Mieheni kävi työpaikallani, työkaverin kommentti "Älä vaan sano että TOI oli se sun mies" ja tirskahti
Tämän työkaverin miesmaku tiedetään. Hän toitottaa aina että kuinka miehen on oltava 185cm tai yli ja pitää nostaa penkistä sen ja sen verran, tuo joka vuosi myös cosmopolitanin mieskalenterin taukohuoneeseen.
Mieheni on lyhyehkö mieheksi (167cm) ja hoikka. Minulle hän on kuitenkin äärettömän rakas ja siksi työkaverin kommentti sattui minuun.
Pitäisikö vaan unohtaa koko kommentti vai keksisinkö takaisin jonkun vastakommentin?
Kommentit (131)
No itsellä tuli kyllä tuosta kommentista mieleen että olet jotenkin kehunut miestäsi siellä töissä ja sitten tällä tapaamisella tuo työkaverisi sitten huomasi ettet ole ollut ihan rehellinen.
Vierailija kirjoitti:
Olen puhunut kirjoitti:
Tämä taitaakin olla se syy miksi lyhyenä miehenä olen niin masentunut, kyllästynyt elämään sekä itsetuhoinen ja mietin elämäni lopettamista. Raskasta on kun kaikki vähättelee arvoani vain yhden ominaisuuden takia ja siksi kukaan nainenkaan ei voi rakastaa tai pitää komeana minua. Tuntuu varmaan samalta kuin kärsiä kehitysvammaisuudesta sosiaalisesti: kantaen taakkaa mille ei itse ole tehnyt mitään ansaitakseen sitä.
Olin pitkään ihastunut yhteen itseäni lyhyempään ja suoraan sanottuna ei-niin-komeaan koulutoveriin. Hän oli päälle päin ilkeä, varsinkin naisille, mutta jotenkin näin hänen sisimpäänsä ja se mies sisällä oli suloinen nallekarhu. Mitään en ihastumiselle tehnyt kun olen parisuhteessa, joten parempi vain unohtaa.
Tunnen myös oikeastikin pariutuneita lyhyitä miehiä. Elämä on lyhyelle miehelle varmaan käsittämättömän raskasta. Toisaalta, kun löydät naisen, joka sinua rakastaa tiedät ainakin, että sinua rakastetaan itsesi vuoksi, ei pitkän varren tms. attribuuttien vuoksi.
Vähän sama kuin baarissa ollessa kun saa huomiota täydessä tällingissä sitä miettii, että näkisitpä aamulla finnisen naamani...
Itsekin olen toisaalta aika pinnallinen ja veemäinen ihminen, mutta on sydämen sivistystä osata sosiaalisissa tilanteissa piilottaa ne mädät kohdat pinnan alle ja kohdella ihmisiä kunnolla. Harmi ettei moni osaa ja sitten naljaillaan asioista joille ei voi mitään.
Mutta kun ei ole mitään "kun löydät naisen" olemassa. Se on erittäin "jos " että sellaisen löydät lyhyenä miehenä. Selvennetään näin että jos pitkä mies kelpaa 60/100 naisesta jo pituutensa ansiosta ja lyhyt mies ehkä 2/100 niin kuinka todennäköisenä voi pitää että lyhyt voi ketään oikeasti löytää? Tätä ei vain moni (yleensä valitettavasti naiset) ymmärrä usein että koko jutussa on oikeasti kyse kuinka monelle kelpaisit.
Minkä pituinen on lyhyt mies? Mun mies on 180 cm ja välillä harmittaa kun on niin lyhyt....
Jätä omaan arvoonsa, kertoo enemmän kommentin laukaisseesta työkaverista kuin sinun miehestäsi.
Mulle työkaveri kommentoi nähtyään mieheni, että "sun mies on yllättävän hyvännäköinen ja urheilullinen". No, tästä voi ehkä päätellä, että mä en ole. ;) Lähinnä huvitti, hittoako mä tuolla mieltäni pahoittaisin. Tosin ymmärrän senkin, että oman rakkaan arvostelun ottaa rankemmin kuin itseen kohdistuvan arvostelun.
