Lue keskustelun säännöt.
Tietääkö mammat, että opettajat ovat ilman kaikkia opetusmateriaaleja, ei kirjoja ja tietokoneita Helsingin yläasteilla?
30.10.2016 |
Että opetusmateriaaleja ei ole ollenkaan saatvilla tällä hetkellä? Niilläreaaliaineissa lähinnä satuillaan, koska niitä kirjoja ei ole ja tabletit ovat myöhässä. Näin lapseni koulussa. Lukiossa tulee olemaan vaikeaa kun ei ole pohjaa.
Kommentit (235)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mihin niitä kirjoja tarvitaan? Kyllähän opetusmateriaalia on olemassa ihan riippumatta mistään kirjoista ja tableteista. Netissä on kaikki maailman tieto, vaikka kuinka olisi päässyt unohtumaan omat opiskelut tai olisi jokin päävamma estämässä minkä tahansa alan kirjallisuuden käyttämistä.
Millä sä sitä nettiä selaat, jos koululla ei ole tietokoneita ja tabletteja? Onko sulla tukiasema päässäsi kenties?
Mihin se opettajan tietokone on hävinnyt? Tai koulun netti
Luitko: koululla ei ole tietokoneita, tulossa vasta keväällä. Ehkä. Ellei tule lisäsäästöjä. - Tai onhan niillä varmaan pari. Parisataa oppilasta/tietokone. Tajuatko kuinka hyvä yhtälö.
Päätä jo tarkoitatko ettei opettajalla vai oppilailla ole tietokoneita
Ihan jokaisella opettajalla kyllä on. Ihan kuten on ollut jo vuosia
Ihan kuten jokaisella opettajalla on opetusmateriaalia. Sekä uutta että vuosien aikana kertynyttä
Entä jos kyseessä on uusi opettaja? Voin kuvitella, että materiaalia ja monisteita löytyykin, jos on opettanut vaikka 10 vuotta. Mutta uusilla, muutaman vuoden opettaneilla näin ei ehkä ole. Jos kirjoja ei ole niin materiaali pitää tehdä itse tai hankkia muualta. Millä ajalla opettaja sen tekee? Toki tuntien suunnitteluun on varattu aikaa, mutta kun kaikki materiaali pitää tehdä itse ei taida opettajan työaika riittää.
Opettajalla on aivan varmasti materiaalia vaikka kuinka. Ja saattaa olla myös uudenlaisia ajatuksia oppimisen ohjaamisesta.
Tämä on kumma keskustelu. Muutama liioittelee, jotain tarkoitusta varten.
Syynä varmaan oma kirjauskovainen oppimiskäsitys
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äiti ja ope on ahkerana täällä
Ei vaan muista kertoa ettei ole opettajan työtä tehnyt. Agendana on moittia lastensa kouluja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä on turha jankata täällä, sillä vain kourallinen meistä näyttää tajuavan tämän ongelman. Unelmahöttöilijät kieltävät totuuden ja wt-mamman aivojen kapasiteetti ei riitä, että voisi asiaa ymmärtää. Mutta te jotka tajuatte, pitäkää asiaa esillä jooko, se on todella tärkeää! Nyt puhutaan lastemme (= Suomen) tulevaisuudesta eikä se ainakaan nyt nähdyn valossa näytä kovin hyvältä. Olin todella järkyttynyt oman lapseni kohdalla! Ainoat kehittämisalueet ovat kuulemma lukeminen ja kirjoittaminen (nuohan on kaiken pohja!!!). No ei kai, kun kolmosella(!!) puuttuu kunnollinen opetus ja materiaalit!! Niin ja luokalle saattaa koska tahansa tulla oppilaaksi täysi umikko, joka ei siis puhu sanaakaan suomea eli eihän opetus onnistukaan mutta uhrata nyt koko luokka niin huhhuh...niin ja mä en ehdi ja jaksa hoitaa täysin yksin kaikkea jos vielä opettamaan pitää alkaa! No onneksi Prismat on nykyisin auki yhteentoista että ehkä kaupassa ehtii käydä siinä kymmenenmaissa...prkle...että nuku vaan kulta, äiti käy vaan kaupassa...ja kirjarahat pitää varmaan kerjätä.
Parasta olisi kun koko opetus laitettaisiin maksulliseksi. Jokainen vastuuseen oman lapsensa opetuksesta (joko opettaa itse tai ostaa opetuksen).
