Tietääkö mammat, että opettajat ovat ilman kaikkia opetusmateriaaleja, ei kirjoja ja tietokoneita Helsingin yläasteilla?
Että opetusmateriaaleja ei ole ollenkaan saatvilla tällä hetkellä? Niilläreaaliaineissa lähinnä satuillaan, koska niitä kirjoja ei ole ja tabletit ovat myöhässä. Näin lapseni koulussa. Lukiossa tulee olemaan vaikeaa kun ei ole pohjaa.
Kommentit (235)
Ei opettaminen vaadi kirjoja. Opettaja voi tehdä oppimateriaalin itse. Näin minä joudun toimimaan, koska opetan ainetta, jossa ei ole oppikirjoja. Opettajalla - etenkin aineenopella - on oman aineensa tuntemus hallussa ja opetusmenetelmiä on muitakin kuin oppikirjoista lukeminen jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjaton opetus ei välttämättä ole säästösyistä johtuva, vaan ihan pedagoginen ratkaisu. Moni opettaja on siirtymässä osittain tai jopa kokonaan kirjattomaan opetukseen, itse olen yksi niistä. Työkirjat varsinkin ovat ihan turhia, niiden mekaaninen täyttäminen ei opeta mitään.
Kannattaa muistaa, että koulun tehtävä on myös valmentaa lapsia tulevaan ja vanhanaikainen oppikirjojen pänttääminen on mennyttä aikaa. Lapsi oppii parhaiten kokeilemalla, itse oivaltamalla, opettajan tehtävä on ohjata prosessia oikeaan suuntaan.
Jostain syystä vanhemmat edelleen näkevän opiskelun = luen kirjasta ja vastaan kysymyksiin / opettaja kertoo ja oppilas kuuntelee - tyyppisenä toimintana, vaikka paljon parempia (ja pysyvämpiä) oppimistuloksia saadaan aivan muilla tavoin.
Kannattaa myös muistaa, ettei oppikirjojen sisältö ole se, mitä pitää opettaa - oppikirjoja ei tarkista kukaan eikä niiden sisältö välttämättä lainkaan vastaa opetussuunnitelman sisältöjä. Opetussuunnitelma on opettajan ohjenuora, sen sisältöjen mukaan mennään.
Vanhempien olisi nyt syytä tajuta, että äidinkielen opetuksen voi hoitaa esim. kaunokirjallisuuden ja vihon avulla (ei tarvita oppikirjaa), matematiikkaa ja matemaattista ajattelua oppii paljon paremmin kokeilemalla ja monipuolisia työtapoja käyttämällä kuin paperi & kynä -menetelmällä.
Kannattaa myös hetki miettiä, millaisessa yhteiskunnassa nämä nykyiset koululaiset aikanaan toimivat, millaisia tietoja ja taitoja he tarvitsevat.
Siitä olen samaa mieltä, että digiloikkaan mennään liian innolla miettimättä asiaa kunnolla.
Jos ei ole kirjoja, pitää silti olla jonkinlainen muu opetussuunnitelma, näkemys ja lapsille oppimateriaali.
Ei voi vaan puuhastella.
Ja opettajilla pitää olla koulutus siihen ilmiöpettamiseen. Käytännössä suurin osa ei bielä toukokuussa ollut saanut sitä lainkaan.
Kielissä suurin osa oppimista on muuten sitä pänttäämistä. Ulkoa opettelua ja perslihaksia. Ja ne kielten trhtäväkirjat on suunniteltu niin että erilaisia tehtäviä on monipuolisesti. Aika paljon saat nähdä tuntisuunnitelmaan vaivaa että saat pakerrettua itse saman joka tunnille.
T. Äiti ja kielten ope
Olenkin aina ollut sitä mieltä, että kielten opettaminen on äkyttömän helppoa hommaa, kun on niin selkeät valmiit oppimateriaalit olemassa. Monen muun aineen opettamisessa tieto muuttuu koko ajan ja opettaja joutuu päivittämään oppimateriaaleja ja opetusmenetelmiä jatkuvasti. Olet siis päässyt helpolla! Palkka on kuitenkin sama, kuin monella työläämmin opetettavan aineen opella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjaton opetus ei välttämättä ole säästösyistä johtuva, vaan ihan pedagoginen ratkaisu. Moni opettaja on siirtymässä osittain tai jopa kokonaan kirjattomaan opetukseen, itse olen yksi niistä. Työkirjat varsinkin ovat ihan turhia, niiden mekaaninen täyttäminen ei opeta mitään.
