Mikä on ollut paras ruoka, jota olet syönyt IKINÄ?
Siis paras ateria?
Minulla on seuraava.
Vuosientakainen miesystäväni kokkasi kerran sellaisen aterian, että oksat pois. Olin tullut toisesta kaupungista valintakokeista junalla. Uupumus ja apeahko mieli vaivasivat minua. Oli toukokuinen ilta.
Kun saavuin hänen kotiinsa, näin hänen kattaneen pöydän ja sytyttäneen kynttilän. Ruoaksi oli alkusalaatin jälkeen voissa paistettu kuhafilee limemehulla höystettynä, perunasose ja rennoiksi kuullotetut kevätsipuli- ja purjorenkaat. Juomaksi oli vesi ja viileä, puolikuiva valkoviini.
Se on ollut ainut kerta, kun olen itkenyt ilosta ruokaa syödessäni.
Mikäs teillä?
Kommentit (646)
Pikkutyttönä n. 45 vuotta sitten, äidin kanssa etelässä sain jälkiruoaksi verkkomelonia. Siihen aikaan ei Suomessa ollut kuultukaan sellaisesta ja vieläkin sen uusi, ihana, makea herkkumaku tuossa tilanteessa tulee mieleeni aina kun nykyisin syön melonia, vaikka se onkin jo ihan arkinen tuote täällä.
Mikkelissä krapulassa pienestä vaunusta ostettu kasvishampurilainen ! odotukset eivät olleet suuret, mutta muistelen kyseistä hampurilaista vieläkin kaiholla.
Libanonilainen meze-pöytä Espanjassa Tripadvisorissakin kehutussa ravintolassa.
Ekana tuli mieleen itse teurastamani kukko. Syötiin se käsin kämppisten kanssa! Ei siinä paljoa lihaa ollut ja kun se oli munijakanakukko niin ei se broilerinmurea ollut, mutta hyvää silti :-)
Kun vietin vuoden töissä Texasissa päädyin ystävien kanssa viikonloppumatkalle Meksikoon.
Kaveri oli syntyjään alueelta kotoisin ja vei johonkin pieneen ravintolaan joka oli kioskityyppinen ja sellainen johon en yksin olisi mennyt.
Sieltä saadut sapuskat olivat kuitenkin taivaallisia. Sopivan tulisia, maukkaita, tuoreesti tehtyjä. Ei ole sen jälkeen suomesta saatavat texmexit maistunut samalta.
Ihan paskoja ruokia porukka luetelllut. turnoff-eväitä.
Juristi itsekin kirjoitti:
Laura78 kirjoitti:
Käytiin miehen kanssa Savoyssa syömässä illallinen tossa toissaviikonloppuna. Alkuruuaksi oli kylmäsavustettua siikaa, pikkelöityjä kauden metsäsieniä ja katajanmarjakreemiä. Sen jälkeen tarjoiltiin kermaista jokirapukeittoa. Pääruokana patasorsaa, perunafondant ja lintukastiketta. Ja jälkkärinä vielä lakkareligieuse ja lakkaserbettiä. Kokonaisuus 5/5.
Itse olen kulinaristi enkä juuri arvosta näitä "rahvaan" ravintoloita kuten pizzeriat, hampurilaiset yms halvat ketjuravintolat. Onhan nuo toki vähän tyyriimpiä, mutta meidän taloudessa ei ruoan laadusta/mausta tingitä! Miehen tuloilla (juristi) tosin meillä on onneksi varaa syödä useinkin vähän laadukkaamissa paikoissa :)
Köyhät alapeukuttamassa. Kirjoittajan kanssa täysin samoilla linjoilla. Menkää te vaan mäkkäriin syömään niitä euron juustojanne.
Savoyta tuskin kukaan alapeukuttaa, eiköhän kyse ole jostain muusta. Varmaan osaat rikkaana päätellä, että mistä.
