Lue keskustelun säännöt.
"Että olkaa kotiäidit hiljaa ja myöntäkää että pääsette hemmetin helpolla."
06.10.2016 |
Niin mä pääsenkin, joissain asioissa. Joissain asioissa taas työssäkäyvä äiti pääsee helpommalla.
Hajoa siihen, mitä olet elämässäsi valinnut! :D
Kommentit (209)
Siis todellakin pääsen!!! En tiedä, millaiset työt teillä muilla on, mutta ainakin itselläni koulutustani vastaava työ on henkisesti kuormittavampaa kuin kotiäitiys. Miksi muuten olisin ollut yli 4 vuotta vapaaehtoisesti kotona?! Ei sillä, että tämäkään mikään lepokoti olisi, mutta voittaa 9-17 duunin satanolla! Omat säästöni, kotihoidon tukeni sekä omasta yritystoiminnasta nostaman korvaukset yhdistettynä miehen tuloihin riittävät mainiosti kelpo elämään. Ja kun saan täällä päivien aikana kotihommat pääasiassa tehtyä, niin illat ovat vapaana perheelle/vanhempien harrastuksille. Win-win, I must say!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuis mää kun oon "vain" kotiäiti ja teen vähän hommiakin?
Kotiäiti tekee paljon työtä päivän aikana...toisille siitä lapsien hoitamisesta maksetaan hyvä palkka!Niin, toisten ihmisten lasten hoitamisesta. Omien lapsien hoitaminen ei ole työntekoa vaikka siinä tekemistä riittääkin.
Mutta jätäppäs ne hommat tekemättä siellä kotona, niin tiedät jättäneesi.
T. Sellaisen äidin lapsi, joka jätti.Jätäpäs ne hommat tekemättä siellä töissä, niin ei ole kauaa enää työpaikkaa.
/48
Mitä sä sitten täällä av:lla pyörit?
Oletpa tehokas työntekijä.
Nyt ruuanlaittoon..Voivoi kun et sä tajua vieläkään, että kaikki eivät tee töitä 8-16 ma-pe. Aika hyvin on sullakin ollut koko eilinen ja tämä aamupäivä ollut aikaa pyöriä täällä, mitä ne lapses tekee tän ajan?
Huomaa kyllä miten työnteko kiristää hermojasi.
En mä ollut täällä eilen ja tämä on toinen kerta tänään kun piipahdan.
Hymyä huuleen vaan..Tietenkin, onhan työnteko useimmiten paljon raskaampaa kuin kotona oleminen.
Mä en ole koskaan kokenut työntekoa raskaana. Edes sellaisessa paikassa, jossa taukoja ei juurikaan ole ja paikasta toiseen siirrytään hölkkäaskelilla. Kesän rupeama, jossa tein 3:lla eri paikkakunnalla 6 päivänä viikossa töitä, osa päivistä 10-12 tuntisia, nekään eivät tuntuneet liian raskailta. Työstä saa sentään rahaa, joka helpottaa elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko joku kotiäiti ottaa kantaa siihen, että kotiäitiys ei ole aina mahdollista? Joillakin voi olla taustalla taloudelliset syyt, joillakin esim se, että oma ala on niin kilpailuhenkinen, että työstä ei voi mitenkään jättäytyä vuosiksi pois.
Jostain syystä kukaan kotiäiti ei kommentoi tätä, puhuu vain omasta valinnasta.
Vaihda alaa? Ja en välttämättä usko tuohon väittämääsi. Aina voi jättäytyä pois, jos haluaa. Elämä on.
Tässä tulee se syy, miksi teistä ei pidetä. Ylimielisyys ja silmien sulkeminen toisten realiteeteiltä. Helppo neuvoa toisten elämää ja korottaa omaa itseään, kun tosiasia on se, että oman valinnan mahdollistaa hyväpalkkainen mies. Loppukaneetti: elämä on. Tämä kertookin teistä ihan kaiken tarpeellisen, hyi.
No ihan samalla tapaa se kotiäiti on voinut joutua luopumaan tietystä urasta tai ammatista. Eikä kaikilla kotiäideillä mies tienaa hyvin. Ei minunkaan.
