Hei terapiassa käyneet! Kuvittelitteko tekin koko ajan, että terapeutti miettii, mistä ongelmanne ovat syntyneet?
Että mistä ne johtuvat? Tavallaan diagnosoisi teidän terapiaanne tulon syytä ja teitä siinä mielessä? Ei siis psykiatrisin diagnoosein, vaan terapiamaailmallisin. Eli että mikä terapia olisi tälle potilaalle parempaa, jos tämä minun antamani ei ole? Senhän näkee siitä, alkaako se auttaa. Edistyykö terapia.
Minä luulin, ja oma terapiani kyllä edistyi, mutta vain pinnallisesti, koko ongelman ydin jäi terapeutilta kokonaan huomaamatta. Eli se, että minua oli kohdellut narsisti. (Äiti). Kun terapeutti kuuntelee minua ja kuvittelee äidikseni ei-narsistin, niin saadaan lopputulokseksi jotakin aivan muuta, kuin mitä koitin hänelle elämästäni ja minusta kertoa. Saatiin aikaan minun syyllistämistäni. Ei toki hänen puoleltaan, vaan minun päässäni. Koska olen tottunut ottamaan kaikki sellaiset asiat syytöksinä, joihin ihminen päätyy koittaessaan "auttaa" minua.
Kognitiivisesta terapiasta kysymys. Ehkä se on sitten aivan paska terapiasuunta narsismin uhreille.
Jos tätä lukee yksikään terapeutti, niin voit vastata tähän. Suomessa on isoja ongelmia terapiakentällä tähän liittyen, ettei potilaita hoidon aikana diagnosoida taidolla, vaan jurnutetaan siinä omassa viitekehyksessä ja maksatetaan Kelalla isot kustannukset toimimattomist terapioista.
Kommentit (295)
Mitäpä nyt jos vain vaihtaisit sitä terapeuttia. Se on ihan ok. Turhauttavaa lukea kun kaikkeen reagoit niin karvat pystyssa jos vähääkään koittaa kyseenalaistaa ja vauvapalstallahan kyseenalaistetaan kaikki.
Ei se ole niin tavatonta ettei kemiat vain kohtaa terapeutin kanssa. Pikkuhiljaaha sitä tutustuu toiseen ja nekin ymmärtää et jos kemiat ei kohtaa nii ei kohtaa. Sua nyt näköjää vaivaa koko terapeutti nii etsi uusi ja kokrile toista. Ongelma ratkastu. Tuski tossa mitään henkilökohtaista on.
Voiha se olla että terapeutti koittaa myös saada sut näkee muitaki puolia äidistäsi ja ehkä antamaan anteeksikin joitain asioita. Olihan äitisikin sairas. Kun annat hieman anteeksi ei sun kaikki energia mene siihe muuhun, vaan pääset työstämään itseäsi. Antamaan myös itsellesi anteeksi ja ehkä muös arvostamaan itseäsi. Ja itseäsihän varten sinä siellä käyt. Kognitiivinen ei välttämättä oo sopivin sulle, jos koet et terapian pitäisi olla menneisyytee painottuva.
Terv. Narsisti isäpuoöen uhri ja anteeksiantanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ongelmasi on vahvistusvinouma (confirmation bias) ja projektio, joita molempia harrastat ihan liikaa.
Mitä helvettiä? Googletin mitä tuo tarkoittaa ja minulla nimenomaan ei ole ennakkokäsitystä, jota vahvistan, vaan ennakkokäsitykseni on se, että olen maailmankaikkeuden suurin paska ja siitä koitan pois. Ehkei kannata psykologisoida toisia jos ei omaa alkeellisintakaan luetun ymmärtämistä.
apEn ole tuo ensimmäisen viestin lähettäjä, mutta vaikka kuinka yrittäisit meille väittää että ennakkokäsityksesi on että "olet maailmankaikkeuden suurin paska" niin joka ikisesti viestistäsi paistaa läpi totuus; maailmasi pyörii vain ja ainoastaan sinun ympärilläsi, et kykene näkemään itsessäsi yhtään mitään vikaa. Sinua kohtaan on tehty väärin, mutta sinä teet myös väärin. Olet niin kiinni vääryydessä jota olet kokenut, että oikeutat sillä kaiken omassa käytöksessäsi.
Menneisyyden tapahtumat eivät vie sinulta ihmisarvoasi, eivätkä täten vastuutasi. Olet vastuussa itsestäsi, vaikka sinulle olisi tehty mitä, et voi lopun elämääsi syyttää muita niistä asioista, mitkä itse teet väärin.
