Anopin käsittämätön suhtautuminen siihen, ettei lapsia ole tulossa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HERÄTYS. Lukekaapa noita aiempia viestejä, ennen kuin tulette huutelemaan mieheni lapsihaaveista ja siitä, miten lähden varmasti vaihtoon. Mieheni on meistä se, joka pitää lapsista paljon vähemmän ja priorisoi uransa vielä monen muunkin asian esille.

Joku järjen jättiläinen kyseli, että olenko minä tutkija, hallitsija tai taiteilija, joita käytin esimerkkinä, kun hän sanoi ettei ihmisestä jää maailmaan muuta kuin hänen lapsensa. Ihanko oikeasti ihmisen elämä, hänen tekonsa ja vaikkapa ystävyyssuhteensa eivät ole yhtään mitään? Lapseton ihminen on kuoltuaan unohdettu ja mitätön? Aika järkyttävästi sanottu, kun pitää mielessä että on myös paljon lapsista haaveilevia, jotka eivät syystä tai toisesta pysty lapsia saamaan.

Ap

Harva ihminen on niin järisyttävän hieno, että ystävien jälkikasvu vaalii heidän muistoaan. Paitsi ap.

Onhan maailmassa ihmisiä, jotka jäävät jopa historiaan uransa vuoksi esim. tieteen tai taiteen parissa. Ja jos eivät suorastaan historiaan, niin ovat oman alansa ihmisten tuntemia vielä sukupolvien ajan. Kun ihan oikeasti on ihmisiä, jotka saavat aikaan merkittäviäkin asioita.

Edelleen puhutaan hyvin harvoista ihmisistä, joista suurin osa heistäkin on vain nimirimpsu lähdeviiteluettelossa jonkun toisen tutkimuksessa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kaikki vanhemmat ovat todella onnellisia siitä, että heillä on se rakas lapsi.

Missä todellisuudessa elät jos tällaiseen harhaan uskot? Olisipa yhteiskunta aika erinäköinen jos jokainen lapsi olisi todella rakastettu ja toivottu.

No miten se yhteiskunnassa näkyy, ettei lapset ole toivottuja ja rakastettuja???

Vierailija kirjoitti:

Kiitos kaikki! Tosiaan varmaan koko hössötys on vielä moninkertaistunut, kun mies on ainoa lapsi. Ymmärrän sinänsä anopin trauman, mutta se ei oikeuta ahdistelemaan mua vauvakysymyksillä.

Ja sille joka oli olevinaan niin kovin varma siitä, että mieheni haluaisi oikeasti lapsia: hän on itse sanonut että keskittyy mieluummin uraansa eikä voisi olla hyvä isä ja samalla tuossa työssä (todella paljon työmatkoja). Enemmän minä lapsista pidän kuin hän, mies ei oikein osaa olla lasten kanssa.

Ap

Kannattaa muistaa, että moni mies puhuu ensin tuohon tyyliin, mutta sitten myöhemmin, esim. 40-50-vuotiaana haluaakin yhtäkkiä perheen. Sitten löydetään uusi, nuorempi nainen, joka on valmis hoitamaan lapset pitkälti yksin, kun mies tienaa joka tapauksessa hyvin. Tämä kuvio on nähty moneen kertaan.

En toki sano, että sinulle kävisi näin - toivon todella, että ei. Ikäväähän se on, kun on yhdessä päätös tehty, ja naiselle se perheen hankkiminen on siinä vaiheessa usein jo myöhäistä. 

Mitä anoppisi käytökseen tulee, niin huonoahan se on, jos hänelle kerran on jo monta kertaa ilmoitettu, että lapsia ei ole tulossa. Kuvitteleeko hän tosiaan, että HÄN inttämisellänsä saa teidät hankkimaan lapsia? Aika korkealla on kuvitelmat. Mutta oma anoppini oli aivan yhtä törkeä inttämisensä kanssa. Sai kyllä lopulta lapsenlapsia, mutta ei inttämisensä ansiosta. Luulenpa, että anoppisi "vihjailut" loppuvat nyt tähän, jos hänellä on yhtään järkeä päässä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kaikki vanhemmat ovat todella onnellisia siitä, että heillä on se rakas lapsi.

Minulla ei ole jäänyt kokematta mitään, vaikka olenkin äiti.

Lapset ovat parasta ja minulla on kaikki, mitä toivoa sopii. Olen saanut itsekseni elää, miehen kanssa kaksin ja nyt lasten kanssa, ja voin vilpittömästi sanoa, että tämä on elämäni parasta aikaa.

Ei ilman omia lapsia voi tälläistä rakkautta kokea.

Kaikki sympit niille, jotka eivät lapsia voi saada, mut ei ne ihmiset ole niitä, jotka huutaa täällä omaa erinomaisuuttaan vanhempiin verrattuna.