Kenen kannalta tämä olisi parasta? Ei ainakaan yhteiskunnan.
Juuri yhteiskunnan etu se olisi. Jokaisen on maksettava oma elämänsä tässä yhteiskunnassa jos tämä maa halutaan pitää pystyssä
Jätän sulle neropatti kaksi asiaa mietittäväksi. Demokratia - esimerkkinä Brexit äänestystulos. Yhteiskuntarauha. Ja kehotan miettimään mikä maksaa ja mitä maksaa. Todennäköisesti liian haastava tehtävä sulke, mutta ainakin yritin. Ko
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjaton opetus ei välttämättä ole säästösyistä johtuva, vaan ihan pedagoginen ratkaisu. Moni opettaja on siirtymässä osittain tai jopa kokonaan kirjattomaan opetukseen, itse olen yksi niistä. Työkirjat varsinkin ovat ihan turhia, niiden mekaaninen täyttäminen ei opeta mitään.
Kannattaa muistaa, että koulun tehtävä on myös valmentaa lapsia tulevaan ja vanhanaikainen oppikirjojen pänttääminen on mennyttä aikaa. Lapsi oppii parhaiten kokeilemalla, itse oivaltamalla, opettajan tehtävä on ohjata prosessia oikeaan suuntaan.
Jostain syystä vanhemmat edelleen näkevän opiskelun = luen kirjasta ja vastaan kysymyksiin / opettaja kertoo ja oppilas kuuntelee - tyyppisenä toimintana, vaikka paljon parempia (ja pysyvämpiä) oppimistuloksia saadaan aivan muilla tavoin.
Kannattaa myös muistaa, ettei oppikirjojen sisältö ole se, mitä pitää opettaa - oppikirjoja ei tarkista kukaan eikä niiden sisältö välttämättä lainkaan vastaa opetussuunnitelman sisältöjä. Opetussuunnitelma on opettajan ohjenuora, sen sisältöjen mukaan mennään.
Vanhempien olisi nyt syytä tajuta, että äidinkielen opetuksen voi hoitaa esim. kaunokirjallisuuden ja vihon avulla (ei tarvita oppikirjaa), matematiikkaa ja matemaattista ajattelua oppii paljon paremmin kokeilemalla ja monipuolisia työtapoja käyttämällä kuin paperi & kynä -menetelmällä.
Kannattaa myös hetki miettiä, millaisessa yhteiskunnassa nämä nykyiset koululaiset aikanaan toimivat, millaisia tietoja ja taitoja he tarvitsevat.
Siitä olen samaa mieltä, että digiloikkaan mennään liian innolla miettimättä asiaa kunnolla.
Jos ei ole kirjoja, pitää silti olla jonkinlainen muu opetussuunnitelma, näkemys ja lapsille oppimateriaali.
Ei voi vaan puuhastella.
Ja opettajilla pitää olla koulutus siihen ilmiöpettamiseen. Käytännössä suurin osa ei bielä toukokuussa ollut saanut sitä lainkaan.
Kielissä suurin osa oppimista on muuten sitä pänttäämistä. Ulkoa opettelua ja perslihaksia. Ja ne kielten trhtäväkirjat on suunniteltu niin että erilaisia tehtäviä on monipuolisesti. Aika paljon saat nähdä tuntisuunnitelmaan vaivaa että saat pakerrettua itse saman joka tunnille.
T. Äiti ja kielten ope
suurin osa ulkoa opettelua ja perslihaksia? Sori, säälin oppilaitasi. Kannattaisi päivittää ne omat tiedot vieraiden kielten didaktiikasta.
terveisin toinen kielten ope
Täällä myös kielten ope. Totta on, että monia asioita voi harjoitella toiminnallisesti: pelein, leikein, näyttelemällä jne. Mutta kyllä ne kirjat ja kirjan tehtävät on suunniteltu siihen, että tulee tutuksi myös vieraan kielen lukeminen ja kirjoittaminen. Se kun ei onnistu vaan törkkäämällä joku vieraskielinen kirja käteen. Useat asiat opetellaan ulkoa: verbien taivutus, persoonapronominit jne. Se vaatii myös istumalihaksia. Miten voit tehdä keskusteluharjoituksia tai leikkiä kielellä, jos sinulla ei ole sanavarastoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mihin niitä kirjoja tarvitaan? Kyllähän opetusmateriaalia on olemassa ihan riippumatta mistään kirjoista ja tableteista. Netissä on kaikki maailman tieto, vaikka kuinka olisi päässyt unohtumaan omat opiskelut tai olisi jokin päävamma estämässä minkä tahansa alan kirjallisuuden käyttämistä.
