Mikä on yleensä PÄÄSYY, miksi 34 v kaunis, akteeminen, pk-seutulainen nainen "ei löydä sopivaa miestä"??
Tunnustan, että mietin aviomieheni eksää. Hän on todella kaunis, nyt jo 45 v. Kansainvälinen, kielitaitoinen, hyvässä työssä, kohtelias, sivistynyt.
Ennen miestäni hän oli vuosikausia sinkku. Oli jo luopunut miehen etsimisestä. Kävi sen verran baareissa, että tapasi mieheni. Kuuden vuoden jälkeen heitti miehen pihalle. Nyt on taas ollut viimeiset kuusi vuotta sinkkuna.
Eroon oli syynsä, joita en yksilöi tässä. Olen ollut mieheni kanssa yhdessä viisi vuotta ja voin sanoa, että unelmamies. Helppo, keskustelutaitoinen, ei haasta riitaa. Mies ei koskaan olisi ottanut pirttihirmua eikä draamaqueenia, eli ei se nainen voi sellainenkaan olla. Siksi ihmettelen...
Kommentit (144)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-epärealistiset odotukset parisuhteesta, vrt. romanttiset elokuvat
-masennus ja psyykeongelmat, luullaan että joku toinen ihminen muuttaa koko elämän ja poistaa ongelmat
-oman markkina-arvo ei niin korkea kuin luulee. esim.koulutus ei naisella välttämättä kauheasti lisää haluttavuutta
-laskelmointi, tunnekylmyys
- ei anna mahdollisuutta parisuhteelle, esim.etsii vain erittäin korkean koulutuksen omaavia, kovan tulotason miehiä, koska on joskus 25 vuotta sitten asettanut tietyt kriteerit "joista ei luovu" eikä ymmärrä että onni voisi löytyä " lähempääkin"
-lesbous
Nämä markkina-arvo-huutelijat ovat kyllä niin jänniä. Koulutus naiselle on väärin, sitten toisaalta huudellaan lompakkoloiseudesta ja tuilla loisimisesta - siis millä tavalla teidän mielestänne naisen pitäisi elättää itsensä ja mahdolliset lapsensa? Toisekseen, luuletteko oikeasti että opiskelu- ja ammatinvalintapäätöstä tehdessä kiinnostaa, miten se jonkun lassukan mielestä vaikuttaa johonkin keksittyyn markkina-arvoon?
Jos et usko mihinkään markkina-arvoon niin miksi oletat sitten että naisen iällä, koulutuksella tai millään ominaisuuksilla on mitään merkitystä pariutumisen kannalta. Eli aloitus on turha. Markkina-arvoja ei ole ja kaikki naiset on yhtä haluttuja.
Todennäköisesti hänellä on seksisuhde tai etäsuhde ulkomailla asuvaan mieheen ja te ette vain tiedä siitä.
Jos pyörii vip-paikoissa pelimiesten perässä "seuraa" ja seksiä löytää kyllä,mutta ei vakavaa suhdetta.
Vierailija kirjoitti:
Nonniin, voisit kirjoittaa minusta, sillä erolla, etten ole vielä eronnut miehestäni.
Tiedoksesi, että se mies, jota vielä nyt luulet töydelliseksi, muuttuu alistavaksi kusipääksi 24 tunnin sisällä vihkiseremonian jälkeen.
Ja vaikea heittäytyä ja luottaa uuteen enää, kun on silmät avautuneet valheille, jotka eivät vaan ole vie paljastuneet sinulle.
Olemme olleet jo pari vuotta naimisissa, uskallan kyllä väittää tuntevani aviomieheni. Ennen miestä en ollut koskaan saanut tuntea itseäni niin hyväksytyksi kuin nykyään. Siksi myöskin tiedän, että mies ei ollut kusipää aiemmassakaan suhteessa.
Mies ei ollut naimisissa eksänsä kanssa.
