Lue keskustelun säännöt.
Millaisia ovat tuntemanne super-saidat ihmiset? Piheistä piheimmät?
Meillä on yksi tuttavaperhe, joilla rahaa riittää, mutta ovat niin saitoja, ettei tiedä itkeä vaiko nauraa. Ruokatarjoilut ovat niin syvältä kuin olla ja voi. Hyvä jos raaskivat edes kananmunia tarjota.
Kommentit (2134)
Eräs vanhempi naishenkilö käyttää ruokaan erittäin niukasti rahaa. Ostaa -30% tarralappu ruokia, muuten syö enimmäkseen kaurapuuroa, perunoita, velliä ja voileipiä. On kyllä muutenkin erittäin tarkka mihin euronsa laittaa. Tuskinpa on montaakaan vaatetta tai tavaraa ikinä ostanut sen normaali hinnalla, aina vaan alennuksesta tai kirpparilta.
Ja rahasta ei oikeesti ole pulaa !
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräs entinen kaverini oli kaikessa piheydessään jo ihan naurettava. Ei siinä mitään jos on tarkka rahasta, mutta akka pitä huolen että hän ei vaan jäänyt paitsi mistään jos vähänkin oli mahdollisuus hyötyä rahallisesti, mutta itse ei koskaan ollut valmis sijoittamaan mihinkään euroakaan. Esimerkkejä akan piheydestä:
- Tuli nyyttäreille, joihin oli ohjeistettu tuomaan tietty ruokalaji + omat alkoholijuomat mitä aikoi juoda. Nainen toi salaatin (vei lähtiessään salaatinjämät kotiinsa) "unohti" käydä alkossa ja kittasi muiden juomia tyylillä "ostan sulle sit baarissa jonkun juoman". Kiskoi varmaan pullon skumppaa ja 3-4 siideriä päälle, baariin lähdettäessä ilmoitti ettei jaksakaan nyt lähteä - vältti kuittaamasta juomat mitä oli muilta varastellut
- Annoin naiselle 3 jätesäkillistä itselleni käyttämättömäksi jääneitä vaatteita, moni ihan uusia ja kaikki todella hyväkuntoisia. Ahneesti vaatteet kelpasi, eikä tarjonnut vaatteista tietenkään mitään korvausta.
- Nainen oli ulkomailla reissussa ja pyysin häntä tuomaan yhden asian jota suomesta ei saa, tavaran arvo n. 6 euroa. Olin juuri tätä reissua ennen antanut nuo kolme vaatejätesäkkiä naiselle. Nainen sanoi että joo, voi tuoda tuon tavaran jos laitan etukäteen tilillensä tuon 6 e :D "kun velat jää niin helposti maksamatta" - niin hänellä muille.
- Nainen tunki itsensä usein kylään ja istui niin kauan että sai varmasti lämpimän ruoan, söi vähintään kerran viikossa siis luonani. Jonkun tekosyyn varjolla aina tunki itsensä käymään. Kerran sanoin ihan piruuttaan että nyt teen ruokaa vain lapselleni ja sen kaverille, jolloin nainen yritti lokkeilla lasten nugetteja ja ranskiksia :D
- syötyään usein luonani, sanoi että olisi hänen vuoronsa tarjota ateria minulle, voisi kokata. No, menimme sitten ruokakauppaan ja hän ostamaan ruokatarvikkeita. Osti yhden pakastepizzan, jonka kuulemma voisimme jakaa. "Nyt kun mä tarjoan täl kertaa ruoat niin voisiksä hakee meille pari pulloa viiniä illaksi" - akka siis tosissaan pokkana ehdotti että koska osti jonkun 3 euron pakastepizzan, minä maksaisin parinkympin viinit - en itse ollut edes ajatellut juovani mitään viiniä tuona iltana. En ostanut viinejä, nainen valmisti sitten tuon pakastepizza-aterian meille ja mainosti pitkään sen jälkeen kuinka anteliaasti olikaan valmistanut ruokaa.
No, arvaatte varmaan että on entinen kaverini, ei tuollaista lokkeilua kukaan jaksanut. Aina hyötymässä muista, eikä ikinä valmis antamaan kenellekään mitään. Kyseessä 30-v nainen.
Miksi et etukäteen pyytänyt rahaa vaatteista? Itse jos annan monta säkkiä vaatteita, en pyydä rahaa yhtään. Jotenkin outoo että jälkikäteen kinuat jotain vaaterahaa? Toiseksi, minusta syömisissä ranskalaiset on vähän sama kuin pizza, samaa ravintoarvoltaan. Ehkä nainen halusi juoda lasin viiniä suuren pizzan kanssa, mitä pahaa siinä nyt oli? Katkeran ihmisen tilityksiä vaan.
