Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Vituttaa kun vaimo hajottaa lapsilta perheen.

Vierailija
26.10.2016 |

Vaimo päättänyt lopettaa seksin harrastamisen. Ei fyysisesti ja psyykkisesti terve mies kestä kovin pitkään tilannetta. Hajoaa lapsilta hyvä perhe ja elintaso tippuu kaikilta. Kaikki olisi muuten hyvin niin tuollaisen asian takia vaimo haluaa pilata lapsuuden omilta lapsilta.

Kommentit (266)

Vierailija
61/266 |
27.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musta on erikoista kuinka niin moni nainen ei tajua seksin merkitystä miehelle (yleistys! Tätä tapahtuu toki molemmin puolin, yleisempää silti näin päin). Itse pyrin menemään vähimmän haitan kautta. Kun mietin mistä on enemmän haittaa, siitä että harrastan seksiä mieheni kanssa (en itse koe tarvetta seksille, mutta ei se kamalaakaan ole), vai siitä että mies ennen pitkää lakkaa rakastamasta, valitsen ilman muuta seksin harrastamisen. Kun puoliso kieltäytyy seksistä tilanteessa jossa seksi ei ole kivuliasta tai muuten oikeasti epämiellyttävää, tällöin tuo puoliso käytännössä kieltäytyy kunnioittamasta toisen tarpeita. Se ei ole hyvä pohja millekään liitolle, ja ajan mittaan varmasti tappaa rakkauden. En haluaisi mieheni tuntevan, ettei hänen tarpeillaan ole minulle merkitystä. Tilanne on toki hankalampi jos seksiin liittyy muita asioita kuten kipua, ahdistusta tai vastaavaa jotka voivat tehdä seksistä epämiellyttävän kokemuksen. Tällöin asiaa pitäisi kuitenkin selvittää lääkärin, terapeutin tai vastaavan tahon kanssa, eikä vain kylmästi päättää että puolison vaan pitää tyytyä kohtaloonsa.

- Haluton nainen 34v

Tuossa olisi järkeä, jos mies itsekin ajattelisi noin "luovun tästä ja saan tilalle jotain muuta". Usein se vain menee niin, että nainen tekee loputtomasti myönnytyksiä saamatta mitään takaisin.

Minä en koe luopuvani mistään jos harrastan mieheni kanssa seksiä. Lähinnä kyse on viitseliäisyydestä. Saan orgasmin joka kerta, meillä on hyvä suhde. Miksi siis "rankaisisin" miestäni omasta henkilökohtaisesta ongelmastani? Aloitteita en juurikaan tee, korkeintaan velvollisuudesta. Mieheni tekee kaikkensa, että minulla olisi hyvä olla. Miksi en itse tekisi samoin? Hän ei voi omiin haluihinsa vaikuttaa, kuten en minäkään ole haluttomuuteeni voinut (edes sterilisaatio ei auttanut, eli ei ollut ehkäisystä kiinni). Ei avioliiton pitäisi olla kilpailua siitä kumpi saa toiselta enemmän. Avioliiton pitäisi olla kilpailua siitä, kumpi antaa toiselle enemmän. Enkä siis tarkoita välttämättä seksiä tai materiaa, vaan hyvinvointia, rakkautta ja huomiota, omaa aikaa, vapautta, tai mitä ikinä kukin toiselta tarvitsee. 

Vierailija
62/266 |
27.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musta on erikoista kuinka niin moni nainen ei tajua seksin merkitystä miehelle (yleistys! Tätä tapahtuu toki molemmin puolin, yleisempää silti näin päin). Itse pyrin menemään vähimmän haitan kautta. Kun mietin mistä on enemmän haittaa, siitä että harrastan seksiä mieheni kanssa (en itse koe tarvetta seksille, mutta ei se kamalaakaan ole), vai siitä että mies ennen pitkää lakkaa rakastamasta, valitsen ilman muuta seksin harrastamisen. Kun puoliso kieltäytyy seksistä tilanteessa jossa seksi ei ole kivuliasta tai muuten oikeasti epämiellyttävää, tällöin tuo puoliso käytännössä kieltäytyy kunnioittamasta toisen tarpeita. Se ei ole hyvä pohja millekään liitolle, ja ajan mittaan varmasti tappaa rakkauden. En haluaisi mieheni tuntevan, ettei hänen tarpeillaan ole minulle merkitystä. Tilanne on toki hankalampi jos seksiin liittyy muita asioita kuten kipua, ahdistusta tai vastaavaa jotka voivat tehdä seksistä epämiellyttävän kokemuksen. Tällöin asiaa pitäisi kuitenkin selvittää lääkärin, terapeutin tai vastaavan tahon kanssa, eikä vain kylmästi päättää että puolison vaan pitää tyytyä kohtaloonsa.

- Haluton nainen 34v

Tuossa olisi järkeä, jos mies itsekin ajattelisi noin "luovun tästä ja saan tilalle jotain muuta". Usein se vain menee niin, että nainen tekee loputtomasti myönnytyksiä saamatta mitään takaisin.