Jos miehesi on sinulle oikeasti rakas, jätät tietysti työkaverin kommentit omaan arvoonsa.
Vierailija kirjoitti:
Näin se on, kunnon miehen attribuutit:
- Yli 185cm
- 85-100kg
- Penkistä >100kg (sarjoja)
- Sininen vyö (tai parempi) Han Moo Doossa
- Osaa vetää Ukemin
- Jos naapuri tulee oven taakse valittamaan, varjonyrkkeilee varoitukseksi ja vetää tyylipuhtaan Ukemin.
- Tienaa yli 70000e vuodessa.
- Kuuntelee parempaa musiikkia
- Kulli on vähintään 18cm pitkä
Kiitti illan nauruista :D
Mä loukkaantuisin tollaisesta käytöksestä sydänjuuriani myöten ja tekisin esimiehelle valituksen.
Vierailija kirjoitti:
Näin se on, kunnon miehen attribuutit:
- Yli 185cm
- 85-100kg
- Penkistä >100kg (sarjoja)
- Sininen vyö (tai parempi) Han Moo Doossa
- Osaa vetää Ukemin
- Jos naapuri tulee oven taakse valittamaan, varjonyrkkeilee varoitukseksi ja vetää tyylipuhtaan Ukemin.
- Tienaa yli 70000e vuodessa.
- Kuuntelee parempaa musiikkia
- Kulli on vähintään 18cm pitkä
Ai osaa kaatua oikein? Noh, onhan siinä tietysti kriteeri.
Kaikki nää kommentit siitä et "onko sillä itsellä miestä": Tyhjän saa pyytämättäkin. Kun menet mihin tahansa puistoon ja ravistat puuta, sieltä tippuu syliin kymmenen 167-senttistä manletia (ja tusinan verran yh-isiä). Ei ole siis mikään ylpeiltävä saavutus "saada" hukkapätkä kumppaniksi - se ei ole saavutus vaan luovuttaminen.
Itse en ole koskaan deittaillut alle 185-senttisiä miehiä ja rima on kumppanien suhteen muutenkin korkealla. Hyvin on riittänyt vipinää rakkauselämässä. Jos joku työkaveri olisi ensin ylistänyt miestään ja sitten paikalle lyllertää puutarhatonttu... Tuo kommentti saattaisi lipsahtaa itseltänikin.
Vaatikaa miehiltänne jotain tasoa!
Vierailija kirjoitti:
Kaikki nää kommentit siitä et "onko sillä itsellä miestä": Tyhjän saa pyytämättäkin. Kun menet mihin tahansa puistoon ja ravistat puuta, sieltä tippuu syliin kymmenen 167-senttistä manletia (ja tusinan verran yh-isiä). Ei ole siis mikään ylpeiltävä saavutus "saada" hukkapätkä kumppaniksi - se ei ole saavutus vaan luovuttaminen.
Itse en ole koskaan deittaillut alle 185-senttisiä miehiä ja rima on kumppanien suhteen muutenkin korkealla. Hyvin on riittänyt vipinää rakkauselämässä. Jos joku työkaveri olisi ensin ylistänyt miestään ja sitten paikalle lyllertää puutarhatonttu... Tuo kommentti saattaisi lipsahtaa itseltänikin.
Vaatikaa miehiltänne jotain tasoa!
Ihan kuin naiset eivät vaatisi ihan näin muuten :D Noh onneksi vanhetessasi oma tasosikin laskee niin naiset näin yleensäkin saavat tuntea miltä meistä miehistä tuntuu, ei tosin yhtä rankasti.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki nää kommentit siitä et "onko sillä itsellä miestä": Tyhjän saa pyytämättäkin. Kun menet mihin tahansa puistoon ja ravistat puuta, sieltä tippuu syliin kymmenen 167-senttistä manletia (ja tusinan verran yh-isiä). Ei ole siis mikään ylpeiltävä saavutus "saada" hukkapätkä kumppaniksi - se ei ole saavutus vaan luovuttaminen.
