Tietääkö mammat, että opettajat ovat ilman kaikkia opetusmateriaaleja, ei kirjoja ja tietokoneita Helsingin yläasteilla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko ihan mahdottomuus että opettaja kokoaa itse aihekokonaisuudet? Esim. vanhojen oppikirjojen pohjalta, vai onko ne viety kesän aikana noitaroviolle? Eikö opettajalle ole kertynyt vuosien mittaan tietoa ja taitoa hallita omaa opetusalaansa? Onko esim. biologian sisällöt jotenkin muuttuneet digiajan myötä? 

Vai onko tässä nyt yksinkertaisesti kyse siitä että opettaja joutuukin tekemään itse ja kapinoi hiljaa italialaisittain sitä vastaan. 

On se mahdollista, että opettaja kerää ITSELLEEN matskut vanhoista kirjoista, mutta oppilaille ei voi kopioida tekstejä eikä tehtäviä. Joten mistä teksteistä ne oppilaat sitten opiskelee? Kaikki tehtävät ja opiskeltavat asiat kirjoitetaan vihkoon jo nyt ja se on joillekin oppilaille todella tuskaa.

Aika hukkaan on mennyt koulutus jos opettaja ei osaa koota monistetta, siis tehdä itse alueen aiheesta. Kokoaa sen sitten vanhoista kirjoista, muistiinpanoista tai netistä niin miten voi olla liian vaikeaa? Vai meinaatko että tieto siitä että koira on nisäkäs ei ole tietoa jonka saa kopioida? jakaa sen kopion jokaiselle opiskelijalle. Tai heijasta taululle mistä oppilaat sen kopiovat. Toki ymmärrän edelleen että tuossa voi olla liikaa vaivaa. Aika joku on jollekin oppilaalle tuskaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätä on turha jankata täällä, sillä vain kourallinen meistä näyttää tajuavan tämän ongelman. Unelmahöttöilijät kieltävät totuuden ja wt-mamman aivojen kapasiteetti ei riitä, että voisi asiaa ymmärtää. Mutta te jotka tajuatte, pitäkää asiaa esillä jooko, se on todella tärkeää! Nyt puhutaan lastemme (= Suomen) tulevaisuudesta eikä se ainakaan nyt nähdyn valossa näytä kovin hyvältä. Olin todella järkyttynyt oman lapseni kohdalla! Ainoat kehittämisalueet ovat kuulemma lukeminen ja kirjoittaminen (nuohan on kaiken pohja!!!). No ei kai, kun kolmosella(!!) puuttuu kunnollinen opetus ja materiaalit!! Niin ja luokalle saattaa koska tahansa tulla oppilaaksi täysi umikko, joka ei siis puhu sanaakaan suomea eli eihän opetus onnistukaan mutta uhrata nyt koko luokka niin huhhuh...niin ja mä en ehdi ja jaksa hoitaa täysin yksin kaikkea jos vielä opettamaan pitää alkaa! No onneksi Prismat on nykyisin auki yhteentoista että ehkä kaupassa ehtii käydä siinä kymmenenmaissa...prkle...että nuku vaan kulta, äiti käy vaan kaupassa...ja kirjarahat pitää varmaan kerjätä.

Parasta olisi kun koko opetus laitettaisiin maksulliseksi. Jokainen vastuuseen oman lapsensa opetuksesta (joko opettaa itse tai ostaa opetuksen).

Kenen kannalta tämä olisi parasta? Ei ainakaan yhteiskunnan.

Juuri yhteiskunnan etu se olisi. Jokaisen on maksettava oma elämänsä tässä yhteiskunnassa jos tämä maa halutaan pitää pystyssä

Jätän sulle neropatti kaksi asiaa mietittäväksi. Demokratia - esimerkkinä Brexit äänestystulos. Yhteiskuntarauha. Ja kehotan miettimään mikä maksaa ja mitä maksaa. Todennäköisesti liian haastava tehtävä sulke, mutta ainakin yritin. Ko

Mitä Brexitistä?

Brittien kansa äänesti demokraattisesti erosta. He olivat tajunneet sen mitä tuhoa EU saa aikaan.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään englannin kieleen törmää niin paljon, että todella iso osa on opittu muualta kuin koulusta. Jonkun mielestä se on ehkä hyvä asia, että kieltä ei opetella pänttäämällä, mutta minun mielestäni sitä pitäisi päntätäkin, jos halutaan opetella korrektia kieltä. Siitä saa paljon sanavarastoa ja kielikorva kehittyy, kun oppii muilla tavoin, mutta silloin ei aina erota esim. mikä on puhekieltä, ellei sitä opettele. Harva murrosikäinen tulee ajatelleeksi, että siellä konservatiivisessa korporaatiomaailmassa ei sitten lähetetä sähköposteja, joiden otsikko on waddup, vaikka joku britti niin kirjoitti chatissa ja kyllä natiivi nyt tietää, miten omaa kieltä puhutaan ja kirjoitetaan.

Se pänttääminen tuhoaa kielen. Kieltä pitää uskaltaa puhua ja krjoittaa.

Juuri tuollainen järjetön oikeinkirjoituksen ja lausumisen tarkkailu tuhoaa oppimisen. Suomalaisilla on se tilanne että engglantia ymmärrettään hyvin mutta sitä ei puhuta eikä kirjoiteta.

Paljolti juuri sen takia kun koulussa on tuhottu kaikki motivaatio siihen. Kun puhut väärin niin joku mulkku opettaja tulee lässyttämään väärinpuhumisesta tai kirjoittamisesta. Joten sitä ei sitten enää tehdä.

Naurettavaa on se että koulussa vaaditaan englannin kieltä opiskelevilta parempaa oikeinkirjoitusta kuin mitä sitä äidinkieltä puhuvilta.

