Mikä on ollut paras ruoka, jota olet syönyt IKINÄ?

Ihania ruokamuistoja!

Parasta ruokaa on vaikea nimetä, mutta muutama mieleenjäänyt ateria...

Kun miesystäväni teki mulle ensimmäisen kerran ruokaa. Itkin, kun sain lautasen eteeni enkä pystynyt lopettamaan edes syödessäni. Tämä johtui kyllä ensisijaisesti siitä, että kukaan ei ollut tehnyt minulle aikuisiällä ruokaa (äitikin on tehnyt perheelle tai illanistujaisiin ja ulkona on käytetty syömässä) ja se kanasalaatti oli hyvää.

Oma sienikastike. Kun se ensimmäistä kertaa onnistui, pohdin ihan oikeasti hetken, että missä kokki on että voin kiittää! Se toimii sellaisenaan tai lihan kanssa. Tämän verran sallin itselleni omakehua.

Kolmas: vastateurastettu vuohipihvi rosmariinikastikkeessa eräässä länsi-Afrikkalaisessa rantakylässä.

Vierailija kirjoitti:

Napolilaisessa pienessä pizzeriassa syöty Margarita-pizza. Karmealla nälällä oli kyllä tekemistä asian kanssa.

Ohis. Italiassa ei ole olemassa Margarita-pizza, mutta Margherita-pizza löytyy.

Pehmeäkuorinen taskurapu kookoskastikkeessa

Hyviä ruokamuistoja, mutta kyllä yksi parhaista on juuri katistkasta otetut ahvenet, jotka savustetaan. Siihen uusia perunoita ja uutta sipulia ja voikastiketta, niin onko parempaa.

Mummon lihapullat, jauhelihakastike ja läskisoossi oli parhaita ruokia mitä lapsena sain. RIP mummo.

Ravintolassa syödyistä kaksi on ylitse muiden;

Saaremaalla Kuressaaren kaupungissa yhdessä ravintolassa, jonka nimeä en enää muista,n. 10-15 vuotta sitten syöty villisikapata.

Yume-ravintolassa Helsingissä n. 4 vuotta sitten rapeaa porsaankylkeä (ei ole valitettavasti enää listalla).

Kolmos ja nelossija menevät myös kotimaahan ravintoloille Vltava ja Farang.

Olen matkustellut ympäri maailman, ulkomailla syödyt eivät ole olleet läheskään niin hyviä kuin kotimaassa tai tässä lähellä, myös Virossa, Ruotsissa ja Norjassa olen syönyt hyviä ruokia.

Jyväskylän Kissanviikset ja lankkupihvi. En tiedä onko nyt aivan paras, mutta järkyttävän hyvää.

Laura78 kirjoitti:

Käytiin miehen kanssa Savoyssa syömässä illallinen tossa toissaviikonloppuna. Alkuruuaksi oli kylmäsavustettua siikaa, pikkelöityjä kauden metsäsieniä ja katajanmarjakreemiä. Sen jälkeen tarjoiltiin kermaista jokirapukeittoa. Pääruokana patasorsaa, perunafondant ja lintukastiketta. Ja jälkkärinä vielä lakkareligieuse ja lakkaserbettiä. Kokonaisuus 5/5.

Itse olen kulinaristi enkä juuri arvosta näitä "rahvaan" ravintoloita kuten pizzeriat, hampurilaiset yms halvat ketjuravintolat. Onhan nuo toki vähän tyyriimpiä, mutta meidän taloudessa ei ruoan laadusta/mausta tingitä! Miehen tuloilla (juristi) tosin meillä on onneksi varaa syödä useinkin vähän laadukkaamissa paikoissa :)

Köyhät alapeukuttamassa. Kirjoittajan kanssa täysin samoilla linjoilla. Menkää te vaan mäkkäriin syömään niitä euron juustojanne.

Paistetut perunat sipulilla

Mun miehen tekemä kermainen maksa-sipulikastike ja perunamuusi. Vie kyllä kielen mennessään...

Vierailija kirjoitti:

En tarkkaan tiedä mitä siinä oli mutta sellainen intialainen vegaaninen ruoka jossa jotain lihapullia muistuttavia palloja. Sitä syötiin riisin kanssa. Se oli ihanan kermaisaa, ja casheweitä siinä ainakin oli.

Nuo yleensä perunaa sisältävät pyörykät ovat nimeltään kofta (esim. subji/sabji kofta). Kofta on kai sellainen yleisnimike pyörykälle, olen päätellyt ruokalistan selaamisen perusteella, koska lammaskoftaakin saa. Usein nuo kasviskoftat tarjoillaan tomaatti-kermakastikkeessa (jossa on usein cashew-pähkinää). Mun vakioannos, kun käyn nepalilaisessa tai intialaisessa ravintolassa :)

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä kommenttien alapeukutuksia. Mitä alapeukuttamista on toisten hyvissä ruokamuistoissa? Sen ymmärrän ettei tykätä, jos joku moittii toisten "halvoissa" ravintoloissa kokemia hyviä ruokahetkiä.