Itse en voi ymmärtää, miksi joku eroas vaikka on pieniä lapsia. Heillä kyllä oli yksi ongelma, nimittäin raha, mutta ei ero naiselle lisää rahaakaan tuonut.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti hänellä on seksisuhde tai etäsuhde ulkomailla asuvaan mieheen ja te ette vain tiedä siitä.
Jos pyörii vip-paikoissa pelimiesten perässä "seuraa" ja seksiä löytää kyllä,mutta ei vakavaa suhdetta.
No, silloin kun he olivat vielä yhdessä, oli nainen perustellut sinkuuttaan, ettei ole ketään löytänyt. Nyt hänellä ei ole aikaa.
Ap
Mikä syy kelläkin, varmaan jokaikinen lueteltu syy on totta jonkun kohdalla.
Mitä tuo nyt ap:ta noin liikuttaa miehen exän valinnat?
Ystäväpiirissäni olen huomannut, että osalla on liian epärealistiset kriteerit varteenotettavalle kumppanille. Enkä tarkoita tällä sitä, että miehen pitäisi olla uskomattoman komea, rikas ja älykäs, vaan sitä, että "samanhenkisyyden" tavoittelussa mennään liian pitkälle. Miehellä pitäisi olla täysin samanlainen arvomaailma, samanlaiset harrastukset, samanlainen elämäntyyli, samanlainen luonne, samanlainen perhetausta jne. Mielellään samalta tai läheltä liippaavalta alalta. Ei riitä, jos miehen kanssa huumorintaju natsaa ja yhdessä on mukavaa, vaan kaikki erilaisuus nähdään uhkana. Osalla tämä johtuu siitä, että omia valintoja pidetään niin paljon parempana kuin muiden ihmisten valintoja. Osalla taas parisuhdetaidot ovat heikot, eikä kykyä kompromisseihin ole, joten tapailut kaatuvat arjen kannalta melko merkityksettömiin näkemyseroihin. Ajatellaan, että parisuhteen muodostaminen on aivan helvetin vaikeaa, ja luovutetaan heti, jos kaikki palaset ei osu yhteen, koska ei haluta pettymyksiä kovan vaivannäön jälkeen. Enkä nyt tarkoita, että kenet tahansa pitäisi kelpuuttaa, tai että suhde toimisi, jos juuri mitään yhteistä ei ole. Monelle ystävälleni suosittelisin kuitenkin avarakatseisuutta - sopivasti erilaisella miehellä voisi olla jopa jotain annettavaa ja tämä voisi laajentaa omaa elinpiiriä. Mikäli he siis haluavat pariutua, ymmärrän kyllä, että kaikki eivät halua. Ainakin parin heistä tiedän kuitenkin kärsivän "kuplassaan", jonne he eivät ole valmiita ottamaan erilaisia ihmisiä, vaan toivovat löytävänsä jonkun saman kuplan sisältä.
Niinhä sitä aina sanotaan et akateemiset naiset "tuntee arvonsa" eikä ota "mitä tahansa". Kuitenkin nämä mun tuntemat akateemiset, jotka sitoutuvat vasta lähempänä keski-ikää sitten vastaavasti ei ole siinä harkitsevia ja rationaalisia, et tutustuis rauhassa ja antais aikaa arjen rakentamiseen. Sit se perhe on kans haluttava just ja heti kun miehen tapaa. Eli ei siinä tulla ajatelleeksi sitä, että alkuhuumavaiheessa ei kannata välttämättä niitä lapsia pykätä. Tai sit on vaan niin kiire? Kuitenkin, sit ihmetellään et miten se unelmamies nyt noin muuttui sen puolentoista vuoden jälkeen radikaalisti.
Mä ihan oikeesti tiedän useampia akateemisia naisia, joille kelpaa mies vaan tietyltä alalta. Kuka arvaa mikä ala on kyseessä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten otsikkoon päätyi tuo 34 vaikka aloituksessa esimerkkinainen on 45?