Ainoat ihmiset, jotka täällä ovat omaa erinomaisuuttaan huutaneet, ovat nimenomaan vanhempia. 😀

Mistä sinäkään sen tiedät, millaista rakkautta muut ihmiset kokevat tai ovat kokematta? Sinun näkökulmasi ei kata kaikkien ihmisten kokemuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HERÄTYS. Lukekaapa noita aiempia viestejä, ennen kuin tulette huutelemaan mieheni lapsihaaveista ja siitä, miten lähden varmasti vaihtoon. Mieheni on meistä se, joka pitää lapsista paljon vähemmän ja priorisoi uransa vielä monen muunkin asian esille.

Joku järjen jättiläinen kyseli, että olenko minä tutkija, hallitsija tai taiteilija, joita käytin esimerkkinä, kun hän sanoi ettei ihmisestä jää maailmaan muuta kuin hänen lapsensa. Ihanko oikeasti ihmisen elämä, hänen tekonsa ja vaikkapa ystävyyssuhteensa eivät ole yhtään mitään? Lapseton ihminen on kuoltuaan unohdettu ja mitätön? Aika järkyttävästi sanottu, kun pitää mielessä että on myös paljon lapsista haaveilevia, jotka eivät syystä tai toisesta pysty lapsia saamaan.

Ap

Harva ihminen on niin järisyttävän hieno, että ystävien jälkikasvu vaalii heidän muistoaan. Paitsi ap.

Onhan maailmassa ihmisiä, jotka jäävät jopa historiaan uransa vuoksi esim. tieteen tai taiteen parissa. Ja jos eivät suorastaan historiaan, niin ovat oman alansa ihmisten tuntemia vielä sukupolvien ajan. Kun ihan oikeasti on ihmisiä, jotka saavat aikaan merkittäviäkin asioita.

Kuulisin mielelläni ap:n aikaansaannoksista tieteessä ja taiteessa uralla, joka estää lasten hankinnan mutta jossa on enemmän kuin tarpeeksi aikaa anopin kohtaamiselle, etenkin silloin kun mies on työmatkoillaan.  

Jos itseäni harmittaisi anoppi noin paljon, venyttäisin varmuuden vuoksi työpäiviä hieman pitemmiksi.

Öhh, siis lasten hankkimattomuuden syyksi tarvitaan huippu-ura tieteen tai taiteen parissa, se ei riitä että EI HALUA lapsia? Niinkö? Vaaditaanko perusteluja esim. uran muodossa siihen, jos ei halua hankkia omakotitaloa, kissaa tai avioitua? Ei siis saa olla tyytyväinen lapsettomana avoliitossa kerrostalossa ilman kissaa, paitsi jos on huippuammattilainen? Kun et muuta osaa/viitsi, tee lapsia? "Urahan" se kai on tuokin joillekin......

Ap on jo valmiiksi niin suuri nimi historiassa, ettei voi tehdä lapsia itseään pilaamaan!:D

Maailmanmatkaaja mies toinen historiallinen henkilö! Tunnetaanko me teidät jo, vai pullahdatteko historian sivuille myöhemmin??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kaikki vanhemmat ovat todella onnellisia siitä, että heillä on se rakas lapsi.

Minulla ei ole jäänyt kokematta mitään, vaikka olenkin äiti.

Lapset ovat parasta ja minulla on kaikki, mitä toivoa sopii. Olen saanut itsekseni elää, miehen kanssa kaksin ja nyt lasten kanssa, ja voin vilpittömästi sanoa, että tämä on elämäni parasta aikaa.

Ei ilman omia lapsia voi tälläistä rakkautta kokea.

Kaikki sympit niille, jotka eivät lapsia voi saada, mut ei ne ihmiset ole niitä, jotka huutaa täällä omaa erinomaisuuttaan vanhempiin verrattuna.

Ainoat ihmiset, jotka täällä ovat omaa erinomaisuuttaan huutaneet, ovat nimenomaan vanhempia. 😀

Mistä sinäkään sen tiedät, millaista rakkautta muut ihmiset kokevat tai ovat kokematta? Sinun näkökulmasi ei kata kaikkien ihmisten kokemuksia.

Et sinä nyt vaan voi sille mitään, että minulla on samat mahdollisuudet tuntea rakkautta miestäni ja muita elässä piipahtavia random ihmisiä kohtaan tai ystäviä tai sukulaisia, kuin sinulla. Omiin lapsiin tunnettua rakkautta sinä et voi tuntea ja se siitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, sulla on kokemus itselle elämisestä ja urasta ja rahasta.

