"Turhia" asioita, jotka muistat vuosien takaa?
Onko teille sattunut sellaisia tavallisia tilanteita, jotka ovat tapahtuneet kauan sitten, kenties lapsuudessanne, mutta jostain syystä muistatte ne vieläkin yllättävän hyvin? Eli tilanne ei ole ollut mitenkään kummoinen, ei surullinen tai iloinen, vaan aika arkinen ja vähäpätöinen. Ei ollenkaan sellainen asia, jonka voisi kuvitella jäävän pysyvästi muistiin.
Itse muistan, kun lapsena utelin kodinhoitajalta hänen palkkaansa eikä se vastannut siihen mitään.
Muistan kun 4-vuotiaana yritin kiivetä vauvanvaunuun sillä tekosyyllä, että olen muka palannut takaisin 3-vuotiaaksi. (Sitä en muista, miksi tämä oli mielestäni hyvä perustelu.)
Tylsimmät muistonne?
Kommentit (2086)
80-luvulla olin kokouksessa, jossa suunniteltiin interrail-matkaa Italiaan yhdelle nuorisoleirille ennestään tuntemattomien n. 16v tyttöjen kanssa.
Yksi suositteli "Tuc"keksejä suolaiseksi evääksi junaan, ja toinen taas "Wilhelmiina"-keksejä makeaksi välipalaksi.
Kummatkin keksit oli mulle tuntemattomia. Muistan, että keskustelu tästä asiasta oli vakavasävyinen.
Kun kävelin eskarista kotiin, nostin matkalla katseeni kolmanteen kerrokseen elementtikerrostalossa missä asuimme. Lasten huoneen ikkunassa roikkui kirkkaan vihreät verhot, joissa oli erivärisiä isoja palloja. Ikkunan karmit oli kirkkaan siniset.
Tähän ei liity mitään tunnetilaa, se on vain muisto, yli 40 vuotta vanha.
Vierailija kirjoitti:
Niin hyvää ettei sanotuksi saa.
Pure jenkki.
Mä maitoo juon ja muistan hetken tuon. Pistän maitoa tulemaan.
Popsi popsi porkkanaa, hampaitaa see vahvistaa.
TsäTsä Tsäärebori.
Kingis suurella sydämmellä.
K-kaupan Väiski.
Syökää Kanaaaaaaaaa.
Kahta en vaihda (turun sinappi).
Pinotexsia pintaan ja vanhakin näyttää nuoremmalta.
Tänäpäivänä mainokset ovat paljon tylsempiä eivätkä ollenkaan mieleen jääviä.
Pepsodent supergeeli ja sitten pieni lapsi puhaltaa jotain?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mobilatin mainos bussin penkeissä.
Oli tylsää ja lueskelin sitä kun bussissa istuskelin harvase päivä. Olin silloin teini.
Vaikuttava aine tais olla mukopolysakkaridipolysulfaatti. Muistinkohan oikein :)
Taidan olla outo.
Minäkin muistan tuon, mutta lääke ei mielestäni ollut Mobilat vaan Hirudoid Forte. Vaikuttava aine on joka tapauksessa oikein :)
Samoihin aikoihin bussien penkeissä mainostettiin myös kosteusvoidetta värssyllä: "Nuoren pintakuivan ihoni hoitoon on, kosteusvoide Nutraderm voittamaton. On vaikutus se kaksitehoinen, sitä kätevästi pumppupullosta annostelen."
MOBILAT: LISÄMUNUAISUUTE; MUKOPOLYSAKKARIDIPOLYSULFAATTI; SALISYYLIHAPPO.
HIRUDOID FORTE: MUKOPOLYSAKKARIDIPOLYSULFAATTI
Pikkusiskoni oli vastasyntynyt ja äiti imetti siskoa olohuoneen sohvalla. Äiti sanoi minulle, että voisitko olla äidille apurina ja tuoda vessasta paketin liivinsuojuksia. Olin juuri oppinut lukemaan ja liivinsuojapaketin kyljessä oli teksti "amningskupor." Olin ylpeä kun sain tuoda äidille tuollaisia aikuisten asioita ja olla apuna vauvan hoidossa.
