Lue keskustelun säännöt.
Mies hermostui ruokakulujen jakamisesta
30.11.2016 |
Taustaa: Ollaan seurusteltu reilu vuosi, muutimme yhteen alkusyksystä. Ruokakulut ollaan maksettu aina puoliksi, syödään pääosin samoja ruokia.
Nyt lähiaikoina tilanne on kuitenkin ollut se, että meillä on molemmilla rahat vähissä (opiskelijoita, miehen sijaisuus loppui joten ei työskentele opiskelun ohella) ja ollaan tapeltu joskus ruokakuluista. Miehellä on iso ruokahalu, joten ollaan kokkailtu yleensä isompia satseja ruokaa kerralla. Tässä lähiaikoina aloin tosin huomaamaan, että jos tehdään vaikkapa iso vuoka makaronilaatikkoa, niin minä ehdin syödä siitä ehkä 1-2 kertaa ja mies syö loput ruoasta itse. Hänellä siis tapana syödä kolmekin lämmintä ruokaa päivässä aamupalan, välipalan ja iltapalan ohella. Itse olen pieniruokaisempi. Jos ostamme paketin leipää, niin yleensä siitäkin ehdin syödä sen pari leipää ja mies vetää loput aamupalaksi tai ruokailun ohessa.
Ei tässä mitään, hyvä ettei miehen tarvitse olla nälässä kotonaan. Ehdotin kuitenkin hiljattain, että mies maksaisi enemmän ruokakuluista, koska myös syö niin paljon enemmän. Itselläni meni tosi vähän rahaa ruokaan silloin kun vielä asuin yksin, nyt kulut ovat lähes tuplaantuneet. Mies veti tästä hirveät raivarit että se on epäreilua ja hänestä tuntuu että kyttään hänen syömisiään. Itsehän olen sitä mieltä, että tarpeeksi pitää syödä mutta ei kotona tarvi mättää kaksin käsin kun jossain buffet-ruokalassa, ärsyttää myöskin kokkailla joka päivä kun mies saattaa syödä ihan syömisen ilosta, kun tietää että kaapissa on ruokaa.
Miten te muut ootte ratkaisseet ruokakulut?
Kommentit (461)
Vierailija kirjoitti:
Eli fyysisestä työstäkään ei tee se isompaa osaa joka on vahvempi vaan tasa-arvon nimissä puoliksi riippumatta fyysistä ominaisuuksista. Tarkistan vain maailmankuvaanne! Mielestäni kannattaisi erota jos tuollainen on ongelma. Entäpä pienempikokoisemmalle ihmiselle hieman vähemmän työttömyys-korvausta kun ei tarvitse ruokaan niin paljon, niikö?
Eli miten nämä asiat menee odotan vastauksianne? Vähemmän rahaa ruokaan pienemmille ja enemmän isommille vai niin menisi tasa-arvoisesti. Tehdäänkö aloite että palkkauksen määrää osittain fyysinen koko ja samoin päivärahoihin vaikuttaa fyysinen koko? Miten on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ai siis Oikeestikko te laskette parisuhteessa paljonko toinen syö. Me käydään kerta viikko kaupassa ja ostetaan jääkaappi täyteen yhteisestä talous tililtä. Kyllähän se on selvää että mies syö enempi en ole koskaan miettinyt.
Mies ostaa graavi kalaa mitä en edes syö ja minä syön jogurttia mitä mies taas ei syö. Silti siihen samaan laskuun ne täräytetähän. Noin 18v. Asuttu yhdessä nyt jo lapsiakin ja aina toiminut en ole koskaan laskenut kuka ne ruoat kaapista syö, vaan kun jääkaappi tyhjenee mennään kauppaan
Lasketko ap myös wc paperin, suihkusaippuan yms. Kulutukset puoliksi??
Onko tilanteesi mielestäsi vertailukelpoinen ap:n tilanteen kanssa?
Jos olette vakavissanne miksette perusta yhteistä taloustiliä? Ja maksatte siitä ruoat ja vessapaperit. Sitten kumpikin pysyy kärryillä siitä paljonko teillä mene rahaa ja mihin ja voitte myös yhdessä päättää mistä tingitään.