Äidillä on kokemus itselle elämisestä, urasta ja rahasta sekä siitä maailman suurimmasta lahjasta ja rakkaimmasta.

Kummalla on enemmän kokemusta?

Kumpi on viisaampi, sinä vai äiti?

Viisas on se, joka ei kirjoita tai mieluiten edes ajattele tuollaista roskaa. Viisas on se, joka ymmärtää, että äideillä ja lapsettomilla molemmilla on hallussaan paljon sellaista tietoa ja taitoa, jota toinen ei valintansa vuoksi voi saavuttaa. Lisäksi pelkästään tämän ketjun lukeminen osoittaa sen, ettei äitiys tosiaankaan tee kaikista ihmisistä älykkäitä tai viisaita.

Mikä tuossa oli roskaa? Kyllä moni äiti on kerennyt työskentelemään ja elämään itselleen ja saanut kokea vielä päälle maailman hienoimman asian, lapsen.

Ja kaikille miehille se isyys on parasta, mitä tietävät. On ollut ihanaa nähdä, kuinka se rakas puoliso on täydentynyt ja tullut onnellisemmaksi lasten myötä.

Roskaa on se väite, että lapsia hankkineet ovat viisaampia kuin lapsettomat. Molemmat ovat viisaita, mutta eri tavalla. Äitiys tai lapsettomuus ei tee automaattisesti kenestäkään viisaampaa kuin toisin valinneet.

Varmasti jotkut ihmiset tulevat myös onnellisemmiksi lasten myötä, mutta eivät kaikki. Joillekin pelkkä ajatuskin omasta lapsesta on kuin pahin painajainen. Et sinä voi päättää toisten puolesta, mikä heidät tekisi onnelliseksi. Jos olet viisas, ymmärrät tämän.

Minulla on kokemus kummastakin, sinulla vain toisesta. Se on fakta, jota et voi kumota millään. Et vaikka kuinka yrität.

Asiassa on vain sellainen pieni "ongelma", että jos hankkii kokemuksen molemmista (=tekee lapsen), sitä ei voi kumota jos asia ei miellytäkään. Tämä on se, mitä vapaaehtoisen lapsettomuuden kritisoijat eivät ymmärrä. Lapseton voi ryhtyä lapselliseksi, mutta lapsellisesta ei voi enää tulla lapsetonta. Siksikään asioita ei voi verrata tai vaatia kokeilemaan, koska sitä ei voi kokeilla.

:D luuletko että joku haluaisi kumota vanhemmuutensa?? No ei. Luonto on hoitanut asian niin, että siitä jälkikasvusta tulee ihmiselle melko tärkeä juttu.

On 100% enemmän syitä elää hyvää elämäö, tienata ja rakentaa elämää.

On surullista, että tollainen ihminen on lisääntynyt. Ei pahalla, mutta sun kommentit on olleet koko ketjun vähä-älyisimpiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, sulla on kokemus itselle elämisestä ja urasta ja rahasta.

Äidillä on kokemus itselle elämisestä, urasta ja rahasta sekä siitä maailman suurimmasta lahjasta ja rakkaimmasta.

Kummalla on enemmän kokemusta?

Kumpi on viisaampi, sinä vai äiti?

Viisas on se, joka ei kirjoita tai mieluiten edes ajattele tuollaista roskaa. Viisas on se, joka ymmärtää, että äideillä ja lapsettomilla molemmilla on hallussaan paljon sellaista tietoa ja taitoa, jota toinen ei valintansa vuoksi voi saavuttaa. Lisäksi pelkästään tämän ketjun lukeminen osoittaa sen, ettei äitiys tosiaankaan tee kaikista ihmisistä älykkäitä tai viisaita.

Mikä tuossa oli roskaa? Kyllä moni äiti on kerennyt työskentelemään ja elämään itselleen ja saanut kokea vielä päälle maailman hienoimman asian, lapsen.

Ja kaikille miehille se isyys on parasta, mitä tietävät. On ollut ihanaa nähdä, kuinka se rakas puoliso on täydentynyt ja tullut onnellisemmaksi lasten myötä.

Roskaa on se väite, että lapsia hankkineet ovat viisaampia kuin lapsettomat. Molemmat ovat viisaita, mutta eri tavalla. Äitiys tai lapsettomuus ei tee automaattisesti kenestäkään viisaampaa kuin toisin valinneet.

Varmasti jotkut ihmiset tulevat myös onnellisemmiksi lasten myötä, mutta eivät kaikki. Joillekin pelkkä ajatuskin omasta lapsesta on kuin pahin painajainen. Et sinä voi päättää toisten puolesta, mikä heidät tekisi onnelliseksi. Jos olet viisas, ymmärrät tämän.

Minulla on kokemus kummastakin, sinulla vain toisesta. Se on fakta, jota et voi kumota millään. Et vaikka kuinka yrität.