Mäkin muistan kymmeniä mainoshoilotuksia, joilla "viihdytän" usein perhettäni... Varsinkin "Heeee ssssuuuuu, Hessun jäätelötikkuri! Kymmenen on tikkurissa minipuikkoa, Valio, jäätelö, Hessun jätelötikkuri" saa teinit aina pyörittelemään silmiään :)
"Ota HOTA, se ei pakota." Särkypulveria siis.
Illodiini-suuvesi: "se on laakista raikas" Heikki Kinnunen.
"Aina on tilaa vielä yhdelle, joka käyttää Rexonaa."
Mustan kissan paksut posket - sano se nopeasti. Myös nämä: Pariisilaiset riisipadat. Käki istui keskellä keskioksaa.
Ärrän kierrän rullalle ja ässän pistän taskuun.
Hyvon yllä, hyvon olla.
Vierailija kirjoitti:
Ne kerrat kun piti jäädä Marketin pihaan vahtimaan äidin pyörää, ettei sitä varasteta :D Kun tulin äidiksi tajusin miksi en päässyt kauppaan. Harmi, että nykyään tuollaisesta saisi varmaan lukea jälkeen päin Facebookista ja lasu-ilmotuksesta.
Onko tähän tullut jo se vastaus? Eli mitä äiti puuhaa kaupassa? Ostaa lapselle lahjaa, poimii hyllystä kondomeja, olutta tai tupakkaa? Flirttailee julkeasti miesmyyjän kanssa? Joutuu ostamaan lapselle karkkia, kun ei osaa sanoa ei?
Meillä oli 8-vuotiaana Raamattu-sarjakuvia joita lueskelin innolla, joten kaikenlaista pikkutriviaa jäi mieleen. Muistan mm. kaikkien Jaakobin poikien nimet ikäjärjestyksessä: Ruuben, Simeon, Leevi, Juuda, Daan, Naftali, Gaad, Asser, Isaskar, Sebulon, Joosef ja Benjamin! Ei ehkä ihan noissa kirjoitusasuissa(?) mutta tuollainen rimpsu painui syvästi mieleen, koskaan en ole tietoa tarvinnut mutta ehkä vielä joskus. :D
Muistan ku heräsin joskus alle kolmevuotiaana vessahätään. Herätin äidin ja muistan äidin sanoneen, että "Oot jo niin iso tyttö, että mitäs jos lopetetaan yövaipan pitäminen nyt tästä yöstä alkaen". Ja pähkäilleen itsekseen, että miksi on tarvinnu ylipäätään pitää ku ikinä en öisin tehny vahinkoja. Tuo on minun varhaisin selkeä muisto. Hämäriä muistikuvia on niistä hetkistä, kun muutimme kerrostalosta omakotitaloon suunnilleen samoihin aikoihin.
Muistan myös Enni ja Onni-aapisesta monia lauluja, kuten myös meidän vanhasta englanninkirjasta ala-asteella. Mutta eikös toi Best-in -mainosrenkutus ollut vielä ysärilläkin? Muistan sen myös, vaikka oon kasarilla elänyt pari vuotta ainoastaan :D
Olin 4-5-vuotias näiden aikaan.
Kinkku oli saavissa suolavedessä suolaantumassa. Äiti ja isä sanoi, ettei saa koskea veteen. Minä koskin ja isä nosti syliin vihaisena ja jouduin käsien pesulle. Muistan, että saavin vesi olisi polttanut, viiltänyt, ollut kuin tulta. Muistan, miten huusin isän sylissä järkyttävää kipua, oikein rääkyen. Jälkikäteen ajateltuna olen todennäköisesti vain säikähtänyt ja kuvitellut suolaveden jotenkin olevan vaarallista.
Toinen idioottiteko oli, kun veli sai oman puukon ukilta. Minulle sanottiin etten saa ottaa yksin puukkoa tupesta, koska voin viiltää sillä kämmeneen. Otin salaa puukon tupesta ja arvatkaa viilsinkö kämmeneen.