Miksi siis on ollut PAKKO jäädä kotiäidiksi..? En nyt ihan ymmärtänyt perustetta
Öh, ei ole kyse pakosta vaan valinnasta. Sinä valitsit ehkä pitää urasi, joku toinen päätti uhrata sen / siirtää myöhempään / tyytyä vähempään ja valitsi kotiäitiyden. Ihan samalla tapaa se uraäiti voi valita jättäytyä oravanpyörästä pois ja jäädä kotiäidiksi. Toki se tarkoittaa uhrauksia, esim taloudellisia, jokaisen oma valinta se on silti. Useimmat meistä joutuu valitsemaan ja kaikki joutuu tekemään ainakin kompromisseja.
Kotiäidiksi jääminen on valinta. Työnteko ei aina ole. Kaikki eivät kultalusikka suussa syntyneitä, joiden olisi mahdollista elää yhden ihmisen palkalla. Jostain syystä kotiäiti eivät halua tätä sisäistää - ehkä silloin ei voisi haukkua ja syyllistää uraäitejä..?
Tai voihan sitä jättäytyä kotiin ja elää vaikka sossun tuilla, mutta moni haluaa kustantaa ja tarjota lapsilleen esim kodin, terveellistä ruokaa, puhtaat vaatteet ja mahdollisuuden ehkä jopa harrastaa. Vai pitäisikö talo ja auto myydä ja tinkiä lasten hyvinvoinnista, jotta äiti saisi olla kotona?
Totta kai ymmärrän että on köyhiä perheitä, ei silloin voi valita vaan on pakko käydä töissä. Jaxuhalit 😊
Oletpa vastenmielinen ja yököttävä ihminen. En ole köyhä, mutta kykenen tuntemaan empatiaa köyhiä kohtaan, ilmeisesti et kykene samaan.
Olen kotiäitinä, välillä on rankkaa, välillä on helpompia päiviä. Ennen lapsia olen ollut myös työelämässä, sielläkin oli välillä rankkaa ja välillä helpompaa. Sellaista kai tämä elämä on. Olen kuitenkin tyytyväinen, voisi sanoa jopa onnellinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuis mää kun oon "vain" kotiäiti ja teen vähän hommiakin?
Kotiäiti tekee paljon työtä päivän aikana...toisille siitä lapsien hoitamisesta maksetaan hyvä palkka!Niin, toisten ihmisten lasten hoitamisesta. Omien lapsien hoitaminen ei ole työntekoa vaikka siinä tekemistä riittääkin.
Mutta jätäppäs ne hommat tekemättä siellä kotona, niin tiedät jättäneesi.
T. Sellaisen äidin lapsi, joka jätti.Jätäpäs ne hommat tekemättä siellä töissä, niin ei ole kauaa enää työpaikkaa.
/48
Mitä sä sitten täällä av:lla pyörit?
Oletpa tehokas työntekijä.
Nyt ruuanlaittoon..Voivoi kun et sä tajua vieläkään, että kaikki eivät tee töitä 8-16 ma-pe. Aika hyvin on sullakin ollut koko eilinen ja tämä aamupäivä ollut aikaa pyöriä täällä, mitä ne lapses tekee tän ajan?
Huomaa kyllä miten työnteko kiristää hermojasi.
En mä ollut täällä eilen ja tämä on toinen kerta tänään kun piipahdan.
Hymyä huuleen vaan..Tietenkin, onhan työnteko useimmiten paljon raskaampaa kuin kotona oleminen.
Mä en ole koskaan kokenut työntekoa raskaana. Edes sellaisessa paikassa, jossa taukoja ei juurikaan ole ja paikasta toiseen siirrytään hölkkäaskelilla. Kesän rupeama, jossa tein 3:lla eri paikkakunnalla 6 päivänä viikossa töitä, osa päivistä 10-12 tuntisia, nekään eivät tuntuneet liian raskailta. Työstä saa sentään rahaa, joka helpottaa elämää.
Anteeksi, neljällä eri paikkakunnalla oli työt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko joku kotiäiti ottaa kantaa siihen, että kotiäitiys ei ole aina mahdollista? Joillakin voi olla taustalla taloudelliset syyt, joillakin esim se, että oma ala on niin kilpailuhenkinen, että työstä ei voi mitenkään jättäytyä vuosiksi pois.
Jostain syystä kukaan kotiäiti ei kommentoi tätä, puhuu vain omasta valinnasta.