Hahaa, ensimmäinen ajatus mikä saituria puolustelevasta vastauksestasi tuli mieleen, on että TUNNISTITKO KENTIES OLEVASI ITSE TUO PIHI HENKILÖ josta tässä puhuttiin :DDD
Täytyy myöntää etten itsekään ole tajunnut tarjota rahaa kaverin vaatekaapin raivauksen jämistä jos ei ole erikseen pyydetty. Enkä ole sitä itsekään odottanut, olen ollut vain tyytyväinen että vanhat rättini ovat kelvanneet vielä jollekin.
Icjcucoyc kirjoitti:
Yksi ukko ei syö sunnuntaisin yhtään mitään koska se pienentää näin ruokabudjettia. Siis ei saatana
Pystyisinpä minäkin tuohon. Yksi paastopäivä viikossa tekisi hyvää terveydelle ja painonhallinnalle.
Vierailija kirjoitti:
Eräs vanhempi naishenkilö käyttää ruokaan erittäin niukasti rahaa. Ostaa -30% tarralappu ruokia, muuten syö enimmäkseen kaurapuuroa, perunoita, velliä ja voileipiä. On kyllä muutenkin erittäin tarkka mihin euronsa laittaa. Tuskinpa on montaakaan vaatetta tai tavaraa ikinä ostanut sen normaali hinnalla, aina vaan alennuksesta tai kirpparilta.
Ja rahasta ei oikeesti ole pulaa !
Ja mitä erään vanhemman naishenkilön rahankäyttö sinulle kuuluu? Mistä sinä tiedät hänen ruokavalionsa noin tarkkaan? Jospa hän laittaa voileivälle kalliita leikkeleitä. Vai tiedätkö senkin?
Vierailija kirjoitti:
Eräs vanhempi naishenkilö käyttää ruokaan erittäin niukasti rahaa. Ostaa -30% tarralappu ruokia, muuten syö enimmäkseen kaurapuuroa, perunoita, velliä ja voileipiä. On kyllä muutenkin erittäin tarkka mihin euronsa laittaa. Tuskinpa on montaakaan vaatetta tai tavaraa ikinä ostanut sen normaali hinnalla, aina vaan alennuksesta tai kirpparilta.
Ja rahasta ei oikeesti ole pulaa !
Kuulostaa ihan järkevältä rahankäytöltä. Hävikkiruoan ostaminen on fiksua ja samalla säästää itsekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin ostan aina laputettuja tuotteita vaikka varaa olisi syödä mitä vaan hintaa katsomatta!
Ei ainakaan ne ruuat mene hävikkiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräs vanhempi naishenkilö käyttää ruokaan erittäin niukasti rahaa. Ostaa -30% tarralappu ruokia, muuten syö enimmäkseen kaurapuuroa, perunoita, velliä ja voileipiä. On kyllä muutenkin erittäin tarkka mihin euronsa laittaa. Tuskinpa on montaakaan vaatetta tai tavaraa ikinä ostanut sen normaali hinnalla, aina vaan alennuksesta tai kirpparilta.
Ja rahasta ei oikeesti ole pulaa !Kuulostaa ihan järkevältä rahankäytöltä. Hävikkiruoan ostaminen on fiksua ja samalla säästää itsekin.
Hävikkiruoan ostamisen parhauden minäkin tajusin kesän aikaan! Satasen lihat saa neljälläkympillä, pakastimeen suoraan niin hyvin säilyy. Ja jos samana päivänä on tarkoitus syödä niin miksei osta siis niitä työeväitä vaikka -30% merkinnällä?
Ja usein ostan vaatteetkin alesta. Vasta kesällä ostin Fjällräveniä -40% ja ihan on tyylilleen uskollista ja säilyy monta vuotta hyvänä ja muodikkaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuosta kirpputorijutusta tuli mieleen, kun itsekin kerran otin yhden pihin ystäväni kanssa yhteisen kirpputoripöydän. Hän toi myyntiin kaikenlaista sellaista tavaraa, jonka en uskonut menevän kaupaksi ja laittoi vielä kamalan isot hinnat. Esim. oman pappansa jäämistöstä vanhoja puvun takkeja ja miesten vanhoja muodista ajat sitten menneitä teryleenihousuja ja nailonpaitoja ymv. ja niille isot hinnat, viidestä kympistä sataseen. Kun varovasti epäilin, että ei nuo tuolla hinnalla lähde, hän väitti, että ne on niin hyvälaatuisia, että kyllä niitä ostetaan.
No ei niitä ostanut kukaan, ja itse asiassa hänen tavaroitaan ei mennyt kaupaksi ollenkaan. Minulle hän sitten nyrpisteli, että kun laitoin pieniä hintoja, että olen tyhmä kun noin vähän pyydän. Kuitenkin halusin vain päästä kamoista eroon. Niin kuin ilmeisesti hänkin, mutta hän halusi sen lisäksi vielä tienata kunnolla.