Itse en ole koskaan deittaillut alle 185-senttisiä miehiä ja rima on kumppanien suhteen muutenkin korkealla. Hyvin on riittänyt vipinää rakkauselämässä. Jos joku työkaveri olisi ensin ylistänyt miestään ja sitten paikalle lyllertää puutarhatonttu... Tuo kommentti saattaisi lipsahtaa itseltänikin.
Vaatikaa miehiltänne jotain tasoa!
Vain miehiä vihaava ja halveksuva feminatsi sanoo näin. Jatka vain sitä ravistelua, tuollaisen syliin edes "manletit" ei halua tippua.
Vierailija kirjoitti:
Jätä se sika. Eihän tuommoista miestä jaksa jolle työkaveritkin nauraa.
Kääpiökin on mies 😀😃
Vaikka lyhyt tappi onkin 😁😂
Ja maasta se pienikin ponnistaa 😥😧
Aika hauska että naiset yleensä myöntää avoimesti että lyhyet miehet eivät ole miehiä mutta kun vastaavasti sanottaisiin lihavista naisista niin jumakauta sitä paskamyrskyä esim mediassa :D
Jos teillä on mukava ja onnistunut suhde, se saattaa olla niin suuri kateuden aihe joillekin, että omaa kateuden tunnetta on pyrittävä pienentämään vähättelyllä. Työpaikallani on muutama mies, jotka ovat alle 170 senttimetriä. Kaverit ovat sen verran karismaattisia, että jostain syystä asiaan ei kiinnitä naisena edes mitään huomiota.
Vierailija kirjoitti:
Jos teillä on mukava ja onnistunut suhde, se saattaa olla niin suuri kateuden aihe joillekin, että omaa kateuden tunnetta on pyrittävä pienentämään vähättelyllä. Työpaikallani on muutama mies, jotka ovat alle 170 senttimetriä. Kaverit ovat sen verran karismaattisia, että jostain syystä asiaan ei kiinnitä naisena edes mitään huomiota.
Tuskinpa näet heitä kuitenkaan viehättävinä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki nää kommentit siitä et "onko sillä itsellä miestä": Tyhjän saa pyytämättäkin. Kun menet mihin tahansa puistoon ja ravistat puuta, sieltä tippuu syliin kymmenen 167-senttistä manletia (ja tusinan verran yh-isiä). Ei ole siis mikään ylpeiltävä saavutus "saada" hukkapätkä kumppaniksi - se ei ole saavutus vaan luovuttaminen.
Itse en ole koskaan deittaillut alle 185-senttisiä miehiä ja rima on kumppanien suhteen muutenkin korkealla. Hyvin on riittänyt vipinää rakkauselämässä. Jos joku työkaveri olisi ensin ylistänyt miestään ja sitten paikalle lyllertää puutarhatonttu... Tuo kommentti saattaisi lipsahtaa itseltänikin.
Vaatikaa miehiltänne jotain tasoa!
Vain miehiä vihaava ja halveksuva feminatsi sanoo näin. Jatka vain sitä ravistelua, tuollaisen syliin edes "manletit" ei halua tippua.
Hyvä yritys, hukkapätkä. Mun syliin ei manletin tipu ihan siitä syystä, et mä en ravistele manlet-puita. Sylin on täyttänyt oma rakas nyt pian kahden vuoden ajan, ja takuulla ei ole manlet. Niitä kohti en ole ns. kussutkaan koko sinä aikana kun olen miehiä treffaillut. Hyvin on silti riittänyt miehiä, ehkä juuri siksi etten oo helppo tapaus jolle kelpaa kuka tahansa.
Hassuu kuinka puolustushalusia manleteja täällä palstalla löytyy. Tiedätte itsekin olevanne pienoismalleja oikeista miehistä, right?
Mut onneksi tosiaan teillekin löytyy ottajia niistä, jotka eivät parempia saa. ❤
Joopa joo,
Kyllä me ihmiset ollaan raakoja. Lokeroidaan vastakkainen sukupuoli ihan ulkonäön tms perusteella. Tottakai nättejä/komeita on kiva talutella, mutta jos sellaisen sattuu saamaan pyöräytettyä oman pikkurillinsä ympärille unohtaen sen tärkeimmän, arvostuksen. Eipä mene kuin pikkuhetki niin joku parempi kuin sinä sen nappaa.