Vaihda alaa? Ja en välttämättä usko tuohon väittämääsi. Aina voi jättäytyä pois, jos haluaa. Elämä on.
Tässä tulee se syy, miksi teistä ei pidetä. Ylimielisyys ja silmien sulkeminen toisten realiteeteiltä. Helppo neuvoa toisten elämää ja korottaa omaa itseään, kun tosiasia on se, että oman valinnan mahdollistaa hyväpalkkainen mies. Loppukaneetti: elämä on. Tämä kertookin teistä ihan kaiken tarpeellisen, hyi.
No ihan samalla tapaa se kotiäiti on voinut joutua luopumaan tietystä urasta tai ammatista. Eikä kaikilla kotiäideillä mies tienaa hyvin. Ei minunkaan.
Miksi siis on ollut PAKKO jäädä kotiäidiksi..? En nyt ihan ymmärtänyt perustetta
Öh, ei ole kyse pakosta vaan valinnasta. Sinä valitsit ehkä pitää urasi, joku toinen päätti uhrata sen / siirtää myöhempään / tyytyä vähempään ja valitsi kotiäitiyden. Ihan samalla tapaa se uraäiti voi valita jättäytyä oravanpyörästä pois ja jäädä kotiäidiksi. Toki se tarkoittaa uhrauksia, esim taloudellisia, jokaisen oma valinta se on silti. Useimmat meistä joutuu valitsemaan ja kaikki joutuu tekemään ainakin kompromisseja.
Kotiäidiksi jääminen on valinta. Työnteko ei aina ole. Kaikki eivät kultalusikka suussa syntyneitä, joiden olisi mahdollista elää yhden ihmisen palkalla. Jostain syystä kotiäiti eivät halua tätä sisäistää - ehkä silloin ei voisi haukkua ja syyllistää uraäitejä..?
Tai voihan sitä jättäytyä kotiin ja elää vaikka sossun tuilla, mutta moni haluaa kustantaa ja tarjota lapsilleen esim kodin, terveellistä ruokaa, puhtaat vaatteet ja mahdollisuuden ehkä jopa harrastaa. Vai pitäisikö talo ja auto myydä ja tinkiä lasten hyvinvoinnista, jotta äiti saisi olla kotona?
Omia valintoja ihan kaikki. Jos ei ole varaa, niin ei ole varaa. Jos on varaa, niin sitä sitten on. Jos ura on tärkeämpi, niin se on sitten sitä. Jos omien lasten kanssa oleminen ja koti kiinnostaa enemmän, niin miksei sitä saisi haluta ja toteuttaa, hyvä niin.
Eli... Sinusta ON oma valinta ja EI ole oma valinta? Jos ei ole varaa, ei ole varaa. Miten tämä on oma valinta? Jos mies huonopalkkaisessa työssä, miten se on naisen valinta? Tai mies on vaikka kuollut?
Vierailija kirjoitti:
Pakko vielä sen verran työntää lusikkaa syvemmälle tähän soppaan että kotiäitiys on tutkimusten mukaan lapselle haitallisempaa kuin päivähoito. Tämä on tiedetty jo kauan, joten kotiäitien on turha vedota siihen että lapselle on parempi nysvätä äidin helmoissa kotona.
En nyt puhu mistään alle 2 vuotiaista tosin, vaan esimerkiksi 4 vuotiaista, jotka jo tarvitsevat vertaisiaan ja ryhmätoimintaa normaalin sosiaalisen kehityksen turvaamiseksi.
/48
Aloititpa kivan provoilevasti. Tutkimusten mukaan siis alle 3v lapsen on selvästi parempi olla kotona.
Surullista myös jos joidenkin lapset, jopa alle 1-vuotiaat vauvat, tarvitsee päiväkotia tavatakseen ikätovereita/leikkikavereita. Eivät vissiin muuten pääsisi ulos leikkimään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko joku kotiäiti ottaa kantaa siihen, että kotiäitiys ei ole aina mahdollista? Joillakin voi olla taustalla taloudelliset syyt, joillakin esim se, että oma ala on niin kilpailuhenkinen, että työstä ei voi mitenkään jättäytyä vuosiksi pois.
Jostain syystä kukaan kotiäiti ei kommentoi tätä, puhuu vain omasta valinnasta.
