Lue keskustelun säännöt.
Mies hermostui ruokakulujen jakamisesta
30.11.2016 |
Taustaa: Ollaan seurusteltu reilu vuosi, muutimme yhteen alkusyksystä. Ruokakulut ollaan maksettu aina puoliksi, syödään pääosin samoja ruokia.
Nyt lähiaikoina tilanne on kuitenkin ollut se, että meillä on molemmilla rahat vähissä (opiskelijoita, miehen sijaisuus loppui joten ei työskentele opiskelun ohella) ja ollaan tapeltu joskus ruokakuluista. Miehellä on iso ruokahalu, joten ollaan kokkailtu yleensä isompia satseja ruokaa kerralla. Tässä lähiaikoina aloin tosin huomaamaan, että jos tehdään vaikkapa iso vuoka makaronilaatikkoa, niin minä ehdin syödä siitä ehkä 1-2 kertaa ja mies syö loput ruoasta itse. Hänellä siis tapana syödä kolmekin lämmintä ruokaa päivässä aamupalan, välipalan ja iltapalan ohella. Itse olen pieniruokaisempi. Jos ostamme paketin leipää, niin yleensä siitäkin ehdin syödä sen pari leipää ja mies vetää loput aamupalaksi tai ruokailun ohessa.
Ei tässä mitään, hyvä ettei miehen tarvitse olla nälässä kotonaan. Ehdotin kuitenkin hiljattain, että mies maksaisi enemmän ruokakuluista, koska myös syö niin paljon enemmän. Itselläni meni tosi vähän rahaa ruokaan silloin kun vielä asuin yksin, nyt kulut ovat lähes tuplaantuneet. Mies veti tästä hirveät raivarit että se on epäreilua ja hänestä tuntuu että kyttään hänen syömisiään. Itsehän olen sitä mieltä, että tarpeeksi pitää syödä mutta ei kotona tarvi mättää kaksin käsin kun jossain buffet-ruokalassa, ärsyttää myöskin kokkailla joka päivä kun mies saattaa syödä ihan syömisen ilosta, kun tietää että kaapissa on ruokaa.
Miten te muut ootte ratkaisseet ruokakulut?
Kommentit (461)
Miten tästä aiheesta voi olla näin pitkä ketju? Ap ja mies on molemmat ilmeisesti köyhiä. Mies kuitenkin syö ja kuluttaa huomattavasti enemmän kuin ap. Mies haluaa, että ap maksaa miehen elämästä ja syömistä, vaikka ap:lla ei ole siihen varaa. Mies haluaa elää ap:n lompakolla ja suuttuu kun ap ei suostu elättämään miestä. Ap:n syy kieltäytymiseen on se että ei ole varaa elättää miestä, hyvä kun rahat omaan elämiseen riittää. Ratkaisu: mies alkaa maksamaan itse oman elämisensä tai sitten ero.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisystäväni opiskelee ja minä olen töissä. Hänelle tuli yllätyksenä kuinka paljon syön, ja tek sitten ison numeron siitä ettei hänellä ole varaa ruokkia minua. Vastasin vain että ei se mitään, minä voin ostaa täysin omat ruokani kuten olen jo pitkään tehnyt. Painotin vielä ettei hänen kannata pieniä tulojaan minuun käyttää.
Sitten naisystäväni kertoi että hänestä tuntuu ikävältä koska ei voi ruokkia minua, koska ilmeisesti vieraille täytyy aina tarjota ruokaa. Emme siis asu vielä yhdessä. Eikä hän muutenkaan pitäisi siitä että tulen hänen luokse käymään pakastepizza kourassa.
Sitten sovittiin että jos haluan hänen tekevän minulle ruokaa niin minä voin ostaa ainekset. Ja että jos hän tekee ruokaa omista rahoistaan niin hän tarjoaa siitä minullekin. Minä en tätä jälkimmäistä erityisesti halunnut mutta hyväksyin sen.
No mitäs sitten käytännössä tapahtuu? Naisystävä ostaa omin päin 95% ruoka-aineista ja tarjoaa minulle aina niistä tekemäänsä ruokaa. Minä en koskaan pyydä häntä tekemään ruokaa, joten ei minun ole tarvinnut siitä maksaakaan. Olen tarjoutunut maksamaan jotain muutaman kerran mutta usein kuuluu ettei minun tarvitse.
Sellaista. Enpä tiedä mitä tästäkin ajatella sitten.
