehtinyt pidemmälle raskaudessasi kuin minä koskaan! En ole tarinaasi tutustunut tarkemmin kun pidin palstataukoa, mutta ilmeisesti rankemmilla hoidoilla tulit raskaaksi ja nyt sitten kävi näin kamalasti?
Mulla ei eka keskenmeno tuntunut juuri miltään. Harmitti tietty ja itkettikin jonkin verran, mutta sitä vaan jotenkin oli optimistinen ja ajatteli melko pian vaan seuraavaa siirtoa. Vasta viime keskarin jälkeen tuntui tosi pahalta. Lauretalle (varmaan muuallakin) sitä tilitinkin, että ensimmäistä kertaa iski tietoisuus että mä ihan oikeasti olen menettänyt kaksi lasta. Ei niiden todellisuutta vähennä se, että ne vasta oli joitain tuhansia soluja. Siihen asti olin ajatellut että suunnilleen tuli vesirokko = tuli angiina = tuli keskenmeno = tuli influenssa. Nyt vasta melkein puoli vuotta tapahtuman jälkeen ymmärsin että ei se ollut vain ikävä lääketieteellinen tila.
Nyt siis toiveikkaina uuteen taas, tänään siirrettiin kaksi nelisoluista ykkösluokan alkiota kuten aina [oli jopa parantuneet sulatuksen jälkeen, ennen pakastusta olivat 1(2)]. Tuntuu ihan optimistiselta.
Tsemppihalit ja hännänheilutukset täältä teille kaikille!
mitä tähän meidän pinoon kuuluu? Millaisia oloja Tiuhtiaisella? Entäs Milka, mikä tilanne sinulla?
Meillä vaikutti ultrassa ihan lupaavalta tänään, puolet enemmän muniksia tulossa kuin viimeksi. Lisättiin Puregon-annosta, se näyttää tepsineen. Ensi viikolla sitten punktio, jännittää taas aikas paljon, vaikka se viimeksi menikin suht kivuttomasti.
Tsemppiä meille kaikille!
Jee, mikäs on seuraava tavoite kun lukijoita on ollut yli tuhat ja kirjoituksia sata? Saada jotkut hiljaisista uteliaista myös kirjoittamaan? No joo. Saahan näitä meidän juttuja lukea, mutta vähän tuntuu hassulta että kymmenen kertaa enemmän käydään lukemassa kuin kirjoittamassa. Ei me pahastuta vaikka joku muukin kirjoittaa tänne.
Täällä ei tahdo tissit mahtua paidan sisään, mutta muuten ihan hyvä olo. Liiankin hyvä? Toivottavasti ei. Vaimo ainakin tykkää. Paitsi että ne on niin kipeet ettei saa koskea, katsoa vain. Ei sanottavasti ökötä, ei ole kauheasti mielitekoja. Syödä tietty vois koko ajan. Välillä vähän huimailee. Ja massu on turvoksissa. Eli periaatteessa kyllä ihan sellaisia oireita mitkä mulla yleensä liittyy raskaanaoloon. Ollaan vähän pohdittu pitäiskö lyödä vetoa siitä pystynkö odottamaan viralliseen testipäivään vai en, tähän mennessä en ole koskaan sitä tehnyt vaan tikkuun on pissitty urakalla jo monta päivää etukäteen.
Toivottavasti tähän kohta ilmestyy muitakin piinailijoita niin ettei tartte kaikkien mun oireiden varassa olla :-)
Tiuhtiainen vaikuttaa olevan vähän pöljällä päällä, joten hän menee nyt hieman lepäämään ja sitten vaikka ulos kävelemään. Tai toiste päin. Fiksummat saa jatkaa. Hyviä öitä!
Ootpa ollut pitkäpinnainen piinailija, kun et ole ihmetellyt finniä oikean korvan takana tai vasemman isovarpaan kolotusta jne...
Siis onneksi olkoon tosi tosi paljon, onpa hienoa että jo näin nopeasti tuli toivottua tulosta! Tarkoitan nopealla että ekasta IVF:stä ja niin edelleen, ymmärrät varmaan... Toivottavasti kaikki menee hyvin. Pidä ajan tasalla!