Minä saan mieheltä takaisin rakkautta, hellyyttä, kunnioitusta ja halua pitää minut onnellisena. Eikä se vaadi muuta kuin sen, että annan hänelle rakkautta, hellyyttä, kunnioitusta ja halua pitää hänet onnellisena, seksin muodossa. Ongelma tietenkin on, jos mies luulee että tuo seksi antaa naiselle saman kuin hänelle. Olen onneksi saanut mieheni ymmärtämään, että minulle rakkaus, hellyys, kunnioitus ja halu pitää minut onnellisena osoitetaan muulla kuin seksillä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/266 |
27.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Useimmiten naisten haluttomuus johtuu siitä, että mies on huono sängyssä. Oikean partnerin kanssa kyllä sujuu. Eli sinähän sen liiton rikot kun et ota vaimoasi huomioon sängyssä. Olet surkea. Onko se vielä lisäkti pieni vai mikrokokoinen? Vaimo parka.

Tyypillinen vastaus täällä. Toki aloituskin oli provo ja vastaus samaa sarjaa. Mutta jos otetaan tämä tosissaan, niin miksi vaimo olisi alunperin mennyt naimisiin miehen kanssa, joka on surkea sängyssä?

Meillä vaimon halut kummasti hävisivät lasten jälkeen. No lasten takia roikun vielä liitossa, mutta jossain vaiheessa otan eron.

Koska vaimo joutuu stressaamaan lasten puolesta ja hoitamaan näitä samalla kun mies saa keskittyä uraansa, harrastuksiinsa ja säilyttää viriliteettinsä? Väsyneenä ei kauheasti ole seksihaluja kenelläkään. On se kyllä kumma juttu että miehet eivät ikinä pysty ymmärtämään osallisuuttaan naisen seksihaluihin ja käsiä levitellen ihmettelevät että mikä on kun vaimo taas ilkeyttään pihtaa. 

Varmasti näinkin jossain tapauksissa. Itse osallistuin lastenhoitoon alusta asti. Ja ei se ole helppoa olla töissäkään, kun on kanniskellut mahavaivoista huutavaa vauvaa aamun pikkutunneille. Vaimo on saanut mennä harrastuksissaan ihan yhtä lailla ja enemmän hän niissä käy kuin minä. 

Mutta kas kummaa, eipä ole enää lasten jälkeen petipuuhat kiinnostaneet. Pikkulapsiaika on tietysti rakasta, mutta kun lapset ovat jo koulussa, niin ei se haluttomuus voi tuonkaan piikkiin enää mennä. Jos vain olisi tiennyt, että vaimon kiinnostus parisuhteeseemme loppuu lasten myötä, niin olisin tehnyt hieman erilaisia ratkaisuja aikanaan.

Huomaa, ette ole tottunut ottamaan vastuuta oikein mistään. Rakasta vaimoasi kuten lupasit avioliittoon mennessäsi äläkä itseskele täällä omaa kykenemättömyyttäsi olla mies vaimon syyksi sen laittaen!

Et todella ymmärtänyt että elämän pituiseen jaksoon mahtuu kaikenlaisia vaiheita vaimosi seksuaalisuudessa? Olet typerä ja vastuuton kakara. Onneksi et ole mieheni. Olen myös kärsinyt haluttomuudesta. Pisin aika jonka MUN MIES rakasti mua ilman seksiä oli 5 vuotta. Tai oli seksiä sen verran mitä tarvittiin siinä välissä yhden lapsen tekemiseksi.

Ja vaimon ei tarvitse rakastaa kuten lupasi? Joillekin viisi vuotta on ilmeisesti ihan ok olla ilman seksiä. Minulle se on pitkä aika ja myönnän kyllä, että tunteet vaimoa kohtaan ovat kuihtuneet. No me olemme erilaisia. Ja onhan täälläkin jopa naiset kommentoineet, että puolen vuoden jälkeen ovat valmiit hyppäämään vieraan miehen petiin.

No se elimien rynkytys toisiaan vastaan ei ole mulle osoitus rakkaudesta. Sen vaatiminen on minulle osoitus rakkaudettomuudesta. Ja vaimo ei varsinaisesti voi haluttomuudelleen mitään, kyse on korvien välissä tapahtuvasta tunteesta, jota ei voi pakottaa. Okei, no ei sun halujakaan voi eliminoida, mutta sä silti syytät vaimoasi erosta, jossa itselläsi on VÄHINTÄÄN YHTÄ SUURI OSUUS! Ja kehtaatkin vielä jeesustella lasten menetyksillä, vaikka omaa himoasi sä tuossa vain suojelet. Älä ainakaan jeesustele että lapset menee SULLA edelle.

Lues nyt tuo viesti uudelleen. En syytä vaimoa, vaan olen todennut, että minä en pysty elämään loppuelämääni ilman seksiä. Pahoittelut, ehkä sitten olen paska ihminen. 

Ja lapset ovat se ainoa syy, miksi olemme vielä yhdessä. Haluan, että heillä on äiti ja isä. Me emme riitele tms. arjessa, vaan olemme kuin kämppiksiä. Ei ehkä paras roolimalli lapsille, mutta näillä mennään nyt. Mielestäni tämä vaihtoehto on kuitenkin lasten kannalta parempi.

Vierailija
64/266 |
27.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas näkee selvästi miten naiset puolustavat naista.Nainen saa pihtaa ja syy on aina miehessä.Mutta jos mies pihtaisi, niin kaikki palstan naiset sanoisivat jätä se sika, tai käy vieraissa.Miehet lopettakaa naisten harrastaminen ja käykää maksullisissa.Nussikaa nettideittejä ja menkää urheileilemaan mieskaverienne kanssa.Matkustaminen miesten kanssa on paljon mutkattomampaa ja kaikki nauttii.Ei suominaisen takia kannata pilata elämäänsä.