Sitten hän ei olisi suostunut maksamaan pöydän hinnasta mitään, kun eihän hän saanut mitään kaupaksikaan. Pitkin hampain sitten maksoi, kun vaan selitin, että pitää se pöytävuokra silloinkin maksaa.
Huippusaitojen ihmisten kanssa joutuu aina hankaliin tilanteisiin.
Piheillä on usein just tällainen hintavääristymä.
Myydessä kuvitellaan että 100e takki on käytettynä 90e arvoinen kun se on ”niin hyvälaatuinen”.
No jos pihi taas on ostajan asemassa niin tuskin maksaisi tuosta takista kymppiä enempää.
Ehkä se on sellainen henkinen ylimielisyys että ”minä tiedän tasan tarkkaan mitä kannattaa asioista maksaa ja teen aina hyvät kaupat”.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttavaperheen kanssa lähdettiin kerran kylpylälomalle pohjoiseen.
Heistä paljastui ihan uusi puoli.
Meno matkalla meni vielä ihan normaaliin käytökseen, että he halusivat pysähtyä tauoille parkkipaikoille, meillä ei ollut eväitä mukana niin pysähdyttiin sitten eri aikoihin kun käytiin huoltoasemalla kahvilla ja syömässä.
Aamulla he heräsivät aina aikaisin että ehtivät käydä kaksi kertaa aamupalalla ja säästivät siinä ettei tarvi syödä lounasta.
Sen sijaan että olisivat maksaneet näköalahissin tunturiin, he kävelivät reilun tunnin. Me sitten odottelimme heitä siellä.
Kylpylässä lilluivat monta tuntia. Kävivät itseasiassa kolmesti päivässä sen sallitun ajan, kun ranneke oli koko päivän voimassa.Ei puhettakaan yhteisistä ravintolapäivällisistä, ja teimme siis yhdessä kyllä huoneistossa ruokia mutta olisi kiva ollut vaikka kerran käydä syömässä ulkona..
No ei heidän kanssa enää lomalle lähdetä.
Itselle loma on aikaa kun en nuukaile, kotona ollessa ennemmin elän säästeliäämmin ja säästän rahaa lomareissuihin.Osa noista on toki nuukailua, mutta kyllä minullekin ykkösvaihtoehto olisi kiivetä tunturiin itse, etenkin jos sää suosii. Näköalahisseistä en välitä oikeastaan ollenkaan. Huoltoasemaruokailuun pätee sama, eli ainoastaan jos on aivan pakko. Ja tämä myös silloin, kun joku toinen tarjoutuu maksamaan...
Monella muullakin kirjoittajalla tuntuu unohtuvan, että kaikki ihmiset eivät välttämättä arvosta samoja asioita kuin he itse.
Mitä ihmeen vikaa huoltoasemien ruuissa on? Mieluummin minä huoltsikalla käyn syömässä lämpimän ruuan, kuin istun ulkona parkkipaikoilla syömässä kylmiä vettyneitä voileipiä ja karjalanpiirakoita ja juoda termarikahvia ja jälkiruuaksi banaani tmv. Eli niitä kotona laitettuja eväitä.
Vai pitäisikö reissuun lähtiessä käydä syömässä jossain tilausravintolassa kallis ja yleensä mauton pihvi tai mitätön pasta-ateria?
Me käydään miehen kanssa usein syömässä paikallisella huoltoasemalla, kun ei viitsitä kotona laittaa mitään, ja siellä on ihan älyttömän hyvät ja monipuoliset ruuat ja ihan kohtuuhintaiset. Ollaan huomattu, että moni muukin paikallinen tekee samoin.
Itse pyrin siihen, että varsinaista ruokataukoa ei edes tarvitsisi pitää, vaan varsinainen ateria syötäisiin kaikessa rauhassa vasta määränpäässä. Aina tämä ei tietenkään ole mahdollista. Silloin eväät ovat minulle ensisijainen vaihtoehto jo siksi, että ne ovat valmiina silloin, kun tulee nälkä. Ei "pakkoruokailua" seuraavaksi kohdalle sattuvalla huoltoasemalla, ei jonottamista, ei ruoan valmistumisen odottamista, ei melua ja hälinää. Matkaakin pääsee jatkamaan huomattavasti nopeammin.
Kuten sanottu, eri ihmiset arvostavat erilaisia asioita.
Nuorempana tuli vedettyä pidemmät automatkat ilman yhtään taukoa, mutta nyt keski-ikäisenä tuntuu että 5h+ matkalla tarvii ainakin yhden kahvitauon jossa syö sämpylän tai muuta pientä samalla, muuten ei jaksa.