Minä olen alapeukuttanut esim. sellaisia viestejä, joissa vain luetellaan omia lempiruokia. Siitähän tässä ketjussa ei ollut kysymys, vaan juurikin noista mainitsemistasi ruokamuistoista.

Berliinissä eräässä palestiinalaisravintolassa, täytetty munakoiso ja lisukkeet. En ole eläissäni syönyt mitään niin ihanaa! Totta kai tunnelma toi osansa myös, mutta sen annoksen maku jäi mieleen ikuisiksi ajoiksi. 

Ja kuten moni muukin on maininnut mummonsa tekemiä ruokia, niin mainitsen minäkin: mummin jouluruoat. Ei ole niiden voittanutta :(

Roomassa, pienessä raflassa syöty ateria. Alkuun tomaatti-mozzarella salaatti, tryffelirisotto ja kahvi jälkkäriksi. Ikinä syönyt mitään niin hyvää. Aika lähelle tuota alkupalaa pääsi Siljan sen uuden italialaisen ravintolan tomaatti-mozzarella salaatti, tosin. 

Amsterdamilaisen Sinne-ravintolan 13 ruokalajin menun ruoka numero viisi. Siinä oli - ainakin - kananmunaa, hollandaisekastiketta, savustettua bbq-selleripyreetä, hasselpähkinää, siitakesieniä, valkosipuli-tryffelikastiketta ja päällä ihan hervoton keko pöydässä höylättyä valkoista tryffeliä.

Oletan että kuulostaa oudolta ja pröystäilevältä kombolta, ja joskus nämä michelinpaikkojen erikoisuudentavoittelut menevät yli käsityskyvyn myös itselläni. Mikään näistä ruokalajin yksittäisistä komponenteista ei myöskään ole sellainen, joka menussa kiinnittäisi huomioni. Yhdistelmä kuitenkin vaan soi yhteen kuin sinfonia; teki mieli nuolla - tai samantien syödä - lautanenkin, ettei molekyylikään mene hukkaan.

Tästä ravintolasta lähdettyä itketti. (Eikä ollut edes laskun loppusumma kyynelten syynä: kaksi ihmistä söi nuo 13 ruokalajia yhteensä noin 160 eurolla.) Puolisoni - joka normaalisti on enemmänkin pihvi ja perunoita -kategorian ruokailija - haluaisi lähteä takaisin Amsterdamiin vain tämän ravintolan takia.

Itse tekemäni borssikeitto tulee hyvänä kakkosena. Äidin vetinen punajuuriliemi traumatisoi minut niin tehokkaasti ettei kyseistä ruokalajia tullut edes maistettua vuosikymmeniin. Sitten kun päätin itse keitellä puoli päivää lihalientä keiton pohjaksi ja tehdä muutenkin koko jutun alusta asti itse, niin keitto muuttui ihanaksi elämykseksi.

Hävyttömän iso kulho borssiani talvikylmällä + vielä hävyttömämpi smetanalötäre päälle = olen melkein valmis uskomaan jumalan olemassaoloon.

Muikkukukko.

Monen päivän vaelluksen ja retkiruokien jälkeen nautittu täydellinen hampurilaisateria Lapissa (siis ihan ravintolassa, ei missään pikaruokapaikassa)

Eka kerta kun söin friteerattua mustekalaa ja tsatsikia, Saksassa joskus kakarana.

Puolison kanssa ensitreffeillä syömäni mustekala-annos Thai-ravintolassa.

Ja omana bravuurina on nyhtöpossu, jota laitan usein jos on tulossa kavereita syömään.

Ehkä vähän omakehua, mutta välillä omat kokkaukset hätkähdyttävät.

Yleensä teen ihan normaaleja arkiruokia, mutta sitten joskus jaksaa olla luova ja käyttää aikaa ja ajatustakin; tein kerran ihan uskomatonta burgundinpataa. Se oli ensimmäinen kerta kun sitä ylipäätään tein tai maistoin ja se oli niin hyvää!

Kerran sävelsin oman sienikeittoreseptin, kun olin päässyt juuri metsästä kotiin ja olin nälkäinen kuin susi. Tein ihan uskomatonta kantarellikeittoa. Ja kesäbravuurini on mango-vuohenjuustosalaatti, joka on mennyt kuin kuumille kiville illanistujaisissa.

En syö hirveästi ravintoloissa tai matkusta, joten suurin osa parhaista ruoista on omatekemiä...

Pienessä saaristolaisravintolassa söimme paistettuja ahvenfileitä ja uusia perunoita voikastikkeella ja samppanjavaahdolla. Peittosi Noman mennen tullen. Ja se raikas valkoviini...huoah!

Vierailija kirjoitti:

Mummon tekemä makaronivelli. Kaikessa yksinkertaisuudessaan, voin ja suolan maustamana, niin hyvää, ettei yksikään fine dining ole jäänyt yhtä elävästi mieleeni.

Sama täällä

Pari kertaa olen saanut jumalaisen hyviä mereneläviä. Irlannissa gratinoituja sinisimpukoita sekä Visbyssä savustettuja kokonaisia katkarapuja. Molempiin kyytipojaksi rapeaa vaaleaa leipää sekä paikallista olutta.