Pakko ymmärtää tämä, ennen kuin voin pohtia itse aihetta :D
No, nyt nainen on 45 ja yh. Jos olisin tämän laittanut otsikkoon, niin selitys olisi ollut selkeä. Nainen kuitenkin oli sinkku ikävuosina 28-35.
Nainen kävi tuolloin yöelämässä, kun mies oli tavannut hänet pariinkiin otteeseen jossain vip- paikassa.
Ja niin, ei hän erakko ole. Paljon kuulemma kyläili.
Ap
Ok, selitys hyväksytty :)
Itse aiheeseen en voi sanoa muuta kuin etten tiedä ja haluaisin palavasti tietää. Olen itse ollut sinkku ikävuodet 29-40. En ole erakko, käyn tapahtumissa, harrastuksissa, baareissa. Otan itse kontaktia miehiin, jos näyttää että yhtään kiinnostusta olisi (esim. katsekontaktiin vastaaminen tms.)
Olen kallistunut siihen, että pääkaupunkiseudulla kuitenkin vaikuttaa olevan todella vähän ikäisiäni, tavallisia sinkkumiehiä. Olen itse akateeminen, mutta en vaadi mieheltä korkeaa koulutusta tai tulotasoa. Työtönkin saa olla. En vaadi komeaa ulkonäköäkään. Ainoa, mitä vaadin on jonkinlainen äly, sivistys ja siisteys. En halua kuunnella laasas- tai rasistiöyhötystä. Tällaisia miehiä ei vain ole vapaina. Ehkä heidän nuorena solmitut liitot kestävät ja jos he eroavat, heidät viedään käsistä saman tien näillä sinkkumarkkinoilla.
1. Nainen määrittelee mahdollisuutensa liian korkealle
- Nainen laittaa liian ison painon koulutukselle ja liian pienen luonteelle ja ulkonäölle
- Nainen kokee että hän akateemisena ansaitsee akateemisen miehen
2. Kohtaanto-ongelma: naisia on enemmän kuin miehiä, joten nainen ei voi löytää miestä jonka kokee ansaitsevansa (tämä edellyttää että kohta 1 pätee naiseen, sillä AINA on vapaita miehiä jotka eivät ole juoppoja tai sarjamurhaajia)
3. Seuranhakumetodit: Asut 500 hengen tuppukylässä, jossa oikeasti ei ole vapaita miehiä, mutta toivot että sellainen kävelee vastaan etkä käy nettideiteillä "merta edempänä".
3. Nainen ei vaan löydä ihmistä, jonka kanssa voisi kolahtaa. Häntä ei haittaa jos mies on lyhyt, lihava, matalammin koulutettu tai jos hän ei jaa täsmälleen samaa elämäntapaa (esim. nainen on vegaani, mies ei), mutta siitä huolimatta vaikea löytää
4. Naisella on todella heikot kommunikointitaidot ja yrittää tutustua miehiin väärissä paikoissa (jos on todella jäykkä ja erikoinen persoona, voi nettideitti olla fiksumpi vaihtoehto)
Ajatus siitä, että koulutetulle helsinkiläisnaiselle ei olisi tarjolla miehiä jotka ovat ihan ok-tyyppejä ihmisinä, on sinänsä paskaa. Aina on tällaisia miehiä, jotka eivät vain mahdu naisen käsitykseen siitä, millainen potentiaalinen mies voi olla. Vastaus voi olla esim. "150 cm? Hyi vittu", "No pitää miehellä nyt olla jonkinlainen itsetunto", "En vaan voi tapailla jotain talonmiestä", "Tuo nyt vaan on kauhean ruma mies", "En huoli miestä jolla ei ole ollenkaan naiskokemuksia", "miehen pitää olla riittävän maskuliinisen näköinen" tai "miehen pitää olla mies eikä arkajalka".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten otsikkoon päätyi tuo 34 vaikka aloituksessa esimerkkinainen on 45?