Mihin lokeroon itsesi laitat ja oletko sinut ihmisten ajatusten ja suhtautumisen kanssa jos ne sinulle päin naamä sanottaisiin?
Pitkä, pätkä, hoikka, laiha, lauta, rintava, muodokas , reisevä, persevä, lihava, sopusuhtainen, harteikas, treenattu, urheilullinen, liimaletti, liikuntavammainen, uhkea, uljas, komea, kaunis, kehitysvammainen, kuuro, sopusuhtainen, normaali, sokea, mykkä jne.
Niin negatiivis kuin positiivis sävytteisiä.
Itse miehenä kuulun molempiin varauksiin. Sinkkupalstalla kun olen, niin se negatiivissävytteinen sana torppaa jo kirjevaiheissa pois markkinoilta ilman kuvaa, pelkstään mielikuvituksen vuoksi.
Minulle se ainakin tekee vähän kipeää varmaan muillekin. Ollaan vähän fiksumpia?
Tsempiä ap. Sinä olet tehnyt miesvalintasi itsellesi!
Vierailija kirjoitti:
Kaikki nää kommentit siitä et "onko sillä itsellä miestä": Tyhjän saa pyytämättäkin. Kun menet mihin tahansa puistoon ja ravistat puuta, sieltä tippuu syliin kymmenen 167-senttistä manletia (ja tusinan verran yh-isiä). Ei ole siis mikään ylpeiltävä saavutus "saada" hukkapätkä kumppaniksi - se ei ole saavutus vaan luovuttaminen.
Itse en ole koskaan deittaillut alle 185-senttisiä miehiä ja rima on kumppanien suhteen muutenkin korkealla. Hyvin on riittänyt vipinää rakkauselämässä. Jos joku työkaveri olisi ensin ylistänyt miestään ja sitten paikalle lyllertää puutarhatonttu... Tuo kommentti saattaisi lipsahtaa itseltänikin.
Vaatikaa miehiltänne jotain tasoa!
Olen vaatinutkin mutta se liittyy lähinnä pään sisäisiin juttuihin, ei ulkonäköön ja silloinkin hygieniajuttuihin (se suihku, hampaidenpesu ja hiusten harjaus).
Pituudella ei itselleni ole koskaan ollut mitään merkitystä. Olen itse 169 senttiä pitkä ja eräskin mies jota tapailin, oli kymmenen senttiä lyhyempi kuin minä. Nämä suhteet ovat aina kaatuneet siihen, että noilla miehillä on ollut kauhea kompleksi pituudestaan. Eräskin pyysi/vaati jo heti alkujaan että luopuisin korkkareista, hän kuulemma tunsi olonsa epämiellyttäväksi koska olin pidempi niiden kanssa. Juu ei, ei jatkoon. Yksi jaksoi jauhaa pituudestaan ja siitä, kuinka häntä syrjitään. Ei tämäkään jatkoon.
Muuten mukavia miehiä joiden kanssa olisin voinut kuvitella tulevaisuutta pidemmällekin mutta en oikeasti jaksa katsoa ihmistä, jolle pituus on noin paha trauma että sitä pitää joka käänteessä tuoda esille.
Nykyinen mies on 178 senttinen eli ei mikään pitkä, lähempänä keskimittaa.
Olen hyvännäköinen nainen, mutta mieheni on tavallisen näköinen, kaljuuntunut sekä melko lyhyt. En kehtaa esitellä miestäni työkavereilleni, joilla on komeita aviomiehiä. Kamala tunnustaa, mutta häpeän mieheni ulkomuotoa. Hän on mukava, rakastava mies, mutta olen alkanut häpeämään sitä, että hän on niin "ruma", koska tavallisen näköisilläkin työkavereilla on niin komeita aviomiehiä. Muutamalla on aivan uskomattoman komea ulkomaalainen mies. Jotenkin hävettää, että jouduin tyytymään tälläiseen mitättömän näköiseen. En voi tälle ajattelulle mitään, vertaan omaa miestäni heidän miehiinsä.