No mitä vittua? Tämä mies syyttää VAIMOAAN perheen hajottamisesta, vaikka on itse se, joka haluaa erota. Siinäkö pitäisi vielä imeä miellyttääksemme ap:n munaa?

Kommenteista päätellen AP:n provo oli hyvin osuva. Mutta parisuhteeseen tarvitaan kaksi ja jos toiselta loppuu kiinnostus, niin alkaa homma olla taputeltu. 

Olen eri mieltä. Silloin täytyy sen toisen kestää tilanne, siksihän ne avioliittovalta vannottiin. Ja jos on avoliitossa, niin yhteiset lapset ovat se syy, miksi ei ajatella vain itseä. Jos ei osaa innostaa toista takaisin mukaan juttuun, mennään parisuhdeterapiaan.

Tai jos sekään ei toimi ja itse ottaa eron, niin sitten syytetään erosta ensisijassa ITSEÄ. Ei sitä, joka ei halunnut erota.

Nimen omaan. Ja siksi AP:n provo olikin hyvin osuva. 

Vierailija
65/266 |
27.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Taas näkee selvästi miten naiset puolustavat naista.Nainen saa pihtaa ja syy on aina miehessä.Mutta jos mies pihtaisi, niin kaikki palstan naiset sanoisivat jätä se sika, tai käy vieraissa.Miehet lopettakaa naisten harrastaminen ja käykää maksullisissa.Nussikaa nettideittejä ja menkää urheileilemaan mieskaverienne kanssa.Matkustaminen miesten kanssa on paljon mutkattomampaa ja kaikki nauttii.Ei suominaisen takia kannata pilata elämäänsä.

Naiset puolustavat naisia ja antavat järkeviä neuvoja. Miehet kompuroivat paikalle oksentamaan junttien mölinöitä, joista ei ole normaalille ihmiselle mitään iloa.

Vierailija
66/266 |
27.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Varmaan säälittävin palstalla kohtaamani nainen oli se, joka kehuskeli sillä että hän antaa aina. Tämä reppana myönsi ihan suoraan, että häntä harmittaa kun ei ole keksinyt soveliasta keinoa kertoa tästä muille rouville kahvipöydässä. En osaa kuvitella turhempaa ihmistä. Hän voisi olla tehnyt tämän aloituksen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
67/266 |
27.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas näkee selvästi miten naiset puolustavat naista.Nainen saa pihtaa ja syy on aina miehessä.Mutta jos mies pihtaisi, niin kaikki palstan naiset sanoisivat jätä se sika, tai käy vieraissa.Miehet lopettakaa naisten harrastaminen ja käykää maksullisissa.Nussikaa nettideittejä ja menkää urheileilemaan mieskaverienne kanssa.Matkustaminen miesten kanssa on paljon mutkattomampaa ja kaikki nauttii.Ei suominaisen takia kannata pilata elämäänsä.

No mitä vittua? Tämä mies syyttää VAIMOAAN perheen hajottamisesta, vaikka on itse se, joka haluaa erota. Siinäkö pitäisi vielä imeä miellyttääksemme ap:n munaa?

Kommenteista päätellen AP:n provo oli hyvin osuva. Mutta parisuhteeseen tarvitaan kaksi ja jos toiselta loppuu kiinnostus, niin alkaa homma olla taputeltu. 

Olen eri mieltä. Silloin täytyy sen toisen kestää tilanne, siksihän ne avioliittovalta vannottiin. Ja jos on avoliitossa, niin yhteiset lapset ovat se syy, miksi ei ajatella vain itseä. Jos ei osaa innostaa toista takaisin mukaan juttuun, mennään parisuhdeterapiaan.

Tai jos sekään ei toimi ja itse ottaa eron, niin sitten syytetään erosta ensisijassa ITSEÄ. Ei sitä, joka ei halunnut erota.

Miksi erosta pitäisi syyttä muuta kuin itseään. Syyllisen hakeminen ei johda minusta mihinkään. Jos kumpikin miettii miten ITSE olisi voinut tai voisi toimia niin että ero olisi estettävissä ollan jo paljon lähempänä sitä että joskus suhde voisi toimiakin.

Toisinaan on vain todettava seksin että kummassakaan ei varsinaisesti ollut vikaa, mutta pari ei sopinut toisilleen.

Vierailija
68/266 |
27.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi kommentoitte aina näitä?? Laskekaa jo 1+1! Aina etusivu on täynnä tätä samaa vaimo-paskaa, ja idiootteihin uppoaa... huoh!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
69/266 |
27.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Olen nainen ja kärsinyt haluttomuudesta. Minulla syynä ei ole ollut se, ettei mies olisi hyvä sängyssä, tekisi kotitöitä tai osallistuisi lasten kasvattamiseen. Minulla todella on hyvä ja ihana mies, jota rakastan tosi paljon. Minä en vain ole enää halunnut seksiä lasten syntymän jälkeen. Kyllä meillä sitä on, mutta välillä on pitkiä kuivia kausia omasta haluttomuudestani johtuen. On jopa ehkä vähän loukkaavaa, että haluttomuudesta tehdään sellainen, kunhan mies tekee vähän enemmän kotitöitä -juttu. Ei se todellakaan ole ainakaan itselleni noin helppo asia. 