No tietenkin kutsut naista vastaavasti, tai ehkä jopa hieman useammin, sinun luoksesi kylään ja teet ruuat, vaikka jotain pihvejä tms kalliimpaa. Haloo.
Muuten joo, mutta naisystäväni ei monesta syystä vieraile minun luonani lähes koskaan. Sitä paitsi olen todella huono kokki, enkä mielelläni toisia myrkyttäisi keitoksillani.
Mietipä hetki mitä kirjoitit. Kotisi kotoinen sikolätti vai miksei sinne halua tulla? Olisiko aika opetella kokkaamaan? Ja kysymättä viedä ruokatuliaisia sille tytölle. En voi uskoa todeksi tuollaista asennetta. Itse en katselisi päivääkään. Jos haluat pitää suhteen niin kannattaa herätä näihin asioihin ajoissa.
Vierailija kirjoitti:
Mies kyllä kokkailee mut yleensä kokkaillaan yhdessä. Nyt oon tosin antanut miehen kokata itse, kun tosiaan ollaan melkein joka päivä jouduttu tekemään ruokaa. Itse siis syön usein opiskelijaruokalassa, miehen opiskelu on enemmän etäopiskelua joten hän on enemmän kotona. Ehdotin nyt miehelle tätä, että ostetaan hetken aikaa omat ruoat. Mies pitkin hampain nurisi jotain, että hankalaksi menee jos pitää kokkailla erikseen. Mut en oikeesti tiedä mikä muukaan tähän auttaa. En siis tosiaan ole mikään turhasta nurisija, mutta jos ruokakulut ovat nyt puolet enemmän kuin yleensä, niin kyllä se v*tuttaa.
Mies on vielä alkanut tekemään sitä, että kun tietää mun olevan tulossa kotiin töistä/yliopistolta niin pistää viestiä että "käy kaupassa". Hän ei kuitenkaan ota huomioon ollenkaan sitä, että hän hyvin harvoin itse käy yksin kaupassa. Miehen logiikan mukaan hän ei voi siis yhteisillä kauppareissuillakaan maksaa enemmän kuin puolet, vaikka olisin käynyt aikaisemmalla kerralla yksin ostamassa kaikki ruokatarpeet.
Nyt mies on lisäksi alkanut tekemään sitä, että syö jääkaapista mun eväitä tai pakastimesta ruokia jotka olin tehnyt itselleni töihin, "koska oli niin kova nälkä".
Mä aloin tekemään itselleni kasvisruokia, myös sinne pakastimeen ja eipä kelvanneet enää miehelle mun sapuskat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa että miehen pitäisi maksaa naisen ruoat ja tuoda vielä ruusujakin mutta naisen ei tarvitse maksaa miehen syömisiä.
Olette te niin ihanan tasa-arvoisia.
Ja sinä et osaa lukea? Kyseinen mies syö naisensa laskuun jo useampaa vuotta, vaikka tietää syövänsä moninkertaisesti naiseen verrattuna. Eli kyllä on aikakin ostaa naiselle ruoat ja kukkakimppu anteeksipyyntönä loisimisesta.
Kyllä toi loisiminen on naisille tyypillisempää. Mies saattaa maksaa naiselleen vaikka mitä mutta nainenpa ei edes huomaa sitä kun pitää niitä asioita itsestäänselvyyksinä. Älkää viitsikö väittää vastaan.
Minä haluaisin kuulla esimerkkejä, mitä miehet, sanotaan nyt vaikka sinä, maksaa vaimolleen. Kerro nyt.
Esimerkkinä, minä maksan enemmän lainan lyhennystä koska minulla on parempi palkka. Tosin vaimolla on käyttää kosmetiikkaan ja parturiin omia rahoja vähintään 150€ 6-8vko välein. Tätähän rahaa ei voi laittaa lainan maksuun vaan se on naisen omaa joten jos jää vähemmän käyttöön niin sitten mies maksaa enemmän?
Jääkö sinulle n.100 euroa kuussa omiin menoihisi? Siitähän tässä on kyse.
Jos olette sopineet että maksat enemmän lainanlyhennystä isomman palkkasi vuoksi, maksat silloin enemmän lainanlyhennystä. Et maksa vaimosi kampaajakäyntejä, vaan vaimo valitsee käyttää omia rahojansa kampaajakäynteihin.