Lähes kaikki tietämäni pariskunnat ovat tehneet näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli fyysisestä työstäkään ei tee se isompaa osaa joka on vahvempi vaan tasa-arvon nimissä puoliksi riippumatta fyysistä ominaisuuksista. Tarkistan vain maailmankuvaanne! Mielestäni kannattaisi erota jos tuollainen on ongelma. Entäpä pienempikokoisemmalle ihmiselle hieman vähemmän työttömyys-korvausta kun ei tarvitse ruokaan niin paljon, niikö?
Eli miten nämä asiat menee odotan vastauksianne? Vähemmän rahaa ruokaan pienemmille ja enemmän isommille vai niin menisi tasa-arvoisesti. Tehdäänkö aloite että palkkauksen määrää osittain fyysinen koko ja samoin päivärahoihin vaikuttaa fyysinen koko? Miten on?
Naurettava ajatus. Samoilla perusteilla voidaan miettiä että enemmän rahaa pienemmille, koska he tarvitsevat enemmän jakkaroita ylettyäkseen yläkaappeihin. Vähemmän rahaa miehille, koska niillä ei ole kuukautisia eikä tarvitse käydä gynellä vuosittain. Vähemmän rahaa naisille, koska ne eivät aja partaansa. Eikun vähemmän rahaa miehille, koska niiden ei tarvitse ajella karvoja muualta kuin naamasta... Ja tottakai bussimaksut ja junaliput lentopaikoista puhumattakaan maksetaan kilogramma- ja kuutiotilavuusperusteisesti.
Että joo. Ja lehmät lentää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli fyysisestä työstäkään ei tee se isompaa osaa joka on vahvempi vaan tasa-arvon nimissä puoliksi riippumatta fyysistä ominaisuuksista. Tarkistan vain maailmankuvaanne! Mielestäni kannattaisi erota jos tuollainen on ongelma. Entäpä pienempikokoisemmalle ihmiselle hieman vähemmän työttömyys-korvausta kun ei tarvitse ruokaan niin paljon, niikö?
Eli miten nämä asiat menee odotan vastauksianne? Vähemmän rahaa ruokaan pienemmille ja enemmän isommille vai niin menisi tasa-arvoisesti. Tehdäänkö aloite että palkkauksen määrää osittain fyysinen koko ja samoin päivärahoihin vaikuttaa fyysinen koko? Miten on?
Kodin fyysisestä työstä noin 90 % on päivittäisiä/ viikottaisia/ kuukausittaisia/ vuodenajoittain toistuvia kotitöitä. Imuroimista, lakaisemista, pyyhkimistä, viikkaamista, ravistelua, pesemistä jne. Haluat siis vaatia saada tehdä näistä hommista yli puolet, koska olet fyysisesti jaksavampi? Sopisi mulle, jos olisin sun vaimo.
p.s. Osaan vaihtaa lamput, puhdistaa lavuaarin viemärin ja lattiakaivon, käyn vaihdattamassa auton renkaat liikkeessä jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olette opiskelijoita, miksi ette käy lounaalla ulkona halvassa opiskelijaravintolassa. Säästää tosi paljon, jos kotiin ei osta muuta kuin leipää, voita ja juustoa ja maitoa.
Ei aikuinen tarvitse kuin yhden lämpimän ruuan päivässä. Jos syö kolme lämmintä ruokaa niin johan on kohta tynnyri. Kukaan jaksa normaalissa elämässä vääntää kolmea lämmintä ruokaa. Saahan kaverisi toki tehdä itselleen jos haluaa mutta sinun ei tarvitse.
Näin pääset eroon ruokien kustantamisesta ja ainaisesta ruuanteosta. Luulen että suurin osa opiskelijoista käy päivällä syömässä sen ainoan lämpimän aterian kuppilassa. Viikonloput on erikseen.
Voittehan ostaa yhteiset leivät sitten kotiin. Aamupalan ja iltapalan ja välipalan voi rakentaa halvasti ja terveellisesti. Esim kaurapuuro aamulla. Täyttävää ja halpaa.
Ostata hänellä omat ruokansa kuukauden ajan, niin eiköhän silmänsä avaudu verratessanne kuluja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli fyysisestä työstäkään ei tee se isompaa osaa joka on vahvempi vaan tasa-arvon nimissä puoliksi riippumatta fyysistä ominaisuuksista. Tarkistan vain maailmankuvaanne! Mielestäni kannattaisi erota jos tuollainen on ongelma. Entäpä pienempikokoisemmalle ihmiselle hieman vähemmän työttömyys-korvausta kun ei tarvitse ruokaan niin paljon, niikö?