Vaihda alaa? Ja en välttämättä usko tuohon väittämääsi. Aina voi jättäytyä pois, jos haluaa. Elämä on.
Tässä tulee se syy, miksi teistä ei pidetä. Ylimielisyys ja silmien sulkeminen toisten realiteeteiltä. Helppo neuvoa toisten elämää ja korottaa omaa itseään, kun tosiasia on se, että oman valinnan mahdollistaa hyväpalkkainen mies. Loppukaneetti: elämä on. Tämä kertookin teistä ihan kaiken tarpeellisen, hyi.
No ihan samalla tapaa se kotiäiti on voinut joutua luopumaan tietystä urasta tai ammatista. Eikä kaikilla kotiäideillä mies tienaa hyvin. Ei minunkaan.
Miksi siis on ollut PAKKO jäädä kotiäidiksi..? En nyt ihan ymmärtänyt perustetta
Öh, ei ole kyse pakosta vaan valinnasta. Sinä valitsit ehkä pitää urasi, joku toinen päätti uhrata sen / siirtää myöhempään / tyytyä vähempään ja valitsi kotiäitiyden. Ihan samalla tapaa se uraäiti voi valita jättäytyä oravanpyörästä pois ja jäädä kotiäidiksi. Toki se tarkoittaa uhrauksia, esim taloudellisia, jokaisen oma valinta se on silti. Useimmat meistä joutuu valitsemaan ja kaikki joutuu tekemään ainakin kompromisseja.
Kotiäidiksi jääminen on valinta. Työnteko ei aina ole. Kaikki eivät kultalusikka suussa syntyneitä, joiden olisi mahdollista elää yhden ihmisen palkalla. Jostain syystä kotiäiti eivät halua tätä sisäistää - ehkä silloin ei voisi haukkua ja syyllistää uraäitejä..?
Tai voihan sitä jättäytyä kotiin ja elää vaikka sossun tuilla, mutta moni haluaa kustantaa ja tarjota lapsilleen esim kodin, terveellistä ruokaa, puhtaat vaatteet ja mahdollisuuden ehkä jopa harrastaa. Vai pitäisikö talo ja auto myydä ja tinkiä lasten hyvinvoinnista, jotta äiti saisi olla kotona?
Totta kai ymmärrän että on köyhiä perheitä, ei silloin voi valita vaan on pakko käydä töissä. Jaxuhalit 😊
Oletpa vastenmielinen ja yököttävä ihminen. En ole köyhä, mutta kykenen tuntemaan empatiaa köyhiä kohtaan, ilmeisesti et kykene samaan.
Jaa, mistäs näin päättelet? Vetäisitkös mutkat suoriksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko joku kotiäiti ottaa kantaa siihen, että kotiäitiys ei ole aina mahdollista? Joillakin voi olla taustalla taloudelliset syyt, joillakin esim se, että oma ala on niin kilpailuhenkinen, että työstä ei voi mitenkään jättäytyä vuosiksi pois.
Jostain syystä kukaan kotiäiti ei kommentoi tätä, puhuu vain omasta valinnasta.
Vaihda alaa? Ja en välttämättä usko tuohon väittämääsi. Aina voi jättäytyä pois, jos haluaa. Elämä on.
Tässä tulee se syy, miksi teistä ei pidetä. Ylimielisyys ja silmien sulkeminen toisten realiteeteiltä. Helppo neuvoa toisten elämää ja korottaa omaa itseään, kun tosiasia on se, että oman valinnan mahdollistaa hyväpalkkainen mies. Loppukaneetti: elämä on. Tämä kertookin teistä ihan kaiken tarpeellisen, hyi.
No ihan samalla tapaa se kotiäiti on voinut joutua luopumaan tietystä urasta tai ammatista. Eikä kaikilla kotiäideillä mies tienaa hyvin. Ei minunkaan.
Miksi siis on ollut PAKKO jäädä kotiäidiksi..? En nyt ihan ymmärtänyt perustetta
Öh, ei ole kyse pakosta vaan valinnasta. Sinä valitsit ehkä pitää urasi, joku toinen päätti uhrata sen / siirtää myöhempään / tyytyä vähempään ja valitsi kotiäitiyden. Ihan samalla tapaa se uraäiti voi valita jättäytyä oravanpyörästä pois ja jäädä kotiäidiksi. Toki se tarkoittaa uhrauksia, esim taloudellisia, jokaisen oma valinta se on silti. Useimmat meistä joutuu valitsemaan ja kaikki joutuu tekemään ainakin kompromisseja.