Asiassa on vain sellainen pieni "ongelma", että jos hankkii kokemuksen molemmista (=tekee lapsen), sitä ei voi kumota jos asia ei miellytäkään. Tämä on se, mitä vapaaehtoisen lapsettomuuden kritisoijat eivät ymmärrä. Lapseton voi ryhtyä lapselliseksi, mutta lapsellisesta ei voi enää tulla lapsetonta. Siksikään asioita ei voi verrata tai vaatia kokeilemaan, koska sitä ei voi kokeilla.

:D luuletko että joku haluaisi kumota vanhemmuutensa?? No ei. Luonto on hoitanut asian niin, että siitä jälkikasvusta tulee ihmiselle melko tärkeä juttu.

On 100% enemmän syitä elää hyvää elämäö, tienata ja rakentaa elämää.

Etkö ymmärrä lukemaasi ja aihetta, josta keskustellaan? Nythän oli kyse sellaisesta, joka ei halua lapsia. Jos lapsia haluamaton tekee lapsen ns. kokeillakseen (kun asennehan on sellainen, että hommattava on, koska vasta sitten tietää sitätätäjatuota) ja toteaakin, että nyt tiedän asian molemmat puolet ja mielipiteeni ei ole muuttunut, hän ei voi palata uudestaan lapsettomaksi. Ymmärrätkö? Ei kai sellainen, joka haluaa lapsia, haluakaan kumota asiaa, mutta nythän ei olekaan kyse sellaisesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HERÄTYS. Lukekaapa noita aiempia viestejä, ennen kuin tulette huutelemaan mieheni lapsihaaveista ja siitä, miten lähden varmasti vaihtoon. Mieheni on meistä se, joka pitää lapsista paljon vähemmän ja priorisoi uransa vielä monen muunkin asian esille.

Joku järjen jättiläinen kyseli, että olenko minä tutkija, hallitsija tai taiteilija, joita käytin esimerkkinä, kun hän sanoi ettei ihmisestä jää maailmaan muuta kuin hänen lapsensa. Ihanko oikeasti ihmisen elämä, hänen tekonsa ja vaikkapa ystävyyssuhteensa eivät ole yhtään mitään? Lapseton ihminen on kuoltuaan unohdettu ja mitätön? Aika järkyttävästi sanottu, kun pitää mielessä että on myös paljon lapsista haaveilevia, jotka eivät syystä tai toisesta pysty lapsia saamaan.

Ap

Harva ihminen on niin järisyttävän hieno, että ystävien jälkikasvu vaalii heidän muistoaan. Paitsi ap.

Onhan maailmassa ihmisiä, jotka jäävät jopa historiaan uransa vuoksi esim. tieteen tai taiteen parissa. Ja jos eivät suorastaan historiaan, niin ovat oman alansa ihmisten tuntemia vielä sukupolvien ajan. Kun ihan oikeasti on ihmisiä, jotka saavat aikaan merkittäviäkin asioita.

Kuulisin mielelläni ap:n aikaansaannoksista tieteessä ja taiteessa uralla, joka estää lasten hankinnan mutta jossa on enemmän kuin tarpeeksi aikaa anopin kohtaamiselle, etenkin silloin kun mies on työmatkoillaan.  

Jos itseäni harmittaisi anoppi noin paljon, venyttäisin varmuuden vuoksi työpäiviä hieman pitemmiksi.

Öhh, siis lasten hankkimattomuuden syyksi tarvitaan huippu-ura tieteen tai taiteen parissa, se ei riitä että EI HALUA lapsia? Niinkö? Vaaditaanko perusteluja esim. uran muodossa siihen, jos ei halua hankkia omakotitaloa, kissaa tai avioitua? Ei siis saa olla tyytyväinen lapsettomana avoliitossa kerrostalossa ilman kissaa, paitsi jos on huippuammattilainen? Kun et muuta osaa/viitsi, tee lapsia? "Urahan" se kai on tuokin joillekin......

Ap nyt sattui perustelemaan lapsettomuutta parisuhteella ja uralla ja veti myöhemmin peliin hallitsijat, huipputieteet ja -taiteet. 

Sinuna nyt harkitsisin vielä, teenkö miehen ja appivanhemmat onnelliseksi, teetkö perheestä täydellisen, haluatko tuntea rakkauden lapsia kohtaan.

Ehkä se on parasta, mitä voit rakkaillesi tehdä?

Mieti asiaa vielä.

Ja voin luvata, vanhemmuus on ihanaa ja omat lapset on ihania.

Mieti vielä. Sääliksi käy vähän sun anoppia ja miestä, vallankäyttöä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kaikki vanhemmat ovat todella onnellisia siitä, että heillä on se rakas lapsi.