Ei tieto voi olla siellä täällä sirpaleina, etenkään lapsilla jotka vasta yrittävät oppia hahmottamaan ja muistamaan asioita. Kirjassa ne on selkeästi koostettuna ja aiempaan voi aina palata, ehjä kokonaisuus siis. Siihen kirjoja tarvitaan.
No sitten opettaja opettaa ja lapset krjoittaa muistiin. Ei se niin vaikeata ole. Noin meilläkin tehtiin.
Kyllä siinä ehtii useita A4 saada täyteen per päivä kun kirjoittaa ahkerasti.
Ei tässä olekaan kyse siitä etteivätkö kympin tytöt pärjäisi.
Kai nyt tyhminkin osaa kirjoittaa
Ei muuten osaa. Joka luokalla on useampi poika ja joskus tyttökin, jotka eivät saa kirjoitettua vihkoonsa kolmannestakaan muistiinpanoista ja tehtävistä. Eivätkä he sitä paitsi saa mitään selvää kirjoittamastaan tekstistä. Openkin pitää arvata mitä siinä lukee. t. yläkoulun ope
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oppikirjoista ja opettamisesta on tullut uuden Ops:n myötä kirosanoja. Oppilaan pitäisi pystyä itse arvoimaan oppimisprosessiaan ja blaa blaa... Suuri osa alakoululaisista ei omaa vielä kummoisiakaan tiedonhankintakykyjä, joten jos tieto olisi oppikirjoissa, olisi se sieltä jäsenneltynä helppo lukea. Nyt ajatellaan, että kyllähän kaikki maailman tieto löytyy netistä. Mutta kun ei ne lapset osaa sitä hakea, ne osaa vain pelata. Lapsemme koulussa on 10 ipadia ja monta sataa oppilasta, ei siis kovin usein lapsi saa ipadia käteensä tiedonhakua varten. Helsingin kaupunki on mennyt niin perse edellä puuhun tässä digitalisaatiossa että ei mitään määrää. Kouluilla ei ole laitteita tai ne ei toimi. Ei ole varaa ostaa sähköisiä materiaaleja, eikä koulukirjoja. Käytössä on kirjoja jopa markka-ajalta, eli ennen edellista ops-uudistusta, mutta jostainhan niiden lasten on kertailtava asioita, vaikka tosin sekin on kai vanhanaikaista.
Tuo vapaa opetus kun ei edes toimi kunnolla aikuisille. Vaan juuri siksi koulu venyy ja venyy kun se oppiminen ei pysy hanskassa.
Lapsille tuollainen tilanne on lähes mahdoton.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mihin niitä kirjoja tarvitaan? Kyllähän opetusmateriaalia on olemassa ihan riippumatta mistään kirjoista ja tableteista. Netissä on kaikki maailman tieto, vaikka kuinka olisi päässyt unohtumaan omat opiskelut tai olisi jokin päävamma estämässä minkä tahansa alan kirjallisuuden käyttämistä.
Ei tieto voi olla siellä täällä sirpaleina, etenkään lapsilla jotka vasta yrittävät oppia hahmottamaan ja muistamaan asioita. Kirjassa ne on selkeästi koostettuna ja aiempaan voi aina palata, ehjä kokonaisuus siis. Siihen kirjoja tarvitaan.
No sitten opettaja opettaa ja lapset krjoittaa muistiin. Ei se niin vaikeata ole. Noin meilläkin tehtiin.
Kyllä siinä ehtii useita A4 saada täyteen per päivä kun kirjoittaa ahkerasti.
Ei tässä olekaan kyse siitä etteivätkö kympin tytöt pärjäisi.
Kai nyt tyhminkin osaa kirjoittaa
Ei muuten osaa. Joka luokalla on useampi poika ja joskus tyttökin, jotka eivät saa kirjoitettua vihkoonsa kolmannestakaan muistiinpanoista ja tehtävistä. Eivätkä he sitä paitsi saa mitään selvää kirjoittamastaan tekstistä. Openkin pitää arvata mitä siinä lukee. t. yläkoulun ope
Miten tuollaiset edes päästetään luokalta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mihin niitä kirjoja tarvitaan? Kyllähän opetusmateriaalia on olemassa ihan riippumatta mistään kirjoista ja tableteista. Netissä on kaikki maailman tieto, vaikka kuinka olisi päässyt unohtumaan omat opiskelut tai olisi jokin päävamma estämässä minkä tahansa alan kirjallisuuden käyttämistä.