Mun mies on juristi kanssa (uuuuu) , mutta hänen parhaat ruokamuistonsa on kuulemma papan kanssa pohjoisessa itse kalastettu kala. Mä en tiedä liittyykö myös siihen, että hän saa/joutuu töiden puolesta syömään paljon näissä paremmista paikoissa, että kotoinen makaronilaatikko on sit hänen mielestään erittäin herkkua.
Mun lemppari kun mies yllätti kerran romanttisesti: kyyhkynrintaa täytettynä sipuli-sienipaistoksella, pannulla ensin ruskistettu ja sit uuniin hautumaan kermaan, suolaa ja pippurii. Lisänä uunissa paahdetut kasvikset omalta maalta. Nam!
Yksi todella herkullinen ateria syntyi, kun miehen kanssa pääsimme mökille ihan kahden. Pelkästään jo se tunnelma, kun ekaa kertaa kuuteen vuoteen kahdenkeskistä aikaa, oli ihana. Sitten ruoaksi kasvimaalta tuoreita kasviksia, vastakalastettua kuhaa ja metsästä löysin vielä herkkutatteja kruunaamaan aterian. Jälkiruoaksi tuoreista mustikoista juustokakkua. Se tunnelma, ruoka ja se, että voi hakea ruoan omasta pihasta, metsästä ja käydä vielä kalastamassa kalatkin on mun juttu.
Mun isän tekemä lihapata, jota hän valmistaa aina silloin tällöin. Padassa on montaa eri lihaa vaihtelevasti, esim possua, villisikaa, nautaa, hirveä, lammasta. Pata on punaviini-/portviinipohjainen (en tiedä tarkalleen kun resepti on salainen) ja todella pitkään haudutettu. Sen kanssa perunamuusia, joka on parasta ikinä maistamaani. Lisukkeeksi myös höyrytettyjä kasviksia, kuten porkkanaa ja punajuurta. Ruokajuomaksi italialaista tai espanjalaista täyteläistä ja tammista punaviiniä.
Äidin tekemä punainen juustokeitto. Hän teki sitä aina juhannuksena. Keittämiseen kului koko päivä. Valmis keitto jäähdytettiin ja tarjoiltiin kylmänä. Ihanaa. Punainen tarkoittaa tuon keiton yhteydessä vaalean punertavaa väriä.
Mummisi laittaa varmaan ripauksen sokeria suolan lisäksi munamaitoon. Niin teki oma isoäitini ja hyvää oli ilman lihaa ja lihan kanssa makaronilaatikko.
Tein pari viikkoa sitten sianlihakastiketta. Kastike oli ihan joku perus ruskean kastikkeen tyylinen, ainakin sinappia laitoin vähän. Mutta hitto kun en muista miten tein! Oli niin hyvää ruokaa, aivan ihanaa. Yritin samaa viikonloppuna mutta ei tullut yhtään niin hyvää.
Toinen herkku on valkosipulietanat. Lurps.
Mutta niin moni ruoka on hyvää ja ruoka on aina hyvää kun on nälkä. Tää on vähän sama kuin yrittäisi valita, mikä on paras kirja.
Saltimbocca Kööpenhaminan Tivolin ravintolassa. Ravintolaa ei enää ole, enkä ole yhtä hyvää saltimboccaa mistään saanut.
Pariisin Gambinossa syöty Margherita-pizza. Koko päivä oli kävelty ja nälkä oli järkyttävä. Viimein sai nenän eteen höyryävän kuuman pizzan ja lasin viileää valkkaria. Tunsin olevani jonkin asteen taivaassa.
Kokonaisena paistettu poronfilee, sisältä vielä sopivasti rosee.
ilmajoen,koskenkorvan grillillä syöty hampurilainen.
Oman isukin tekemä poronkäristys on meikäpojun lempiherkkua!!!!!
Olen joskus joutunut syömään noissa hienojen ruokien paikoissa.
En vain osaa arvostaa.
Liikaa selitystä ja näperrystä.
Eikä se koskaan ole maultaan sen selityksen veroinen.
Ihan tavalliset sapuskat ovat usein huomattavasti paremman makuisia.