Kotiäidiksi jääminen on valinta. Työnteko ei aina ole. Kaikki eivät kultalusikka suussa syntyneitä, joiden olisi mahdollista elää yhden ihmisen palkalla. Jostain syystä kotiäiti eivät halua tätä sisäistää - ehkä silloin ei voisi haukkua ja syyllistää uraäitejä..?
Mä en ole syyllistänyt uraäitejä. Ei kaikilla ole samaa mahdollisuutta kuin mulla.
Mä en vaan ymmärrä, miksi tällainen vastakkainasettelu ja se, ettei asiasta voi keskustella kiihtymättä.
Mä voin keskustella, vaikka mut on sentään jo huoriteltukin tässä ketjussa.. :D
En ota sitä henkilökohtaisesti, sillä enhän mä voi tietää edes kyseisen kehun kirjoittajan henkistä tilaa tai yhtään mitään muutakaan hänestä.
a.p
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kai tämän alkuperäisen jutun kirjoittaja nyt sorsi suinkaan äitejä jotka on kotona sen pari vuotta?? Itse aijon jäädä kotiin vähintään siihen asti kun lapsi on 2v. Viimeistää kun 3v niin palaan täyspäiväisiin töihin, jollei nyt lapsia lisää siunaannu. Paitsi tälläkin hetkellä teen satunnaisesti töitä, mutta ulkopuoliseen hoitoon ei lasta alle 2v. Laiteta. Kai sen nyt tyhmäkin tajuaa, että jos vain on mahdollisuus olla kotona siihen että lapsi on väh. 2v niin on se lapselle paras. Tietenkin yh:t ja todella tiukassa raha tilanteessa olevat eivät yleensä pysty jäämään ja se on ok. Ja sitten vielä se, että kun on se 1 lapsi joka vielä sattuu suhteellisen helppo olemaan, niin ei tää nyt rankkaa ole, välillä vaan väsyttää. Mutta ne joilla on useampi, niin kyllä se jo työstä käy, siivous ja pyykkivuoret on loputtomat ja tässä tilanteessa isät ei yleensä niin paljoa auta. Mutta jos on työssäkäyvä äiti, niin silloinhan isäkin osallistuu huomattavasti enemmän kotitöihin(toivottavasti) näin ainakin meillä. Teen kotona kaiken, mutta jos olen ollut töissä(yö). Niin silloin miehen kanssa yhdessä tuumin tehdään.
Vierailija kirjoitti:
Niin mä pääsenkin, joissain asioissa. Joissain asioissa taas työssäkäyvä äiti pääsee helpommalla.
Hajoa siihen, mitä olet elämässäsi valinnut! :D
Kotiäitiys on raskaampaa, kuin työäitiys. Puuttuu verkostoa eikä pääse tuulettumaan töihin. Kotiäiti valitsee sydämellä ja järjellä (lapsen hyvinvointi), työäitikin valitsee omista syistään.
Olisi parempi kunnioittaa toinen toisiaan, ettei kenellekään koituisi liian raskasta taakkaa, koitui se sitten syyllisyydestä (työäiti) tai väheksynnästä (kotiäiti).
Kouluikäisten kotiäidistä on iloa myös työäitien lapsille ja siten työaideille. Vain kotiäiti tietää, mitä kaikkea sinunkin lapsesi ovat tehneet tai jättäneet tekemättä koulumatkoillaan ja koulun jälkeen kotona, kaverilla tai pihalla ja on se ensimmäinen, joka pääsee puhdistamaan lapsesi haavan kun lapsesi kaatuu pyörällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ei ole vaikeaa hommaa olla lapsen kanssa kotona mut itse en jaksaisi .."
Hah hah haa..On se totta. Se että jaksaa istua päivästä toiseen, kuukaudesta toiseen, vuodesta toiseen vain kotonaan rajaten elämänpiirinsä hyvin kapeaksi ja vältellen itsensä haastamista, vaatii kyllä todellista tylsämielisyyttä. Ei siihen moni pystykään, vaan vaatii enemmän haasteita. Mutta suutari pysyköön etc etc.