Moni ei osaa edes suomenkielestä kaiken maailman kielioppisääntöjä mitä vaaditaan kun opetellaan englantia koulussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirjaton opetus ei välttämättä ole säästösyistä johtuva, vaan ihan pedagoginen ratkaisu. Moni opettaja on siirtymässä osittain tai jopa kokonaan kirjattomaan opetukseen, itse olen yksi niistä. Työkirjat varsinkin ovat ihan turhia, niiden mekaaninen täyttäminen ei opeta mitään.

Kannattaa muistaa, että koulun tehtävä on myös valmentaa lapsia tulevaan ja vanhanaikainen oppikirjojen pänttääminen on mennyttä aikaa. Lapsi oppii parhaiten kokeilemalla, itse oivaltamalla, opettajan tehtävä on ohjata prosessia oikeaan suuntaan.

Jostain syystä vanhemmat edelleen näkevän opiskelun = luen kirjasta ja vastaan kysymyksiin / opettaja kertoo ja oppilas kuuntelee - tyyppisenä toimintana, vaikka paljon parempia (ja pysyvämpiä) oppimistuloksia saadaan aivan muilla tavoin.

Kannattaa myös muistaa, ettei oppikirjojen sisältö ole se, mitä pitää opettaa - oppikirjoja ei tarkista kukaan eikä niiden sisältö välttämättä lainkaan vastaa opetussuunnitelman sisältöjä. Opetussuunnitelma on opettajan ohjenuora, sen sisältöjen mukaan mennään.

Vanhempien olisi nyt syytä tajuta, että äidinkielen opetuksen voi hoitaa esim. kaunokirjallisuuden ja vihon avulla (ei tarvita oppikirjaa), matematiikkaa ja matemaattista ajattelua oppii paljon paremmin kokeilemalla ja monipuolisia työtapoja käyttämällä kuin paperi & kynä -menetelmällä.

Kannattaa myös hetki  miettiä, millaisessa yhteiskunnassa nämä nykyiset koululaiset aikanaan toimivat, millaisia tietoja ja taitoja he tarvitsevat.

Siitä olen samaa mieltä, että digiloikkaan mennään liian innolla miettimättä asiaa kunnolla.

Jos ei ole kirjoja, pitää silti olla jonkinlainen muu opetussuunnitelma, näkemys ja lapsille oppimateriaali.

Ei voi vaan puuhastella.

Ja opettajilla pitää olla koulutus siihen ilmiöpettamiseen. Käytännössä suurin osa ei bielä toukokuussa ollut saanut sitä lainkaan.

Kielissä suurin osa oppimista on muuten sitä pänttäämistä. Ulkoa opettelua ja perslihaksia. Ja ne kielten trhtäväkirjat on suunniteltu niin että erilaisia tehtäviä on monipuolisesti. Aika paljon saat nähdä tuntisuunnitelmaan vaivaa että saat pakerrettua itse saman joka tunnille.

T. Äiti ja kielten ope

suurin osa ulkoa opettelua ja perslihaksia? Sori, säälin oppilaitasi. Kannattaisi päivittää ne omat tiedot vieraiden kielten didaktiikasta.

terveisin toinen kielten ope

Täällä myös kielten ope. Totta on, että monia asioita voi harjoitella toiminnallisesti: pelein, leikein, näyttelemällä jne. Mutta kyllä ne kirjat ja kirjan tehtävät on suunniteltu siihen, että tulee tutuksi myös vieraan kielen lukeminen ja kirjoittaminen. Se kun ei onnistu vaan törkkäämällä joku vieraskielinen kirja käteen. Useat asiat opetellaan ulkoa: verbien taivutus, persoonapronominit jne. Se vaatii myös istumalihaksia. Miten voit tehdä keskusteluharjoituksia tai leikkiä kielellä, jos sinulla ei ole sanavarastoa?

Juuri toi on aivan väärä tapa opiskella kieliä.

Verbien taivutukset ja persoonapronominit eivät kuulu peruskoulun kielten opetukseen.

Kieliä ei kunnolla opi tuollaisella sanojen vääntämisellä. Harva on esim. englantiakaan oppinut tuollaisella vääntämisellä vaan oppinut sen elävästä kielestä

Kieliä opiskellaan koko lailla samoin kuin soittamaan. Musikaalisuus auttaa mutta vain helvetinmoinen toisto, toisto, toisto, toisto, toisto tekee mestarin.

Ei se Saara Aaltokaan tuolla X Factorissa keiku siksi että on katsonut paljon musavideoita, vaan siksi että on treenannut saatanasti 25 vuotta.

Mutta sitä toistoa ei tehdä toistamalla jotain yksittäisiä sanoja ja niiden taivutusmuotoja sen enempää kuin opettelemalla kielioppisääntöjä.

Kun edes äidinkielenään puhuvat ei osaa kielioppisääntöjä mutta kyllä ne kieltä puhuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko ihan mahdottomuus että opettaja kokoaa itse aihekokonaisuudet? Esim. vanhojen oppikirjojen pohjalta, vai onko ne viety kesän aikana noitaroviolle? Eikö opettajalle ole kertynyt vuosien mittaan tietoa ja taitoa hallita omaa opetusalaansa? Onko esim. biologian sisällöt jotenkin muuttuneet digiajan myötä? 

Vai onko tässä nyt yksinkertaisesti kyse siitä että opettaja joutuukin tekemään itse ja kapinoi hiljaa italialaisittain sitä vastaan. 

On se mahdollista, että opettaja kerää ITSELLEEN matskut vanhoista kirjoista, mutta oppilaille ei voi kopioida tekstejä eikä tehtäviä. Joten mistä teksteistä ne oppilaat sitten opiskelee? Kaikki tehtävät ja opiskeltavat asiat kirjoitetaan vihkoon jo nyt ja se on joillekin oppilaille todella tuskaa.