Haluttomuuteni taustalla on ainakin se, että olen aika paljon introvertti. Lasten syntymän jälkeen aikaa itsellä on paljon vähemmän, enkä tarkoita nyt tällä sitä, että en saisi harrastaa ja mennä vaan enemmänkin sitä, että kotona ei saa enää ikinä olla rauhassa. Tarvitsen paljon aikaa vain olla ja nimenomaan olla yksin. Vasta sitten pystyn harrastamaan seksiä. Mieheni ja monet ystäväni kertovat saavansa seksistä voimaa arkeen, mutta minulta se vie sitä. Joka kerran, kun harrastan seksiä, tuntuu vähän siltä kuin antaisin itsestäni jotakin pois. On kuluttavaa päästää toinen lähelle, vaikka miestäni rakastankin, jos ei ole tarpeeksi aikaa ladata akkuja. Syy ei tosiaan ole huonossa seksissä, saan orgasmin joka kerta ja mies kyllä tekee kaikkensa.

Ihmettelen aina täällä, kun joku kertoo puolison haluttomuudesta ja saa ohjeeksi näitä kliseitä, että "tee enemmän kotitöitä", "huolehdi enemmän lapsista", "anna puolisolle enemmän aikaa harrastaa" jne. Ihan kivoja vinkkejä, ei siinä mitään mutta mistä toinen tietää, mikä auttaa juuri sitä omaa puolisoa jos sitä ei kysy häneltä itseltään. Minusta siis ainoa vaihtoehto on puhuminen ja kommunikaation parantaminen. Jollakin tavoin toinen on pakko saada ymmärtämään, miltä itsestä tuntuu ja toisaalta myös haluttoman osapuolen saatava kertoa, mistä hän arvelee haluttomuuden johtuvan. Sen jälkeen tarvitaan paljon tilaa, aikaa, puhumista ja tärkeimpänä toisen kunnioittamista.

Itse näen siis haluttomuuden ennen muuta kommunikaation ongelmana. Haluttomuus ei ole niin iso juttu, jos siitä pystytään yhdessä avoimesti puhumaan. Jos taas parisuhde on sellainen, missä tästä asiasta ei voi edes puhua, niin no, itse en ainakaan haluaisi olla sellaisessa parisuhteessa. Ja silloin ongelma on jossain muualla kuin haluttomuudessa. 

Halleluja! Sä sait puettua sanoiksi sen, mitä olen vuosia yrittänyt, mutta en vain ole osannut.

Minullakin on juuri näin. Ja nimenomaan tuo, että joka kerta tuntuu kuin antaisi itsestä jotain pois.

Vierailija
70/266 |
27.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas näkee selvästi miten naiset puolustavat naista.Nainen saa pihtaa ja syy on aina miehessä.Mutta jos mies pihtaisi, niin kaikki palstan naiset sanoisivat jätä se sika, tai käy vieraissa.Miehet lopettakaa naisten harrastaminen ja käykää maksullisissa.Nussikaa nettideittejä ja menkää urheileilemaan mieskaverienne kanssa.Matkustaminen miesten kanssa on paljon mutkattomampaa ja kaikki nauttii.Ei suominaisen takia kannata pilata elämäänsä.

No mitä vittua? Tämä mies syyttää VAIMOAAN perheen hajottamisesta, vaikka on itse se, joka haluaa erota. Siinäkö pitäisi vielä imeä miellyttääksemme ap:n munaa?

Ajatteleehan se seksistä kieltäytyväkin vain itseään.

Kommenteista päätellen AP:n provo oli hyvin osuva. Mutta parisuhteeseen tarvitaan kaksi ja jos toiselta loppuu kiinnostus, niin alkaa homma olla taputeltu. 

Olen eri mieltä. Silloin täytyy sen toisen kestää tilanne, siksihän ne avioliittovalta vannottiin. Ja jos on avoliitossa, niin yhteiset lapset ovat se syy, miksi ei ajatella vain itseä. Jos ei osaa innostaa toista takaisin mukaan juttuun, mennään parisuhdeterapiaan.

Tai jos sekään ei toimi ja itse ottaa eron, niin sitten syytetään erosta ensisijassa ITSEÄ. Ei sitä, joka ei halunnut erota.

Ajatteleehan se seksistä kieltäytyväkin vain itseään.

Ei siinä mielessä, että jos ei halua on seksuaalista väkivaltaa antaa toisen tunkeutua itseensä. Toisekseen perheen rikkominen ei samalla tavalla traumatisoi koska seksuaalisuus on ihmisen syvimmän minuuden aluetta, perheessä koossa pitäminen ei niinkään. Haluttomallkin olisi sata kertaa helpompaa haluta, kuin tulla jätetyksi, jotn perustelepa ny hiukan itsekästä väitettäsi, koska ei mene läpi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
71/266 |
27.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sitten vaan vieraisiin! Piristää kummasti. Ehkä vaimosi käykin jo?? Aika usein seksi lopahtaa oman kumppanin kanssa, jos muualta löytyy parempaa... Ja kunhan et jää kiinni, pysyy kumpikin tyytyväisenä. Kyllä se valitettavasti niin vaan on, että vuosikausia saman ihmisen kanssa tappaa sen isoimman kipinän. Ei kukaan syö samaa ruokaakaan joka päivä läpi elämän. Ja useinhan se isoin "kiima" ja intohimo syntyy juuri siitä kun on riski jäädä kiinni... Kaikki kielletty ja vieras kiihottaa... Kumpaakin. Eletään juurikin täysin itsekkäästi vain omien mielihalujen mukaan ja antaudutaan niille. Rakastutaan rakastumiseen. Ihmisen kanssa josta pitää, mutta ei voi saada omaksi. Mikään ei anna parempaa tunnetta elossa olemisesta. Olen kokenut tämän. Enkä kadu. Ja kyllä, olen nainen. Ja olen kokenut myös pettämisen toisen puolen, turha saarnata.... Olen varmaan monen mielestä melko p*ska ihminen, mutta täydellinen uskollisuus/symbioosi on utopia eikä edes tervettä. Ajan tuote. Eikä minua henk.koht haittaa jos mieheni tekee samaa. Hänen nautintonsa asioissa joista en innostu, ei ole minulta pois.