Olin oppinut, että silmälaseja voi sanoa rilleiksi. Kotona kerroin äidille, että hänellä on päässään grillit.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli 8-vuotiaana Raamattu-sarjakuvia joita lueskelin innolla, joten kaikenlaista pikkutriviaa jäi mieleen. Muistan mm. kaikkien Jaakobin poikien nimet ikäjärjestyksessä: Ruuben, Simeon, Leevi, Juuda, Daan, Naftali, Gaad, Asser, Isaskar, Sebulon, Joosef ja Benjamin! Ei ehkä ihan noissa kirjoitusasuissa(?) mutta tuollainen rimpsu painui syvästi mieleen, koskaan en ole tietoa tarvinnut mutta ehkä vielä joskus. :D
Mutta tiedätkö, kuka oli Joosefin poikien isä?
Roomkogaleffilikoltessatimotiifilemon. Oisko se menny joteskin näin - Paavalinkirjeet ?
Kaverin kanssa yritettiin keittää toffeeta joskus 9-vuotaina. Pistettiin liikaa maitoa, siitä tuli pohjaanpalanutta maito-voi-sokeri-sekoitusta.
Meillä oli uskovainen perhe ja kävin joka sunnuntai pyhäkoulussa. Kerran ei huvittanut lähteä ja menin komeroon piiloon, niin että ei sitten enää ehtinyt
Olin leirillä ja on jäänyt mieleen, että iltapalaksi oli aina näkkileipää ja teetä. Mitään muuta en koko leiristä muista.
Oli pikkujoulu, 80-luvun lopulla eli olin alle 5v ja serkkumme oli meillä yötä. Siskoni nukkui yläsängyssä ja minä alasängyssä ja heräsin, kun serkkupoika kuikuili yläsänkyyn ja vihelteli. Hän halusi herättää sikeäunisen isosiskoni, koska huoneemme pöydällä odotti kolme pakettia-pikkujoululahjat siis! Mun herääminen ei serkulle kelvannut, koska olin liian pieni. Sain itse lahjaksi käärmeet ja tikapuut-lautapelin ja serkku sai ainakin Hyvää Makumaasta-karkkipussin :)
Ruusun aika tv-sarjan Illi ei pärjännyt koulussa, mutta oli musiikkimiehiä. Isänsä tsemppas häntä biologian kokeeseen yläasteella, muistaakseni ysillä, kun päättötoikkari oli vaarassa jäädä saamatta. Illi teki bilsaa opiskellessaan laulun, jossa oli pätkä "solulima kuuluu kaikkiin aitotumallisiin, myöskin leviin ja sieniin...".
Käsittämätöntä, mitä kaikkea sitä ihminen muistaakaan.
Muistan kun isäni lupasi minulle noin 5-vuotiaana että ottaa joskus mukaansa työmatkalle ja saan nukkua kultaisessa tai hopeisessa sängyssä. Odotin sitä ja kun kyselin, isä nauroi ja iski äidille silmää. Oli epävarma olo kun en ollut varma puhuiko hän totta.
Joulupukkijutut oli ahdistavia, kun järki sanoi toista ja aikuisten käytös toista.
Samoin merenneitojutut. Yritin tosissani selvittää onko merenneitoja oikeasti olemassa. Kyselin "hädissäni" kavereidenkin vanhemmilta ja tuli niin ristiriitaisista vastausta että olo oli tukala.
En muuten tainnut vastata ap.kysymykseen 😄 No, eniveis en aio valehdella omille lapsilleni, vaikka hyväähän aikuiset tarkoittivat.
Voiko olla niin, ettei muista lapsuudestaan mitään? Minulla on hirveät arkistot päässäni kaikenmaailman muistoja, kirkkaina kuvina tuoksut, maut, eleet, ilmeet, tunnelmat...
Veljeni taas sanoo, ettei muista mitään, vaikka on käynyt kouluja minua enemmän.
Kaikki helvetin nolot hetket jostain helvetin syystä on vieläkin vahvasti mielessä!