Tämä on helppo sanoa, jos ei sitä ole kokenut itse. Mistä sinä tiedät sen, ettei minulta ole viety ihmisarvoa?
ap
Ei kai terapian tarkoitusta ole että terapeutti miettii mistä mikäkin ongelma johtuu. Vaan saada se tieto asiakkaalta itseltään keskustelemalla hänen kanssaan. Ja toipuminen vaatii asioiden hyväksyntää, et voi muuttaa mennyttä, ei terapeuttisikaan. Pyri tekemään asiat jatkossa itsesi kannalta oikein. Ajattele tulevaa, älä mennyttä. Jos koet ongelmaksi äitisi, olisiko syytä katkaista välit kokonaan ja elää omaa elämääsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ongelmasi on vahvistusvinouma (confirmation bias) ja projektio, joita molempia harrastat ihan liikaa.
Mitä helvettiä? Googletin mitä tuo tarkoittaa ja minulla nimenomaan ei ole ennakkokäsitystä, jota vahvistan, vaan ennakkokäsitykseni on se, että olen maailmankaikkeuden suurin paska ja siitä koitan pois. Ehkei kannata psykologisoida toisia jos ei omaa alkeellisintakaan luetun ymmärtämistä.
apYou just proved my point ;) .
Millä lailla todistin? Ennakkokäsityksenihän kuuluisi olla, etten ole ikinä tehnyt mitään väärää jos sinun pointtisi olisi jotenkin todistettu. Mutta kun nyt ei ole kysymys siitä.
ap
Ap se confirmation bias on kognitiivinen toimintamalli, jossa henkilö henkilö antaa huomattavasti suuremman painoarvon asioille, jotka tukevat hänen uskomuksiaan tai mielipiteitään, ja huomattavasti pienemmän painoarvon asioille ja kommenteille, jotka ovat hänen uskomusten ja mielipiteiden vastaisia. Usein keskustelussa jopa kokonaan jättää huomiotta ne kommentit, jotka todistavat hänen omia käsityksiään ja uskomuksiaan vastaan.
Esim:
-sinun mielipide tai uskomus on että äitisi on narsisti. Jos joku yrittää perustella, että ei ole vaan äitisi on jotain muuta, jätät koko kommentin huomiotta tai et usko sitä yhtään. Jos joku taas kommentoi jotain joka puoltaa mielikuvaasi äitisi narsistisuudesta, annat sille kommentille hyvin suuren painoarvon ja innostut siitä.
-sinun mielipide tai uskomus on, että terapiassa pitäisi etsiä syy ja syyllinen pahaan oloosi. Sitten täällä kommentoidaan, että terapian tarkoitus ei ole ollenkaan tuo, vaan auttaa sinua oppimaan uusi toimintatapa suhteessa nykyhetkeen ja tulevaisuuteen. Sivuutat sen kommentin tai väität siihen loputtomiin vastaan. Sitten jos joku yksi henkilö kommentoi että kyllä vaan terapiassa niitä juurikin niitä syyllisiä pitää etsiä, annat sille kommentille hyvin suuren myönteisen painoarvon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ongelmasi on vahvistusvinouma (confirmation bias) ja projektio, joita molempia harrastat ihan liikaa.
Mitä helvettiä? Googletin mitä tuo tarkoittaa ja minulla nimenomaan ei ole ennakkokäsitystä, jota vahvistan, vaan ennakkokäsitykseni on se, että olen maailmankaikkeuden suurin paska ja siitä koitan pois. Ehkei kannata psykologisoida toisia jos ei omaa alkeellisintakaan luetun ymmärtämistä.
apYou just proved my point ;) .
Millä lailla todistin? Ennakkokäsityksenihän kuuluisi olla, etten ole ikinä tehnyt mitään väärää jos sinun pointtisi olisi jotenkin todistettu. Mutta kun nyt ei ole kysymys siitä.
apAp se confirmation bias on kognitiivinen toimintamalli, jossa henkilö henkilö antaa huomattavasti suuremman painoarvon asioille, jotka tukevat hänen uskomuksiaan tai mielipiteitään, ja huomattavasti pienemmän painoarvon asioille ja kommenteille, jotka ovat hänen uskomusten ja mielipiteiden vastaisia. Usein keskustelussa jopa kokonaan jättää huomiotta ne kommentit, jotka todistavat hänen omia käsityksiään ja uskomuksiaan vastaan.
Esim:
-sinun mielipide tai uskomus on että äitisi on narsisti. Jos joku yrittää perustella, että ei ole vaan äitisi on jotain muuta, jätät koko kommentin huomiotta tai et usko sitä yhtään. Jos joku taas kommentoi jotain joka puoltaa mielikuvaasi äitisi narsistisuudesta, annat sille kommentille hyvin suuren painoarvon ja innostut siitä.