Aika hukkaan on mennyt koulutus jos opettaja ei osaa koota monistetta, siis tehdä itse alueen aiheesta. Kokoaa sen sitten vanhoista kirjoista, muistiinpanoista tai netistä niin miten voi olla liian vaikeaa? Vai meinaatko että tieto siitä että koira on nisäkäs ei ole tietoa jonka saa kopioida? jakaa sen kopion jokaiselle opiskelijalle. Tai heijasta taululle mistä oppilaat sen kopiovat. Toki ymmärrän edelleen että tuossa voi olla liikaa vaivaa. Aika joku on jollekin oppilaalle tuskaa.

Kun se ei riitä, että oppilaille kirjoittaa ranskalaisilla viivoilla olennaiset asiat. Pitää olla myös kaavioita, kuvia, soveltavia tehtäviä ja harjoituksia. Ei ole kyllä opettajan tehtävä piirrellä karttoja, kasveja, eläimiä, taulukoita, keksiä englannin kielen käännettäviä tekstejä, äidinkielen taivutusharjoituksia ja matematiikan laskuja. Ne, jotka näitä kirjasarjoja tekevät, saavat siitä työstä ihan rahaa. Opettajan pitäisi tällainen sitten tehdä vasemmalla kädellä muun työn ohessa, niinkö?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko ihan mahdottomuus että opettaja kokoaa itse aihekokonaisuudet? Esim. vanhojen oppikirjojen pohjalta, vai onko ne viety kesän aikana noitaroviolle? Eikö opettajalle ole kertynyt vuosien mittaan tietoa ja taitoa hallita omaa opetusalaansa? Onko esim. biologian sisällöt jotenkin muuttuneet digiajan myötä? 

Vai onko tässä nyt yksinkertaisesti kyse siitä että opettaja joutuukin tekemään itse ja kapinoi hiljaa italialaisittain sitä vastaan. 

On se mahdollista, että opettaja kerää ITSELLEEN matskut vanhoista kirjoista, mutta oppilaille ei voi kopioida tekstejä eikä tehtäviä. Joten mistä teksteistä ne oppilaat sitten opiskelee? Kaikki tehtävät ja opiskeltavat asiat kirjoitetaan vihkoon jo nyt ja se on joillekin oppilaille todella tuskaa.

Aika hukkaan on mennyt koulutus jos opettaja ei osaa koota monistetta, siis tehdä itse alueen aiheesta. Kokoaa sen sitten vanhoista kirjoista, muistiinpanoista tai netistä niin miten voi olla liian vaikeaa? Vai meinaatko että tieto siitä että koira on nisäkäs ei ole tietoa jonka saa kopioida? jakaa sen kopion jokaiselle opiskelijalle. Tai heijasta taululle mistä oppilaat sen kopiovat. Toki ymmärrän edelleen että tuossa voi olla liikaa vaivaa. Aika joku on jollekin oppilaalle tuskaa.

Kyse ei ole siitä, etteikö osaisi, vaan monesti ihan siitä, ettei saa säästösyistä. Ei siis tekijänoikeussyistä, totta kai saa sanoa, että koira on nisäkäs. Mutta jos luokassa on 20 lasta ja heillä on 5 oppituntia päivässä, eikä missään oppiaineessa ole kirjoja käytössä, tarkoittaa se, että joutuu monistamaan 100 paperia per päivä, olettaen vielä, että yksi A4/tunti riittää.

Jos kaikki opettajat tekevät tuota päivittäin, kulutettaisiin koulussa aika massiiviset määrät kopiopaperia, eikä se säästösyistä ole mahdollista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään englannin kieleen törmää niin paljon, että todella iso osa on opittu muualta kuin koulusta. Jonkun mielestä se on ehkä hyvä asia, että kieltä ei opetella pänttäämällä, mutta minun mielestäni sitä pitäisi päntätäkin, jos halutaan opetella korrektia kieltä. Siitä saa paljon sanavarastoa ja kielikorva kehittyy, kun oppii muilla tavoin, mutta silloin ei aina erota esim. mikä on puhekieltä, ellei sitä opettele. Harva murrosikäinen tulee ajatelleeksi, että siellä konservatiivisessa korporaatiomaailmassa ei sitten lähetetä sähköposteja, joiden otsikko on waddup, vaikka joku britti niin kirjoitti chatissa ja kyllä natiivi nyt tietää, miten omaa kieltä puhutaan ja kirjoitetaan.

Se pänttääminen tuhoaa kielen. Kieltä pitää uskaltaa puhua ja krjoittaa.

Juuri tuollainen järjetön oikeinkirjoituksen ja lausumisen tarkkailu tuhoaa oppimisen. Suomalaisilla on se tilanne että engglantia ymmärrettään hyvin mutta sitä ei puhuta eikä kirjoiteta.

Paljolti juuri sen takia kun koulussa on tuhottu kaikki motivaatio siihen. Kun puhut väärin niin joku mulkku opettaja tulee lässyttämään väärinpuhumisesta tai kirjoittamisesta. Joten sitä ei sitten enää tehdä.

Naurettavaa on se että koulussa vaaditaan englannin kieltä opiskelevilta parempaa oikeinkirjoitusta kuin mitä sitä äidinkieltä puhuvilta.

Moni ei osaa edes suomenkielestä kaiken maailman kielioppisääntöjä mitä vaaditaan kun opetellaan englantia koulussa.

Nykyään kylläkin kieltä opetetaan viestinnällisesti eli juurikin käyttämään.

Se ei silti poissulje sitä että sanavarasto pitää opetella (myös englanninkieliset opettelevat sen ihan mm sanakokeilla), peruskileioppi on opeteltava, verbien taivutukset, prepositiot jne on opeteltava.

Muuten pääsee rallienglantitasolle ja siinä se.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirjaton opetus ei välttämättä ole säästösyistä johtuva, vaan ihan pedagoginen ratkaisu. Moni opettaja on siirtymässä osittain tai jopa kokonaan kirjattomaan opetukseen, itse olen yksi niistä. Työkirjat varsinkin ovat ihan turhia, niiden mekaaninen täyttäminen ei opeta mitään.