Ihanan hölmö ihminen :D
Älkää nyt olko noin kapeakatseisia, että rajaatte kotiäidin vain taaperoiden ja vauvojen kanssa olevaksi henkilöksi. Minulla on yläkoulu- ja lukioikäiset lapset, ehkä siis olen mieluummin kotirouva? En loisi miehen lompakolla, ehdin tehdä pitkään töitä ennen lapsia ja onnistuneiden sijoitusten ansiosta saan kuukausittain pääomatuloja suunnilleen saman verran kuin siitä työstä palkkaa, josta aikanaan jäin pois. Pääomatuloissa on se hyvä puoli, että ne jatkuvat myös eläkeiässä.
Mitä tuohon kapeaan elämänpiiriin tulee, olen tänä vuonna ehtinyt matkustella jo kolmella eri mantereella. Lapset on niin isoja ja mieskin töiden jälkeen kotona, joten voin ihan hyvin lähteä vaikka viikoksi reissuun kun mieli tekee. Matkustelemme perheenäkin paljon, mutta menen myös yksin tai sinkkuystäväni kanssa. Haasteita? Noh, olen esim opiskellut japania ihan omaksi ilokseni. En ole ikinä ollut luonteeltani mikään uraohjus, joten en kaipaa mitään työelämän asettamia haasteita.
Voin tunnustaa, että elämäni on ihan naurettavan helppoa ja mukavaa. En ikimaailmassa vaihtaisi tätä mihinkään työpaikkaan.
Liityn seuraan :). Minäkin olen tätä nykyä kotirouva, koska lapset ovat jo aikuisia. Sinun tavallasi nautin matkustelusta, kieleten opiskelusta, harrastuksista ja menoista sekä yksin että myös yhdessä kanssa miehen kanssa.
Juuri tulin parin viikon lomalta Espanjasta, viikonloppuna lähden miehen kanssa viikoksi Berliiniin ja siitä viikon kuluttua taas kolmeksi viikoksi Espanjaan, jonne mieskin tulee yhdeksi viikoksi. Vuodenvaihteessa lähdemme yhdessä matkalle Bangkokiin ja Singaporeen ja miehen palatessa kotiin ajattelin kutsua tyttäreni matkaseuraksi ja jatkaa hänen kanssaan vielä Aasian kierrokselle.
Enhän minä edes ehtisi töihin, tuskin kukaan työnantaja katsoisi hyväksyen lukuisia matkojani pitkin vuotta...
Enkä myöskään koskaan vaihtaisi aikaa, jonka olin kotona ensin pikkulasten ja sitten koululaisten kanssa, kiireiseen työelämään ja päivähoitorumbaan. Itse halusimme lapsemme ja itse halusimme heidät kasvattaa siinä nähtävästi hyvin onnistuen, koska kaikki ovat saavuttaneet hyvän jalansijan yhteiskunnassamme.
Tunnen ja tapaan paljon ihmisiä, joilla on se kuuluisa ura, mukaanlukien oma mieheni. On se aika kuluttavaa touhua kun on muutakin elämää, en kadehdi yhtään. Töissä paineet ja kotona paineet, kiire joka paikkaan. Ja nyt puhun siis johtotason ihmisistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikähän on se asia missä työssäkäyvä äiti pääsee helpommalla? Työssäkäyvän pitää työssäkäynnin lisäksi tehdä ihan samat kotityöt kuin kotiäidinkin. Aikaa on vain pari tuntia kun kotiäidillä on koko päivä.
Siksi monet työssäkäyvät ei niitä teekään, kun eivät jaksa..
Vierailija kirjoitti:
Tunnen ja tapaan paljon ihmisiä, joilla on se kuuluisa ura, mukaanlukien oma mieheni. On se aika kuluttavaa touhua kun on muutakin elämää, en kadehdi yhtään. Töissä paineet ja kotona paineet, kiire joka paikkaan. Ja nyt puhun siis johtotason ihmisistä.
Mä saisin luultavasti aivoverenvuodon. Ihmiset ovat eilaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ei ole vaikeaa hommaa olla lapsen kanssa kotona mut itse en jaksaisi .."