-sinun mielipide tai uskomus on, että terapiassa pitäisi etsiä syy ja syyllinen pahaan oloosi. Sitten täällä kommentoidaan, että terapian tarkoitus ei ole ollenkaan tuo, vaan auttaa sinua oppimaan uusi toimintatapa suhteessa nykyhetkeen ja tulevaisuuteen. Sivuutat sen kommentin tai väität siihen loputtomiin vastaan. Sitten jos joku yksi henkilö kommentoi että kyllä vaan terapiassa niitä juurikin niitä syyllisiä pitää etsiä, annat sille kommentille hyvin suuren myönteisen painoarvon.
Sinä olet tyhmä ja idiootti, mutta siis jos olen päälle 40 vuotta ei-uskonut, että äitini on narsisti ja koittanut edetä juuri tuolallailla, mikä tuhoaa ihmisen, jonka läheinen on narsisti (mutta joka ei tajua sitä), mitä sinä sanoit, eli että ei kun selitetään sitä, että se raivoaa minulle milloin mistäkin MINUN HUONOUDELLANI, niin millä lailla perkele se on joku bias jos minua ei enää vittuakaan kiinnosta kuunnella moista paskaa?!?
Minä tiedän itse missä olen elänyt ja se ei selity nyt sillä tämä juttu, että mun äiti on ihan normaali heiveröinen ihminen kuule!!! Alkaa jo ottaa erityisen paljon paannuun kun et sitä usko!!! Nyt reilun vuoden olen ajatellut toisin, eli että äitinon narsisti, niin sinä saatana tulet siihen jankkaamaan minun lukittautuneisuudestani yhteen näkemykseen. Ja ne ongelmat syntyivät ajalla, jolloin ajattelin äitini olevan ei-narsisti, ja olen alkanut saada parasta apua, tajutessani, että hän taitaakin olla, niin aivankuin edes viitsisin lotkauttaa korvaani sinun typerille idiootti-ininöillesi siitä, että ehei, eipä ole narsistisuudesta kyse!
Ymmärrän, ettet tunne minua etkä voi tietää kaikkea menneestäni, mutta älä kyseenalaista kaikkea mitä sinullekin sanotaan, vaan kuuntele, mitä sinulle sanotaan.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ongelmasi on vahvistusvinouma (confirmation bias) ja projektio, joita molempia harrastat ihan liikaa.
Mitä helvettiä? Googletin mitä tuo tarkoittaa ja minulla nimenomaan ei ole ennakkokäsitystä, jota vahvistan, vaan ennakkokäsitykseni on se, että olen maailmankaikkeuden suurin paska ja siitä koitan pois. Ehkei kannata psykologisoida toisia jos ei omaa alkeellisintakaan luetun ymmärtämistä.
apYou just proved my point ;) .
Millä lailla todistin? Ennakkokäsityksenihän kuuluisi olla, etten ole ikinä tehnyt mitään väärää jos sinun pointtisi olisi jotenkin todistettu. Mutta kun nyt ei ole kysymys siitä.
ap-sinun mielipide tai uskomus on, että terapiassa pitäisi etsiä syy ja syyllinen pahaan oloosi. Sitten täällä kommentoidaan, että terapian tarkoitus ei ole ollenkaan tuo, vaan auttaa sinua oppimaan uusi toimintatapa suhteessa nykyhetkeen ja tulevaisuuteen. Sivuutat sen kommentin tai väität siihen loputtomiin vastaan. Sitten jos joku yksi henkilö kommentoi että kyllä vaan terapiassa niitä juurikin niitä syyllisiä pitää etsiä, annat sille kommentille hyvin suuren myönteisen painoarvon.
Ja tämäkin. Vittu mä kävin 6 vuotta terapiaa, juuri sitä odottaen, että oli vika minussa tai äidissäni, haluan parantua ja haluan apua, ettei tunnu koko ajan pahalle. No saatana, en saanut sitä apua ainakaan itsestäni vikaa kaivamalla. Niin jälleen kerran; eipä paljoa kiinnosta, jos et sinä tajua sitä, kun luet minun tekstejäni. Ne tajuaa, joilla on sama kokemus.