Minulla ei ole jäänyt kokematta mitään, vaikka olenkin äiti.

Lapset ovat parasta ja minulla on kaikki, mitä toivoa sopii. Olen saanut itsekseni elää, miehen kanssa kaksin ja nyt lasten kanssa, ja voin vilpittömästi sanoa, että tämä on elämäni parasta aikaa.

Ei ilman omia lapsia voi tälläistä rakkautta kokea.

Kaikki sympit niille, jotka eivät lapsia voi saada, mut ei ne ihmiset ole niitä, jotka huutaa täällä omaa erinomaisuuttaan vanhempiin verrattuna.

Ainoat ihmiset, jotka täällä ovat omaa erinomaisuuttaan huutaneet, ovat nimenomaan vanhempia. 😀

Mistä sinäkään sen tiedät, millaista rakkautta muut ihmiset kokevat tai ovat kokematta? Sinun näkökulmasi ei kata kaikkien ihmisten kokemuksia.

Et sinä nyt vaan voi sille mitään, että minulla on samat mahdollisuudet tuntea rakkautta miestäni ja muita elässä piipahtavia random ihmisiä kohtaan tai ystäviä tai sukulaisia, kuin sinulla. Omiin lapsiin tunnettua rakkautta sinä et voi tuntea ja se siitä.

Mahdollisuudet on tietenkin samat, mutta sinä et pysty etkä kykene mittaamaan millään sitä rakkauden määrää, jota minä ja muut ihmiset tunnemme. Vaikka minulla ei ole mahdollisuutta tuntea rakkautta omaa lasta kohtaan, minulla on mahdollisuus tuntea yhtä voimakasta rakkautta jotakuta toista kohtaan. Et sinä sitä pysty arvioimaan. Vai onko sinulla jokin yliluonnollinen kyky, jolla pystyt tekemään niin? Turhauttaa keskustella noin yksinkertaisen ihmisen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Ap on jo valmiiksi niin suuri nimi historiassa, ettei voi tehdä lapsia itseään pilaamaan!:D

Maailmanmatkaaja mies toinen historiallinen henkilö! Tunnetaanko me teidät jo, vai pullahdatteko historian sivuille myöhemmin??

eiköhän me kohta saada ap:n ylpeä paljastus, miten kieli poskella-provo upposi taas kerran tyhmiin mammoihin sadan viestin verran.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ei voi tehdä lasta? Luuletko että se sun uskomaton uras kaatuisi siihen? Tai parisuhde? Naurettavaa. Sinuna harkitsisin vielä. Töitä kerkeät tekemään 40 vuotta vielä. Lapsen voit tehdä nyt, ja se saattaa olla sun elämäsi paras asia. Lapset on ihania, ja omat lapset parasta, mitä olla voi. Mikään raha tai ura ei voi korvata lasta. Mieti asiaa vielä.

Toivon todella, että tää on provo. Toivottavasti kukaan av:n anonyymi ei kuvittele, että heidän sanomisillaan voi olla painoa tuntemattomien lapsiasioissa. Arvostan parisuhdettani ja minulla on ura hyvällä mallilla, samoin kuin miehelläni. Me priorisoidaan eri asiat kuin ilmeisesti sinä ja se sun on vaan hyväksyttävä.

Ap

No kannattaa asiaa kuitenkin vielä harkita. Oma lapsi on ihanin asia maailmassa. Kyllä meillä on hyvät työt, talo ja parisuhde sekä maailman paras asia, lapset. Vaikka kaikki maallinen katoaisi, meillä on toisemme ja perhe.

Älä turhaan asettele työtä ja kaikkea muuta lasta vastaan.

Harkitse vielä.

Mitään muuta susta ei maailmaan jää, kuin se jälkikasvu.

Miksi itsestään pitäisi jäädä jotain maailmaan? Ne sinun lapsesi ja heidän lapsensa ovat sitä paitsi pelkkä kärpäsen paska tässä universumissa, eikä sinun persoonasi jatku heissä millään tavalla. Muutaman sukupolven kuluttua kukaan ei enää muista sinua tai olemassaoloasi.

(Tiedäthän muuten, että perhe on perhe, vaikkei siihen lapsia kuuluisikaan.)

Kyllä se jatkuu, olemme sellainen porukka, joka arvostaa menneitä sukupolvia ja olemme hustoriastamme kiinnostuneita. Olemme edelleen samalla paikalla, kuin sukumme 1800- luvulla. Haluamme, että lapsemme jatkavat tätä perinnettä.

Toisekseen, ei ihminen voi mitenkään kuin lapsien myötä, kokea täyttä rakkautta.