Vierailija
72/266 |
27.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Sitten vaan vieraisiin! Piristää kummasti. Ehkä vaimosi käykin jo?? Aika usein seksi lopahtaa oman kumppanin kanssa, jos muualta löytyy parempaa... Ja kunhan et jää kiinni, pysyy kumpikin tyytyväisenä. Kyllä se valitettavasti niin vaan on, että vuosikausia saman ihmisen kanssa tappaa sen isoimman kipinän. Ei kukaan syö samaa ruokaakaan joka päivä läpi elämän. Ja useinhan se isoin "kiima" ja intohimo syntyy juuri siitä kun on riski jäädä kiinni... Kaikki kielletty ja vieras kiihottaa... Kumpaakin. Eletään juurikin täysin itsekkäästi vain omien mielihalujen mukaan ja antaudutaan niille. Rakastutaan rakastumiseen. Ihmisen kanssa josta pitää, mutta ei voi saada omaksi. Mikään ei anna parempaa tunnetta elossa olemisesta. Olen kokenut tämän. Enkä kadu. Ja kyllä, olen nainen. Ja olen kokenut myös pettämisen toisen puolen, turha saarnata.... Olen varmaan monen mielestä melko p*ska ihminen, mutta täydellinen uskollisuus/symbioosi on utopia eikä edes tervettä. Ajan tuote. Eikä minua henk.koht haittaa jos mieheni tekee samaa. Hänen nautintonsa asioissa joista en innostu, ei ole minulta pois.

Aika tylsä kuva seksistä kieltämättä jos se saman kumppanin kanssa on aina samanlaista kuin söisi saman aterian jatkuvasti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
73/266 |
27.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Useimmiten naisten haluttomuus johtuu siitä, että mies on huono sängyssä. Oikean partnerin kanssa kyllä sujuu. Eli sinähän sen liiton rikot kun et ota vaimoasi huomioon sängyssä. Olet surkea. Onko se vielä lisäkti pieni vai mikrokokoinen? Vaimo parka.

Tyypillinen vastaus täällä. Toki aloituskin oli provo ja vastaus samaa sarjaa. Mutta jos otetaan tämä tosissaan, niin miksi vaimo olisi alunperin mennyt naimisiin miehen kanssa, joka on surkea sängyssä?

Meillä vaimon halut kummasti hävisivät lasten jälkeen. No lasten takia roikun vielä liitossa, mutta jossain vaiheessa otan eron.

Vaaditko vaimolta seksiä iltayhdeltätoista kun hän on hoitanut työn, kodin ja lapset sinun maatessasi sohvalla? Silleen tehdään seksistä yksi kotityö suoritettavaksi lisää. Miehet, EI NÄIN!!!!

En vaatinut. Ensimmäisen puolen vuoden aikana en edes ehdottanut mitään sellaista. Ja osallistuin kyllä lapsemme hoitoon ahkerasti. Kävin töiden jälkeen pitkillä vaunulenkeillä vauvan kanssa, niin rouva sai levätä. Mutta en tiedä mitä kaikkea minun olisi pitänyt tehdä. 

Miksi syytät vaimoasi siitä, että haluat ITSE hajottaa perheesi? Vitun munaton pelle.

Ollaanpas täällä vihaisia tänään. En siis ole ap, mutta toin oman näkemykseni tähän ketjuun. 

Enkä syytä vaimoani, vaan olen todennut hänen kiinnostuksen minua kohtaan loppuneen, kun lapset oli tehty. Toiset ehkä pystyvät olemaan liitossa, josta puuttuu intohimo, mutta minä en. Olen sinnitellyt jo monta vuotta, mutta aion kyllä erota jossain vaiheessa. Tällä hetkellä lapset painavat vaakakupissa enemmän. 

Joo, mutta ap syyttää. Luepa otsikko.

Vierailija
74/266 |
27.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas näkee selvästi miten naiset puolustavat naista.Nainen saa pihtaa ja syy on aina miehessä.Mutta jos mies pihtaisi, niin kaikki palstan naiset sanoisivat jätä se sika, tai käy vieraissa.Miehet lopettakaa naisten harrastaminen ja käykää maksullisissa.Nussikaa nettideittejä ja menkää urheileilemaan mieskaverienne kanssa.Matkustaminen miesten kanssa on paljon mutkattomampaa ja kaikki nauttii.Ei suominaisen takia kannata pilata elämäänsä.

No mitä vittua? Tämä mies syyttää VAIMOAAN perheen hajottamisesta, vaikka on itse se, joka haluaa erota. Siinäkö pitäisi vielä imeä miellyttääksemme ap:n munaa?

Ajatteleehan se seksistä kieltäytyväkin vain itseään.

Kommenteista päätellen AP:n provo oli hyvin osuva. Mutta parisuhteeseen tarvitaan kaksi ja jos toiselta loppuu kiinnostus, niin alkaa homma olla taputeltu. 