Kannattaa muistaa, että koulun tehtävä on myös valmentaa lapsia tulevaan ja vanhanaikainen oppikirjojen pänttääminen on mennyttä aikaa. Lapsi oppii parhaiten kokeilemalla, itse oivaltamalla, opettajan tehtävä on ohjata prosessia oikeaan suuntaan.

Jostain syystä vanhemmat edelleen näkevän opiskelun = luen kirjasta ja vastaan kysymyksiin / opettaja kertoo ja oppilas kuuntelee - tyyppisenä toimintana, vaikka paljon parempia (ja pysyvämpiä) oppimistuloksia saadaan aivan muilla tavoin.

Kannattaa myös muistaa, ettei oppikirjojen sisältö ole se, mitä pitää opettaa - oppikirjoja ei tarkista kukaan eikä niiden sisältö välttämättä lainkaan vastaa opetussuunnitelman sisältöjä. Opetussuunnitelma on opettajan ohjenuora, sen sisältöjen mukaan mennään.

Vanhempien olisi nyt syytä tajuta, että äidinkielen opetuksen voi hoitaa esim. kaunokirjallisuuden ja vihon avulla (ei tarvita oppikirjaa), matematiikkaa ja matemaattista ajattelua oppii paljon paremmin kokeilemalla ja monipuolisia työtapoja käyttämällä kuin paperi & kynä -menetelmällä.

Kannattaa myös hetki  miettiä, millaisessa yhteiskunnassa nämä nykyiset koululaiset aikanaan toimivat, millaisia tietoja ja taitoja he tarvitsevat.

Siitä olen samaa mieltä, että digiloikkaan mennään liian innolla miettimättä asiaa kunnolla.

Jos ei ole kirjoja, pitää silti olla jonkinlainen muu opetussuunnitelma, näkemys ja lapsille oppimateriaali.

Ei voi vaan puuhastella.

Ja opettajilla pitää olla koulutus siihen ilmiöpettamiseen. Käytännössä suurin osa ei bielä toukokuussa ollut saanut sitä lainkaan.

Kielissä suurin osa oppimista on muuten sitä pänttäämistä. Ulkoa opettelua ja perslihaksia. Ja ne kielten trhtäväkirjat on suunniteltu niin että erilaisia tehtäviä on monipuolisesti. Aika paljon saat nähdä tuntisuunnitelmaan vaivaa että saat pakerrettua itse saman joka tunnille.

T. Äiti ja kielten ope

suurin osa ulkoa opettelua ja perslihaksia? Sori, säälin oppilaitasi. Kannattaisi päivittää ne omat tiedot vieraiden kielten didaktiikasta.

terveisin toinen kielten ope

Täällä myös kielten ope. Totta on, että monia asioita voi harjoitella toiminnallisesti: pelein, leikein, näyttelemällä jne. Mutta kyllä ne kirjat ja kirjan tehtävät on suunniteltu siihen, että tulee tutuksi myös vieraan kielen lukeminen ja kirjoittaminen. Se kun ei onnistu vaan törkkäämällä joku vieraskielinen kirja käteen. Useat asiat opetellaan ulkoa: verbien taivutus, persoonapronominit jne. Se vaatii myös istumalihaksia. Miten voit tehdä keskusteluharjoituksia tai leikkiä kielellä, jos sinulla ei ole sanavarastoa?

Juuri toi on aivan väärä tapa opiskella kieliä.

Verbien taivutukset ja persoonapronominit eivät kuulu peruskoulun kielten opetukseen.

Kieliä ei kunnolla opi tuollaisella sanojen vääntämisellä. Harva on esim. englantiakaan oppinut tuollaisella vääntämisellä vaan oppinut sen elävästä kielestä

Kieliä opiskellaan koko lailla samoin kuin soittamaan. Musikaalisuus auttaa mutta vain helvetinmoinen toisto, toisto, toisto, toisto, toisto tekee mestarin.

Ei se Saara Aaltokaan tuolla X Factorissa keiku siksi että on katsonut paljon musavideoita, vaan siksi että on treenannut saatanasti 25 vuotta.

Mutta sitä toistoa ei tehdä toistamalla jotain yksittäisiä sanoja ja niiden taivutusmuotoja sen enempää kuin opettelemalla kielioppisääntöjä.

Kun edes äidinkielenään puhuvat ei osaa kielioppisääntöjä mutta kyllä ne kieltä puhuu.

Onko joku väittänyt jotain tällaista?! Paitsi ihan sinä itse.

T äiti ja ope

Huomenna alkaa Tempaus2016, teekkarien järjestämä tapahtuma peruskoulutuksen puolesta. Toivottavasti pääsemme otsikoihin ja saamme huomiota myös päättäjien taholta, tempauksen taustalla nimenomaan ajatus, että peruskoulutuksesta ei saa enää leikata ja juurikin esim nuo kirjat pitäisi olla ehdottomasti kaikkien saatavilla ilman kustannuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko ihan mahdottomuus että opettaja kokoaa itse aihekokonaisuudet? Esim. vanhojen oppikirjojen pohjalta, vai onko ne viety kesän aikana noitaroviolle? Eikö opettajalle ole kertynyt vuosien mittaan tietoa ja taitoa hallita omaa opetusalaansa? Onko esim. biologian sisällöt jotenkin muuttuneet digiajan myötä? 

Vai onko tässä nyt yksinkertaisesti kyse siitä että opettaja joutuukin tekemään itse ja kapinoi hiljaa italialaisittain sitä vastaan. 

On se mahdollista, että opettaja kerää ITSELLEEN matskut vanhoista kirjoista, mutta oppilaille ei voi kopioida tekstejä eikä tehtäviä. Joten mistä teksteistä ne oppilaat sitten opiskelee? Kaikki tehtävät ja opiskeltavat asiat kirjoitetaan vihkoon jo nyt ja se on joillekin oppilaille todella tuskaa.