Ihmiset on erilaisia. Minäkin olen keski-ikäinen eikä tuota mitään ongelmaa matkustaa autolla vaikka Helsingistä Rovaniemelle ilman ruokataukoja. Toki jos nälkä tulee, niin sitten pysähdytään jollain huoltsikalla, grillillä tms. syömässä. Ei meillä lapsenakaan ikinä mitään eväitä ollut reissuilla mukana, varmaan siksi ei vieläkään tulisi mieleenkään pakata sapuskaa mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräs kollega, joka ei tuo koskaan työpaikalle mitään tarjottavia, kerää itselleen kotiinviemisiksi työajan lähestyessä loppua muiden tuomia tarjottavia. Kerää muiden tuomia karkkeja taskuihinsa Hän ei kuulu kahviporukkaan, mutta on jäänyt kiinni kahvin salajuomisesta. Perui illanviettoon tulonsa, kun ilmeni, että omavastuu täydestä juhlaruoasta ja viineistä onkin peräti 10 euroa.
Sellaisia työpaikkoja, missä ei tarjota firman puolesta kahvia, ei pitäisi olla edes olemassa. En ymmärrä miten joku voi halveksia työntekijöitään niin paljon, ettei viitsi edes kahvihuoneeseen kahvia ostaa. Tällaiset pomot ovat psykopaattinarsisteja, jotka pitäisi lukita pöpilään, eikä heidän pitäisi olla johtamassa minkäänlaista firmaa.
Juu tätä en kanssa tajua. Olen monesti naureskellut ja hämmästellyt kavereideni työpaikkoja, kun ovat kertoneet juurikin tällaisesta kahvikassasta. Kuinka saita saa työnantaja olla, jos ei edes kahvia viitsi tarjota työntekijöilleen, vaan täytyy pitää jotain kahvikassaa? Koko idea kuulostaa jo ihan hullulta, sillä ainakin meillä on töissä (vakuutusyhtiö) kahvia ihan niin paljon tarjolla kuin jaksaa juoda. Ja monesti on pullaa ja voileipääkin firman puolesta.
Sen minä ymmärrän, että kahvit saa työnantajan puolelta, mutta syömiset voisitte maksaa itse. Ne teidän kestitykset maksavat asiakkaat.
Näiden työntekijöiden palkatkin maksetaan asiakkaiden pussista. Ilmainen kahvitarjoilu pullineen ja leipineen on halpa investointi ihmisten työhyvinvointiin ja tuo hyvää fiilistä työpaikalle, kun työkaverit voivat kokoontua kahvien ääreen välillä.
Ei ole kyllä valmiit leivät ja pullat halpoja, kaukana siitä. Ei ihme kun vakuutusmaksut nousevat... Ylellinen työpaikka kyllä...
Kateus on sairautta. Pitkään luulin että kaikissa työpaikoissa saa ilmaiset kahvit, kun en itse ole muunlaisissa työpaikoissa koskaan ollut. Meillä saa työnantajan puolesta kahvit, leivät ja leivän päälliset. Lisäksi kahvihuoneessa on usein edustajien tuomia herkkuja. Tyky-seteleita tai muita etuuksia ei saada. Mutta ilmeisesti tämä ilmainen kahvi ottaa joillekin ketjuun kirjoittaville koville.
Katetriputkesta tehdyt pillit, jotka tietysti ovat ikuisia käytössä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttavaperheen kanssa lähdettiin kerran kylpylälomalle pohjoiseen.
Heistä paljastui ihan uusi puoli.
Meno matkalla meni vielä ihan normaaliin käytökseen, että he halusivat pysähtyä tauoille parkkipaikoille, meillä ei ollut eväitä mukana niin pysähdyttiin sitten eri aikoihin kun käytiin huoltoasemalla kahvilla ja syömässä.
Aamulla he heräsivät aina aikaisin että ehtivät käydä kaksi kertaa aamupalalla ja säästivät siinä ettei tarvi syödä lounasta.
Sen sijaan että olisivat maksaneet näköalahissin tunturiin, he kävelivät reilun tunnin. Me sitten odottelimme heitä siellä.
Kylpylässä lilluivat monta tuntia. Kävivät itseasiassa kolmesti päivässä sen sallitun ajan, kun ranneke oli koko päivän voimassa.Ei puhettakaan yhteisistä ravintolapäivällisistä, ja teimme siis yhdessä kyllä huoneistossa ruokia mutta olisi kiva ollut vaikka kerran käydä syömässä ulkona..
No ei heidän kanssa enää lomalle lähdetä.
