Lue keskustelun säännöt.
Lapsen kaverisynttärit stressaa
Tuntuu että omat hääjuhlatkin järjestyi pienemmällä stressillä. ;) Suoraan sanottua kauhistuttaa tulevat juhlat.
Lauma alle kouluikäisiä lapsia tuntuu aika kaaosmaiselta ajatukselta. Ajattelin että osa peruisi, mutta vielä ei ole perunut kuin yksi ja juhlat olisi ylihuomenna.
Kommentit (144)
En aio järjestää alle kouluikäiselle kaverisynttäreitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyajan avuttomat vanhemmat järjestää jossain hesessä tai hoplopissa koska eivät viitsi ajatella ja keksiä viihdykettä sille 1.5h joka jo melkein herkkujen mässyttämiseen menee.
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti et koko päiväkotiryhmää kutsunut :D
Tuon ikäisiä max 5 ja hyvin toimi. Vanhemmat sai jäädä kahvittelemaan jos arka lapsi.
Mielummin ei vanhempia. Se vasta outoa olisi ja kiusallista. Lastenkutsut ei ole kahvittelujuhlat. Et kai luule, että se helpottaisi tilannetta???
Ja kyllä 10 lasta tai ylikin menee hyvin. On paljon kokemusta ja meillä oli aina ohjattuja leikkejä, kilpailuja, ongintaa. Joskus oli kioski ja se oli suurin hitti. Varsinkin, kun vieraatkin pääsi myymään. Silloin tarjoilut oli kaikki kioskista
Ei ikinä enää, ei ikinä kirjoitti:
Lasten syntymäpäivissä tulisi mielestäni olla kyse juuri juhlittavan lapsen näkökulmasta miellyttävästä tapahtumasta. Minä en pidä juhlien järjestämisestä tippaakaan, mutta lapseni vuoksi hoidan homman joka vuosi parhaimpani mukaan koska se on pienelle tärkeä asia.
Juhliin kutsutut aikuiset voivat vapaasti kieltäytyä mikäli seura, ajankohta tai juhlapaikka eivät kelpaa, mutta on tökeröä saapua paikalle vain osoittamaan mieltään juhlien järjestäjälle, muille vieraille tai synttärisankarille. Sama koskee myös lapsivieraita jotka vain tuupataan ovelta sisään muiden paimennettavaksi. Mikäli lapsi ei osaa käyttäytyä muutoin kuin väkivaltainen ja diktaattorimainen elukka, niin silloin vanhempi/lapsenvahti mukaan tai vaihtoehtoisesti voi jäädä myös kotiin opettelemaan käytöstapojen alkeita. Normaali riehaantuminen ja ilakointi toki on suotavaa ja ymmärrettävää. Sotkukaan riemun keskellä ei haittaa vaan se kuuluu asiaan ja tiettyyn ikäkauteen.
Vietimme tuossa vähän aikaa sitten alakouluikäisen lapseni juhlia ja olimme suunnitelleet kotisynttärit niin, että kaikki tulevat samana päivänä porrastetusti ettei keskikokoinen kerrostaloasuntomme ole tupaten täynnä ja jokaisen vieraan kanssa ennättää keskustella.
Osa perui viime tipassa minkä vuoksi lapsi huolestui, että missä vieraat. Itseäni harmitti, että "tyhjää aikaa" syntyi koska juhlien emännöinti ja yltiösosiaaliset tilanteet ahdistavat minua. Perumisten takia juhlat kestivät pitempään kuin siis olisi ollut tarve vaikka tämä olikin alkuperäinen suunnitelma.
Kuitenkin kauheinta oli se miten lapset riehuivat, huusivat, riitelivät, valittivat, jankuttivat, keskeyttivät lyhyenkin keskustelun tahallisesti vain huutaakseen hieman lisää, kiusasivat toisiaan ja lemmikkejä kielloista huolimatta. Paikalla olleet lasten vanhemmat eivät tästä piitanneet vaan keskittyivät juoruiluun ja seuraavien lapsivapaiden bileiden suunnitteluun.