Olen eri mieltä. Silloin täytyy sen toisen kestää tilanne, siksihän ne avioliittovalta vannottiin. Ja jos on avoliitossa, niin yhteiset lapset ovat se syy, miksi ei ajatella vain itseä. Jos ei osaa innostaa toista takaisin mukaan juttuun, mennään parisuhdeterapiaan.

Tai jos sekään ei toimi ja itse ottaa eron, niin sitten syytetään erosta ensisijassa ITSEÄ. Ei sitä, joka ei halunnut erota.

Ajatteleehan se seksistä kieltäytyväkin vain itseään.

Ei siinä mielessä, että jos ei halua on seksuaalista väkivaltaa antaa toisen tunkeutua itseensä. Toisekseen perheen rikkominen ei samalla tavalla traumatisoi koska seksuaalisuus on ihmisen syvimmän minuuden aluetta, perheessä koossa pitäminen ei niinkään. Haluttomallkin olisi sata kertaa helpompaa haluta, kuin tulla jätetyksi, jotn perustelepa ny hiukan itsekästä väitettäsi, koska ei mene läpi.

Minä en halua, harrastan silti seksiä mieheni kanssa. En koe että hän tekisi seksuaalista väkivaltaa koska ei hän mitenkään minua pakota siihen. Seksin harrastaminen haluttomanakin on sata kertaa helpompaa kuin tulla jätetyksi, joten valitsen mieluummin sen pienemmän pahan. Jos en miestäni rakastaisi, valitsisin toisin. Enkä kyllä syyttäisi miestäni jos minut jättäisi jos ei saisi vaimoltaan seksiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
75/266 |
27.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Intohimolle molemmat voi tehdä halutessaan aika paljon. Eikä keskustelun meritystä siinäkään voi liioitella. On uskallettava sanoa se miten tärkeää intohimo on parisuhteessa, tuntuuko sitä olevan riittävästi parisuhteessa ja pystyttävä myös kuuntelemaan kumppania siinä miten intohimo säilyy ja syttyy sekä miten sitä voi parantaa.

Vierailija
76/266 |
27.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musta on erikoista kuinka niin moni nainen ei tajua seksin merkitystä miehelle (yleistys! Tätä tapahtuu toki molemmin puolin, yleisempää silti näin päin). Itse pyrin menemään vähimmän haitan kautta. Kun mietin mistä on enemmän haittaa, siitä että harrastan seksiä mieheni kanssa (en itse koe tarvetta seksille, mutta ei se kamalaakaan ole), vai siitä että mies ennen pitkää lakkaa rakastamasta, valitsen ilman muuta seksin harrastamisen. Kun puoliso kieltäytyy seksistä tilanteessa jossa seksi ei ole kivuliasta tai muuten oikeasti epämiellyttävää, tällöin tuo puoliso käytännössä kieltäytyy kunnioittamasta toisen tarpeita. Se ei ole hyvä pohja millekään liitolle, ja ajan mittaan varmasti tappaa rakkauden. En haluaisi mieheni tuntevan, ettei hänen tarpeillaan ole minulle merkitystä. Tilanne on toki hankalampi jos seksiin liittyy muita asioita kuten kipua, ahdistusta tai vastaavaa jotka voivat tehdä seksistä epämiellyttävän kokemuksen. Tällöin asiaa pitäisi kuitenkin selvittää lääkärin, terapeutin tai vastaavan tahon kanssa, eikä vain kylmästi päättää että puolison vaan pitää tyytyä kohtaloonsa.

- Haluton nainen 34v

Tuossa olisi järkeä, jos mies itsekin ajattelisi noin "luovun tästä ja saan tilalle jotain muuta". Usein se vain menee niin, että nainen tekee loputtomasti myönnytyksiä saamatta mitään takaisin.

Minä en koe luopuvani mistään jos harrastan mieheni kanssa seksiä. Lähinnä kyse on viitseliäisyydestä. Saan orgasmin joka kerta, meillä on hyvä suhde. Miksi siis "rankaisisin" miestäni omasta henkilökohtaisesta ongelmastani? Aloitteita en juurikaan tee, korkeintaan velvollisuudesta. Mieheni tekee kaikkensa, että minulla olisi hyvä olla. Miksi en itse tekisi samoin? Hän ei voi omiin haluihinsa vaikuttaa, kuten en minäkään ole haluttomuuteeni voinut (edes sterilisaatio ei auttanut, eli ei ollut ehkäisystä kiinni). Ei avioliiton pitäisi olla kilpailua siitä kumpi saa toiselta enemmän. Avioliiton pitäisi olla kilpailua siitä, kumpi antaa toiselle enemmän. Enkä siis tarkoita välttämättä seksiä tai materiaa, vaan hyvinvointia, rakkautta ja huomiota, omaa aikaa, vapautta, tai mitä ikinä kukin toiselta tarvitsee. 

Mitä sä pikein tuut edes tähän ketjuun, kun et kuulu kumpaankaan ryhmään, ap etkä hänen vaimonsa. Eihän toi ole mikään ongelma, jos seksi ei häiritse sua henkisesti ja saat vielä saatana orgasminkin. Et varmaan idiootti edes tajua, mille se tuntuu seksi tuntuu itsestä pahalle? Vie tosiaan palan itseä tai vielä pahemmin se pala on viety jo lapsuudessa mitätöinnillä, etkä ole sitä koskaan omistanutkaan etkä siksi ole ikinä milloinkaan nauttinut seksistä kenenkään kanssa?