Itselle loma on aikaa kun en nuukaile, kotona ollessa ennemmin elän säästeliäämmin ja säästän rahaa lomareissuihin.Osa noista on toki nuukailua, mutta kyllä minullekin ykkösvaihtoehto olisi kiivetä tunturiin itse, etenkin jos sää suosii. Näköalahisseistä en välitä oikeastaan ollenkaan. Huoltoasemaruokailuun pätee sama, eli ainoastaan jos on aivan pakko. Ja tämä myös silloin, kun joku toinen tarjoutuu maksamaan...
Monella muullakin kirjoittajalla tuntuu unohtuvan, että kaikki ihmiset eivät välttämättä arvosta samoja asioita kuin he itse.
Mitä ihmeen vikaa huoltoasemien ruuissa on? Mieluummin minä huoltsikalla käyn syömässä lämpimän ruuan, kuin istun ulkona parkkipaikoilla syömässä kylmiä vettyneitä voileipiä ja karjalanpiirakoita ja juoda termarikahvia ja jälkiruuaksi banaani tmv. Eli niitä kotona laitettuja eväitä.
Vai pitäisikö reissuun lähtiessä käydä syömässä jossain tilausravintolassa kallis ja yleensä mauton pihvi tai mitätön pasta-ateria?
Me käydään miehen kanssa usein syömässä paikallisella huoltoasemalla, kun ei viitsitä kotona laittaa mitään, ja siellä on ihan älyttömän hyvät ja monipuoliset ruuat ja ihan kohtuuhintaiset. Ollaan huomattu, että moni muukin paikallinen tekee samoin.
Itse pyrin siihen, että varsinaista ruokataukoa ei edes tarvitsisi pitää, vaan varsinainen ateria syötäisiin kaikessa rauhassa vasta määränpäässä. Aina tämä ei tietenkään ole mahdollista. Silloin eväät ovat minulle ensisijainen vaihtoehto jo siksi, että ne ovat valmiina silloin, kun tulee nälkä. Ei "pakkoruokailua" seuraavaksi kohdalle sattuvalla huoltoasemalla, ei jonottamista, ei ruoan valmistumisen odottamista, ei melua ja hälinää. Matkaakin pääsee jatkamaan huomattavasti nopeammin.
Kuten sanottu, eri ihmiset arvostavat erilaisia asioita.
Nuorempana tuli vedettyä pidemmät automatkat ilman yhtään taukoa, mutta nyt keski-ikäisenä tuntuu että 5h+ matkalla tarvii ainakin yhden kahvitauon jossa syö sämpylän tai muuta pientä samalla, muuten ei jaksa.
Ihmiset on erilaisia. Minäkin olen keski-ikäinen eikä tuota mitään ongelmaa matkustaa autolla vaikka Helsingistä Rovaniemelle ilman ruokataukoja. Toki jos nälkä tulee, niin sitten pysähdytään jollain huoltsikalla, grillillä tms. syömässä. Ei meillä lapsenakaan ikinä mitään eväitä ollut reissuilla mukana, varmaan siksi ei vieläkään tulisi mieleenkään pakata sapuskaa mukaan.
Aika teräsmimmi olet! Itselläni laskisi jo verensokeri jos en söisi mitään tuollaisen 10h kestävän HKI-Rovaniemi ajomatkan aikana niin ettei ajaminen olisi enää turvallista, mukavuudesta puhumattakaan. Siksi mielummin pysähdyn syömään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräs vanhempi naishenkilö käyttää ruokaan erittäin niukasti rahaa. Ostaa -30% tarralappu ruokia, muuten syö enimmäkseen kaurapuuroa, perunoita, velliä ja voileipiä. On kyllä muutenkin erittäin tarkka mihin euronsa laittaa. Tuskinpa on montaakaan vaatetta tai tavaraa ikinä ostanut sen normaali hinnalla, aina vaan alennuksesta tai kirpparilta.
Ja rahasta ei oikeesti ole pulaa !Kuulostaa ihan järkevältä rahankäytöltä. Hävikkiruoan ostaminen on fiksua ja samalla säästää itsekin.
Hävikkiruoan ostamisen parhauden minäkin tajusin kesän aikaan! Satasen lihat saa neljälläkympillä, pakastimeen suoraan niin hyvin säilyy. Ja jos samana päivänä on tarkoitus syödä niin miksei osta siis niitä työeväitä vaikka -30% merkinnällä?
Ja usein ostan vaatteetkin alesta. Vasta kesällä ostin Fjällräveniä -40% ja ihan on tyylilleen uskollista ja säilyy monta vuotta hyvänä ja muodikkaana.
En minäkään ymmärrä miksi ei käyttäisi alennuksia hyväkseen hyvistä tuloista huolimatta. Joillakin on ihmeellinen harha että varakkaat kuluttaa paljon rahaa. Varmaan jotkut oikeasti varakkaat näin tekevätkin, mutta ei Suomen verotuksella tavallinen ns hyväkään palkka kovin pitkälle riitä jos törsäilee ilman huolta huomisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttavaperheen kanssa lähdettiin kerran kylpylälomalle pohjoiseen.