Ihan kiva saada kaikenlaisia kommentteja, mutta itseäni vähätteleviä en kestä.
ap
Minua on vähätelty jo niin paljon, että mä en yksinkertaisesti enää vastaanota niitä, alright?
ap
Maija Vilkkumaan tekstin kohta "oon kontannut niin kauan, että voin tehdä mitä vaan" on aika läheinen mulle. Ja tarkoittaa, etten enää usko mitä hyvänsä muut sanookaan. Koska olen kontannut niin kauan. Ja en aio kontata enää kun san apua.
ap
Vierailija kirjoitti:
Maija Vilkkumaan tekstin kohta "oon kontannut niin kauan, että voin tehdä mitä vaan" on aika läheinen mulle. Ja tarkoittaa, etten enää usko mitä hyvänsä muut sanookaan. Koska olen kontannut niin kauan. Ja en aio kontata enää kun san apua.
ap
Sen sijaat kiroilet ja räyhäät netissä tuntemattomille? Saat huutoraivarit about kaikesta mitä sinulle sanotaan? Nimittelet ja haukut vieraita ihmisiä? Jep jep. No, tapa sekin siinä missä muutkin tavat, kai.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maija Vilkkumaan tekstin kohta "oon kontannut niin kauan, että voin tehdä mitä vaan" on aika läheinen mulle. Ja tarkoittaa, etten enää usko mitä hyvänsä muut sanookaan. Koska olen kontannut niin kauan. Ja en aio kontata enää kun san apua.
apSen sijaat kiroilet ja räyhäät netissä tuntemattomille? Saat huutoraivarit about kaikesta mitä sinulle sanotaan? Nimittelet ja haukut vieraita ihmisiä? Jep jep. No, tapa sekin siinä missä muutkin tavat, kai.
Jos minua vähätellään niin varsimistin katoaa aseista heti. Sä et vähättele mua tai tulee vittu turpiin.
ap
Minä muistan kommentineeni sinulle vuosi tai pari sitten kun olin uusi palstalla. Olin sinun puolellasi. Mutta silti sinä palaat tänne palstalle tuon saman asian kanssa. Minä en enää ymmärrä :/ kaikista eniten ihmetyttää miten olet onnistunut saamaan parisuhteen ja lapsia, kun ymmärryksesi ihmisiä kohtaan on noin heikkoa. Sen verran sanon että jos traumat ovat alkaneet ihan pienenä lapsena, niin kuin minulla, niin ei ole mitään mitä niille olisi voinut tehdä. Tarkoitan että sinä et olisi voinut tehdä niille mitään joten syiden etsiminen on plus miinus nolla. Kun olen oppinut ymmärtämään kuka olen ihmisenä niin sitä kautta myös opin näkemään mitä muut tekivät väärin. Sinä siis olet aloittanut väärin päin kun luulet että ymmärtämällä äitiäsi ja hänen motivaatioitaan jne oppisit tuntemaan itsesi ja tarpeesi.
Haluat joku ihminen vain pahaa minulle ja koitat vähättelemällä minua jotenkin isotella mulle. Se ei nyt enää vain käy. Tai voit sä vähätellä, mutta joka kerta tulee henkisesti turpiin sitten.
ap
Ap, mikä on koulutuksesi? Vaikuttaa siltä että ongelmaa saattaa olla myös kognitiivisissa kyvyissäsi. Entä mikä on diagnoosisi, valehtelematta? Vaikutat selkeästi persoonallisuushäiriöiseltä, mutta lisäksi kuulostaa siltä, ettet hahmota lainkaan kokonaisuuksia tai osaa asettua toisen asemaan. Empatiakykysi kuulostaa jokseenkin vajaasti kehittyneeltä, etkä tunnu ajattelevan aivan normaalilla tasolla. Logiikkasi on todella vinoutunutta, kuin ajattelun kehityksestä olisi jäänyt pari viimeistä tasoa saavuttamatta. Tämä yhdistettynä persoonallisuushäiriöön ei ole helpoin kombo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maija Vilkkumaan tekstin kohta "oon kontannut niin kauan, että voin tehdä mitä vaan" on aika läheinen mulle. Ja tarkoittaa, etten enää usko mitä hyvänsä muut sanookaan. Koska olen kontannut niin kauan. Ja en aio kontata enää kun san apua.
apSen sijaat kiroilet ja räyhäät netissä tuntemattomille? Saat huutoraivarit about kaikesta mitä sinulle sanotaan? Nimittelet ja haukut vieraita ihmisiä? Jep jep. No, tapa sekin siinä missä muutkin tavat, kai.
Jos minua vähätellään niin varsimistin katoaa aseista heti. Sä et vähättele mua tai tulee vittu turpiin.
ap
Vai tulkitsetko nyt ihan väärin vähättelemiseksi jotain, mikä ei ole oikeasti vähättelemistä? Oletko varma, ettet ole jotenkin yliherkkä tulkitsemaan suunnilleen kaikkea vähättelemiseksi?