Nämä kutsuvieraat paria poikkeusta lukuunottamatta huolehtivat omissa juhlissaan vain oman jälkikasvunsa käytöksestä ja osaavat tarvittaessa komentaa. Muut vanhemmat taas vastavuoroisesti kaitsevat omia lapsiaan ja juhlien jälkeenkin sankarin koti näyttää asuttavalta.
En tiedä mikä meidän juhlissamme on sitten niin poikkeavaa, että kotimme huonekaluja on lupa repiä, seinän maaleja raaputella, heittää ruokaa lattialle, tahallisesti repiä verhoja lattialle ja rikkoa lapseni leluja. Vanhemmat kun kuitenkin näkevät tämän kaiken!!
Yrittäessäni vahtia sekopäisesti temmeltävää, piittamatonta, ahnetta, riidanhaluista ja loppuunsa lellittyä lapsilaumaa eräs vanhempi alkoi sanella minulle mitä minun tulee tehdä vapaapäivänäni ja aikataulutti koko iltani minulta edes kysymättä. Tämä oli viimeinen niitti.
Pidin kohteliaan joskin väkisin pinnistetyn hymyn naamallani vaivoin juhlien loppuun saakka, mutta loppuillan teki mieli vain itkeä. En antanut itkun kuitenkaan päästä pintaan koska lapseni itki itse loppuillan kamalia syntymäpäiväjuhliaan ja minä koitin piristää ja lohduttaa parhaimpani mukaan.
On outoa. Mitä ihmettä tapahtuu.
Miksi teit noin isot juhlat? Pelkästään lastenkutsut ja kerralla se 10 lasta. Strukturoitu ohjekma. Tarjoilut ja kaikilla on kivaa. Et kai kutsunut vain paria kerrallaan. Ja miksi ne aikuisetkin?
Ensi kerralla joku hoplop tms.
Mä järkkäsin vastikään ekat kaverisynttärit 4v esikoiselle. Kutsuttiin koko pk-ryhmä, 3-5v lapsia, vain kolme jäi tulematta. Juhlat vietettiin ei niin kovin suositussa leikkipuistossa ja kutsuun kirjoitin "ota oma juomapullo ja isä/äiti mukaan".
Säästyin ohjelman keksimiseltä (lähes), vahtimiselta ja siivoamiselta. Lisäksi ei voinut lyödä yli koristelua ja tarjoilua. Ohjelmana oli siis herkkujen syöntiä ja sen jälkeen kaikki saivat saippuakuplapurkin vieraslahjapussissa. Kuplia riitti ja niiden tuomaa hauskuutta. Puisto itsessään tarjosi hyvät puitteet. Puiston piknik-pöydälle laitoin ison paperipöytäliinan, johon olin piirtänyt kuvia ja herkuttelun jälkeen laitoin kakut ja pullat kylmälaukkuun ja värikynät pöydälle. Se oli siinä. Suosittelen :)!
Isommille lapsille olisin koittanut polttopalloa ja muita pihapelejä, peili tai värikuningas olivat ainakin omassa lapsuudessa kivoja!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alle kouluikäiset ei tarvitse kaverisynttäreitä. Ja kouluikäisten juhlat on kätevä ulkoistaa johonkin huvittelupaikkaan.
Vierailija kirjoitti:
Alle kouluikäiset ei tarvitse kaverisynttäreitä. Ja kouluikäisten juhlat on kätevä ulkoistaa johonkin huvittelupaikkaan.
Meillä molemmat lapset oli pienessä päiväkodissa ja kutsuja lastenkutsuille oli jatkuvasti. Meilläkin oli aina kutsut ja ne olivat kaikkein hauskimpia (siis koululaisten stnttärit ei enää olleet yhtä kivoja ja niistä iso osa huvikeskuksissa). Oisko just 4v alkaen kutsuja. Pienet on helppo innostaa mihin tahansa, koululaisten kohdalla jo vaativampaa
Tarjoilut ei oo niin oleellisia vaan ohjelma.
Tosin kun olin kokemukseni mukaan vähentänyt tarjoilua, kerran isommat pojat slikin täytekakkua niin että melkein loppu kesken.