Kannattaa muistaa, että koulun tehtävä on myös valmentaa lapsia tulevaan ja vanhanaikainen oppikirjojen pänttääminen on mennyttä aikaa. Lapsi oppii parhaiten kokeilemalla, itse oivaltamalla, opettajan tehtävä on ohjata prosessia oikeaan suuntaan.
Jostain syystä vanhemmat edelleen näkevän opiskelun = luen kirjasta ja vastaan kysymyksiin / opettaja kertoo ja oppilas kuuntelee - tyyppisenä toimintana, vaikka paljon parempia (ja pysyvämpiä) oppimistuloksia saadaan aivan muilla tavoin.
Kannattaa myös muistaa, ettei oppikirjojen sisältö ole se, mitä pitää opettaa - oppikirjoja ei tarkista kukaan eikä niiden sisältö välttämättä lainkaan vastaa opetussuunnitelman sisältöjä. Opetussuunnitelma on opettajan ohjenuora, sen sisältöjen mukaan mennään.
Vanhempien olisi nyt syytä tajuta, että äidinkielen opetuksen voi hoitaa esim. kaunokirjallisuuden ja vihon avulla (ei tarvita oppikirjaa), matematiikkaa ja matemaattista ajattelua oppii paljon paremmin kokeilemalla ja monipuolisia työtapoja käyttämällä kuin paperi & kynä -menetelmällä.
Kannattaa myös hetki miettiä, millaisessa yhteiskunnassa nämä nykyiset koululaiset aikanaan toimivat, millaisia tietoja ja taitoja he tarvitsevat.
Siitä olen samaa mieltä, että digiloikkaan mennään liian innolla miettimättä asiaa kunnolla.
Jos ei ole kirjoja, pitää silti olla jonkinlainen muu opetussuunnitelma, näkemys ja lapsille oppimateriaali.
Ei voi vaan puuhastella.
Ja opettajilla pitää olla koulutus siihen ilmiöpettamiseen. Käytännössä suurin osa ei bielä toukokuussa ollut saanut sitä lainkaan.
Kielissä suurin osa oppimista on muuten sitä pänttäämistä. Ulkoa opettelua ja perslihaksia. Ja ne kielten trhtäväkirjat on suunniteltu niin että erilaisia tehtäviä on monipuolisesti. Aika paljon saat nähdä tuntisuunnitelmaan vaivaa että saat pakerrettua itse saman joka tunnille.
T. Äiti ja kielten ope
Olenkin aina ollut sitä mieltä, että kielten opettaminen on äkyttömän helppoa hommaa, kun on niin selkeät valmiit oppimateriaalit olemassa. Monen muun aineen opettamisessa tieto muuttuu koko ajan ja opettaja joutuu päivittämään oppimateriaaleja ja opetusmenetelmiä jatkuvasti. Olet siis päässyt helpolla! Palkka on kuitenkin sama, kuin monella työläämmin opetettavan aineen opella.
Varmaankin vitsi. Sekä kielten opettajaksi opiskeleminen että kuelten opettajan työ on paljon työläämpää kuin muiden aineiden. Opetusharjoittelussakin kielten tunteihin joutui tekemään noin 8 kertaa enemmän töitä kuin muihin. Minulla on myös historian open pätevyys. Ja kielihän muuttuu koko ajan, Jeesuksen elämänkaari tai Ranskan vallankumous menee edelleen aina samalla kaavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mihin niitä kirjoja tarvitaan? Kyllähän opetusmateriaalia on olemassa ihan riippumatta mistään kirjoista ja tableteista. Netissä on kaikki maailman tieto, vaikka kuinka olisi päässyt unohtumaan omat opiskelut tai olisi jokin päävamma estämässä minkä tahansa alan kirjallisuuden käyttämistä.
Millä sä sitä nettiä selaat, jos koululla ei ole tietokoneita ja tabletteja? Onko sulla tukiasema päässäsi kenties?
Mihin se opettajan tietokone on hävinnyt? Tai koulun netti
Luitko: koululla ei ole tietokoneita, tulossa vasta keväällä. Ehkä. Ellei tule lisäsäästöjä. - Tai onhan niillä varmaan pari. Parisataa oppilasta/tietokone. Tajuatko kuinka hyvä yhtälö.