Ei tieto voi olla siellä täällä sirpaleina, etenkään lapsilla jotka vasta yrittävät oppia hahmottamaan ja muistamaan asioita. Kirjassa ne on selkeästi koostettuna ja aiempaan voi aina palata, ehjä kokonaisuus siis. Siihen kirjoja tarvitaan.
No sitten opettaja opettaa ja lapset krjoittaa muistiin. Ei se niin vaikeata ole. Noin meilläkin tehtiin.
Kyllä siinä ehtii useita A4 saada täyteen per päivä kun kirjoittaa ahkerasti.
Ei tässä olekaan kyse siitä etteivätkö kympin tytöt pärjäisi.
Kai nyt tyhminkin osaa kirjoittaa
Ei muuten osaa. Joka luokalla on useampi poika ja joskus tyttökin, jotka eivät saa kirjoitettua vihkoonsa kolmannestakaan muistiinpanoista ja tehtävistä. Eivätkä he sitä paitsi saa mitään selvää kirjoittamastaan tekstistä. Openkin pitää arvata mitä siinä lukee. t. yläkoulun ope
Miten tuollaiset edes päästetään luokalta?
v
Koska niitä ei voi jättää joka vuosi luokalle ja kotoa ei tule mitään tukea koulunkäyntiin. Tai vanhemmat kieltävät kertaamisen.
Onko ihan mahdottomuus että opettaja kokoaa itse aihekokonaisuudet? Esim. vanhojen oppikirjojen pohjalta, vai onko ne viety kesän aikana noitaroviolle? Eikö opettajalle ole kertynyt vuosien mittaan tietoa ja taitoa hallita omaa opetusalaansa? Onko esim. biologian sisällöt jotenkin muuttuneet digiajan myötä?
Vai onko tässä nyt yksinkertaisesti kyse siitä että opettaja joutuukin tekemään itse ja kapinoi hiljaa italialaisittain sitä vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Digi sitä ja digi tätä. Vaikka netti ja muut laitteet ovatkin helpottaneet elämää huomattavasti, niin minkä takia kaiken pitää olla digitaalista? Ihmiset eivät tunnu ymmärtävän, että sekin tuo mukanaan ongelmia, haasteita ja riskejä. Järjestelmät saattavat kaatua- olen jo osallistunut yhteen sähköisessä oppimisympäristössä tehtävään kokeeseen, jonka aikana osa palvelusta kaatui. Myös yksityisyyteen ja tietoturvaan liittyvät riskit tulee ottaa huomioon. Emmekä myöskään tiedä mitä tapahtuu keholle ja mielelle kun ihminen tuijottaa ruutua tuntitolkulla päivässä, varsinkin kun on kyse vielä kasvavista lapsista. Itse voin ainakin sanoa sen verran omasta kokemuksesta, että saan päänsärkyä ja silmäoireita, jos ylitän tietyn tuntimäärän ruudun tuijottamista päivässä jatkuvasti. Sen takia en halua missään nimessä esimerkiksi lukea kirjoja tai lehtiä tietokoneelta tai tabletilta.
Vierailija kirjoitti:
AP:n ensimmäisessä viestissä:
"Niilläreaaliaineissa lähinnä satuillaan, koska niitä kirjoja ei ole"
Tähän minä puutuin puhuessani netistä ja aiemmasta materiaalista/opinnoista.
Tietenkin kirjojen puuttuminen VOI olla ongelma oppilaille KOTONA, jos eivät osaa nettiä/kirjastoa/mitätahansa siellä hyödyntää, mutta ei tämä millään tavalla tarvitse olla koulussa tapahtuvan opetuksen tason laskua, koska tietoa kyllä löytyy ja sitä voidaan siirtää oppilaille ihan ilman kirjojakin.