Hah hah haa..On se totta. Se että jaksaa istua päivästä toiseen, kuukaudesta toiseen, vuodesta toiseen vain kotonaan rajaten elämänpiirinsä hyvin kapeaksi ja vältellen itsensä haastamista, vaatii kyllä todellista tylsämielisyyttä. Ei siihen moni pystykään, vaan vaatii enemmän haasteita. Mutta suutari pysyköön etc etc.
Ei kaikilla kestä pää tylsyyttä tai sitä turhauttavuutta, mitä pienen lapsen kanssa useimpina hetkinä koetaan, hermostumatta.
Pieni lapsi on myös hyvin tarvitseva ja avuton olento.
Isompien lapsien kotiäitiyttä en oikein ymmärrä, paitsi jos ei onnistu työllistymään, niin minkäs teet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen joka jää kotiin 10-15 vuodeksi, ei maksa veroja ja käyttää julkisia palveluja, on mielestäni turhake.
Tällä logiikalla eläkeläiset putoaa samaan kastiin. Ja lapset.
Eläkeläiset on enimmäkseen turhakkeita, lapset taas tulevaisuuden investointeja. Eikö tuo ole itsestään selvää.
Pystyisitkö katsomaan isovanhempiasi silmiin tai vaikka sotaveteraania ja sanomaan hänelle, että "sä olet hyödytön/jätettä." Pystyisitkö?
Vierailija kirjoitti:
Jollain kotiäidillä ilmeisesti oma elämä v*tuttaa tosi paljon, kun on tarve tehtailla näitä riitaisia aloituksia av:lle.
Jospa välillä tekisit niitä kovasti kuuluttamiasi hommia.
Luin eilenillalla nukkumaan käydessä jonkun toisen ketjun ja avasin tämän ketjun sitten ilman sen kummempia syitä.. :)
Vastaan nyt tähän vasta nyt, kun en aiemmin ehtinyt.
a.p
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ei ole vaikeaa hommaa olla lapsen kanssa kotona mut itse en jaksaisi .."
Hah hah haa..On se totta. Se että jaksaa istua päivästä toiseen, kuukaudesta toiseen, vuodesta toiseen vain kotonaan rajaten elämänpiirinsä hyvin kapeaksi ja vältellen itsensä haastamista, vaatii kyllä todellista tylsämielisyyttä. Ei siihen moni pystykään, vaan vaatii enemmän haasteita. Mutta suutari pysyköön etc etc.
Ei kaikilla kestä pää tylsyyttä tai sitä turhauttavuutta, mitä pienen lapsen kanssa useimpina hetkinä koetaan, hermostumatta.
Pieni lapsi on myös hyvin tarvitseva ja avuton olento.
Isompien lapsien kotiäitiyttä en oikein ymmärrä, paitsi jos ei onnistu työllistymään, niin minkäs teet.
Miksi niin moni muuten tarvitsee ulkoa ohjattua toimintaa, ettei pää hajoa ja tule tylsää? Missä on se oma vastuu, että mitä tekee sen äitiysloman aikana? Miksi ei opettele uutta kieltä, eikö seurata muuta kuin keskustelupalstoja? Istutaan kotona koska ollaan luokiteltu kaikki puistoissa ja kerhoissa käyvät äidit saatanista seuraaviksi :/ Sitten itketään kun on tylsää.
Minä olen ihan tavallinen kaupan kassa. Kotona olin neljä vuotta. Sinä aikana tein kaikkea sitä, mitä en vuorotyön takia päässyt aikaisemmin tekemään: kävin kolme valokuvauskurssia, osallistuin järjestötoimintaan ja tapasin todella paljon uusia ihmisiä lasten kautta. Nyt opiskelen uutta alaa ja kolmas lapsi on vasta vauva. Se verkosto minkä loin kotonaolovuosina, auttoi minua paitsi tähän koulupaikkaan, on myös auttanut saamaan harjoittelupaikan ja toivottavasti töitä koko ensi kesäksi. Hyvä minä ;)
Omia valintoja ihan kaikki. Jos ei ole varaa, niin ei ole varaa. Jos on varaa, niin sitä sitten on. Jos ura on tärkeämpi, niin se on sitten sitä. Jos omien lasten kanssa oleminen ja koti kiinnostaa enemmän, niin miksei sitä saisi haluta ja toteuttaa, hyvä niin.