Pakko ymmärtää tämä, ennen kuin voin pohtia itse aihetta :D
No, nyt nainen on 45 ja yh. Jos olisin tämän laittanut otsikkoon, niin selitys olisi ollut selkeä. Nainen kuitenkin oli sinkku ikävuosina 28-35.
Nainen kävi tuolloin yöelämässä, kun mies oli tavannut hänet pariinkiin otteeseen jossain vip- paikassa.
Ja niin, ei hän erakko ole. Paljon kuulemma kyläili.
Ap
Ok, selitys hyväksytty :)
Itse aiheeseen en voi sanoa muuta kuin etten tiedä ja haluaisin palavasti tietää. Olen itse ollut sinkku ikävuodet 29-40. En ole erakko, käyn tapahtumissa, harrastuksissa, baareissa. Otan itse kontaktia miehiin, jos näyttää että yhtään kiinnostusta olisi (esim. katsekontaktiin vastaaminen tms.)
Olen kallistunut siihen, että pääkaupunkiseudulla kuitenkin vaikuttaa olevan todella vähän ikäisiäni, tavallisia sinkkumiehiä. Olen itse akateeminen, mutta en vaadi mieheltä korkeaa koulutusta tai tulotasoa. Työtönkin saa olla. En vaadi komeaa ulkonäköäkään. Ainoa, mitä vaadin on jonkinlainen äly, sivistys ja siisteys. En halua kuunnella laasas- tai rasistiöyhötystä. Tällaisia miehiä ei vain ole vapaina. Ehkä heidän nuorena solmitut liitot kestävät ja jos he eroavat, heidät viedään käsistä saman tien näillä sinkkumarkkinoilla.
No todellakin on vapaana. Mites ne muut standardit mitä sulla on? Kelpaako jos mies hyvin epävarma ja epämiehekäs ilmestys?
Pääsyy miksi hyvin toimeentuleva kaunis nainen "ei löydä sopivaa miestä" on koska hän ei tarvitse parisuhdetta eikä etsi miestä.
Ärsyttää oletus, että sinkkunainen on aina puutteessa ja etsii miestä täydentääkseen olotilaansa. Olin onnellinen sinkku 35-vuotiaaksi asti. Seksiseuraa olisi löytynyt helposti, mutten harrasta yhdenillan juttuja. Kaverit tosin katsoivat aina asiakseen "korjata" siviilisäätyäni ja minut huijattiin sokkotreffeille, pakotettiin yöelämään ja lopulta haukuttiin nirsoksi, ylimieliseksi, kiittämättömäksi, koppavaksi jne. kun yksikään mies en kelvannut. Unohtivat tosin kysyä eivätkä halunneet kuunnella kun yritin kertoa etten HALUA miestä.
Olen tavannut tällaisia tapauksia:
A. Oma lapsuus pielessä eikä mitään hajua, millainen on normaali perhe ja perhesuhteet.
B. Itsekeskeiset. Miehiä on muutamia, mutta kukaan ei ole täyttänyt toiveita. Vihaa exiään, joilta itsestäänselvyytenä odottaa edelleen palveluksia.
C. Vegaanit ja eläinrakkaat.
tosikkous, vakava luonne. huumorintajuton, liian asia-tyyppi.
"Osalla taas parisuhdetaidot ovat heikot, eikä kykyä kompromisseihin ole, joten tapailut kaatuvat arjen kannalta melko merkityksettömiin näkemyseroihin."
Tätä on muuten monella sinkkunaisella! Miehen pitäisi olla tietyllä mukavuusalueella, tiukasti. Aika monen naisen on vaikea nähdä "isoa kuvaa", siis sitä, ettei joku yksittäinen tai pahimmillaan pieni sana, ele tai teko - tai tekemättä jättäminen - miehessä oikeasti kaada koko arvoihin, haluun, tahtoon, ymmärrykseen ja viestintään perustuvaa kumppanuutta. Realismi hukassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten otsikkoon päätyi tuo 34 vaikka aloituksessa esimerkkinainen on 45?