Joo, se onkin kaikkien etujen mukaista että materiaalia aletaan etsiä milloin mistäkin Magneettimedian ja milloin Wikipedian nettisivuilta, ja loput sitten täynnä asiavirheitä olevista julkaisuista vuodelta 1973... Tällä ne Suomen Pisa-tulokset saadaankin nousuun!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjaton opetus ei välttämättä ole säästösyistä johtuva, vaan ihan pedagoginen ratkaisu. Moni opettaja on siirtymässä osittain tai jopa kokonaan kirjattomaan opetukseen, itse olen yksi niistä. Työkirjat varsinkin ovat ihan turhia, niiden mekaaninen täyttäminen ei opeta mitään.
Kannattaa muistaa, että koulun tehtävä on myös valmentaa lapsia tulevaan ja vanhanaikainen oppikirjojen pänttääminen on mennyttä aikaa. Lapsi oppii parhaiten kokeilemalla, itse oivaltamalla, opettajan tehtävä on ohjata prosessia oikeaan suuntaan.
Jostain syystä vanhemmat edelleen näkevän opiskelun = luen kirjasta ja vastaan kysymyksiin / opettaja kertoo ja oppilas kuuntelee - tyyppisenä toimintana, vaikka paljon parempia (ja pysyvämpiä) oppimistuloksia saadaan aivan muilla tavoin.
Kannattaa myös muistaa, ettei oppikirjojen sisältö ole se, mitä pitää opettaa - oppikirjoja ei tarkista kukaan eikä niiden sisältö välttämättä lainkaan vastaa opetussuunnitelman sisältöjä. Opetussuunnitelma on opettajan ohjenuora, sen sisältöjen mukaan mennään.
Vanhempien olisi nyt syytä tajuta, että äidinkielen opetuksen voi hoitaa esim. kaunokirjallisuuden ja vihon avulla (ei tarvita oppikirjaa), matematiikkaa ja matemaattista ajattelua oppii paljon paremmin kokeilemalla ja monipuolisia työtapoja käyttämällä kuin paperi & kynä -menetelmällä.
Kannattaa myös hetki miettiä, millaisessa yhteiskunnassa nämä nykyiset koululaiset aikanaan toimivat, millaisia tietoja ja taitoja he tarvitsevat.
Siitä olen samaa mieltä, että digiloikkaan mennään liian innolla miettimättä asiaa kunnolla.
Jos ei ole kirjoja, pitää silti olla jonkinlainen muu opetussuunnitelma, näkemys ja lapsille oppimateriaali.
Ei voi vaan puuhastella.
Ja opettajilla pitää olla koulutus siihen ilmiöpettamiseen. Käytännössä suurin osa ei bielä toukokuussa ollut saanut sitä lainkaan.
Kielissä suurin osa oppimista on muuten sitä pänttäämistä. Ulkoa opettelua ja perslihaksia. Ja ne kielten trhtäväkirjat on suunniteltu niin että erilaisia tehtäviä on monipuolisesti. Aika paljon saat nähdä tuntisuunnitelmaan vaivaa että saat pakerrettua itse saman joka tunnille.
T. Äiti ja kielten ope
suurin osa ulkoa opettelua ja perslihaksia? Sori, säälin oppilaitasi. Kannattaisi päivittää ne omat tiedot vieraiden kielten didaktiikasta.
terveisin toinen kielten ope
Täällä myös kielten ope. Totta on, että monia asioita voi harjoitella toiminnallisesti: pelein, leikein, näyttelemällä jne. Mutta kyllä ne kirjat ja kirjan tehtävät on suunniteltu siihen, että tulee tutuksi myös vieraan kielen lukeminen ja kirjoittaminen. Se kun ei onnistu vaan törkkäämällä joku vieraskielinen kirja käteen. Useat asiat opetellaan ulkoa: verbien taivutus, persoonapronominit jne. Se vaatii myös istumalihaksia. Miten voit tehdä keskusteluharjoituksia tai leikkiä kielellä, jos sinulla ei ole sanavarastoa?
Juuri toi on aivan väärä tapa opiskella kieliä.
Verbien taivutukset ja persoonapronominit eivät kuulu peruskoulun kielten opetukseen.
Kieliä ei kunnolla opi tuollaisella sanojen vääntämisellä. Harva on esim. englantiakaan oppinut tuollaisella vääntämisellä vaan oppinut sen elävästä kielestä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun nimenomaan pitää. Peruskoulu on ihan lainsäädännössä määrätty maksuttomaksi.
Juuri sen takia tämä yhteiskunta onkin veloissa.