Vain jos tilanne on se, että ihan kaikki rahasi menevät lainaan, ruokaan ja muihin yhteisiin menoihin ja teistä kahdesta vain naisella on omaa rahaa, jonka hän käyttää kampaamokäynteihin, voidaan sanoa että maksat naisesi hiustenhoidon.
En maksa vaimon kampaamokäyntejä tai kosmetiikkaa (molemmat maksaa osansa), mutta maksan enemmän talosta jossa hän asuu. Mutta sehän on naisille itsestään selvää, että miehen tulee kustantaa naisen elämää koska miehen parempi palkka. Naisella nyt ei ole mitään velvollisuutta hankkia listää rahaa mutta talo ja etelänmatka on saatava!
Miksi maksat enemmän jos koet tilanteen epäreiluna? Nosta kissa pöydälle ja sano että haluat jakaa kulut puoliksi. Ei kenelläkään ole velvollisuutta maksaa toiselle etelänmatkoja tai taloja, eikä oikeassa elämässä kukaan sitä odotakaan, hyvin pientä erittäin rikkaiden miesten edustusvaimojen joukkoa lukuunottamatta.
Valtaosa naisista ei elä 1950-luvulla jossa miehellä oli vastuu perheen taloudellisesta pärjäämisestä. Jos et halua toteuttaa tätä roolia elämässäsi, kieltäydy maksajan roolista tai etsi reilumpi nainen.
En koe sitä reiluna, kyse olikin siitä kuinka naiset yleisemmin kumminkin ovat saamapuolella ja lokkeilevat "puolihuolimattomasti".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisystäväni opiskelee ja minä olen töissä. Hänelle tuli yllätyksenä kuinka paljon syön, ja tek sitten ison numeron siitä ettei hänellä ole varaa ruokkia minua. Vastasin vain että ei se mitään, minä voin ostaa täysin omat ruokani kuten olen jo pitkään tehnyt. Painotin vielä ettei hänen kannata pieniä tulojaan minuun käyttää.
Sitten naisystäväni kertoi että hänestä tuntuu ikävältä koska ei voi ruokkia minua, koska ilmeisesti vieraille täytyy aina tarjota ruokaa. Emme siis asu vielä yhdessä. Eikä hän muutenkaan pitäisi siitä että tulen hänen luokse käymään pakastepizza kourassa.
Sitten sovittiin että jos haluan hänen tekevän minulle ruokaa niin minä voin ostaa ainekset. Ja että jos hän tekee ruokaa omista rahoistaan niin hän tarjoaa siitä minullekin. Minä en tätä jälkimmäistä erityisesti halunnut mutta hyväksyin sen.
No mitäs sitten käytännössä tapahtuu? Naisystävä ostaa omin päin 95% ruoka-aineista ja tarjoaa minulle aina niistä tekemäänsä ruokaa. Minä en koskaan pyydä häntä tekemään ruokaa, joten ei minun ole tarvinnut siitä maksaakaan. Olen tarjoutunut maksamaan jotain muutaman kerran mutta usein kuuluu ettei minun tarvitse.
Sellaista. Enpä tiedä mitä tästäkin ajatella sitten.
No tietenkin kutsut naista vastaavasti, tai ehkä jopa hieman useammin, sinun luoksesi kylään ja teet ruuat, vaikka jotain pihvejä tms kalliimpaa. Haloo.
Muuten joo, mutta naisystäväni ei monesta syystä vieraile minun luonani lähes koskaan. Sitä paitsi olen todella huono kokki, enkä mielelläni toisia myrkyttäisi keitoksillani.
Ruuanlaitto on taito, joka meidän jokaisen on pitänyt opetella.
Ja vain laiska manipuloija vetoaa siihen ettei osaa. Tai että "sä teet niiiiiin hyvää ruokaa, tee sä!"
Joo, se että mies tulee kuikuilemaan ja maistelemaan kesken ruoanlaiton "mitä hyvää sä teet? Mä meen pois häiritsemästä, koska keittiö on naisten valtakunta." Tämäkin on kuultu. Ja jo toisilla treffeillä! Ekoilla treffeillä mies jätti pikaruokansa roskat pöydälle, katsoi vain poikamaisesti ja sanoi "mä jätän nää tähän". Samoin tyhjensi ravintolaillan jälkeen taskunsa kuiteista ja muista siihen minun lattialle, minun siivottavaksi. Voi apua...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisystäväni opiskelee ja minä olen töissä. Hänelle tuli yllätyksenä kuinka paljon syön, ja tek sitten ison numeron siitä ettei hänellä ole varaa ruokkia minua. Vastasin vain että ei se mitään, minä voin ostaa täysin omat ruokani kuten olen jo pitkään tehnyt. Painotin vielä ettei hänen kannata pieniä tulojaan minuun käyttää.
