Voiko ihastuksen kanssa olla vain ystävä?
Jos ajatellaan tilanteen olevan niin päin, että ensin ihastuu (heti kun tutustuu) ja sitten muodostaa ystävyyssuhteen
Kommentit (163)
Voi olla. Mutta toki se toisinaan saattaa vaatia tavattomasti itsekuria. Mutta ainakin minä itse oen onnistunut olemaan ystävä ihastukseni kohteen kanssa. - Itse hän on elämänkumppaninsa valinnut, enkä minä halua alkaa kilpailemaan siitä paikasta.
Voi. Juuri nyt olen siinä tilanteessa. Tutustuin mieheen syksyllä, ihastuin. Hän alkoi seurustella toisen kanssa ja minä ja hän ollaan kavereita. Ihana, komea mies ja hauskat läpät :) Meillä on itseasiassa enemmän yhteistä, kuin miehellä ja tämän tyttöystävällä, mikä on sinänsä outoa... Muutta, kivan kaverin sain, se riittäköön. For now... >:D
En minä ainakaan voisi. Ihastun aina ihan tosimielellä. Tunne siitä, että toinen on valmis jättämään minut ykin ei innosta.
Mikä ettei, jos tykkää paneskella ystäviään.
Totta kai voi. Varsinkin jälkeen päin saattaa naurattaa koko ihastuminen kun kiikarissa on jo uusia ihastuksia. En minä ainakaan muista keihin kaikkiin olen ollut ihastunut elämäni aikana.
Myös silloin, kun molemmat ovat varattuja? Ap
Vierailija kirjoitti:
Mikä ettei, jos tykkää paneskella ystäviään.
Miten paneminen liittyy ihastumiseen tai ystävyyteen?
Voisin itse olla vain ystävä ihastukseni kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Myös silloin, kun molemmat ovat varattuja? Ap
Eikös tuo ole se helpoin tapa pysyä ystävinä. Molemmilla oma elämä ja suhde, mutta ystävyys toimii ja ystävyyttä maailmassa on aivan liian vähän. Ihastuminen on hetkellistä, ystävyys saattaa kestää läpi elämän. Punnitse siitä mikä on kannattavaa.
Kyllähän se naisen ihastuminen tarttuu mieheen jos mies on sopivassa vireessä. Tuskin se ystävyystasolle jää.
Riippuu siitä miten itsekäs olet, jos haluat jatkuvasti ihastukselta enemmän vaikka tiedät ettei hän halua sellaista, sitten et voi olla koska ystävyyteen ei kuulu se että oma etu menee vahvasti edelle. Tietenkään haluamista tunteena ei voi hallita mutta tahtotilana kyllä voi koska voit miettiä haluaisitko ihastuksesi olevan kanssasi jos hän jäisi siten paitsi jostain mikä hänelle on tärkeää (vaikka hän ei sinun mielestäsi tarvitsisi sitä) eli tekisisitkö myönnytyksiä siitä mitä hän elämässään haluaa jotta sinä saat haluamasi. Jos vastaus on kyllä, et ole ystävä koska ystävän tehtävä on tukea toista matkalla sinne mihin hän on menossa eikä pyrkiä muuttamaan suuntaa oman mielensä mukaan. Toisaalta monilla on ystäviä jotka ovat petollisia mutta heitä ei kutsuta yleensä todellisiksi ystäviksi.
Musta tuntuu että oma ihastuminen on jo edennyt rakkaudeksi. Ystäviä ollaan ja varattuja molemmat... Eipä tässä tiedä miten edetä.
Voi kyllä. Toimii ihan hyvin siihen asti kunnes ihastus löytää itselleen jonkun. Sitten itkettää ja masentaa :/
Tervesin: itse juuri tälläisessa tilanteessa oleva. En suosittele
Vierailija kirjoitti:
Musta tuntuu että oma ihastuminen on jo edennyt rakkaudeksi. Ystäviä ollaan ja varattuja molemmat... Eipä tässä tiedä miten edetä.
Tämä jo alkaa olla petosta kaikkia kohtaan.
Mun mielestä ei pidä edetä mitenkään koska rikkomalla toistenne suhteet hajotatte toistenne elämää ilman mitään takuuta että hajotatte sitä hyvästä syystä. Vaikka olisitkin varma että syy on hyvä niin ongelmaksi jää se että ihminen ei rakastu vain yhtä kertaa elämässään joten mitä tapahtuu sitten kun toinen teistä rakastuu jälleen, voitko luottaa siihen että tämä ihminen ei lähde ystäviensä matkaan enää uudestaan. Jos suhteenne epäonnistuu olette vastuussa toisillenne siitä mitä tuhositte ko. yrittämän takia.
"Musta tuntuu että oma ihastuminen on jo edennyt rakkaudeksi. Ystäviä ollaan ja varattuja molemmat... Eipä tässä tiedä miten edetä." - Minusta tuntuu, että kaikki eivät ymmärrä, että on eriasia ihastua ja rakastua ja tämän jälkeen vielä päättää ja haluta rakastaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta tuntuu että oma ihastuminen on jo edennyt rakkaudeksi. Ystäviä ollaan ja varattuja molemmat... Eipä tässä tiedä miten edetä.
Tämä jo alkaa olla petosta kaikkia kohtaan.
Ehkäpä. Mitään fyysistä ei koskaan kuitenkaan ole tapahtunut. Eikö ystävää saa rakastaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta tuntuu että oma ihastuminen on jo edennyt rakkaudeksi. Ystäviä ollaan ja varattuja molemmat... Eipä tässä tiedä miten edetä.
Tämä jo alkaa olla petosta kaikkia kohtaan.
Ehkäpä. Mitään fyysistä ei koskaan kuitenkaan ole tapahtunut. Eikö ystävää saa rakastaa?
Juuri näin. Ja monesti tulee vastaan tätä ajattelua, että jos on parisuhteessa niin ihastuksen kohteen kanssa ei voi olla vain ystävä mutta jos on sinkku niin se onnistuu ongelmitta.
Koen kamalaksi sen, että vain koska nyt satun olemaan ihastunut, minun täytyisi unohtaa koko ihminen jonka kanssa meillä synkkaa niin hyvin, ettei sellaista ystävää mulla ole kuin yksi. Niitä ihmisiä on harvassa enkä todellakaan tahdo tätä ihmistä menettää. Ap
Minä olen nykyään aika monenkin ihastuksen kanssa hyvä ystävä. :)
Tämän hetkinen ihastuminen on kuitenkin niin syvää, että sydän särkyisi jos hän ilmoittaisikin lopulta haluavansa olla vain ystäviä...
Voi. Ihastuminen on ohimenevää.