Suomessa peruskoulu on maksutonta sen takia ettei ihmisiä joutuisi eriarvoiseen asemaan ja taataan että kaikki lapset saa tietyntasoisen pohjakoulutuksen perheen tulotasoista riippumatta. Maksullinen peruskoulu johtaisi vääjäämättä siihen, että yhteiskunnassa olisi eriarvoisia ja myös kouluttamattomia lapsia. Mites nämä yhteiskunnat joissa on matala koulutustaso ja valtavia tuloeroja? Hyvinvoivia teollisuusmaita? Not.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP:n ensimmäisessä viestissä:
"Niilläreaaliaineissa lähinnä satuillaan, koska niitä kirjoja ei ole"
Tähän minä puutuin puhuessani netistä ja aiemmasta materiaalista/opinnoista.
Tietenkin kirjojen puuttuminen VOI olla ongelma oppilaille KOTONA, jos eivät osaa nettiä/kirjastoa/mitätahansa siellä hyödyntää, mutta ei tämä millään tavalla tarvitse olla koulussa tapahtuvan opetuksen tason laskua, koska tietoa kyllä löytyy ja sitä voidaan siirtää oppilaille ihan ilman kirjojakin.
Joo, se onkin kaikkien etujen mukaista että materiaalia aletaan etsiä milloin mistäkin Magneettimedian ja milloin Wikipedian nettisivuilta, ja loput sitten täynnä asiavirheitä olevista julkaisuista vuodelta 1973... Tällä ne Suomen Pisa-tulokset saadaankin nousuun!
Juuri näin. On yliarvostettua sanoa että netistä löytyy. Ei sieltä helposti löydy moneenkaan asiaan tietoa ja suurimmaksi osaksi aivan vääriä neuvoja.
Moneen asiaan ei löydy mitään tietoa.
Kuolleena syntynyt idea etäsiä netistä asioita oppikirjojen sijaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mihin niitä kirjoja tarvitaan? Kyllähän opetusmateriaalia on olemassa ihan riippumatta mistään kirjoista ja tableteista. Netissä on kaikki maailman tieto, vaikka kuinka olisi päässyt unohtumaan omat opiskelut tai olisi jokin päävamma estämässä minkä tahansa alan kirjallisuuden käyttämistä.
Millä sä sitä nettiä selaat, jos koululla ei ole tietokoneita ja tabletteja? Onko sulla tukiasema päässäsi kenties?
Mihin se opettajan tietokone on hävinnyt? Tai koulun netti
Luitko: koululla ei ole tietokoneita, tulossa vasta keväällä. Ehkä. Ellei tule lisäsäästöjä. - Tai onhan niillä varmaan pari. Parisataa oppilasta/tietokone. Tajuatko kuinka hyvä yhtälö.
Päätä jo tarkoitatko ettei opettajalla vai oppilailla ole tietokoneita
Ihan jokaisella opettajalla kyllä on. Ihan kuten on ollut jo vuosia
Ihan kuten jokaisella opettajalla on opetusmateriaalia. Sekä uutta että vuosien aikana kertynyttä
Entä jos kyseessä on uusi opettaja? Voin kuvitella, että materiaalia ja monisteita löytyykin, jos on opettanut vaikka 10 vuotta. Mutta uusilla, muutaman vuoden opettaneilla näin ei ehkä ole. Jos kirjoja ei ole niin materiaali pitää tehdä itse tai hankkia muualta. Millä ajalla opettaja sen tekee? Toki tuntien suunnitteluun on varattu aikaa, mutta kun kaikki materiaali pitää tehdä itse ei taida opettajan työaika riittää.
Opettajalla on aivan varmasti materiaalia vaikka kuinka. Ja saattaa olla myös uudenlaisia ajatuksia oppimisen ohjaamisesta.
Tämä on kumma keskustelu. Muutama liioittelee, jotain tarkoitusta varten.
Syynä varmaan oma kirjauskovainen oppimiskäsitys
Ai opettajalla on ihan varmasti materiaalia vaikka kuinka? Itse valmistuin vähän aikaa sitten opettajaksi, mutten missään saanut mitään materiaalia oppilaille. Jos opettajan materiaaleista puhuit, niin sitä ehkä on jonkin verran. Itselle on "materiaalia" ja tuntien suunnitteluun uusia ajatuksia, mutta ei oppilaille. Jos koulussa ei olisi oppikirjoja, niin aikalailla nollasta joutuisin tekemään kaikki materiaalit itse.