Tiukkaa tekee keskustella kanssasi, jos uhkailet väkivallalla.
Ap: En nyt jaksa lukea koko ketjua mutta luuletko että on terapiasuuntauksen syy että näitä elämäsi "narsisteja" ei nähdä? Ei se kuulu kognitiivisen viitekehykseen,eikä kenenkään syyllistäminenkään. Sanoitko koskaan terapeutillesi omaa teoriaasi siitä mikä ongelmasi on tai ajatuksiasi tästä "syyllistämisestä"? Terapeutin olisi siis ajatuksiasi lukemalla pitänyt osata arvata mietteesi ja sitten saada sinulle parempi olo? Olet unohtanut täysin oman osuutesi terapiassa eli sen että avaisit suusi.
Vierailija kirjoitti:
Minä muistan kommentineeni sinulle vuosi tai pari sitten kun olin uusi palstalla. Olin sinun puolellasi. Mutta silti sinä palaat tänne palstalle tuon saman asian kanssa. Minä en enää ymmärrä :/ kaikista eniten ihmetyttää miten olet onnistunut saamaan parisuhteen ja lapsia, kun ymmärryksesi ihmisiä kohtaan on noin heikkoa. Sen verran sanon että jos traumat ovat alkaneet ihan pienenä lapsena, niin kuin minulla, niin ei ole mitään mitä niille olisi voinut tehdä. Tarkoitan että sinä et olisi voinut tehdä niille mitään joten syiden etsiminen on plus miinus nolla. Kun olen oppinut ymmärtämään kuka olen ihmisenä niin sitä kautta myös opin näkemään mitä muut tekivät väärin. Sinä siis olet aloittanut väärin päin kun luulet että ymmärtämällä äitiäsi ja hänen motivaatioitaan jne oppisit tuntemaan itsesi ja tarpeesi.
Ehkä siks mulla on just perhe, etten ole voinut vain keskittyä itseni ymmärtämiseen, vaikka on totta, että ymmärrän terveitä(??) ihmisiä huonosti. En siis ole kaikessa itsekeskeinen. Hyvä huomio tuo sinulta, jonka tummensin. Narsistihan opettaa huomioimaan hänen tarpeitaan, missä välissä mulla ois ollut jonkinkaanlaista tilaa ajatella omiani, kun ne olivat äidille raivon aihe?
Onneksi mieheni ei ole itsekeskeinen, joten olen saanut tilaa vaikka en kykene ymmärtämään terveiden ihmisten normaaleja tarpeita, vaan ymmärrän sen, jos joku on kauhean vaatelias.
ap
Ap, vinkkinä suosittelisin, että haet kirjastosta nyt useamman mielenterveyshäiriöitä ja terapiaa käsittelevän opuksen ja alat opiskelemaan. Mutta huomaathan, että opiskelu tarkoittaa monipuolisesti eri asioiden pohtimista, ei sitä, että poimit sieltä ne kohdat jotka vastaavat nykyistä, vinoutunutta käsitystäsi. Tästä voi oikeasti olla todella paljon apua!
Tavallaan vaateliaalle koen, että pitää täytellä niitä hänen toiveitaan tai olen huono ihminen, kunhan hän vain on aikuinen ja että olen jollain lailla henkisesti riippuvainen hänen armollisuudestaan minun hyväksymistänsä kohtaan, mutta jos mun pitäisi nähdä jonkun tarpeet, joka ei ilmaise niitä, niin en näe mitään. Varmaan koska tuossa mitä ensin kuvasin oli jo aivan tarpeeksi eli liikaa.
Eli normaali mies ei kestäisi mua, kun pitäisi toteutella sen tarpeita vaikkei se väännä niitä ratakiskosta että mitä ne on, mutta mun mies kestää, koska se ei oleta muiden täyttävän tarpeitaan vaan on tosi itseriittoinen vaikkakin ilahtuisi kai kovasti jos osaisin häntä ajatella. Mutta mies kykenee ymmärtämään, että jos en kykene, että se on ongelma, jossa olemme samalla puolella. Kumpikin hädässä tavallaan.
ap
Ap, olet kuin äitini. Harmittaa lastesi puolesta. Miehesi on sinut ansainnut, mutta lapsesi ovat täysin viattomia. Ota mahdollisimman pian yhteyttä sosiaaliviranomaisiin ja pyydä lasten siirtoa tilapäisesti sijaisperheeseen.
Kun vielä tajuaisitte sen, mitä luette. Hirveillä ennakkokäsityksillä koko ajan menette. Mutta menkää vain, itsepä siinä häviätte elämässä.
ap