Päätä jo tarkoitatko ettei opettajalla vai oppilailla ole tietokoneita
Ihan jokaisella opettajalla kyllä on. Ihan kuten on ollut jo vuosia
Ihan kuten jokaisella opettajalla on opetusmateriaalia. Sekä uutta että vuosien aikana kertynyttäNiin. Eli opettaja laittaa jonotuslistan koneelleen ja sitä yhtä kirjaa varten, joka hänellä itsellään on. Tosin sekin kirja on vanha. Tunnissa 20 oppilaan luokalla oppilas saa lukea 2min 10s sitä opettajan vanhaa kirjaa ja etsiä sen saman 2 min 10s tietoa opettajan tietokoneelta. Että joo, hyvin ovat asiat.
Ei nämä pölvästit usko tai tajua vaikka rautalangasta vääntäisi. No, se on turha ihmetellä sitten vuosikymmenen päästä että mitä ihmettä on tapahtunut...
Mitä ihmettä tulee tapahtumaan?
Äo 70? Niin, mietipä sitä...vink vink, jatko-opintoihin lähes kykenemättömien kasvava joukko esim. Ei ole jo ollut nyt esillä...? Pahenee vaan tällä menolla...mun lapsi ei tulisi oppimaan kunnollista luku- ja kirjoitustaitoa ellen opettaisi kotona lisää...kaikilla luokkakavereilla ei näin ole ja itsekin olen epävarma tästä omasta opettajan roolista.
Sinusta tuntuu että näin on. Mitään muuta todistetta asiasta ei oleVoin vakuuttaa että lapset kyllä oppii ja pärjää jatko-opinnoissa. Paremminkin kuin nykyäänMaailma muuttuu ja onneksi näin on
Meillä on vankat PISA todisteet että suomalainen systeemi on ollut hyvä. Näillä loikkijoilla ei ole mitään tietoa siitä mitä nykyisen järjestelmän totaalisesta romuttamisesta seuraa. Ruotsalainen opetusministeri sanoi, että suomen uudessa opetussunnitelmassa näytetään kopioivat Ruotsin 20v takaista opsia, joka on todettu epäonnistuneeksi tulosten perusteella.
PISA on huono mittari. Saadaan suhteellisen ok tasapäinen massa, mutta huippuälykkäisiin ja ahkeriin ei panosteta. Mieluummin jonkin verran huippuhyviä, paljon ok tasoisia ja jonkin verran ripulisakkia kuin todella paljon ok tasoisia ilman ääripäitä
Nimenomaan mitään "ripulisakkia" (kuten sinä heitä haluat kutsua) ei kannata jättää vaan niihin pitää panostaa. Varhainen syrjäytyminen tulee yhteiskunnalle monella tavoin todella kalliiksi!
Kalliimmaksi tulee, jos älykkäät nuoret eivät pääse kehittymään täyteen potentiaaliinsa. Ei ole niin paljoa väliä onko ripulisakki talkkareina vai laitoksessa, mutta huipputeknologian asiantuntijoiden puute ei nosta Suomea suosta
Miksi oletat, että älykkäät nuoret eivät pääse kehittymään ilman yhteiskunnan tukea, mutta se "ripulisakki" kyllä pärjää hyvin omillaan? Eikö ne älykkäät nimenomaan ole niitä, jotka löytävät ratkaisut omiin ongelmiinsa?
Älykkäät kyllä löytävät ratkaisun. Ikävä kyllä se ratkaisu on ulkomaille lähteminen. Voi opiskella paremmissa kouluissa ilman häiriköiden hyysäämistä ja tasapäistämistä. Ne kyvykkäät jotka jäävät Suomeen saavat nauttia kertotaulujen opettelusta, kun taidoiltaan ja ajattelukyvyltään ovat funktioissa. Ripulisakki saa mukautettua opetusta, jos putoavat kelkasta, mutta fiksu ei pääse edistyneempien vuosiluokkien tunneille. Siinä sitten pitää mukautua ja potentiaali jää käyttämättä
Kuinka fiksu se sitten muka on jos peruskoulun oppimäärän jälkeen osaa lähteä kehittämään itseään ja käyttämään potentiaaliaan...? Kyse on tosiaan PERUStietojen ja -taitojen opiskelusta, ei mistään sen vaikeammasta. Lukiossa voi lukea laajempia oppimääriä yliopistosta puhumattakaan.
Ongelma on se kasvava kuona-aines jonka opettamiseen tarvitaan poliisi ja lastensuojelulaitos ja joka peruskoulun jälkeen ei osaa vielä edes lukea.
Ja se on se aines jonka mukaan peruskoulu nyt toimii. Muut on sitten maksavina statisteina.