Heistä paljastui ihan uusi puoli.
Meno matkalla meni vielä ihan normaaliin käytökseen, että he halusivat pysähtyä tauoille parkkipaikoille, meillä ei ollut eväitä mukana niin pysähdyttiin sitten eri aikoihin kun käytiin huoltoasemalla kahvilla ja syömässä.
Aamulla he heräsivät aina aikaisin että ehtivät käydä kaksi kertaa aamupalalla ja säästivät siinä ettei tarvi syödä lounasta.
Sen sijaan että olisivat maksaneet näköalahissin tunturiin, he kävelivät reilun tunnin. Me sitten odottelimme heitä siellä.
Kylpylässä lilluivat monta tuntia. Kävivät itseasiassa kolmesti päivässä sen sallitun ajan, kun ranneke oli koko päivän voimassa.Ei puhettakaan yhteisistä ravintolapäivällisistä, ja teimme siis yhdessä kyllä huoneistossa ruokia mutta olisi kiva ollut vaikka kerran käydä syömässä ulkona..
No ei heidän kanssa enää lomalle lähdetä.
Itselle loma on aikaa kun en nuukaile, kotona ollessa ennemmin elän säästeliäämmin ja säästän rahaa lomareissuihin.Osa noista on toki nuukailua, mutta kyllä minullekin ykkösvaihtoehto olisi kiivetä tunturiin itse, etenkin jos sää suosii. Näköalahisseistä en välitä oikeastaan ollenkaan. Huoltoasemaruokailuun pätee sama, eli ainoastaan jos on aivan pakko. Ja tämä myös silloin, kun joku toinen tarjoutuu maksamaan...
Monella muullakin kirjoittajalla tuntuu unohtuvan, että kaikki ihmiset eivät välttämättä arvosta samoja asioita kuin he itse.
Mitä ihmeen vikaa huoltoasemien ruuissa on? Mieluummin minä huoltsikalla käyn syömässä lämpimän ruuan, kuin istun ulkona parkkipaikoilla syömässä kylmiä vettyneitä voileipiä ja karjalanpiirakoita ja juoda termarikahvia ja jälkiruuaksi banaani tmv. Eli niitä kotona laitettuja eväitä.
Vai pitäisikö reissuun lähtiessä käydä syömässä jossain tilausravintolassa kallis ja yleensä mauton pihvi tai mitätön pasta-ateria?
Me käydään miehen kanssa usein syömässä paikallisella huoltoasemalla, kun ei viitsitä kotona laittaa mitään, ja siellä on ihan älyttömän hyvät ja monipuoliset ruuat ja ihan kohtuuhintaiset. Ollaan huomattu, että moni muukin paikallinen tekee samoin.
Itse pyrin siihen, että varsinaista ruokataukoa ei edes tarvitsisi pitää, vaan varsinainen ateria syötäisiin kaikessa rauhassa vasta määränpäässä. Aina tämä ei tietenkään ole mahdollista. Silloin eväät ovat minulle ensisijainen vaihtoehto jo siksi, että ne ovat valmiina silloin, kun tulee nälkä. Ei "pakkoruokailua" seuraavaksi kohdalle sattuvalla huoltoasemalla, ei jonottamista, ei ruoan valmistumisen odottamista, ei melua ja hälinää. Matkaakin pääsee jatkamaan huomattavasti nopeammin.
Kuten sanottu, eri ihmiset arvostavat erilaisia asioita.
Nuorempana tuli vedettyä pidemmät automatkat ilman yhtään taukoa, mutta nyt keski-ikäisenä tuntuu että 5h+ matkalla tarvii ainakin yhden kahvitauon jossa syö sämpylän tai muuta pientä samalla, muuten ei jaksa.
Ihmiset on erilaisia. Minäkin olen keski-ikäinen eikä tuota mitään ongelmaa matkustaa autolla vaikka Helsingistä Rovaniemelle ilman ruokataukoja. Toki jos nälkä tulee, niin sitten pysähdytään jollain huoltsikalla, grillillä tms. syömässä. Ei meillä lapsenakaan ikinä mitään eväitä ollut reissuilla mukana, varmaan siksi ei vieläkään tulisi mieleenkään pakata sapuskaa mukaan.
Aika teräsmimmi olet! Itselläni laskisi jo verensokeri jos en söisi mitään tuollaisen 10h kestävän HKI-Rovaniemi ajomatkan aikana niin ettei ajaminen olisi enää turvallista, mukavuudesta puhumattakaan. Siksi mielummin pysähdyn syömään.