Aika hukkaan on mennyt koulutus jos opettaja ei osaa koota monistetta, siis tehdä itse alueen aiheesta. Kokoaa sen sitten vanhoista kirjoista, muistiinpanoista tai netistä niin miten voi olla liian vaikeaa? Vai meinaatko että tieto siitä että koira on nisäkäs ei ole tietoa jonka saa kopioida? jakaa sen kopion jokaiselle opiskelijalle. Tai heijasta taululle mistä oppilaat sen kopiovat. Toki ymmärrän edelleen että tuossa voi olla liikaa vaivaa. Aika joku on jollekin oppilaalle tuskaa.

Jos joudun luokaopettajana itse kasaamaan materiaalin joka viikko 25 tunnille vain sen takia, että ei ole varaa ostaa materiaaleja, on se todellakin liikaa vaadittu. Jos jokaiselle ympäristöopin, uskonnon, yhteiskuntaopin, matematiikan, jne tunnille joutuu etsimään tiedon, väsäämään siitä pedagogisesti hyvän materiaalin ja monistamaan sen, vie se kyllä kohtuuttomasti aikaa. Ja sama uudelleen joka tunniksi joka viikko. Tämä vain siksi, että kuvitellaan ipadin ja ilmaisten appien olevan joku digitalisaation ja Suomen koululaitoksen pelastus.

Vierailija kirjoitti:

Muutama esimerkki etelä-suomen ala-asteelta...biologian kirjat yli 10v vanhoja. Matematiikan kirjat myös useita vuosia vanhoja. Joissakin vastaukset näkyvillä, sivuja puuttuu. Äidinkielen tehtäväkirjoja vitosluokkalaisilleni en saanut tilata. Uskonnonkirjoja on ollut 25kpl kolmelle rinnakkaisluokalle. Digiloikka kun saapui, niin saimme padeja.. 12kpl 400 oppilaan kouluun:)) Jos jotain tarvitsen, niin se on mennyt niin vaikeaksi, että olen huomannut, että ite se omista rahoista pitää ostaa. Kun menee pyytämään jotain edes pientä juttua luokalleen, niin tulee fiilis, että itselleni tätä pyydän.

Kymmenen vuotta sitten kävimme opettajien kanssa kevätretkellä työpäivän jälkeen. Eipä ole ollut retkeä aikoihin. Pikkujouluissa saatiin joskus tilata ruoka (ei juomia) työnantajan piikkiin. Muutamana viime vuonna on vietetty pikkujoulua illalla koulussa. Ruokana kouluruokalasta foliolaatikossa tilattua kouluruokaa. Tänä vuonna ilmeisesti emme ole koululla mutta pikkujouluihin pyydetään 10€ osallistumismaksu. Ehkä tästä kaikesta vois päätellä että rahat on loppu.

Miksi veronmaksajien pitäisi maksaa opettajien etuoikeutetun ja ylipalkatun kermaperseammattikunnan pikkujoulutkin? Röyhkeää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään englannin kieleen törmää niin paljon, että todella iso osa on opittu muualta kuin koulusta. Jonkun mielestä se on ehkä hyvä asia, että kieltä ei opetella pänttäämällä, mutta minun mielestäni sitä pitäisi päntätäkin, jos halutaan opetella korrektia kieltä. Siitä saa paljon sanavarastoa ja kielikorva kehittyy, kun oppii muilla tavoin, mutta silloin ei aina erota esim. mikä on puhekieltä, ellei sitä opettele. Harva murrosikäinen tulee ajatelleeksi, että siellä konservatiivisessa korporaatiomaailmassa ei sitten lähetetä sähköposteja, joiden otsikko on waddup, vaikka joku britti niin kirjoitti chatissa ja kyllä natiivi nyt tietää, miten omaa kieltä puhutaan ja kirjoitetaan.

Se pänttääminen tuhoaa kielen. Kieltä pitää uskaltaa puhua ja krjoittaa.

Juuri tuollainen järjetön oikeinkirjoituksen ja lausumisen tarkkailu tuhoaa oppimisen. Suomalaisilla on se tilanne että engglantia ymmärrettään hyvin mutta sitä ei puhuta eikä kirjoiteta.

Paljolti juuri sen takia kun koulussa on tuhottu kaikki motivaatio siihen. Kun puhut väärin niin joku mulkku opettaja tulee lässyttämään väärinpuhumisesta tai kirjoittamisesta. Joten sitä ei sitten enää tehdä.

Naurettavaa on se että koulussa vaaditaan englannin kieltä opiskelevilta parempaa oikeinkirjoitusta kuin mitä sitä äidinkieltä puhuvilta.

Moni ei osaa edes suomenkielestä kaiken maailman kielioppisääntöjä mitä vaaditaan kun opetellaan englantia koulussa.

Nykyään kylläkin kieltä opetetaan viestinnällisesti eli juurikin käyttämään.

Se ei silti poissulje sitä että sanavarasto pitää opetella (myös englanninkieliset opettelevat sen ihan mm sanakokeilla), peruskileioppi on opeteltava, verbien taivutukset, prepositiot jne on opeteltava.

Muuten pääsee rallienglantitasolle ja siinä se.

Suomalaisten kielten osaaminen on äärettömän huonoa. Kun se ei ole hyvää muissakaan maissa.

Moni yliopiston käynytkään ei osaa puhua kieltä niin että voisi edes ostoksista selvitä.

Joten ei toi sinun tyylisi tehoa.

Kieltä voi oppia vain jos saa puhua ihmisen kanssa joka puhuu sujuvasti kieltä. Ei niin että kaksi oppilasta puhuu keskenään.

Englantia tässä maassa osataan jonkun verran mutta sen takia kun ihmiset oppii sen muualla. Ruotsin kieli jota opetetaan koko peruskoulun on niin surkealla tasolla tässä maassa että en todellakaan sanoisi sitä edes kielten opiskelemiseksi.