Pakko ymmärtää tämä, ennen kuin voin pohtia itse aihetta :D
No, nyt nainen on 45 ja yh. Jos olisin tämän laittanut otsikkoon, niin selitys olisi ollut selkeä. Nainen kuitenkin oli sinkku ikävuosina 28-35.
Nainen kävi tuolloin yöelämässä, kun mies oli tavannut hänet pariinkiin otteeseen jossain vip- paikassa.
Ja niin, ei hän erakko ole. Paljon kuulemma kyläili.
Ap
Ok, selitys hyväksytty :)
Itse aiheeseen en voi sanoa muuta kuin etten tiedä ja haluaisin palavasti tietää. Olen itse ollut sinkku ikävuodet 29-40. En ole erakko, käyn tapahtumissa, harrastuksissa, baareissa. Otan itse kontaktia miehiin, jos näyttää että yhtään kiinnostusta olisi (esim. katsekontaktiin vastaaminen tms.)
Olen kallistunut siihen, että pääkaupunkiseudulla kuitenkin vaikuttaa olevan todella vähän ikäisiäni, tavallisia sinkkumiehiä. Olen itse akateeminen, mutta en vaadi mieheltä korkeaa koulutusta tai tulotasoa. Työtönkin saa olla. En vaadi komeaa ulkonäköäkään. Ainoa, mitä vaadin on jonkinlainen äly, sivistys ja siisteys. En halua kuunnella laasas- tai rasistiöyhötystä. Tällaisia miehiä ei vain ole vapaina. Ehkä heidän nuorena solmitut liitot kestävät ja jos he eroavat, heidät viedään käsistä saman tien näillä sinkkumarkkinoilla.
No todellakin on vapaana. Mites ne muut standardit mitä sulla on? Kelpaako jos mies hyvin epävarma ja epämiehekäs ilmestys?
Todellakin kelpaa. Paljon mieluummin kuin bodaava lihaskimppu tai itsevarmuutta huokuva pelurityyppi (Onko nämä ne miehekkään ja varman stereotyypit?). Muut kriteerit olisi lähinnä että sellainen, jonka kanssa pystyy keskustelemaan, ei ole tiukkapipoinen ja on kiltti ja ystävällinen muille ihmisille (myös minulle).
Jotakuinkin samantasoisia miehiä nyt vaan on hyvin vähän. Ei siinä auta vaikka tekisi mitä. Vähän sama jos rakennuttaisi luksusasuntoja jonnekin Ouluun tai Jyväskylään. Talot olisivat varmasti upeita, mutta heitä joilla niihin olisi mahkuja, ei vaan riitä jokaiseen kämppään. Eli osa jää tyhjilleen jos ei anna pois puoli-ilmaiseksi. Lisäksi osa niistä miehistä, jotka saavat tuollaisia naisia tuossa iässä, on joutunut viettämään nuoruutensa naama kiinni kirjoissa ja myöhemmin töissä melkein kellon ympäri. Kun vihdoin helpottaa, ja alkaa "yllättäen" saadakin sellaisia naisia joista yliopistolla ja lukiossa vain haaveili, on ihan ymmärrettävää jos haluaa pitää ensin vähän hauskaa... ;)
Hänellä on vahva itsetunto ja mahtava seksisuhde, josta ei tullut kertoneeksi sinulle.
Lol, "erikoinen aseksuaali". No onneksi minä olen vain tavallinen aseksuaali.
Mistä muuten päättelet ettei ihminen ole koskaan ihastunut keneenkään, jos ei ole 34-vuotiaana kumppania? Monet ihastuksethan ovat yksipuolisia, eivätkä siis johda koskaan parisuhteeseen.