No nuohan on etenkin sosteripuolen ongelmia, ei sinänsä sivistystoimen. Eli riittävä tuki ja rahoitus sieltä ym.
Ja tämä ongelmahan ei tasan ratkea sillä että ongelmaa pallotellaan taholta toiselle ja riidellään kenelle se kuuluu.
Joo ei missään nimessä vaan toivottavasti hyvässä hengessä yhdessä! Pointti oli, että sosterin pitää tulla enemmän mukaan eikä jättää liikaa koulun hoidettavaksi, sillä ongelmat lähtee sieltä puolelta.
Meidän koulussa tämä ilmiöoppiminen on vedetty niin jännälle tasolle, että kaikille oppilaille ei ole edes luokkaa yläkoulussa. Tämä laitetaan ilmiöoppimisen piikkiin eikä siihen varsinaiseen, eli tilapulaan. Aina vuorollaan joka luokalla on tunti koulun aulassa. Siellä on sohvat ja infotaulu ja paljon lattiatilaa. Oman lapsen kertoman mukaan sillä tunnilla ei ole tarkoituskaan oppia mitään, kunhan vaan hengaavat kun opettaja yrittää keksiä, että mitähän tässä nyt tehtäis kun ei oikein ole muuta kuin nämä sohvat ja tämä lattia.
Meillä nelosluokkalaisella on tällä hetkellä käytössä matikan kirja ja saksan luku- ja harjoituskirja. Saksan lukukirja on juuri tuollainen kiertävä, josta puuttuu sivuja jne, mutta sen sentään saa kotiin. Koulussa on kuulemma lisäksi ypin ja äikänkirjoja, joita käytetään tunneilla. Niitä ei ole kuitenkaan kuin yhdelle luokalle kerrallaan (kolme rinnakkaisluokkaa), joten niitä ei voi tuoda kotiin. Näitä kirjoja syksyllä haalittiin muista kouluistakin että saatiin edes tuon verran.
Tapletteja ostettiin pari vuotta sitten niin että kaksi luokkaa pystyi niitä käyttämään yhtä aikaa. Silloin vielä puhuttiin vanhempainillassa mamujen tuomista ylimääräisistä rahoista, joilla nämäkin kuulemma hankittiin. Nyt näistä laitteista on ehjänä enää puolet. Ilmeisesti Tampere ei enää mamujen takia ylimääräisiä vastikkeettomia rahoja jakele.
Isoin ongelma on mun mielestä englanti, johon ei ole mitään kirjoja käytössä (ei luku eikä harjoitus). Opettaja kirjoittaa sanoja taululle ja oppilaat kopioivat vihkoon (jos kopioivat).
Meillä on juuri tuollainen kympin tyttö, joten pärjää kyllä. (tai niin mä luulen, eihän meillä yhtään numerotodistusta ole ollut)
Asutaan Tampereella ja lapset ovat isossa (700 oppilasta) koulussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö tuossa tilanteessa opettajat voi jakaa monisteita? Joo, tiedän, kustannuskysymys, mutta jos tilanne on tuo, pitäisi kyllä budjetinkin joustaa.
Kirjoja ei ole koksa ei ole rahaa, koska kaikki rahat on laitettu digiloikkaan. Siksi ei ole monisteitakaan. Eikä kokonaista kirjaa saa oppilaille kopioida.
Siis mitä helvettiä, eikö tuota siirtymää ole ollenkaan suunniteltu ja budjetoitu? Ei kaupungin rahankäyttö voi olla tuollaista sekoilua, että hups tili tyhjä tänään, olkoon peruskoulu ilman kirjoja.
Vierailija kirjoitti:
Jätän tämän vain tähän:
http://www.hs.fi/talous/a1477618693761
"Sanoman tulos parani merkittävästi – Suomen toiminnot hyvässä vedossa"
"OPPIMATERIAALEJA TUOTTAVALLE Learningille kolmas vuosineljännes oli odotuksia parempi. Suomessa Learningia vauhdittavivat uusi opetussuunnitelma ja digitaalinen Bingel-oppimisalusta, jonka otti käyttöön heti sen julkaisun jälkeen yli tuhat koulua."
Ai ei vai?
Helsingistä puuttuu jopa ne koulutilat, koska opetusvirasto luuli että lapsiperheet muuttaa Nurmijärvelle.
Meidänkin alueella on isoja perheasuntoja, mutta virasto oli sitä mieltä, että alueella tulee asumaan vain avnhuksia. Nyt sitten ihmetellään kun täällä asuu isoissa perheasunnoissa isoja perheitä.