Kielen oppii tehokkaimmin niin kuin kieli normaalistikkin opitaan.

Väitän että suurin osa suomalaisista ei edes tiedä mitä prepositio tarkoittaa. Kuitenkin suomalaiset osaa suomea aika hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutama esimerkki etelä-suomen ala-asteelta...biologian kirjat yli 10v vanhoja. Matematiikan kirjat myös useita vuosia vanhoja. Joissakin vastaukset näkyvillä, sivuja puuttuu. Äidinkielen tehtäväkirjoja vitosluokkalaisilleni en saanut tilata. Uskonnonkirjoja on ollut 25kpl kolmelle rinnakkaisluokalle. Digiloikka kun saapui, niin saimme padeja.. 12kpl 400 oppilaan kouluun:)) Jos jotain tarvitsen, niin se on mennyt niin vaikeaksi, että olen huomannut, että ite se omista rahoista pitää ostaa. Kun menee pyytämään jotain edes pientä juttua luokalleen, niin tulee fiilis, että itselleni tätä pyydän.

Kymmenen vuotta sitten kävimme opettajien kanssa kevätretkellä työpäivän jälkeen. Eipä ole ollut retkeä aikoihin. Pikkujouluissa saatiin joskus tilata ruoka (ei juomia) työnantajan piikkiin. Muutamana viime vuonna on vietetty pikkujoulua illalla koulussa. Ruokana kouluruokalasta foliolaatikossa tilattua kouluruokaa. Tänä vuonna ilmeisesti emme ole koululla mutta pikkujouluihin pyydetään 10€ osallistumismaksu. Ehkä tästä kaikesta vois päätellä että rahat on loppu.

Miksi veronmaksajien pitäisi maksaa opettajien etuoikeutetun ja ylipalkatun kermaperseammattikunnan pikkujoulutkin? Röyhkeää.

Veronmaksajien ei pidä maksaa mitään pikkujouluja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis mihin niitä kirjoja tarvitaan? Kyllähän opetusmateriaalia on olemassa ihan riippumatta mistään kirjoista ja tableteista. Netissä on kaikki maailman tieto, vaikka kuinka olisi päässyt unohtumaan omat opiskelut tai olisi jokin päävamma estämässä minkä tahansa alan kirjallisuuden käyttämistä.

Millä sä sitä nettiä selaat, jos koululla ei ole tietokoneita ja tabletteja? Onko sulla tukiasema päässäsi kenties?

Mihin se opettajan tietokone on hävinnyt? Tai koulun netti

Luitko: koululla ei ole tietokoneita, tulossa vasta keväällä. Ehkä. Ellei tule lisäsäästöjä. - Tai onhan niillä varmaan pari. Parisataa oppilasta/tietokone. Tajuatko kuinka hyvä yhtälö.

Päätä jo tarkoitatko ettei opettajalla vai oppilailla ole tietokoneita

Ihan jokaisella opettajalla kyllä on. Ihan kuten on ollut jo vuosia

Ihan kuten jokaisella opettajalla on opetusmateriaalia. Sekä uutta että vuosien aikana kertynyttä

Entä jos kyseessä on uusi opettaja? Voin kuvitella, että materiaalia ja monisteita löytyykin, jos on opettanut vaikka 10 vuotta. Mutta uusilla, muutaman vuoden opettaneilla näin ei ehkä ole. Jos kirjoja ei ole niin materiaali pitää tehdä itse tai hankkia muualta. Millä ajalla opettaja sen tekee? Toki tuntien suunnitteluun on varattu aikaa, mutta kun kaikki materiaali pitää tehdä itse ei taida opettajan työaika riittää.

Opettajalla on aivan varmasti materiaalia vaikka kuinka. Ja saattaa olla myös uudenlaisia ajatuksia oppimisen ohjaamisesta.

Tämä on kumma keskustelu. Muutama liioittelee, jotain tarkoitusta varten.

Syynä varmaan oma kirjauskovainen oppimiskäsitys

Ai opettajalla on ihan varmasti materiaalia vaikka kuinka? Itse valmistuin vähän aikaa sitten opettajaksi, mutten missään saanut mitään materiaalia oppilaille. Jos opettajan materiaaleista puhuit, niin sitä ehkä on jonkin verran. Itselle on "materiaalia" ja tuntien suunnitteluun uusia ajatuksia, mutta ei oppilaille. Jos koulussa ei olisi oppikirjoja, niin aikalailla nollasta joutuisin tekemään kaikki materiaalit itse.

Tosin säästösyistä ei nykyään edes monissa paikoissa saisi jakaa koko luokalle harva se tunti tehtävämonisteita (vaikka kirjojakaan ei ole), joten turha kai sitä materiaalia on sitten edes tehdä... Kunhan kirjoitetaan tehtävät taululle tai tehdään jotain toiminnallista ja toivotaan, että kaikki oppivat. Muistiinpanojen teettäminen toimii hyville oppilaille ja toiminnallisuus monesti aktiivisille oppilaille... Entäpä ne, jotka eivät kirjoita muistiinpanoja, ellet ole koko ajan vieressä vahtaamassa tai ne, jotka ahdistuvat, kun pitää koko ajan osallistua johonkin aktiiviseen puuhailuun.

Itselleni ainakin asiat jäivät monesti parhaiten mieleen lukemalla (esim. historia) tai tehtäviä tekemällä (matikassa laskurutiini). Jos kirjoja ja tehtävämonisteita ei olisi ollut, en tiedä, kuinka hyvin olisin oppinut ja muistanut asioita. Voihan se toki olla, että olisin nykyään supermatemaatikko, jos olisin saanut olla kirjattomassa, pulpetittomassa ja luokattomassa koulussa, sitähän en voi varmaksi tietää, mutta voin vain yrittää arvella, miten se olisi vaikuttanut elämääni...