Eli miten nämä asiat menee odotan vastauksianne? Vähemmän rahaa ruokaan pienemmille ja enemmän isommille vai niin menisi tasa-arvoisesti. Tehdäänkö aloite että palkkauksen määrää osittain fyysinen koko ja samoin päivärahoihin vaikuttaa fyysinen koko? Miten on?
Kodin fyysisestä työstä noin 90 % on päivittäisiä/ viikottaisia/ kuukausittaisia/ vuodenajoittain toistuvia kotitöitä. Imuroimista, lakaisemista, pyyhkimistä, viikkaamista, ravistelua, pesemistä jne. Haluat siis vaatia saada tehdä näistä hommista yli puolet, koska olet fyysisesti jaksavampi? Sopisi mulle, jos olisin sun vaimo.
p.s. Osaan vaihtaa lamput, puhdistaa lavuaarin viemärin ja lattiakaivon, käyn vaihdattamassa auton renkaat liikkeessä jne.
Osaat olla lukematta viestiä ja vastaamatta siihen, mihin se auttaa. Mitä mieltä olet palkanmääräytymiseen ruokakaustannusten mukaan jos kerran tasa-arvoa haluataan? Eikö sivistyneessä maassa kaikille tule taata tasa-arvoiset lähtökohdat riippumatta henkilön ominaisuuksista iso henkilö saisi tasoitusta ruokakuluihinsa, mitä mieltä.
Meillä on omat ruuat, ihan leipiä, levitteitä ja juustoja myöten. Kumpikin kokkaa omat sapuskansa, ja kaupassa maksaa omat ostoksensa. Toimii!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli fyysisestä työstäkään ei tee se isompaa osaa joka on vahvempi vaan tasa-arvon nimissä puoliksi riippumatta fyysistä ominaisuuksista. Tarkistan vain maailmankuvaanne! Mielestäni kannattaisi erota jos tuollainen on ongelma. Entäpä pienempikokoisemmalle ihmiselle hieman vähemmän työttömyys-korvausta kun ei tarvitse ruokaan niin paljon, niikö?
Eli miten nämä asiat menee odotan vastauksianne? Vähemmän rahaa ruokaan pienemmille ja enemmän isommille vai niin menisi tasa-arvoisesti. Tehdäänkö aloite että palkkauksen määrää osittain fyysinen koko ja samoin päivärahoihin vaikuttaa fyysinen koko? Miten on?
Tässä ketjussa on kyse parisuhteen rahankäytöstä. Aloittaja on opiskelija, hänelle jokainen euro on tärkeä.
Tee vaan aloite, mutta ota lisäksi huomioon ihmisten erikoisruokavaliot esim. keliaakikot, ja se, mistä ihmiset ostavat ruokansa eli onko paikkakunnalla vain pieni Siwa vai kaikkien ketjujen myymälät. Ota sekin huomioon, että osa porukasta ei osaa tehdä ruokaa, osa saa tehtyä syötävää melkein mistä vain. Jos keittiössä tumpelo saa isompaa palkkaa kuin taitava, ilmoittaudun heti tumpeloksi.
Vierailija kirjoitti:
Ai siis Oikeestikko te laskette parisuhteessa paljonko toinen syö. Me käydään kerta viikko kaupassa ja ostetaan jääkaappi täyteen yhteisestä talous tililtä. Kyllähän se on selvää että mies syö enempi en ole koskaan miettinyt.
Mies ostaa graavi kalaa mitä en edes syö ja minä syön jogurttia mitä mies taas ei syö. Silti siihen samaan laskuun ne täräytetähän. Noin 18v. Asuttu yhdessä nyt jo lapsiakin ja aina toiminut en ole koskaan laskenut kuka ne ruoat kaapista syö, vaan kun jääkaappi tyhjenee mennään kauppaan
Lasketko ap myös wc paperin, suihkusaippuan yms. Kulutukset puoliksi??
Molemmilla on omat saippuat. Vessapaperi maksetaan puoliksi, vaikka sitä ei välttämättä käytetä puoliksi. Jos toinen ostaa ruokaa pelkästään itselleen, niin maksaa ne mahdollisesti erillään jo kaupassa. Muutoin ruoka menee puoliksi, mutta se myös syödään pääosin puoliksi. Jos toiselle jää nälkä, niin hän tekee sitten jotain lisäksi. Hänellä voi olla jotain omia tuotteitaan, joilla sitten täydentää. Tottakai käytännössä toinen syö aina enemmän kuin toinen, mutta pääsääntöisesti pyritään jakamaan sen mukaan kuinka paljon syö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ala ap tekemään melko pahaa ruokaa, niin mies ei syö sitä vain huvitellakseen ja nautinnon vuoksi.