Sitten naisystäväni kertoi että hänestä tuntuu ikävältä koska ei voi ruokkia minua, koska ilmeisesti vieraille täytyy aina tarjota ruokaa. Emme siis asu vielä yhdessä. Eikä hän muutenkaan pitäisi siitä että tulen hänen luokse käymään pakastepizza kourassa.
Sitten sovittiin että jos haluan hänen tekevän minulle ruokaa niin minä voin ostaa ainekset. Ja että jos hän tekee ruokaa omista rahoistaan niin hän tarjoaa siitä minullekin. Minä en tätä jälkimmäistä erityisesti halunnut mutta hyväksyin sen.
No mitäs sitten käytännössä tapahtuu? Naisystävä ostaa omin päin 95% ruoka-aineista ja tarjoaa minulle aina niistä tekemäänsä ruokaa. Minä en koskaan pyydä häntä tekemään ruokaa, joten ei minun ole tarvinnut siitä maksaakaan. Olen tarjoutunut maksamaan jotain muutaman kerran mutta usein kuuluu ettei minun tarvitse.
Sellaista. Enpä tiedä mitä tästäkin ajatella sitten.
No tietenkin kutsut naista vastaavasti, tai ehkä jopa hieman useammin, sinun luoksesi kylään ja teet ruuat, vaikka jotain pihvejä tms kalliimpaa. Haloo.
No ostat silti käydessäsi ruokatarvikkeita tilalle kun hän kerran sinulle usein omilla rahoillaan kokkailee. Jos hän sinulle säännöllisesti kokkaa omakustanteisesti (vaikkei välttämättä edes olisi varaa), niin sinä voit säännöllisesti tuoda hänelle sellaisia ruokatarvikkeita, mitä tiedät hänen arvostavan/tarvitsevan. Jos häntä hävettää ottaa vastaan, niin sinun asiasi on siinä vaiheessa sanoa, että tottakai osallistut kun toinen näkee vaivaa kokatessaan molemmille, ja koska yhdessähän te niitä ruokia syötte, niin sinäkin haluat ja vaadit osallistua kustannuksiin. PISTE.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen aina kovasti, jos parisuhteessa pitää vääntää tuollaisista asioista. Oudointa oli, kun olimme ystäväpariskunnan kanssa ulkona syömässä, niin tuli kauhea vääntö, kun tarjoilija toi vahingossa heille yhteisen laskun (olivat epäselvästi asian ilmaisseet). Tarjoilijan piti mennä tekemään uusi lasku, ja kauheaa säätöä.
Eivät edes voineet tehdä niin, että toinen olisi maksanut koko laskun, ja ja toinen olisi sitten vaikka maksanut toisen tilille vaan tarjoilijan oikeasti piti mennä puolittamaan avioparin lasku.
Ovatko tuollaiset parisuhteet parisuhteita ollenkaan vai kaveruus-/kämppissuhteita?
Ei toisten rahankäyttö tosiaan mulle kuulu, mutta kyllä se hieman latistaa tunnelmaa, kun toiset rupeavat kivan illallisen kinaamaan kumpi maksaa ja lopulta tarjoilija tarjoutuu puolittamaan laskun, toki se hänen työhönsä kuuluukin. Turhalta tuntui. Ja ties miten kinaavat, kun muita ei ole paikalla. Yhteiset lapset, naimisissa ja kaikki, joten rahareikää kyllä löytyy.
Alapeukkuja vain ihmettelen, tosin vähän ot tämä olikin.
t. se joka tästä avioparista kirjoitti
On aivan naurettavaa kyseenalaistaa suhteen vakavuus sen perusteella miten he hoitavat raha-asiansa. Jotkut haluavat käyttää rahaa molemmille osapuolille tasapuolisesti ja se on mielestäni järkevin tapa toimia, koska silloin molemmat maksavat omastaan, eikä rahasta tarvitse siten riidellä. Jos rahat ovat yhteiset, niin molemmille tulee helposti sellainen kuva, että toinen käyttää yhteisiä rahoja enemmän omiin juttuihinsa. Pitää myös jokainen ostos kysyä toiselta. Mielestäni tällainen aiheuttaa aivan tarpeettomia konflikteja ja härdelliä, kun omilla rahoilla pelatessaan voi ostaa mitä lystää, koska se ei vaikuta toisen elämään. Toki jostain isosta huonekalusta tulee keskustella, koska se vaikuttaa molempien elämään jos asutaan yhdessä.