Tosin säästösyistä ei nykyään edes monissa paikoissa saisi jakaa koko luokalle harva se tunti tehtävämonisteita (vaikka kirjojakaan ei ole), joten turha kai sitä materiaalia on sitten edes tehdä... Kunhan kirjoitetaan tehtävät taululle tai tehdään jotain toiminnallista ja toivotaan, että kaikki oppivat. Muistiinpanojen teettäminen toimii hyville oppilaille ja toiminnallisuus monesti aktiivisille oppilaille... Entäpä ne, jotka eivät kirjoita muistiinpanoja, ellet ole koko ajan vieressä vahtaamassa tai ne, jotka ahdistuvat, kun pitää koko ajan osallistua johonkin aktiiviseen puuhailuun.
Itselleni ainakin asiat jäivät monesti parhaiten mieleen lukemalla (esim. historia) tai tehtäviä tekemällä (matikassa laskurutiini). Jos kirjoja ja tehtävämonisteita ei olisi ollut, en tiedä, kuinka hyvin olisin oppinut ja muistanut asioita. Voihan se toki olla, että olisin nykyään supermatemaatikko, jos olisin saanut olla kirjattomassa, pulpetittomassa ja luokattomassa koulussa, sitähän en voi varmaksi tietää, mutta voin vain yrittää arvella, miten se olisi vaikuttanut elämääni...
Englantilaisen tutkimuslaitoksen tekemän tutkimuksen mukaa suomalaisissa luokissa, joita on muuten 68.000 kpl:tta on länsimaiden vähiten opetusteknologian laitteita. Turkki on mm. Investoinut luokkiin yli 55.000 kpl:tta interaktiivisia 55" tai suurempia näyttöjä opetuksen tehostamiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjaton opetus ei välttämättä ole säästösyistä johtuva, vaan ihan pedagoginen ratkaisu. Moni opettaja on siirtymässä osittain tai jopa kokonaan kirjattomaan opetukseen, itse olen yksi niistä. Työkirjat varsinkin ovat ihan turhia, niiden mekaaninen täyttäminen ei opeta mitään.
Kannattaa muistaa, että koulun tehtävä on myös valmentaa lapsia tulevaan ja vanhanaikainen oppikirjojen pänttääminen on mennyttä aikaa. Lapsi oppii parhaiten kokeilemalla, itse oivaltamalla, opettajan tehtävä on ohjata prosessia oikeaan suuntaan.
Jostain syystä vanhemmat edelleen näkevän opiskelun = luen kirjasta ja vastaan kysymyksiin / opettaja kertoo ja oppilas kuuntelee - tyyppisenä toimintana, vaikka paljon parempia (ja pysyvämpiä) oppimistuloksia saadaan aivan muilla tavoin.
Kannattaa myös muistaa, ettei oppikirjojen sisältö ole se, mitä pitää opettaa - oppikirjoja ei tarkista kukaan eikä niiden sisältö välttämättä lainkaan vastaa opetussuunnitelman sisältöjä. Opetussuunnitelma on opettajan ohjenuora, sen sisältöjen mukaan mennään.
Vanhempien olisi nyt syytä tajuta, että äidinkielen opetuksen voi hoitaa esim. kaunokirjallisuuden ja vihon avulla (ei tarvita oppikirjaa), matematiikkaa ja matemaattista ajattelua oppii paljon paremmin kokeilemalla ja monipuolisia työtapoja käyttämällä kuin paperi & kynä -menetelmällä.
Kannattaa myös hetki miettiä, millaisessa yhteiskunnassa nämä nykyiset koululaiset aikanaan toimivat, millaisia tietoja ja taitoja he tarvitsevat.
Siitä olen samaa mieltä, että digiloikkaan mennään liian innolla miettimättä asiaa kunnolla.
Jos ei ole kirjoja, pitää silti olla jonkinlainen muu opetussuunnitelma, näkemys ja lapsille oppimateriaali.
Ei voi vaan puuhastella.
Ja opettajilla pitää olla koulutus siihen ilmiöpettamiseen. Käytännössä suurin osa ei bielä toukokuussa ollut saanut sitä lainkaan.