Ruokakulut puoliksi, jos alkaa mennä nipotukseksi, menee ruokahalutkin.
Ihmisen on saatava kokea olevansa tervetullut seuraan, silloin ei ole kun aletaan laskea syömisiä.
Sen ymmärsi emäntäkin joka ei ollut erityisen taitava taloudenpitäjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli fyysisestä työstäkään ei tee se isompaa osaa joka on vahvempi vaan tasa-arvon nimissä puoliksi riippumatta fyysistä ominaisuuksista. Tarkistan vain maailmankuvaanne! Mielestäni kannattaisi erota jos tuollainen on ongelma. Entäpä pienempikokoisemmalle ihmiselle hieman vähemmän työttömyys-korvausta kun ei tarvitse ruokaan niin paljon, niikö?
Eli miten nämä asiat menee odotan vastauksianne? Vähemmän rahaa ruokaan pienemmille ja enemmän isommille vai niin menisi tasa-arvoisesti. Tehdäänkö aloite että palkkauksen määrää osittain fyysinen koko ja samoin päivärahoihin vaikuttaa fyysinen koko? Miten on?
Ap:nko se täytyy opiskelijan varoillaan kustantaa tän raavaan uroon fyysinen työ? Vai mitä tarkoitat? Miesvaltaisilla fyysistä voimaa vaativilla aloilla yleensä onkin paremmat palkat kuin naisvaltaisilla aloilla. Ihan riippumatta siitä, syökö se konttoristi enemmän vai vähemmän kuin rakennusmies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli fyysisestä työstäkään ei tee se isompaa osaa joka on vahvempi vaan tasa-arvon nimissä puoliksi riippumatta fyysistä ominaisuuksista. Tarkistan vain maailmankuvaanne! Mielestäni kannattaisi erota jos tuollainen on ongelma. Entäpä pienempikokoisemmalle ihmiselle hieman vähemmän työttömyys-korvausta kun ei tarvitse ruokaan niin paljon, niikö?
Eli miten nämä asiat menee odotan vastauksianne? Vähemmän rahaa ruokaan pienemmille ja enemmän isommille vai niin menisi tasa-arvoisesti. Tehdäänkö aloite että palkkauksen määrää osittain fyysinen koko ja samoin päivärahoihin vaikuttaa fyysinen koko? Miten on?
Tässä ketjussa on kyse parisuhteen rahankäytöstä. Aloittaja on opiskelija, hänelle jokainen euro on tärkeä.
Tee vaan aloite, mutta ota lisäksi huomioon ihmisten erikoisruokavaliot esim. keliaakikot, ja se, mistä ihmiset ostavat ruokansa eli onko paikkakunnalla vain pieni Siwa vai kaikkien ketjujen myymälät. Ota sekin huomioon, että osa porukasta ei osaa tehdä ruokaa, osa saa tehtyä syötävää melkein mistä vain. Jos keittiössä tumpelo saa isompaa palkkaa kuin taitava, ilmoittaudun heti tumpeloksi.
Ei liity aiheeseen lapsi rakas. Kyse on rahasta ja syömisen maarästä. Eli saako enemmän syövä henkilö sitten enemmän vaikka opitotukea ruokakustannusten osalta kun kerran syö enemmän. Miten on osaatko edelleenkään vastata kysymykseen? Tulisiko näin olla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli fyysisestä työstäkään ei tee se isompaa osaa joka on vahvempi vaan tasa-arvon nimissä puoliksi riippumatta fyysistä ominaisuuksista. Tarkistan vain maailmankuvaanne! Mielestäni kannattaisi erota jos tuollainen on ongelma. Entäpä pienempikokoisemmalle ihmiselle hieman vähemmän työttömyys-korvausta kun ei tarvitse ruokaan niin paljon, niikö?
Eli miten nämä asiat menee odotan vastauksianne? Vähemmän rahaa ruokaan pienemmille ja enemmän isommille vai niin menisi tasa-arvoisesti. Tehdäänkö aloite että palkkauksen määrää osittain fyysinen koko ja samoin päivärahoihin vaikuttaa fyysinen koko? Miten on?