En myöskään ymmärrä miten ilta voi mennä siitä pilalle jos pariskunta pyytää tarjoilijalta uuden laskun, joka on eritelty. Itse en tosin olisi tuohon alkanut, vaan olisin maksanut laskun ja kumppani olisi maksanut minulle sitten jälkikäteen takaisin oman osuutensa. Kuitissahan on kuitenkin eriteltynä hinnat. En tosin olisi välittänyt mitään, vaikka joku seurueessani oleva pariskunta näin tekisi jos minulla ei ole mihinkään kiire.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa että miehen pitäisi maksaa naisen ruoat ja tuoda vielä ruusujakin mutta naisen ei tarvitse maksaa miehen syömisiä.
Olette te niin ihanan tasa-arvoisia.
Ja sinä et osaa lukea? Kyseinen mies syö naisensa laskuun jo useampaa vuotta, vaikka tietää syövänsä moninkertaisesti naiseen verrattuna. Eli kyllä on aikakin ostaa naiselle ruoat ja kukkakimppu anteeksipyyntönä loisimisesta.
Kyllä toi loisiminen on naisille tyypillisempää. Mies saattaa maksaa naiselleen vaikka mitä mutta nainenpa ei edes huomaa sitä kun pitää niitä asioita itsestäänselvyyksinä. Älkää viitsikö väittää vastaan.
Kerropa mitä nämä asiat tyypillisesti ovat, joita nainen ei huomaa?
Miten perustelet sen, että useimmiten perheessä on yksi elintaso vaikka miehet tienaavat enemmän?
Naiselle kelpaa ihan hyvin lyhennetty työaika tai pienipalkkainen vastuuton suojatyö, mutta tottahan toki etelän matkoille on päästä ja kunnon rivari, audi ja nätti sisustus on itsestään selvyys!
Joku on vähän katkera :D
Kyse oli nyt siitä mitkä ovat naisille vähän niinku itsestään selviä lokkeiluja.
Toki jos vastaan naisille kiusallisen suorasta ja naisen asemaa arvostellen, niskaan saa aina henkilökohtaisuuksia. Ei se yllätä tällä palstalla.
No kai nyt saat ku oot ilmiselvä trolli tai erittäin katkera. Olen 26- vuotias nainen ja ikinä en ole pistänyt miehiä maksamaan mun ruokia, drinkkejä, lomia, vaatteita jne. Ja on muuten miehet tarjoutunut maksamaan, mutta en halua olla pummi ja elää toisen siivellä.
En myöskään ole pihi, joka kyylää, että joka sentti menee tasan. Ei tarvitse laskea joka senttiä, jos molemmat huomioivat toisen ja homma toimii molempiin suuntiin.
Sinä teet ihmeellisiä yleistyksiä ja olet selvästi leimannut kaikki naiset lompakkoloisiksi.
Ihanko meinaat omalla tekemiselläsi ja kokemallasi kumota koko sukupuolesi tekemiset?
Opettele edes lukemaan, en ole kaikkia naisia leimannut. Sinä sen sijaan väität, ettei naiset ole useammin saamapuolella ja kohota elintasoaan miehen kautta "itsestäänselvyytenä"?
Eli fyysisestä työstäkään ei tee se isompaa osaa joka on vahvempi vaan tasa-arvon nimissä puoliksi riippumatta fyysistä ominaisuuksista. Tarkistan vain maailmankuvaanne! Mielestäni kannattaisi erota jos tuollainen on ongelma. Entäpä pienempikokoisemmalle ihmiselle hieman vähemmän työttömyys-korvausta kun ei tarvitse ruokaan niin paljon, niikö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi jee, mikä ketju. Onhan se helpompaa valittaa täällä tai jälkikäteen kuin puhua sen kumppanin kanssa ja vaatia ratkaisua. Ap, sinusta tulee vielä hyvä katkera av-mamma jonain päivänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittavaa, että tässäkin ketjussa keski-ikäiset tulevat päsmäröimään jotain "ei meillä vaan niin tarkkaa ole"-ideologiaa. Ettekö ole koskaan olleet köyhiä opiskelijoita? Silloin jokainen sentti on tärkeä. Ap, lopeta tuo heti ja osta ruuat vain itsellesi jonkin aikaa äläkä kokkaile miehelle. Syö vaikka maksalaatikkoa, nuudeleita ja vihanneksia pari viikkoa. Josko mies heräisi.