Nyt räjähtää pää. Kiitos tästä meidän lapsettomian (niin tahallisesti kuin tahattomasti) tunteiden ja elämien vähättelystä ja mitätöinnistä. Hieno asenne sulla, &#/#&% riemuidiootti!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, sulla on kokemus itselle elämisestä ja urasta ja rahasta.

Äidillä on kokemus itselle elämisestä, urasta ja rahasta sekä siitä maailman suurimmasta lahjasta ja rakkaimmasta.

Kummalla on enemmän kokemusta?

Kumpi on viisaampi, sinä vai äiti?

Viisas on se, joka ei kirjoita tai mieluiten edes ajattele tuollaista roskaa. Viisas on se, joka ymmärtää, että äideillä ja lapsettomilla molemmilla on hallussaan paljon sellaista tietoa ja taitoa, jota toinen ei valintansa vuoksi voi saavuttaa. Lisäksi pelkästään tämän ketjun lukeminen osoittaa sen, ettei äitiys tosiaankaan tee kaikista ihmisistä älykkäitä tai viisaita.

Mikä tuossa oli roskaa? Kyllä moni äiti on kerennyt työskentelemään ja elämään itselleen ja saanut kokea vielä päälle maailman hienoimman asian, lapsen.

Ja kaikille miehille se isyys on parasta, mitä tietävät. On ollut ihanaa nähdä, kuinka se rakas puoliso on täydentynyt ja tullut onnellisemmaksi lasten myötä.

Roskaa on se väite, että lapsia hankkineet ovat viisaampia kuin lapsettomat. Molemmat ovat viisaita, mutta eri tavalla. Äitiys tai lapsettomuus ei tee automaattisesti kenestäkään viisaampaa kuin toisin valinneet.

Varmasti jotkut ihmiset tulevat myös onnellisemmiksi lasten myötä, mutta eivät kaikki. Joillekin pelkkä ajatuskin omasta lapsesta on kuin pahin painajainen. Et sinä voi päättää toisten puolesta, mikä heidät tekisi onnelliseksi. Jos olet viisas, ymmärrät tämän.

Minulla on kokemus kummastakin, sinulla vain toisesta. Se on fakta, jota et voi kumota millään. Et vaikka kuinka yrität.

Asiassa on vain sellainen pieni "ongelma", että jos hankkii kokemuksen molemmista (=tekee lapsen), sitä ei voi kumota jos asia ei miellytäkään. Tämä on se, mitä vapaaehtoisen lapsettomuuden kritisoijat eivät ymmärrä. Lapseton voi ryhtyä lapselliseksi, mutta lapsellisesta ei voi enää tulla lapsetonta. Siksikään asioita ei voi verrata tai vaatia kokeilemaan, koska sitä ei voi kokeilla.

:D luuletko että joku haluaisi kumota vanhemmuutensa?? No ei. Luonto on hoitanut asian niin, että siitä jälkikasvusta tulee ihmiselle melko tärkeä juttu.

On 100% enemmän syitä elää hyvää elämäö, tienata ja rakentaa elämää.

Etkö ymmärrä lukemaasi ja aihetta, josta keskustellaan? Nythän oli kyse sellaisesta, joka ei halua lapsia. Jos lapsia haluamaton tekee lapsen ns. kokeillakseen (kun asennehan on sellainen, että hommattava on, koska vasta sitten tietää sitätätäjatuota) ja toteaakin, että nyt tiedän asian molemmat puolet ja mielipiteeni ei ole muuttunut, hän ei voi palata uudestaan lapsettomaksi. Ymmärrätkö? Ei kai sellainen, joka haluaa lapsia, haluakaan kumota asiaa, mutta nythän ei olekaan kyse sellaisesta.

... Lapsia haluamaton tekee lapsen kokeillakseen...

Joo, sä riiput niin jossain omituisessa todellisuudessa, ettei ole järkeä jatkaa.

Äiti tietää vaan asioista ja elämästä ja rakkaudesta enemmän ja piste. Sille ei voi mitään.

Jotenkin outoa että henkilö joka on itse kokenut vaikean raskauden ei ymmärrä miksi joku ei halua kokea samaa. Oman äitini raskaus oli... no, helvetillinen ja tämä on aina sanonut että harkitse todella tarkkaan ennen kuin alat hankkimaan lapsia, jos edes hankit niitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kaikki vanhemmat ovat todella onnellisia siitä, että heillä on se rakas lapsi.

Minulla ei ole jäänyt kokematta mitään, vaikka olenkin äiti.

Lapset ovat parasta ja minulla on kaikki, mitä toivoa sopii. Olen saanut itsekseni elää, miehen kanssa kaksin ja nyt lasten kanssa, ja voin vilpittömästi sanoa, että tämä on elämäni parasta aikaa.