Ihan uusi opettaja ja noin vähän tietoa ihmisen oppimisesta?

Tai edes siitä mikä on tärkeää

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis mihin niitä kirjoja tarvitaan? Kyllähän opetusmateriaalia on olemassa ihan riippumatta mistään kirjoista ja tableteista. Netissä on kaikki maailman tieto, vaikka kuinka olisi päässyt unohtumaan omat opiskelut tai olisi jokin päävamma estämässä minkä tahansa alan kirjallisuuden käyttämistä.

Ei tieto voi olla siellä täällä sirpaleina, etenkään lapsilla jotka vasta yrittävät oppia hahmottamaan ja muistamaan asioita. Kirjassa ne on selkeästi koostettuna ja aiempaan voi aina palata, ehjä kokonaisuus siis. Siihen kirjoja tarvitaan.

No sitten opettaja opettaa ja lapset krjoittaa muistiin. Ei se niin vaikeata ole. Noin meilläkin tehtiin.

Kyllä siinä ehtii useita A4 saada täyteen per päivä kun kirjoittaa ahkerasti.

Ei tässä olekaan kyse siitä etteivätkö kympin tytöt pärjäisi.

Kai nyt tyhminkin osaa kirjoittaa

Usko tai älä, ei osaa. Tosin kun ongelma on asenteessa/keskittymisessä niin harvemmin siinä materiaalit auttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään englannin kieleen törmää niin paljon, että todella iso osa on opittu muualta kuin koulusta. Jonkun mielestä se on ehkä hyvä asia, että kieltä ei opetella pänttäämällä, mutta minun mielestäni sitä pitäisi päntätäkin, jos halutaan opetella korrektia kieltä. Siitä saa paljon sanavarastoa ja kielikorva kehittyy, kun oppii muilla tavoin, mutta silloin ei aina erota esim. mikä on puhekieltä, ellei sitä opettele. Harva murrosikäinen tulee ajatelleeksi, että siellä konservatiivisessa korporaatiomaailmassa ei sitten lähetetä sähköposteja, joiden otsikko on waddup, vaikka joku britti niin kirjoitti chatissa ja kyllä natiivi nyt tietää, miten omaa kieltä puhutaan ja kirjoitetaan.

Se pänttääminen tuhoaa kielen. Kieltä pitää uskaltaa puhua ja krjoittaa.

Juuri tuollainen järjetön oikeinkirjoituksen ja lausumisen tarkkailu tuhoaa oppimisen. Suomalaisilla on se tilanne että engglantia ymmärrettään hyvin mutta sitä ei puhuta eikä kirjoiteta.

Paljolti juuri sen takia kun koulussa on tuhottu kaikki motivaatio siihen. Kun puhut väärin niin joku mulkku opettaja tulee lässyttämään väärinpuhumisesta tai kirjoittamisesta. Joten sitä ei sitten enää tehdä.

Naurettavaa on se että koulussa vaaditaan englannin kieltä opiskelevilta parempaa oikeinkirjoitusta kuin mitä sitä äidinkieltä puhuvilta.

Moni ei osaa edes suomenkielestä kaiken maailman kielioppisääntöjä mitä vaaditaan kun opetellaan englantia koulussa.

Nykyään kylläkin kieltä opetetaan viestinnällisesti eli juurikin käyttämään.

Se ei silti poissulje sitä että sanavarasto pitää opetella (myös englanninkieliset opettelevat sen ihan mm sanakokeilla), peruskileioppi on opeteltava, verbien taivutukset, prepositiot jne on opeteltava.

Muuten pääsee rallienglantitasolle ja siinä se.

Suomalaisten kielten osaaminen on äärettömän huonoa. Kun se ei ole hyvää muissakaan maissa.

Moni yliopiston käynytkään ei osaa puhua kieltä niin että voisi edes ostoksista selvitä.

Joten ei toi sinun tyylisi tehoa.

Kieltä voi oppia vain jos saa puhua ihmisen kanssa joka puhuu sujuvasti kieltä. Ei niin että kaksi oppilasta puhuu keskenään.

Englantia tässä maassa osataan jonkun verran mutta sen takia kun ihmiset oppii sen muualla. Ruotsin kieli jota opetetaan koko peruskoulun on niin surkealla tasolla tässä maassa että en todellakaan sanoisi sitä edes kielten opiskelemiseksi.

Kielen oppii tehokkaimmin niin kuin kieli normaalistikkin opitaan.

Väitän että suurin osa suomalaisista ei edes tiedä mitä prepositio tarkoittaa. Kuitenkin suomalaiset osaa suomea aika hyvin.

Huoh. Niin. Kun suomen kielessä asiat ilmaistaankin päätteillä. Vrt ON the table ja pöydäLLÄ.

Sinun täytyy nyt kertoa tämä jalo tietämyksesi yliopistoille, jotta osataan kehittää opetustapa, jolla esim sinä osaat kirjoittaa oikein esim sanan normaalistiKin ilman että rasitut millään kielioppiasialla.

(Ja ihan tiedoksi vaan että se viestinnällinen opettaminen on kyllä juuri sitä että oppilat pannaan puhumaan ja tuottamaan mahdollisimman paljon.)

En ymmärrä tätä pakomaista tarvetta digitalisoida ja myllätä suomalainen peruskoulu, joka on toiminut niin hyvin aiemmin. Koulu on koulu, ei mikään elämyslaitos.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään englannin kieleen törmää niin paljon, että todella iso osa on opittu muualta kuin koulusta. Jonkun mielestä se on ehkä hyvä asia, että kieltä ei opetella pänttäämällä, mutta minun mielestäni sitä pitäisi päntätäkin, jos halutaan opetella korrektia kieltä. Siitä saa paljon sanavarastoa ja kielikorva kehittyy, kun oppii muilla tavoin, mutta silloin ei aina erota esim. mikä on puhekieltä, ellei sitä opettele. Harva murrosikäinen tulee ajatelleeksi, että siellä konservatiivisessa korporaatiomaailmassa ei sitten lähetetä sähköposteja, joiden otsikko on waddup, vaikka joku britti niin kirjoitti chatissa ja kyllä natiivi nyt tietää, miten omaa kieltä puhutaan ja kirjoitetaan.