Vierailija kirjoitti:
Jätän tämän vain tähän:
http://www.hs.fi/talous/a1477618693761
"Sanoman tulos parani merkittävästi – Suomen toiminnot hyvässä vedossa"
"OPPIMATERIAALEJA TUOTTAVALLE Learningille kolmas vuosineljännes oli odotuksia parempi. Suomessa Learningia vauhdittavivat uusi opetussuunnitelma ja digitaalinen Bingel-oppimisalusta, jonka otti käyttöön heti sen julkaisun jälkeen yli tuhat koulua."
No tämähän on juuri nykyisen markkinavetoisen yhteiskunnan lopputulema, joka siis tuntuu olevan ideaali monen mielestä! Omistajat rikastuu lasten kustannuksella, mutta hei, taidan olla vain kateellinen, vai miten se oli...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjaton opetus ei välttämättä ole säästösyistä johtuva, vaan ihan pedagoginen ratkaisu. Moni opettaja on siirtymässä osittain tai jopa kokonaan kirjattomaan opetukseen, itse olen yksi niistä. Työkirjat varsinkin ovat ihan turhia, niiden mekaaninen täyttäminen ei opeta mitään.
Kannattaa muistaa, että koulun tehtävä on myös valmentaa lapsia tulevaan ja vanhanaikainen oppikirjojen pänttääminen on mennyttä aikaa. Lapsi oppii parhaiten kokeilemalla, itse oivaltamalla, opettajan tehtävä on ohjata prosessia oikeaan suuntaan.
Jostain syystä vanhemmat edelleen näkevän opiskelun = luen kirjasta ja vastaan kysymyksiin / opettaja kertoo ja oppilas kuuntelee - tyyppisenä toimintana, vaikka paljon parempia (ja pysyvämpiä) oppimistuloksia saadaan aivan muilla tavoin.
Kannattaa myös muistaa, ettei oppikirjojen sisältö ole se, mitä pitää opettaa - oppikirjoja ei tarkista kukaan eikä niiden sisältö välttämättä lainkaan vastaa opetussuunnitelman sisältöjä. Opetussuunnitelma on opettajan ohjenuora, sen sisältöjen mukaan mennään.
Vanhempien olisi nyt syytä tajuta, että äidinkielen opetuksen voi hoitaa esim. kaunokirjallisuuden ja vihon avulla (ei tarvita oppikirjaa), matematiikkaa ja matemaattista ajattelua oppii paljon paremmin kokeilemalla ja monipuolisia työtapoja käyttämällä kuin paperi & kynä -menetelmällä.
Kannattaa myös hetki miettiä, millaisessa yhteiskunnassa nämä nykyiset koululaiset aikanaan toimivat, millaisia tietoja ja taitoja he tarvitsevat.
Siitä olen samaa mieltä, että digiloikkaan mennään liian innolla miettimättä asiaa kunnolla.
Jos ei ole kirjoja, pitää silti olla jonkinlainen muu opetussuunnitelma, näkemys ja lapsille oppimateriaali.
Ei voi vaan puuhastella.
Ja opettajilla pitää olla koulutus siihen ilmiöpettamiseen. Käytännössä suurin osa ei bielä toukokuussa ollut saanut sitä lainkaan.
Kielissä suurin osa oppimista on muuten sitä pänttäämistä. Ulkoa opettelua ja perslihaksia. Ja ne kielten trhtäväkirjat on suunniteltu niin että erilaisia tehtäviä on monipuolisesti. Aika paljon saat nähdä tuntisuunnitelmaan vaivaa että saat pakerrettua itse saman joka tunnille.
T. Äiti ja kielten ope
Kieliä opiskellaan aivan päin persettä Suomessa.
Se pänttääminen jostain kirjoista on surkein mahdolllinen keino opiskella kieliä.
Kieltä oppii kun sitä kuulee ja näkee ympärillä.
Netti on hyvä lisä asioiden opetteluun, mutta onko se hyvä oppimiskeino sellaisenaan?
Miten sinä oppisit parhaiten? Ajatellaan, että pitäisi ratkaista fysiikan tehtävä. Toinen vaihtoehto on avata netti. Keksiä kysymyksen asettelusta, mikä on tärkein ilmiö aiheen taustalla, osata lähdekritiikki kunnolla sekä löytää riittävästi sivustoja, jotta voi verrata ja täydentää toisten sivustojen tietoja. Sivustojen laajuus asioista on tavallisesti pieni. Aiheesta on todella tiivistetysti ja karsitusti.