Ei ilman omia lapsia voi tälläistä rakkautta kokea.

Kaikki sympit niille, jotka eivät lapsia voi saada, mut ei ne ihmiset ole niitä, jotka huutaa täällä omaa erinomaisuuttaan vanhempiin verrattuna.

Ainoat ihmiset, jotka täällä ovat omaa erinomaisuuttaan huutaneet, ovat nimenomaan vanhempia. 😀

Mistä sinäkään sen tiedät, millaista rakkautta muut ihmiset kokevat tai ovat kokematta? Sinun näkökulmasi ei kata kaikkien ihmisten kokemuksia.

Et sinä nyt vaan voi sille mitään, että minulla on samat mahdollisuudet tuntea rakkautta miestäni ja muita elässä piipahtavia random ihmisiä kohtaan tai ystäviä tai sukulaisia, kuin sinulla. Omiin lapsiin tunnettua rakkautta sinä et voi tuntea ja se siitä.

Jollakulla ei nyt mene ymmärrykseen se, että jos joku ei halua tuntea samoja asioita tai saada samoja asioita kuin hän, hän ei koe jäävänsä paitsi mistään, koska sellaisesta ei voi jäädä paitsi mitä ei edes halua.

Jokaisella on samat mahdollisuudet kokea autolla ajaminen, mutta sellainen jolla ei ole Ferraria, ei voi kokea Ferrarilla ajamisen tunnetta. Faktahan tämä on, mutta jos ei koe Ferrarilla ajamista minkäänlaisena  tavoiteltavana asiana, tokko tämän kokemuksen puutteesta kokee mitenkään jäävänsä paitsikaan. Vaikka Ferrarikuski kuinka yrittäisi vakuutella, kuinka et tiedä mistään mitään kun et ole ajanut Ferrarilla. Huono  vertaus, mutta älyttömyydessään erittäin toimiva.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ei voi tehdä lasta? Luuletko että se sun uskomaton uras kaatuisi siihen? Tai parisuhde? Naurettavaa. Sinuna harkitsisin vielä. Töitä kerkeät tekemään 40 vuotta vielä. Lapsen voit tehdä nyt, ja se saattaa olla sun elämäsi paras asia. Lapset on ihania, ja omat lapset parasta, mitä olla voi. Mikään raha tai ura ei voi korvata lasta. Mieti asiaa vielä.

Toivon todella, että tää on provo. Toivottavasti kukaan av:n anonyymi ei kuvittele, että heidän sanomisillaan voi olla painoa tuntemattomien lapsiasioissa. Arvostan parisuhdettani ja minulla on ura hyvällä mallilla, samoin kuin miehelläni. Me priorisoidaan eri asiat kuin ilmeisesti sinä ja se sun on vaan hyväksyttävä.

Ap

No kannattaa asiaa kuitenkin vielä harkita. Oma lapsi on ihanin asia maailmassa. Kyllä meillä on hyvät työt, talo ja parisuhde sekä maailman paras asia, lapset. Vaikka kaikki maallinen katoaisi, meillä on toisemme ja perhe.

Älä turhaan asettele työtä ja kaikkea muuta lasta vastaan.

Harkitse vielä.

Mitään muuta susta ei maailmaan jää, kuin se jälkikasvu.

Miksi itsestään pitäisi jäädä jotain maailmaan? Ne sinun lapsesi ja heidän lapsensa ovat sitä paitsi pelkkä kärpäsen paska tässä universumissa, eikä sinun persoonasi jatku heissä millään tavalla. Muutaman sukupolven kuluttua kukaan ei enää muista sinua tai olemassaoloasi.

(Tiedäthän muuten, että perhe on perhe, vaikkei siihen lapsia kuuluisikaan.)

Kyllä se jatkuu, olemme sellainen porukka, joka arvostaa menneitä sukupolvia ja olemme hustoriastamme kiinnostuneita. Olemme edelleen samalla paikalla, kuin sukumme 1800- luvulla. Haluamme, että lapsemme jatkavat tätä perinnettä.

Toisekseen, ei ihminen voi mitenkään kuin lapsien myötä, kokea täyttä rakkautta.

Nyt räjähtää pää. Kiitos tästä meidän lapsettomian (niin tahallisesti kuin tahattomasti) tunteiden ja elämien vähättelystä ja mitätöinnistä. Hieno asenne sulla, &#/#&% riemuidiootti!

En mä vähätellyt ketään, vaan vastasin minulle esitettyyn kysymykseen. Riipaisin omia syitäni.

Irrotit asian asiayhteydestä, jotta pääset rähisemään.

Etpä itsestäsi kovin fiksua tehnyt.

Oletko sinä nyt se, joka jää historian kirjoihin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, sulla on kokemus itselle elämisestä ja urasta ja rahasta.