Huvittaa, että joku kuvittelee ettei keski-ikäinen ole ollut opiskelija. Vieläpä köyhä sellainen ja parisuhteessa. Mutta ei, edes silloin ei ollut sun ja mun PENNIÄ. Oli vain meidän PENNIT, joita koitettiin venyttää, että jotenkin selvittiin. Ja sitä samaa elämä on edelleen, nyt vain jokainen sentti on tärkeä. Täytyy vaan pohtia mihin sen fiksuiten käyttää, eikä pohtia kumman se mahdollisesti on.
Entä jos toinen olisi käyttänyt kaikki pennit itseensä? Millä sinä olisit sitten elänyt? Kahden säästäväisen on helppo jakaa rahansa, mutta tästä ei tässä keskustelussa ole puhe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi jee, mikä ketju. Onhan se helpompaa valittaa täällä tai jälkikäteen kuin puhua sen kumppanin kanssa ja vaatia ratkaisua. Ap, sinusta tulee vielä hyvä katkera av-mamma jonain päivänä.
Jostain syystä sinäkin luet tätä ketjua?
Ei varmaan toimisi niin päin , että olisi vaikka auton miehellä ja nainen sanoisi että kun minulla on näitä menoja enemmäm niin käytän enemmän sitä, ilmaseks - mies tietysti sanoisi että käytä vain jos maksat bensat.
ihan vastaava tilanne että mies sanoo että kun hän nyt syö enemmän hänen on saatava kuluitta ruokaa, nainen ei vain sano et saatkin, jos osallitut enemmän kuluihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten tästä aiheesta voi olla näin pitkä ketju? Ap ja mies on molemmat ilmeisesti köyhiä. Mies kuitenkin syö ja kuluttaa huomattavasti enemmän kuin ap. Mies haluaa, että ap maksaa miehen elämästä ja syömistä, vaikka ap:lla ei ole siihen varaa. Mies haluaa elää ap:n lompakolla ja suuttuu kun ap ei suostu elättämään miestä. Ap:n syy kieltäytymiseen on se että ei ole varaa elättää miestä, hyvä kun rahat omaan elämiseen riittää. Ratkaisu: mies alkaa maksamaan itse oman elämisensä tai sitten ero.
No vittu siten kun jokainen haluaa kertoa painavan sanansa asiaan ja tarjota oman ratkaisumallinsa. Just niin kuin itse teit, ja pidensit ketjua jälleen yhdellä viestillä. Daa?
Vierailija kirjoitti:
Ei varmaan toimisi niin päin , että olisi vaikka auton miehellä ja nainen sanoisi että kun minulla on näitä menoja enemmäm niin käytän enemmän sitä, ilmaseks - mies tietysti sanoisi että käytä vain jos maksat bensat.
ihan vastaava tilanne että mies sanoo että kun hän nyt syö enemmän hänen on saatava kuluitta ruokaa, nainen ei vain sano et saatkin, jos osallitut enemmän kuluihin.
Lukihärö vai kännissä?
Vierailija kirjoitti:
Itse en jaksaisi tuollaista pennin tarkkuutta kulujen suhteen jos oikeasti on parisuhteessa.
"Pennin tarkkuutta"? Ap:n mielestä nyt on köyhän opiskelijanaisen ruokakulut lähes tuplaantuneet. Jos opiskelijan kohdalla käytetään termiä 'tuplaantua', se on paljon se! Jos sä kulutat nyt ruokakauppaan 300e/kk, niin onko ihan pennin pyöritystä, jos kulut nouseekin vaikka 600 euroon kk:ssa?
Ja joo, älä sittenkään vastaa mitään :/
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi jee, mikä ketju. Onhan se helpompaa valittaa täällä tai jälkikäteen kuin puhua sen kumppanin kanssa ja vaatia ratkaisua. Ap, sinusta tulee vielä hyvä katkera av-mamma jonain päivänä.
Jostain syystä sinäkin luet tätä ketjua?