Kyllä minäkin voin olla helpostikin syömättä vaikka 20 tuntia, olin automatkalla tai en. Ei tuommoiseen kukaan kuole.
Ohis
Olin kaverin luona joku kuukausi sitten. Mentiin sinne grillin kautta ja kun etsin haarukkaa, antoi hän minulle haarukan jostai tiskitason kuivaus kiposta. Se haarukka oli aivan rasvanen. Ihmettelin niin hän sanoi että kyllä hän on sen huuhdellu (!). Sanoin että saippuallako? Ei ollu saippualla. No aloin pesee saippualla sitä reippaasti hanan alla nii suuttui että ei saa koska kuluu vettä. Ei sen takia tiskaa juurikaan koska pelkää että vettä kuluu. Juuuuuuh.. paskasilla haarukoillako pitäs vieraan syödä. 🙀 ens kerralla otan omat muovihaarukat ja veitet mukaan koska ei saa siellä tiskata mitään ettei vettä kulu.
Ei suostunut ostamaan tulevalle vaimolleen kihla- ja vihkisormusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun äiti oli hyvin tarkka rahasta kun olin lapsi. Ihan hyvä ominaisuus mutta ajoittain se tarkkuus meni vähän överiksi.
Emme olleet köyhiä, joten ei olisi tarvinnut aivan niin saita olla.Koskaan ei saanut lapsena yhtäkään sellaista vaatetta mitä olisi itse toivonut. Tai mikä olisi edes ollut suurinpiirtein sopivan kokoinen. Kaikki KAIKKI ostettiin alennusmyynnistä mahdollisimman halvalla, tyylistä ja laadusta viis ja aina runsaasti liian isoina. Tottakai tällainen aiheutti naureskelua muiden lasten taholta koulussa. Koin suoranaista kiusaamista tästä syystä ja väittäisin että minulle jäi jonkun asteiset traumat siitä siitä. Häpesin itseäni ja halpoja, liian isoja vaatteita pahasti.
Meillä olisi ollut kyllä rahaa ostaa nättejä ja sopiviakin vaatteita, mutta äiti piti huolen että saimme vain rumia ja naurettavan isoja vaatteita. Ihan kuin äidillä olisi ollut pakkomielle siitä että meillä lapsilla ei saa olla kivoja ja sopivia vaatteita, eikä ainakaan muodikkaita. Vaikka samalla rahalla olisi saanut nätin ja muodin mukaisen vaatteen äiti valitsi mielummin ruman.Oman lapsen kanssa olen tosi tarkka että saa sellaisia vaatteita mistä itse tykkää ja jotka ovat sopivia. Toki ostan
hänelle kirpputorieilta ja käytettynä paljon, mutta nättejä, ehjiä, muodikkaita vaatteita.Äitisi lapsuudessa ostettiin vaatteita, jossa oli kasvunvaraa. Hihoja ja lahkeita käännettiin ja ommeltiin, ja sitten niitä purettiin tarvittaessa auki. Samaa vaatetta saattoi käyttää monikin lapsi.
Oli myös tarkka jako arki- ja pyhävaatteisiin. Ensiksi mainittuja pestiin harvoin, joten käytäntö meni ulkonäön ohi. Meilläkin pidettiin kuluneita vaatteita järkevänä säästönä, vaikka kyseessä olikin enemmän uskomus ja mielikuva.
Näille pystyy onneksi hyvin kostamaan sitten myöhemmin nämä lapsuuden nöyryytykset. Hävittää vaan niiltä kaikki sopivat vaatteet ja ostaa tilalle isompia kaapuja, mitä löytyy. Itse ainakin tein näin. Hävitin äitini vaatekaapista kaikki sopivat vaatteet ja hommasin tilalle isompia, mitä kaupasta sai. Huomaa, että häntä hävettää niissä oleminen, mutta ei enää itse kykene kauppaan muuta hommaamaan. Siitäs sai!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttavaperheen kanssa lähdettiin kerran kylpylälomalle pohjoiseen.
Heistä paljastui ihan uusi puoli.
Meno matkalla meni vielä ihan normaaliin käytökseen, että he halusivat pysähtyä tauoille parkkipaikoille, meillä ei ollut eväitä mukana niin pysähdyttiin sitten eri aikoihin kun käytiin huoltoasemalla kahvilla ja syömässä.
Aamulla he heräsivät aina aikaisin että ehtivät käydä kaksi kertaa aamupalalla ja säästivät siinä ettei tarvi syödä lounasta.
Sen sijaan että olisivat maksaneet näköalahissin tunturiin, he kävelivät reilun tunnin. Me sitten odottelimme heitä siellä.