Toinen vaihtoehto on, että joku opettaa asian sinulle vieressä. Hän tietää laajasti aiheesta, osaa heti kertoa, mikä ilmiö tehtävään liittyy, miten se kytkeytyy laajempaan kokonaisuuteen ja voi vastata kysymyksiin kun jää jotain epäselvää. Mikään ei estä tämän jälkeen vielä menemästä nettiin.
Jos molempiin tapoihin annetaan puoli tuntia aikaa, niin kummalla tavalla ehtii oppimaan enemmän? Oppiminen ei ole vain yhden tehtävän miettimistä vaan joutuu useasta eri aineesta ja aiheesta opettelemaan laajoja kokonaisuuksia. Onko se tehokkaampaa, kun joku kertoo mistä on kyse ja saat valmiiksi luotettavan lähteen eli kirjan vai kun aloitat siitä, että yrität keksiä, mitä sanoja syötät googlen hakukenttään? Näin kärjistetysti.
Onko liikaa vaatia vanhemmilta jos ostavat itse tabletin tai läppärin ??? Ainakin kotona täytyy olla.
Vierailija kirjoitti:
Tässä sitä ollaan. Missä syy? Lapsi siirtyi yläasteelle eri kouluun niin sieltä tuli viestiä, että koko luokalla jotka tuli samasta koulusta on suuria vaikeuksia matematiikassa. Edes perusjuttuja ei osata. Nyt sitten yläasteella hirvee duuni saada porukkka samalle tasolle, kuin muista kouluista tulleet.
Tässä sen sitten näkee kun on luokassa ties mitä integroituja oppilaita ja hys hys oppilaita. Kyllä Pisat saa jatkossa unohtaa.
Tai sitten vaan ollut epäpätevä opettaja. Onko luokka jäljessä kaikissa aineissa vai vaan matematiikassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjaton opetus ei välttämättä ole säästösyistä johtuva, vaan ihan pedagoginen ratkaisu. Moni opettaja on siirtymässä osittain tai jopa kokonaan kirjattomaan opetukseen, itse olen yksi niistä. Työkirjat varsinkin ovat ihan turhia, niiden mekaaninen täyttäminen ei opeta mitään.
Kannattaa muistaa, että koulun tehtävä on myös valmentaa lapsia tulevaan ja vanhanaikainen oppikirjojen pänttääminen on mennyttä aikaa. Lapsi oppii parhaiten kokeilemalla, itse oivaltamalla, opettajan tehtävä on ohjata prosessia oikeaan suuntaan.
Jostain syystä vanhemmat edelleen näkevän opiskelun = luen kirjasta ja vastaan kysymyksiin / opettaja kertoo ja oppilas kuuntelee - tyyppisenä toimintana, vaikka paljon parempia (ja pysyvämpiä) oppimistuloksia saadaan aivan muilla tavoin.
Kannattaa myös muistaa, ettei oppikirjojen sisältö ole se, mitä pitää opettaa - oppikirjoja ei tarkista kukaan eikä niiden sisältö välttämättä lainkaan vastaa opetussuunnitelman sisältöjä. Opetussuunnitelma on opettajan ohjenuora, sen sisältöjen mukaan mennään.
Vanhempien olisi nyt syytä tajuta, että äidinkielen opetuksen voi hoitaa esim. kaunokirjallisuuden ja vihon avulla (ei tarvita oppikirjaa), matematiikkaa ja matemaattista ajattelua oppii paljon paremmin kokeilemalla ja monipuolisia työtapoja käyttämällä kuin paperi & kynä -menetelmällä.
Kannattaa myös hetki miettiä, millaisessa yhteiskunnassa nämä nykyiset koululaiset aikanaan toimivat, millaisia tietoja ja taitoja he tarvitsevat.
Siitä olen samaa mieltä, että digiloikkaan mennään liian innolla miettimättä asiaa kunnolla.
Jos ei ole kirjoja, pitää silti olla jonkinlainen muu opetussuunnitelma, näkemys ja lapsille oppimateriaali.
Ei voi vaan puuhastella.
Ja opettajilla pitää olla koulutus siihen ilmiöpettamiseen. Käytännössä suurin osa ei bielä toukokuussa ollut saanut sitä lainkaan.
Kielissä suurin osa oppimista on muuten sitä pänttäämistä. Ulkoa opettelua ja perslihaksia. Ja ne kielten trhtäväkirjat on suunniteltu niin että erilaisia tehtäviä on monipuolisesti. Aika paljon saat nähdä tuntisuunnitelmaan vaivaa että saat pakerrettua itse saman joka tunnille.