Meillä synttäreiden järhestäminen loppui kun täytti 10. Sen jälkeen vein parina vuonna pienen kaveriporukan piknikristeilylle. Ne oli myös hauskoja, vaikkakin stressaavia minulle
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nykyajan avuttomat vanhemmat järjestää jossain hesessä tai hoplopissa koska eivät viitsi ajatella ja keksiä viihdykettä sille 1.5h joka jo melkein herkkujen mässyttämiseen menee.
Ei se välttämättä mistään avuttomuudesta johdu. Jos ei vaan huvita leipoa ja siivota, niin helpommalla pääsee kun lyö rahat tiskiin ja ulkoistaa järjestelyt. Lapset tykkää yhtälailla kotibileistä kuin noista hese/hop lop ym synttäreistä. Molemmat ihan ok, sen kun valitsee miten haluaa asian hoitaa.
Meillä oli tänä vuonna ensimmäiset kaverisynttärit, esikoisen 5-vuotissynttärit meillä kotona. Paikalla 7 vierasta ja aika 1,5 tuntia. Olin kuvitellut ettei ohjelmaa pahemmin tarvitse kun leikkivät keskenään, yhden pienen ohjelmanumeron olin valmistellut. Oma lapseni on melko vauhdikas tapaus, mutta en ollut osannut varautua siihen, että osa kavereista on vielä paaaljon vauhdikkaampia (vain yhden tiedän oikeasti olevan ADHD). Ilman ohjettua toimintaa meno muuttui hetkessä aivan sekopäiseksi. Aivan kirjaimellisesti, kun yhdelle käänsi sekunniksi selkänsä, oli jotain päätöntä jo tapahtunut.
Jos pidetään synttärit ensi vuonna meillä kotona, keksin ohjattua toimintaa koko ajaksi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli 10 lasta, 4-5 vuotta ikä. Tapana on ollut koko vuoden koko pk ryhmä, kesälomien takia 5 ei päässyt. Onneksi.
Olihan tuo aika tiukka puolitoistatuntinen. Lahjat, ongintaa, aarteen etsintää, rikkinäinen puhelin.. ruokailuun en kehota satsaamaan. Meidän pöydässä suurin hitti oli vaahtokarkit.
Paljon ohjelmaa, jos vapaata säheltämistä niin kaaos ois ollut..
Meidän päiväkoti on tiukasti kieltänyt kutsujen jakamisen, koska harva voisi kutsua koko 20 hengen ryhmää. Hyvä näin. Ehkä koululaisena lapset saa sitten kaverisynttärinsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua huolestuttaa tuon äidin lapsen henkinen kasvu ja kehitys jos äiti pelkistä synttäreistä jo stressaa itsensä hermoraunioksi .
Vierailija kirjoitti:
Meidän päiväkoti on tiukasti kieltänyt kutsujen jakamisen, koska harva voisi kutsua koko 20 hengen ryhmää. Hyvä näin. Ehkä koululaisena lapset saa sitten kaverisynttärinsä.
Päiväkodilla ei kyllä ole minkäänlaisia valtuuksia vaikuttaa millään tavalla siihen järjestääkö joku lapselleen synttäreitä vai ei, ja keitä sinne kutsuu...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä järkkäsin vastikään ekat kaverisynttärit 4v esikoiselle. Kutsuttiin koko pk-ryhmä, 3-5v lapsia, vain kolme jäi tulematta. Juhlat vietettiin ei niin kovin suositussa leikkipuistossa ja kutsuun kirjoitin "ota oma juomapullo ja isä/äiti mukaan".
Säästyin ohjelman keksimiseltä (lähes), vahtimiselta ja siivoamiselta. Lisäksi ei voinut lyödä yli koristelua ja tarjoilua. Ohjelmana oli siis herkkujen syöntiä ja sen jälkeen kaikki saivat saippuakuplapurkin vieraslahjapussissa. Kuplia riitti ja niiden tuomaa hauskuutta. Puisto itsessään tarjosi hyvät puitteet. Puiston piknik-pöydälle laitoin ison paperipöytäliinan, johon olin piirtänyt kuvia ja herkuttelun jälkeen laitoin kakut ja pullat kylmälaukkuun ja värikynät pöydälle. Se oli siinä. Suosittelen :)!