Tottakai mä luen, tää on liian herkullista! Ja kai minä nyt saan toivottaa kaltaiseni tervetulleeksi joukkoomme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noh. Meilläpä menee niin että poikaystävä on mun luona yötä päivää 4 pvää viikossa ja maksan meidän kaikki ruuat. Itse syön tosi vähän ja omiin ruokiini menee varmaa 20 euroa viikossa jos sitäkään. Poikaystävä syö aivan helvetisti ja isoja annoksia. Ei tee itse ruokaa vaan mä teen ne aina. Kokoaja pitää tiskata sen astioita kun syö ja syö. Mul menee usein jopa 60 euroa sen ruokkimiseen ton 4 päivän sisällä...
En tiedä mitä teen kun se valittaa kokoajan et sillei oo rahaa. Se sentää käy töissä. Ite oon opiskelija ja rahaa pitäs laittaa muuhunki ku sen ruokintaan.
Oot aivan oikeassa kun vaadit että se maksaa enemmän kun syökin enemmän. Kumpa itsellä ois kans rohkeutta nostaa kissa pöydälle....
Miksi ruokit häntä? Ei se ole mikään velvollisuus tai edellytys. Jotain satunnaista vierasta voi ruokkia päivän tai pari.
No siis mitä mu pitäs tehä kun se tulee mun luo? Jättää ruokkimatta? :D pakkohan mun on vieraille ruokaa tarjota mut siis se raja vaan alkaa tulee vastaan.... alan toivomaa et olisin sinkku tän rahan menon takia...
Kuule, nimenomaan voit aivan hyvin jättää ruokkimatta. Voit aloittaa sillä että et käy kaupassa ennen hänen tuloaan vaan kaapit on tyhjät. Sanot että ruokaa ei ole, käydään yhdessä kaupassa, mutta voisitko sinä maksaa tällä kertaa kaiken kun minä olen maksanut kaikki edelliset x-kymmentä kertaa kaiken. Jos ei kelpaa miehelle, sitten sanot että OK, kumpikin voi ostaa ne omat ruuat mitä aikoo vierailun aikana syödä. Jos mies edelleen nurisee, siitä voi jo tehdä halutessaan kaikenlaisia johtopäätöksiä miksi hän käy sinun luonasi.
Sitten ruuan jälkeen sanot miehelle, että tiskaatte yhdessä tai että hän jopa tiskaa kokonaan yksin tämän viikonlopun, kun sinä olet aina tiskannut yksin edelliset x-kymmentä kertaa.
Siitä se lähtee! Yes you can!
No äh. Nytkään sillä ei oo rahaa kun tulee tänne... ja sit jos vaatisin että maksaa omat niin vittu mikä show siitäkin tulisi. Se valittaisi aina siitä. Jos muutetaan yhteen niin sit sovin että omat ruuat siks koska meil on erilaiset ruokavaliotkin. Mut kiitti tsempistä. Toi "mies" onku pikkulapsi kun valittaa tuollaisesta. Aina on "nälkä"
Ei helv***i oikeasti! Nyt vähän itsekunnioitusta kehiin, nainen! Todella tuskallista lukea tuollaista. Tajuatko, että teet päätöksen tässä vaiheessa elämää, aiotko olla kynnysmatto vai et. Siinä vaiheessa, kun tuo loinen muuttaa sun luo, on todella vaikea enää lähteä. Tee se päätös siis nyt! Vaikka äitisi olisi kuinka alistettu ja sinä palvellut muita tähän asti, niin KUKAAN ei pakota sinua olemaan sellainen. Voit ihan itse tehdä päätöken, että tästä lähin sun ylitse ei kävellä!
Ai siis Oikeestikko te laskette parisuhteessa paljonko toinen syö. Me käydään kerta viikko kaupassa ja ostetaan jääkaappi täyteen yhteisestä talous tililtä. Kyllähän se on selvää että mies syö enempi en ole koskaan miettinyt.
Mies ostaa graavi kalaa mitä en edes syö ja minä syön jogurttia mitä mies taas ei syö. Silti siihen samaan laskuun ne täräytetähän. Noin 18v. Asuttu yhdessä nyt jo lapsiakin ja aina toiminut en ole koskaan laskenut kuka ne ruoat kaapista syö, vaan kun jääkaappi tyhjenee mennään kauppaan
Lasketko ap myös wc paperin, suihkusaippuan yms. Kulutukset puoliksi??
Ja vain laiska manipuloija vetoaa siihen ettei osaa. Tai että "sä teet niiiiiin hyvää ruokaa, tee sä!"