Kielissä suurin osa oppimista on muuten sitä pänttäämistä. Ulkoa opettelua ja perslihaksia. Ja ne kielten trhtäväkirjat on suunniteltu niin että erilaisia tehtäviä on monipuolisesti. Aika paljon saat nähdä tuntisuunnitelmaan vaivaa että saat pakerrettua itse saman joka tunnille.
T. Äiti ja kielten ope
suurin osa ulkoa opettelua ja perslihaksia? Sori, säälin oppilaitasi. Kannattaisi päivittää ne omat tiedot vieraiden kielten didaktiikasta.
terveisin toinen kielten ope
Täällä myös kielten ope. Totta on, että monia asioita voi harjoitella toiminnallisesti: pelein, leikein, näyttelemällä jne. Mutta kyllä ne kirjat ja kirjan tehtävät on suunniteltu siihen, että tulee tutuksi myös vieraan kielen lukeminen ja kirjoittaminen. Se kun ei onnistu vaan törkkäämällä joku vieraskielinen kirja käteen. Useat asiat opetellaan ulkoa: verbien taivutus, persoonapronominit jne. Se vaatii myös istumalihaksia. Miten voit tehdä keskusteluharjoituksia tai leikkiä kielellä, jos sinulla ei ole sanavarastoa?
Juuri toi on aivan väärä tapa opiskella kieliä.
Verbien taivutukset ja persoonapronominit eivät kuulu peruskoulun kielten opetukseen.
Kieliä ei kunnolla opi tuollaisella sanojen vääntämisellä. Harva on esim. englantiakaan oppinut tuollaisella vääntämisellä vaan oppinut sen elävästä kielestä
Kieliä opiskellaan koko lailla samoin kuin soittamaan. Musikaalisuus auttaa mutta vain helvetinmoinen toisto, toisto, toisto, toisto, toisto tekee mestarin.
Ei se Saara Aaltokaan tuolla X Factorissa keiku siksi että on katsonut paljon musavideoita, vaan siksi että on treenannut saatanasti 25 vuotta.
Nykyään englannin kieleen törmää niin paljon, että todella iso osa on opittu muualta kuin koulusta. Jonkun mielestä se on ehkä hyvä asia, että kieltä ei opetella pänttäämällä, mutta minun mielestäni sitä pitäisi päntätäkin, jos halutaan opetella korrektia kieltä. Siitä saa paljon sanavarastoa ja kielikorva kehittyy, kun oppii muilla tavoin, mutta silloin ei aina erota esim. mikä on puhekieltä, ellei sitä opettele. Harva murrosikäinen tulee ajatelleeksi, että siellä konservatiivisessa korporaatiomaailmassa ei sitten lähetetä sähköposteja, joiden otsikko on waddup, vaikka joku britti niin kirjoitti chatissa ja kyllä natiivi nyt tietää, miten omaa kieltä puhutaan ja kirjoitetaan.
Vierailija kirjoitti:
Onko ihan mahdottomuus että opettaja kokoaa itse aihekokonaisuudet? Esim. vanhojen oppikirjojen pohjalta, vai onko ne viety kesän aikana noitaroviolle? Eikö opettajalle ole kertynyt vuosien mittaan tietoa ja taitoa hallita omaa opetusalaansa? Onko esim. biologian sisällöt jotenkin muuttuneet digiajan myötä?
Vai onko tässä nyt yksinkertaisesti kyse siitä että opettaja joutuukin tekemään itse ja kapinoi hiljaa italialaisittain sitä vastaan.
On se mahdollista, että opettaja kerää ITSELLEEN matskut vanhoista kirjoista, mutta oppilaille ei voi kopioida tekstejä eikä tehtäviä. Joten mistä teksteistä ne oppilaat sitten opiskelee? Kaikki tehtävät ja opiskeltavat asiat kirjoitetaan vihkoon jo nyt ja se on joillekin oppilaille todella tuskaa.
Älä viitti, hyökätä nyt kolleegan kimppuun! Ja kyllä, mm. sanat ja oikeinkirjoitus opetellaan edelleen "painetusta sanasta tankkaamalla" ja kirja on tähän oiva väline! Puhumaan oppii muutenkin mutta jos kirjottaakin pitäisi osata niin...ja mä puolestaan säälin sun oppilaita...ja miksi te kärjistätte näin älyttömästi?! Tuskin kukaan täällä tarkoittaa mustavalkoisesti jotain tapaa/tyyliä. Ihan kuin pikkulapset...