Isommille lapsille olisin koittanut polttopalloa ja muita pihapelejä, peili tai värikuningas olivat ainakin omassa lapsuudessa kivoja!
Tää leikkipuisto kuulostaa hyvältä idealta! Harmi vaan että ei taida onnistua talviaikaan. Kaipaan ideoita miten järjestää helmikuussa syntyneelle lapselle kaverisynttärit. Kotona en haluaisi järjestää enkä toisaalta halua maksaa hoploppi synttäreitäkään. Tykkäisikö 4-5v lapset jostain pulkkamäkisynttäreistä jos tarjoiluina olisi grillattua makkaraa ja muurinpohjalettuja?
Kaikki te jotka olette sitä mieltä, että lapset syö herkkuja 1,5 h: oletteko te oikeasti järjestäneet joskus pienille synttäreitä? Oman lapseni 5-vuotissynttäreillä syömiseen ja lahjojen avaamiseen oli varattu 20 min ja aikaa jäi yli?? Ei pieni lapsi syö kovin paljoa, vaikka miten on herkkuja tarjolla. 10 minuutissa syö jo mahan täyteen karkkia :).
Oli todella rasittavaa järjestää päiväkoti-ikäisille synttäreitä, kun sitä ohjelmaa piti olla koko ajan ettei mennyt meno ihan hirveäksi. Eskarilaisille ja koululaisille synttäreiden järkkääminen oli ja on edelleen kivaa, kun osaavat jo käyttäytyä ja keksivät keskenään tekemistä.
Nelikymppiselle nuorekkaalle miehelle paras appiukko stadissa
Vierailija kirjoitti:
Meidän päiväkoti on tiukasti kieltänyt kutsujen jakamisen, koska harva voisi kutsua koko 20 hengen ryhmää. Hyvä näin. Ehkä koululaisena lapset saa sitten kaverisynttärinsä.
Ei minunkaan lapseni päiväkotivuosina saanut viedä kutsuja päiväkotiin, mutta se ei tarkoittanut etteikö tarhakavereita ei olisi synttäreille saanut kutsua.. 😂 Haloo.
Tämä nyt on ikuisuuden vanha ketju mutta vastaanpa silti.
Meillä oli kotona 15 5-6 -vuotiasta ja pidin lapsille todella tiukkaa kuria. Tiesin jo etukäteen pari poikaa todella villeiksi, enkä halunnut päästää tilannetta karkaamaan käsistä. En leivo lasten synttäreille yhtään mitään, ja hyvin tuntuivat tarjoilut kelpaavan: karkkia, sipseä, jätskiä, keksejä. Kyllä syömiseen ainakin 20minsaa meni ja lisänä oli aarteenetsintää karttojen kanssa (eli kesti hiukan kauemmin kun tutkivat karttoja) ja vapaata leikkiäkin toki.
Rankkaahan se oli mutta hyvin se 1,5h sujui.
Helsingissä ja Espoossa ainakin pystyy vuokraamaan leikkipuistojen sisätiloja ja moni järjestää synttäreitä siellä.
Meillä meni synttärit aina överiksi, vaikka joka vuosi päätin että ei ikinä enää. Piti olla kakku, ja muuta makeaa. Tein minikolmioleivistä jotain purjeveneitä, cocktailpaloista siilejä ja vaikka mitä. Olen aina tykännyt näpertää, mutta noi meni aina ihan yli ja olin aina ihan uupunut kun juhlat oli ohi. Mitään ohjelmaa en organisoinut, lapset keksivät itse leikkinsä. Onneksi ei enää tarvii järkkäillä kun ovat sen verran isoja. Jos nyt jotain juhlia järkkään niin mitään en ole oppinut. Väsään montaa eri sorttia ja olen stressaantunut. Toisaalta ihanaa, kun näkee että vieraat tykkää.