Se pänttääminen tuhoaa kielen. Kieltä pitää uskaltaa puhua ja krjoittaa.

Juuri tuollainen järjetön oikeinkirjoituksen ja lausumisen tarkkailu tuhoaa oppimisen. Suomalaisilla on se tilanne että engglantia ymmärrettään hyvin mutta sitä ei puhuta eikä kirjoiteta.

Paljolti juuri sen takia kun koulussa on tuhottu kaikki motivaatio siihen. Kun puhut väärin niin joku mulkku opettaja tulee lässyttämään väärinpuhumisesta tai kirjoittamisesta. Joten sitä ei sitten enää tehdä.

Naurettavaa on se että koulussa vaaditaan englannin kieltä opiskelevilta parempaa oikeinkirjoitusta kuin mitä sitä äidinkieltä puhuvilta.

Moni ei osaa edes suomenkielestä kaiken maailman kielioppisääntöjä mitä vaaditaan kun opetellaan englantia koulussa.

Nykyään kylläkin kieltä opetetaan viestinnällisesti eli juurikin käyttämään.

Se ei silti poissulje sitä että sanavarasto pitää opetella (myös englanninkieliset opettelevat sen ihan mm sanakokeilla), peruskileioppi on opeteltava, verbien taivutukset, prepositiot jne on opeteltava.

Muuten pääsee rallienglantitasolle ja siinä se.

Suomalaisten kielten osaaminen on äärettömän huonoa. Kun se ei ole hyvää muissakaan maissa.

Moni yliopiston käynytkään ei osaa puhua kieltä niin että voisi edes ostoksista selvitä.

Joten ei toi sinun tyylisi tehoa.

Kieltä voi oppia vain jos saa puhua ihmisen kanssa joka puhuu sujuvasti kieltä. Ei niin että kaksi oppilasta puhuu keskenään.

Englantia tässä maassa osataan jonkun verran mutta sen takia kun ihmiset oppii sen muualla. Ruotsin kieli jota opetetaan koko peruskoulun on niin surkealla tasolla tässä maassa että en todellakaan sanoisi sitä edes kielten opiskelemiseksi.

Kielen oppii tehokkaimmin niin kuin kieli normaalistikkin opitaan.

Väitän että suurin osa suomalaisista ei edes tiedä mitä prepositio tarkoittaa. Kuitenkin suomalaiset osaa suomea aika hyvin.

Jos kielen oppiminen on noin täydellisen yksinkertaista kuin kuvaat niin miten on mahdollista, että on paljon maahanmuuttajia, jotka ei opi koskaan kieltä? Tiedän useamman ruotsinsuomalaisen ja amerikansuomalaisen, jotka ei vuosikymmeniin oppineet edes sitä kaupassa asiointia. Suomessa on maahanmuuttajanuoria, jotka ei koskaan opi suomea kunnolla, vaikka käyvät koulun suomeksi. Osa osaa elää arkea suomeksi, mutta suomeksi opiskeleminen ei suju.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä tämä jo kolmasluokkalaisella, ei mitään äidinkielenkirjoja edes! Olen päättänyt hankkia kotiin ja opettaa lisää kotona. Suututtaa kyllä jumalattomasti etenkin kun aina vingutaan että koulun tehtävä ei ole huolehtia vanhemmille kuuluvista asioista kuten kasvatus ymv. Onko sitten kodin tehtävä huolehtia opetuksesta?!? Mun lasta kun ei koulun tarvitse kasvattaa eli minä kasvatan JA opetan?! Mun lapsi on fiksu mutta kielioppi ja lukeminen ole sillekään sisäsyntyistä. Suututtaa ja pelottaa miten pärjää jatkossa.

Mene ostamaan ne kirjat ITSE. Ei yhteiskunnan niitä pidä ostaa.

Kun nimenomaan pitää. Peruskoulu on ihan lainsäädännössä määrätty maksuttomaksi.

Juuri sen takia tämä yhteiskunta onkin veloissa.

Todellakaan valtio ei ole veloissa maksuttoman peruskoulun takia. Kyllä velkoihin on syynä kaikki valtavat vastikkeettomat tulonsiirtot. Niistä maksettaisiin joka muksulle tehtäväkirjat moneen kertaan.

Tämä opetustyyli olisi minun painajaiseni. Minulla on valokuvamuisti - aivan hillittömän hyvä onkin. "Valokuvaan" kirjat ja muistan asiat siitä, missä kohtaa sivua ne ovat ja sivuilla olevien avainsanojen ja kuvien avulla. Pystyn opettelemaan helposti satoja tai tuhansia sivuja materiaaleja (on testattu) ja tällä tyylillä olen tehnyt itselleni kaksi yliopistotutkintoa. En ole ikinä reputtanut mitään, koska se ei ole mahdollista, jos olen pitänyt oppimateriaalia käsissäni. Nykyään en pääsisi sitten edes peruskoulusta läpi, koska oppimistapani olisi ilmeisesti käyttökelvoton.

On aika hyvin tunnettua tietoa, että ihmisillä on erilaisia oppimistyylejä. Toiset oppii kuuntelemalla, toiset kirjoittamalla muistiinpanoja, toiset tekemällä ja joillain meistä on sitten visuaalinen muisti. Miksi tämä ymmärrys nyt on hylätty? Kaikkien pitää nyt olla ryhmätöillä ja nettiä pläräämällä oppivia? Itse en pidä ryhmätöistä lainkaan ja nyt yläasteen aloittaneella lapsellani kaikki oppiminen tuntuu nyt perustuvan siihen - ryhmätöitä on joka ikisessä aineessa.