Äidillä on kokemus itselle elämisestä, urasta ja rahasta sekä siitä maailman suurimmasta lahjasta ja rakkaimmasta.

Kummalla on enemmän kokemusta?

Kumpi on viisaampi, sinä vai äiti?

Viisas on se, joka ei kirjoita tai mieluiten edes ajattele tuollaista roskaa. Viisas on se, joka ymmärtää, että äideillä ja lapsettomilla molemmilla on hallussaan paljon sellaista tietoa ja taitoa, jota toinen ei valintansa vuoksi voi saavuttaa. Lisäksi pelkästään tämän ketjun lukeminen osoittaa sen, ettei äitiys tosiaankaan tee kaikista ihmisistä älykkäitä tai viisaita.

Mikä tuossa oli roskaa? Kyllä moni äiti on kerennyt työskentelemään ja elämään itselleen ja saanut kokea vielä päälle maailman hienoimman asian, lapsen.

Ja kaikille miehille se isyys on parasta, mitä tietävät. On ollut ihanaa nähdä, kuinka se rakas puoliso on täydentynyt ja tullut onnellisemmaksi lasten myötä.

Roskaa on se väite, että lapsia hankkineet ovat viisaampia kuin lapsettomat. Molemmat ovat viisaita, mutta eri tavalla. Äitiys tai lapsettomuus ei tee automaattisesti kenestäkään viisaampaa kuin toisin valinneet.

Varmasti jotkut ihmiset tulevat myös onnellisemmiksi lasten myötä, mutta eivät kaikki. Joillekin pelkkä ajatuskin omasta lapsesta on kuin pahin painajainen. Et sinä voi päättää toisten puolesta, mikä heidät tekisi onnelliseksi. Jos olet viisas, ymmärrät tämän.

Minulla on kokemus kummastakin, sinulla vain toisesta. Se on fakta, jota et voi kumota millään. Et vaikka kuinka yrität.

Asiassa on vain sellainen pieni "ongelma", että jos hankkii kokemuksen molemmista (=tekee lapsen), sitä ei voi kumota jos asia ei miellytäkään. Tämä on se, mitä vapaaehtoisen lapsettomuuden kritisoijat eivät ymmärrä. Lapseton voi ryhtyä lapselliseksi, mutta lapsellisesta ei voi enää tulla lapsetonta. Siksikään asioita ei voi verrata tai vaatia kokeilemaan, koska sitä ei voi kokeilla.

:D luuletko että joku haluaisi kumota vanhemmuutensa?? No ei. Luonto on hoitanut asian niin, että siitä jälkikasvusta tulee ihmiselle melko tärkeä juttu.

On 100% enemmän syitä elää hyvää elämäö, tienata ja rakentaa elämää.

Etkö ymmärrä lukemaasi ja aihetta, josta keskustellaan? Nythän oli kyse sellaisesta, joka ei halua lapsia. Jos lapsia haluamaton tekee lapsen ns. kokeillakseen (kun asennehan on sellainen, että hommattava on, koska vasta sitten tietää sitätätäjatuota) ja toteaakin, että nyt tiedän asian molemmat puolet ja mielipiteeni ei ole muuttunut, hän ei voi palata uudestaan lapsettomaksi. Ymmärrätkö? Ei kai sellainen, joka haluaa lapsia, haluakaan kumota asiaa, mutta nythän ei olekaan kyse sellaisesta.

... Lapsia haluamaton tekee lapsen kokeillakseen...

Joo, sä riiput niin jossain omituisessa todellisuudessa, ettei ole järkeä jatkaa.

Äiti tietää vaan asioista ja elämästä ja rakkaudesta enemmän ja piste. Sille ei voi mitään.

Ja niin jouduit kohtaamaan loogisen ajattelukykysi rajat. Argumentit taisi loppua sitten siihen.

Oon joskus pohtinut, että minkälaiset elämänarvot on ihmisellä, joka ei lapsia halua. Mikä työ tai harrastus voi olla omaa lasta rakkaampi asia.

Mihin ihminen haluaa elämänsä käyttää, jos ei omiin lapsiinsa? Golffailuun, matkailuun? Töihin? Kavereiden kanssa hengailuun? Bilettämiseen, lähiökapakassa ryyppäilyyn?

Työt loppuu aikanaan, ainakin, jos ei ole omaa yritystä. Kaverit ei hengaile loputtomiin, he perustavat perheet. Viina ei vie kenenkään elämää parempaan suuntaan, se on kivaa vain alussa.

Voisiko joku vela valaista mulle, mikä on se sinun elämäsi tärkein asia? Mihin haluat elämäsi käyttää, kos et lapsiisi?

T. Maija