Häivy vittuun orgasmeinesi.

Vierailija
77/266 |
27.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Useimmiten naisten haluttomuus johtuu siitä, että mies on huono sängyssä. Oikean partnerin kanssa kyllä sujuu. Eli sinähän sen liiton rikot kun et ota vaimoasi huomioon sängyssä. Olet surkea. Onko se vielä lisäkti pieni vai mikrokokoinen? Vaimo parka.

Tyypillinen vastaus täällä. Toki aloituskin oli provo ja vastaus samaa sarjaa. Mutta jos otetaan tämä tosissaan, niin miksi vaimo olisi alunperin mennyt naimisiin miehen kanssa, joka on surkea sängyssä?

Meillä vaimon halut kummasti hävisivät lasten jälkeen. No lasten takia roikun vielä liitossa, mutta jossain vaiheessa otan eron.

Koska vaimo joutuu stressaamaan lasten puolesta ja hoitamaan näitä samalla kun mies saa keskittyä uraansa, harrastuksiinsa ja säilyttää viriliteettinsä? Väsyneenä ei kauheasti ole seksihaluja kenelläkään. On se kyllä kumma juttu että miehet eivät ikinä pysty ymmärtämään osallisuuttaan naisen seksihaluihin ja käsiä levitellen ihmettelevät että mikä on kun vaimo taas ilkeyttään pihtaa. 

Varmasti näinkin jossain tapauksissa. Itse osallistuin lastenhoitoon alusta asti. Ja ei se ole helppoa olla töissäkään, kun on kanniskellut mahavaivoista huutavaa vauvaa aamun pikkutunneille. Vaimo on saanut mennä harrastuksissaan ihan yhtä lailla ja enemmän hän niissä käy kuin minä. 

Mutta kas kummaa, eipä ole enää lasten jälkeen petipuuhat kiinnostaneet. Pikkulapsiaika on tietysti rakasta, mutta kun lapset ovat jo koulussa, niin ei se haluttomuus voi tuonkaan piikkiin enää mennä. Jos vain olisi tiennyt, että vaimon kiinnostus parisuhteeseemme loppuu lasten myötä, niin olisin tehnyt hieman erilaisia ratkaisuja aikanaan.

Huomaa, ette ole tottunut ottamaan vastuuta oikein mistään. Rakasta vaimoasi kuten lupasit avioliittoon mennessäsi äläkä itseskele täällä omaa kykenemättömyyttäsi olla mies vaimon syyksi sen laittaen!

Et todella ymmärtänyt että elämän pituiseen jaksoon mahtuu kaikenlaisia vaiheita vaimosi seksuaalisuudessa? Olet typerä ja vastuuton kakara. Onneksi et ole mieheni. Olen myös kärsinyt haluttomuudesta. Pisin aika jonka MUN MIES rakasti mua ilman seksiä oli 5 vuotta. Tai oli seksiä sen verran mitä tarvittiin siinä välissä yhden lapsen tekemiseksi.

Ja vaimon ei tarvitse rakastaa kuten lupasi? Joillekin viisi vuotta on ilmeisesti ihan ok olla ilman seksiä. Minulle se on pitkä aika ja myönnän kyllä, että tunteet vaimoa kohtaan ovat kuihtuneet. No me olemme erilaisia. Ja onhan täälläkin jopa naiset kommentoineet, että puolen vuoden jälkeen ovat valmiit hyppäämään vieraan miehen petiin.

No se elimien rynkytys toisiaan vastaan ei ole mulle osoitus rakkaudesta. Sen vaatiminen on minulle osoitus rakkaudettomuudesta. Ja vaimo ei varsinaisesti voi haluttomuudelleen mitään, kyse on korvien välissä tapahtuvasta tunteesta, jota ei voi pakottaa. Okei, no ei sun halujakaan voi eliminoida, mutta sä silti syytät vaimoasi erosta, jossa itselläsi on VÄHINTÄÄN YHTÄ SUURI OSUUS! Ja kehtaatkin vielä jeesustella lasten menetyksillä, vaikka omaa himoasi sä tuossa vain suojelet. Älä ainakaan jeesustele että lapset menee SULLA edelle.

Lues nyt tuo viesti uudelleen. En syytä vaimoa, vaan olen todennut, että minä en pysty elämään loppuelämääni ilman seksiä. Pahoittelut, ehkä sitten olen paska ihminen. 

Ja lapset ovat se ainoa syy, miksi olemme vielä yhdessä. Haluan, että heillä on äiti ja isä. Me emme riitele tms. arjessa, vaan olemme kuin kämppiksiä. Ei ehkä paras roolimalli lapsille, mutta näillä mennään nyt. Mielestäni tämä vaihtoehto on kuitenkin lasten kannalta parempi.

Kyllähän syytät vaimoasi siitä jos eroaisit, os olet ap. Luepa oma otsikkosi!

Vierailija
78/266 |
27.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sen jälkeen kun miestä ei kiinnostanut enää osallistua kotitöihin, kaupassa käynteihin, lastenhoitoon, keskustella kanssani mistään, peseytyä kuin kerran viikossa ja joi kaljaa useammin kuin katsoi tai koski minuun niin siinä vaiheessa meiltä kyllä loppui seksikin.

Saattaa mies kyllä puhua minulle, kertoilla jostain tietokonepelistään miten hyvin tai huonosti menee mutta kaikki mitä pelistä kommentoin, on jotenkin idioottimaista ja mies sanoo että voisin vain olla hiljaa kun en tiedä mistä puhun. Niin, olen vuosia pelannut samaa peliä etten nyt aivan ummikko ole asian suhteen.