Just näin Mies syö sen määrän minkä se tarvitsee vaikka sitten sen kolme ateriaa päivässä. Myös nainen saattaa syödä miestään enemmän riippuu niin ruumiin rakenteesta ja työn fyysisyydestä. Mutta ei kun täällä nämä mammat ruikuttaa pelkästään kun mies sitä mies tätä, yhtään eivät katso mitä muuta sieltä prismasta tuli sinne ostoskärryyn. Tuliko kuukautissuojia (ei mitään halpoja), hiustenhoitoaineita, kynsilakkaa, hiustenkiharrin, meikkeijä, ym. hömpän pömppää mitä yleensä miehet eivät tarvitse.
Jos elämä parisuhteessa on tolla tasolla niin ei kannata jatkaa - erotkaa.
Miehet ovat itsekkäitä sikoja. Ei ihme, että naiset lähtevät parisuhteista, liitoista. Suomalainen poikien kasvatus on päin mäntyä. Kaikki miehet ovat itsekkäitä, palveltavia sikoja.
Itse ratkaisin aikanaan asian kylmästi niin, että aloin ostaa ja tehdä ruokia vain itselleni. Pienempiä annoksia, ja ruokaan samantien nimilappu päälle, ja tein miehelle selväksi, että niitä ei syödä missä on mun nimi. Mies naputti asiasta vähän aikaa, mutta alkoi sitten ostaa ja tehdä omat eväänsä itse. Toki meillä tämä meni aika luonnostaan siksikin, että tein vuorotyötä, joten aika harvoin oltiin samaan aikaan ruokapöydässä. Ainut mitä tuolla varmistin oli se, että niitä tähteitä riitti minulle vielä seuraavallekin aterialle. Ei ehkä kovin romanttista, mutta pakko se raja on johonkin vetää jos ei halua olla toiselle elättäjä ja kyökkipiika.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli fyysisestä työstäkään ei tee se isompaa osaa joka on vahvempi vaan tasa-arvon nimissä puoliksi riippumatta fyysistä ominaisuuksista. Tarkistan vain maailmankuvaanne! Mielestäni kannattaisi erota jos tuollainen on ongelma. Entäpä pienempikokoisemmalle ihmiselle hieman vähemmän työttömyys-korvausta kun ei tarvitse ruokaan niin paljon, niikö?
Eli miten nämä asiat menee odotan vastauksianne? Vähemmän rahaa ruokaan pienemmille ja enemmän isommille vai niin menisi tasa-arvoisesti. Tehdäänkö aloite että palkkauksen määrää osittain fyysinen koko ja samoin päivärahoihin vaikuttaa fyysinen koko? Miten on?
Just näin Mies syö sen määrän minkä se tarvitsee vaikka sitten sen kolme ateriaa päivässä. Myös nainen saattaa syödä miestään enemmän riippuu niin ruumiin rakenteesta ja työn fyysisyydestä. Mutta ei kun täällä nämä mammat ruikuttaa pelkästään kun mies sitä mies tätä, yhtään eivät katso mitä muuta sieltä prismasta tuli sinne ostoskärryyn. Tuliko kuukautissuojia (ei mitään halpoja), hiustenhoitoaineita, kynsilakkaa, hiustenkiharrin, meikkeijä, ym. hömpän pömppää mitä yleensä miehet eivät tarvitse.
Jos elämä parisuhteessa on tolla tasolla niin ei kannata jatkaa - erotkaa.
Tähän!
Kyllä sua sitten vatuttaa, kun syöppö löytääkin uuden maksajan ja valmistuttuaan häippäsee, ja huomaat laskelmia tehdessäsi, että kymppitonneja olet tuon loisen ruokia kustantanut. Nuo rahat voisivat olla sinulla jopa säästössä tai vaikka mahdolliseen opintolainaan takaisinmaksuna.
Älkää antako huiputtaa itseänne, nämä ovat ihan suunniteltuja temppuja, ei ne mitään "Oho, olipas hassu kömmähdys"-juttuja ole. Meilläkin seurusteluaikana asuttiin mun kämpässä (mä maksoin kaiken) ja mies vain meni kaapille. Jopa oli naama nyreänä, kun sanoin, että maksat oman osuutesi kaikesta. Sanoi siihen sitten, että "Et sä mikään tyhmä nainen olekaan" !! Tuossa vaiheessa olisi pitänyt jo lempata pihalle.