Kylpylässä lilluivat monta tuntia. Kävivät itseasiassa kolmesti päivässä sen sallitun ajan, kun ranneke oli koko päivän voimassa.Ei puhettakaan yhteisistä ravintolapäivällisistä, ja teimme siis yhdessä kyllä huoneistossa ruokia mutta olisi kiva ollut vaikka kerran käydä syömässä ulkona..
No ei heidän kanssa enää lomalle lähdetä.
Itselle loma on aikaa kun en nuukaile, kotona ollessa ennemmin elän säästeliäämmin ja säästän rahaa lomareissuihin.Osa noista on toki nuukailua, mutta kyllä minullekin ykkösvaihtoehto olisi kiivetä tunturiin itse, etenkin jos sää suosii. Näköalahisseistä en välitä oikeastaan ollenkaan. Huoltoasemaruokailuun pätee sama, eli ainoastaan jos on aivan pakko. Ja tämä myös silloin, kun joku toinen tarjoutuu maksamaan...
Monella muullakin kirjoittajalla tuntuu unohtuvan, että kaikki ihmiset eivät välttämättä arvosta samoja asioita kuin he itse.
Mitä ihmeen vikaa huoltoasemien ruuissa on? Mieluummin minä huoltsikalla käyn syömässä lämpimän ruuan, kuin istun ulkona parkkipaikoilla syömässä kylmiä vettyneitä voileipiä ja karjalanpiirakoita ja juoda termarikahvia ja jälkiruuaksi banaani tmv. Eli niitä kotona laitettuja eväitä.
Vai pitäisikö reissuun lähtiessä käydä syömässä jossain tilausravintolassa kallis ja yleensä mauton pihvi tai mitätön pasta-ateria?
Me käydään miehen kanssa usein syömässä paikallisella huoltoasemalla, kun ei viitsitä kotona laittaa mitään, ja siellä on ihan älyttömän hyvät ja monipuoliset ruuat ja ihan kohtuuhintaiset. Ollaan huomattu, että moni muukin paikallinen tekee samoin.
Itse pyrin siihen, että varsinaista ruokataukoa ei edes tarvitsisi pitää, vaan varsinainen ateria syötäisiin kaikessa rauhassa vasta määränpäässä. Aina tämä ei tietenkään ole mahdollista. Silloin eväät ovat minulle ensisijainen vaihtoehto jo siksi, että ne ovat valmiina silloin, kun tulee nälkä. Ei "pakkoruokailua" seuraavaksi kohdalle sattuvalla huoltoasemalla, ei jonottamista, ei ruoan valmistumisen odottamista, ei melua ja hälinää. Matkaakin pääsee jatkamaan huomattavasti nopeammin.
Kuten sanottu, eri ihmiset arvostavat erilaisia asioita.
Nuorempana tuli vedettyä pidemmät automatkat ilman yhtään taukoa, mutta nyt keski-ikäisenä tuntuu että 5h+ matkalla tarvii ainakin yhden kahvitauon jossa syö sämpylän tai muuta pientä samalla, muuten ei jaksa.
Ihmiset on erilaisia. Minäkin olen keski-ikäinen eikä tuota mitään ongelmaa matkustaa autolla vaikka Helsingistä Rovaniemelle ilman ruokataukoja. Toki jos nälkä tulee, niin sitten pysähdytään jollain huoltsikalla, grillillä tms. syömässä. Ei meillä lapsenakaan ikinä mitään eväitä ollut reissuilla mukana, varmaan siksi ei vieläkään tulisi mieleenkään pakata sapuskaa mukaan.
Aika teräsmimmi olet! Itselläni laskisi jo verensokeri jos en söisi mitään tuollaisen 10h kestävän HKI-Rovaniemi ajomatkan aikana niin ettei ajaminen olisi enää turvallista, mukavuudesta puhumattakaan. Siksi mielummin pysähdyn syömään.
Kyllä minäkin voin olla helpostikin syömättä vaikka 20 tuntia, olin automatkalla tai en. Ei tuommoiseen kukaan kuole.
Ohis
Teknisesti ottaen saattaa kuollakin jos reaktiokyky heikentyy ravinnon puutteesta ja verensokerin laskusta ja ajaa tämän seurauksena kolarin.
Ja vaikka ei kuolisikaan, niin miksi tehdä asioista tarkoituksella epämukavia ja ikäviä, kun tässä maassa huoltiskoita löytyy 10h ajomatkan varrelta ihan taatusti useampia.
Vierailija kirjoitti:
Kaveri nappasi taskuunsa tarjoilijalle tarkoittamani juomarahan. Ei kuulemma sellasta tarvitse jättää. Harmittaa vaan, että siinä maassa missä olimme, niin kyllä minusta tarvitsee.
Palauttiko edes rahat sinulle, vai katsoiko, että tippi kuuluu hänelle?
Suodatinpussit pestään.