No, mutta erohan tässä tulee. Minä rikon perheen kun en toimi panopatjana miehen halujen mukaan. Minun omilla haluilla ja tarpeilla (seksuaalisilla tai ei seksuaalisilla) ei ole enää mitään merkitystä. Mies saa mitä tilasi, samanlaista täydellistä välinpitämättömyyttä osakseen kuin tarjoaa minulle. Lapsillehan tällainen ympäristö ei ole hyväksi ja heidän on parempi olla edes yhden onnellisen vanhemman kasvattamia kuin kahden onnettoman.

Vierailija
79/266 |
27.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas näkee selvästi miten naiset puolustavat naista.Nainen saa pihtaa ja syy on aina miehessä.Mutta jos mies pihtaisi, niin kaikki palstan naiset sanoisivat jätä se sika, tai käy vieraissa.Miehet lopettakaa naisten harrastaminen ja käykää maksullisissa.Nussikaa nettideittejä ja menkää urheileilemaan mieskaverienne kanssa.Matkustaminen miesten kanssa on paljon mutkattomampaa ja kaikki nauttii.Ei suominaisen takia kannata pilata elämäänsä.

No mitä vittua? Tämä mies syyttää VAIMOAAN perheen hajottamisesta, vaikka on itse se, joka haluaa erota. Siinäkö pitäisi vielä imeä miellyttääksemme ap:n munaa?

Ajatteleehan se seksistä kieltäytyväkin vain itseään.

Kommenteista päätellen AP:n provo oli hyvin osuva. Mutta parisuhteeseen tarvitaan kaksi ja jos toiselta loppuu kiinnostus, niin alkaa homma olla taputeltu. 

Olen eri mieltä. Silloin täytyy sen toisen kestää tilanne, siksihän ne avioliittovalta vannottiin. Ja jos on avoliitossa, niin yhteiset lapset ovat se syy, miksi ei ajatella vain itseä. Jos ei osaa innostaa toista takaisin mukaan juttuun, mennään parisuhdeterapiaan.

Tai jos sekään ei toimi ja itse ottaa eron, niin sitten syytetään erosta ensisijassa ITSEÄ. Ei sitä, joka ei halunnut erota.

Ajatteleehan se seksistä kieltäytyväkin vain itseään.

Ei siinä mielessä, että jos ei halua on seksuaalista väkivaltaa antaa toisen tunkeutua itseensä. Toisekseen perheen rikkominen ei samalla tavalla traumatisoi koska seksuaalisuus on ihmisen syvimmän minuuden aluetta, perheessä koossa pitäminen ei niinkään. Haluttomallkin olisi sata kertaa helpompaa haluta, kuin tulla jätetyksi, jotn perustelepa ny hiukan itsekästä väitettäsi, koska ei mene läpi.

Minä en halua, harrastan silti seksiä mieheni kanssa. En koe että hän tekisi seksuaalista väkivaltaa koska ei hän mitenkään minua pakota siihen. Seksin harrastaminen haluttomanakin on sata kertaa helpompaa kuin tulla jätetyksi, joten valitsen mieluummin sen pienemmän pahan. Jos en miestäni rakastaisi, valitsisin toisin. Enkä kyllä syyttäisi miestäni jos minut jättäisi jos ei saisi vaimoltaan seksiä.

Et koe sitä pakottamisena, että toinen uhkaa jättää sut, ellei saa tyydytää sua itseensä? Oletko koskaan kysynyt häneltä, miltä tuntuu dominoida niin pahasti? Miksi uskot teillä olevan rakkautta? Eihän teillä ole. Hyötysuhde.

Vierailija
80/266 |
27.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Musta on erikoista kuinka niin moni nainen ei tajua seksin merkitystä miehelle (yleistys! Tätä tapahtuu toki molemmin puolin, yleisempää silti näin päin). Itse pyrin menemään vähimmän haitan kautta. Kun mietin mistä on enemmän haittaa, siitä että harrastan seksiä mieheni kanssa (en itse koe tarvetta seksille, mutta ei se kamalaakaan ole), vai siitä että mies ennen pitkää lakkaa rakastamasta, valitsen ilman muuta seksin harrastamisen. Kun puoliso kieltäytyy seksistä tilanteessa jossa seksi ei ole kivuliasta tai muuten oikeasti epämiellyttävää, tällöin tuo puoliso käytännössä kieltäytyy kunnioittamasta toisen tarpeita. Se ei ole hyvä pohja millekään liitolle, ja ajan mittaan varmasti tappaa rakkauden. En haluaisi mieheni tuntevan, ettei hänen tarpeillaan ole minulle merkitystä. Tilanne on toki hankalampi jos seksiin liittyy muita asioita kuten kipua, ahdistusta tai vastaavaa jotka voivat tehdä seksistä epämiellyttävän kokemuksen. Tällöin asiaa pitäisi kuitenkin selvittää lääkärin, terapeutin tai vastaavan tahon kanssa, eikä vain kylmästi päättää että puolison vaan pitää tyytyä kohtaloonsa.

- Haluton nainen 34v

Loistava kirjoitus! Itsekään en koe juuri koskaan tarvetta/halua mutta suostun pitääkseni mieheni tyytyväisenä. Olisi kiva tietää onko tämä siis harvinaista?

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme kolme kahdeksan