T. Äiti ja kielten ope
Kieliä opiskellaan aivan päin persettä Suomessa.
Se pänttääminen jostain kirjoista on surkein mahdolllinen keino opiskella kieliä.
Kieltä oppii kun sitä kuulee ja näkee ympärillä.
Niinpä! Mikseivät typerykset mene Espanjaan espanjan tunnilla?
Vierailija kirjoitti:
Onko liikaa vaatia vanhemmilta jos ostavat itse tabletin tai läppärin ??? Ainakin kotona täytyy olla.
Liikaa vaadittu? On paljon perheitä, joilla ei ole varaa! Siis ilman että poltetaan, juodaan, ei muka osata hallita omaa elämää/taloytta ja muuta paskaa. Tyhjästä on paha nyhjästä ja ilmasin ne ei niitä kaupasta anna! Kuukausi syömättä niinkö? Muita hyviä ideoita? Ai niin metsään eikö? Te parempiosaiset olette täysin vieraantuneet pienituloisten elämästä. Tollo...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjaton opetus ei välttämättä ole säästösyistä johtuva, vaan ihan pedagoginen ratkaisu. Moni opettaja on siirtymässä osittain tai jopa kokonaan kirjattomaan opetukseen, itse olen yksi niistä. Työkirjat varsinkin ovat ihan turhia, niiden mekaaninen täyttäminen ei opeta mitään.
Kannattaa muistaa, että koulun tehtävä on myös valmentaa lapsia tulevaan ja vanhanaikainen oppikirjojen pänttääminen on mennyttä aikaa. Lapsi oppii parhaiten kokeilemalla, itse oivaltamalla, opettajan tehtävä on ohjata prosessia oikeaan suuntaan.
Jostain syystä vanhemmat edelleen näkevän opiskelun = luen kirjasta ja vastaan kysymyksiin / opettaja kertoo ja oppilas kuuntelee - tyyppisenä toimintana, vaikka paljon parempia (ja pysyvämpiä) oppimistuloksia saadaan aivan muilla tavoin.
Kannattaa myös muistaa, ettei oppikirjojen sisältö ole se, mitä pitää opettaa - oppikirjoja ei tarkista kukaan eikä niiden sisältö välttämättä lainkaan vastaa opetussuunnitelman sisältöjä. Opetussuunnitelma on opettajan ohjenuora, sen sisältöjen mukaan mennään.
Vanhempien olisi nyt syytä tajuta, että äidinkielen opetuksen voi hoitaa esim. kaunokirjallisuuden ja vihon avulla (ei tarvita oppikirjaa), matematiikkaa ja matemaattista ajattelua oppii paljon paremmin kokeilemalla ja monipuolisia työtapoja käyttämällä kuin paperi & kynä -menetelmällä.
Kannattaa myös hetki miettiä, millaisessa yhteiskunnassa nämä nykyiset koululaiset aikanaan toimivat, millaisia tietoja ja taitoja he tarvitsevat.
Siitä olen samaa mieltä, että digiloikkaan mennään liian innolla miettimättä asiaa kunnolla.
Jos ei ole kirjoja, pitää silti olla jonkinlainen muu opetussuunnitelma, näkemys ja lapsille oppimateriaali.
Ei voi vaan puuhastella.
Ja opettajilla pitää olla koulutus siihen ilmiöpettamiseen. Käytännössä suurin osa ei bielä toukokuussa ollut saanut sitä lainkaan.
Kielissä suurin osa oppimista on muuten sitä pänttäämistä. Ulkoa opettelua ja perslihaksia. Ja ne kielten trhtäväkirjat on suunniteltu niin että erilaisia tehtäviä on monipuolisesti. Aika paljon saat nähdä tuntisuunnitelmaan vaivaa että saat pakerrettua itse saman joka tunnille.
T. Äiti ja kielten ope
suurin osa ulkoa opettelua ja perslihaksia? Sori, säälin oppilaitasi. Kannattaisi päivittää ne omat tiedot vieraiden kielten didaktiikasta.
terveisin toinen kielten ope
Vierailija kirjoitti:
Meidän koulussa tämä ilmiöoppiminen on vedetty niin jännälle tasolle, että kaikille oppilaille ei ole edes luokkaa yläkoulussa. Tämä laitetaan ilmiöoppimisen piikkiin eikä siihen varsinaiseen, eli tilapulaan. Aina vuorollaan joka luokalla on tunti koulun aulassa. Siellä on sohvat ja infotaulu ja paljon lattiatilaa. Oman lapsen kertoman mukaan sillä tunnilla ei ole tarkoituskaan oppia mitään, kunhan vaan hengaavat kun opettaja yrittää keksiä, että mitähän tässä nyt tehtäis kun ei oikein ole muuta kuin nämä sohvat ja tämä lattia.
aika usein oppilaatkin vielä mieltävät, että oppimista tapahtuu vain kun on kirja, pulpetti ja ope puhuu. Siitä syystä usein toiminnalliset oppimistilanteet koetaan "puuhasteluksi" eikä itseasiassa edes tajuta, että koko ajan opittiin, vaikka samalla oli hauskaa. Oman kokemukseni mukaan oppilaat oppivat jopa paremmin, kun oppimistilanne on toiminnallista ja ilmiöpohjaista.
Oppikirjoista ja opettamisesta on tullut uuden Ops:n myötä kirosanoja. Oppilaan pitäisi pystyä itse arvoimaan oppimisprosessiaan ja blaa blaa... Suuri osa alakoululaisista ei omaa vielä kummoisiakaan tiedonhankintakykyjä, joten jos tieto olisi oppikirjoissa, olisi se sieltä jäsenneltynä helppo lukea. Nyt ajatellaan, että kyllähän kaikki maailman tieto löytyy netistä. Mutta kun ei ne lapset osaa sitä hakea, ne osaa vain pelata. Lapsemme koulussa on 10 ipadia ja monta sataa oppilasta, ei siis kovin usein lapsi saa ipadia käteensä tiedonhakua varten. Helsingin kaupunki on mennyt niin perse edellä puuhun tässä digitalisaatiossa että ei mitään määrää. Kouluilla ei ole laitteita tai ne ei toimi. Ei ole varaa ostaa sähköisiä materiaaleja, eikä koulukirjoja. Käytössä on kirjoja jopa markka-ajalta, eli ennen edellista ops-uudistusta, mutta jostainhan niiden lasten on kertailtava asioita, vaikka tosin sekin on kai vanhanaikaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mihin niitä kirjoja tarvitaan? Kyllähän opetusmateriaalia on olemassa ihan riippumatta mistään kirjoista ja tableteista. Netissä on kaikki maailman tieto, vaikka kuinka olisi päässyt unohtumaan omat opiskelut tai olisi jokin päävamma estämässä minkä tahansa alan kirjallisuuden käyttämistä.
Millä sä sitä nettiä selaat, jos koululla ei ole tietokoneita ja tabletteja? Onko sulla tukiasema päässäsi kenties?
Mihin se opettajan tietokone on hävinnyt? Tai koulun netti
Luitko: koululla ei ole tietokoneita, tulossa vasta keväällä. Ehkä. Ellei tule lisäsäästöjä. - Tai onhan niillä varmaan pari. Parisataa oppilasta/tietokone. Tajuatko kuinka hyvä yhtälö.
Päätä jo tarkoitatko ettei opettajalla vai oppilailla ole tietokoneita
Ihan jokaisella opettajalla kyllä on. Ihan kuten on ollut jo vuosia
Ihan kuten jokaisella opettajalla on opetusmateriaalia. Sekä uutta että vuosien aikana kertynyttä
Entä jos kyseessä on uusi opettaja? Voin kuvitella, että materiaalia ja monisteita löytyykin, jos on opettanut vaikka 10 vuotta. Mutta uusilla, muutaman vuoden opettaneilla näin ei ehkä ole. Jos kirjoja ei ole niin materiaali pitää tehdä itse tai hankkia muualta. Millä ajalla opettaja sen tekee? Toki tuntien suunnitteluun on varattu aikaa, mutta kun kaikki materiaali pitää tehdä itse ei taida opettajan työaika riittää.
Oppikirja on elintärkeä asia oppilaalle.
Miten oppilas voi kokeilla asioita jos ei se edes tiedä asioita? Ei oppilas voi kokeilla matematiikkaa jos se ei pysty edes tarkistamaan oikeita vastauksia.
Opettajalla ei ole edes teoriasssa mahdollisuutta olla oppilaita jatkuvasti auttamassa. Eikä oppilaat voi kotona harjoitella yhtään mitään koska siellä ei ole kukaan auttamassa.
Jos hyvää opetusta haluaa niin mene Etelä-Koreaan, Hong Kongiin tai muualle aasiaan. Siellä on maailman parhaat peruskoulut