Lue keskustelun säännöt.
"Että olkaa kotiäidit hiljaa ja myöntäkää että pääsette hemmetin helpolla."
06.10.2016 |
Niin mä pääsenkin, joissain asioissa. Joissain asioissa taas työssäkäyvä äiti pääsee helpommalla.
Hajoa siihen, mitä olet elämässäsi valinnut! :D
Kommentit (209)
Mulla on sekä ura (suht vaativassa unelmatyössäni) että lapset, ja pidän kyllä kotona olemista rankempana kuin uran luomista.
Arvostan kotiäitejä. Itse en pystyisi, koska hajoaisi pää.
Jollain tasolla kyllä säälin myös, pakko myöntää. Entä jos puoliso jättää, mitäs sitten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juuripa näin, kateellisuushan se saa näkemään, että "ruoho on aina vihreämpää aidan toisella puolella.
Tosiasia monella kotiäidillä on, että puoliso on hyväpalkkainen, mutta toisaalta arvovalintoja voi tehdä pienemmilläkin palkoilla, jättää vaikka ne ulkomaanmatkat muutamaksi vuodeksi tekemättä, ei hanki uudempaa autoa, ei osta merkkivaatteita, monesta asiasta voi tinkiä, jotta voi jäädä kotiin muutamaksi vuodeksi lapsiaan hoitamaan, jos sen kokee tärkeäksi.
Kotiäidithän tavallaan jakavat sitä päiväkodeissa työskentelevien taakkaa hoitamalla lapsensa kotona, koska tarhatädithän jatkuvasti valittavat, kuinka ylisuuria ryhmät ovat ja kuinka raskasta työ sen takia on, onpahan ainakin osa lapsista pois rasittamasta heitä.
Itse en koe kotona duunaamista rankkana, mutta se johtuu puhtaasti siitä että nautin lapsen kanssa olemisesta ja kotitöistä. Kaikkien on kuitenkin pakko tehdä kotityöt (tai no, ei kaikki tee) - minä teen ne sitten vaan vähän paremmin. Kaikkien on kuitenkin pakko hoitaa omat lapset, vaikka ne olisi suurimman osan päivästä jonkun muun hoidossa - minä hoidan sitten vaan vähän paremmin. Välillä on päiviä kun vielä pari tuntia senkin jälkeen kun mieheni on tullut töistä kotiin, minä vielä ravaan pitkin kämppää tehden sitä sun tätä, mutta olen silti tyytyväinen kun pääsen viimein istahtamaan/nukkumaan.
Maassa jossa asun kotiäitiyttä pidetään arvossa, normina, ja perhe kustantaa kaiken itse. Ymmärrän kyllä ettei esim. Suomessa kaikilla ole varaa valita, osa ei edes halua. Me teimme meidän kohdalla sopivan ratkaisun, varmasti oikean päätöksen lapsemme parhaaksi. Ei sitä sen enempää tarvitse perustella.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on sekä ura (suht vaativassa unelmatyössäni) että lapset, ja pidän kyllä kotona olemista rankempana kuin uran luomista.
Arvostan kotiäitejä. Itse en pystyisi, koska hajoaisi pää.
Jollain tasolla kyllä säälin myös, pakko myöntää. Entä jos puoliso jättää, mitäs sitten?
Etkö olet huomannut vastauksista, että eihän tämä ole mahdollista? Yksikään mies ei ole ikinä jättänyt vaimoaan, ainakaan kotiäiti. Sellaista ei vain yksinkertaisesti tapahdu.
Vierailija kirjoitti:
Itse en koe kotona duunaamista rankkana, mutta se johtuu puhtaasti siitä että nautin lapsen kanssa olemisesta ja kotitöistä. Kaikkien on kuitenkin pakko tehdä kotityöt (tai no, ei kaikki tee) - minä teen ne sitten vaan vähän paremmin. Kaikkien on kuitenkin pakko hoitaa omat lapset, vaikka ne olisi suurimman osan päivästä jonkun muun hoidossa - minä hoidan sitten vaan vähän paremmin. Välillä on päiviä kun vielä pari tuntia senkin jälkeen kun mieheni on tullut töistä kotiin, minä vielä ravaan pitkin kämppää tehden sitä sun tätä, mutta olen silti tyytyväinen kun pääsen viimein istahtamaan/nukkumaan.
Maassa jossa asun kotiäitiyttä pidetään arvossa, normina, ja perhe kustantaa kaiken itse. Ymmärrän kyllä ettei esim. Suomessa kaikilla ole varaa valita, osa ei edes halua. Me teimme meidän kohdalla sopivan ratkaisun, varmasti oikean päätöksen lapsemme parhaaksi. Ei sitä sen enempää tarvitse perustella.
Siinä tulikin hyvä malliesimerkki besserwisseröinnistä ja jeesustelusta, kiitos!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vittu teitä naisia, kun toisianne haukutte!
Mä olen nähnyt äitiydestä molemmat puolet; olen ollut vuosia siellä hiekkalaatikon reunalla, ja tehnyt myös siistiä toimistotyötä. Kummastakin nautin; kumpikin oli ihan oikein.
Ajattelin kotiäitinä niin, että on lapseen & tulevaisuuteen satsaus, kun hän saa olla pienenä kotona eikä täyttämässä kunnan pk-paikkoja. Lapseni nauttivat turvallisesta ja kiireettömästä kotihoidosta, mutta sopeutuivat aikanaan päiväkoteihinsa hienosti. Toisaalta rahanpuute ja yksinäisyys oli taustalla "läsnä".
Myös työhön paluussa oli puolensa; oli varaa taas satsata itseensä & perheeseensä, tehdä hankintoja ja rempata kotia. Oli uusi sosiaalinen verkosto, sosiaalinen status ja aikaa omille unelmille ja tavoitteille.
Kumpaakaan en vaihtaisi pois, ja lapsethan siinä myös voittivat, kun saivat olla kotona äidin kanssa. Rahaa ja eläkettä voi kerryttää sitten myöhemmin, koska elämässä on muutakin kuin talous & verot. Me eletään täällä vain kerran, ja kuolinvuoteella tuskin kukaan harmittelee menetettyjä työvuosia Yleensä se on päinvastoin; ihmiset toivovat, että olisivat viettäneet enemmän aikaa perheensä kanssa.
Kunnioittakaa toistenne valintoja, ette te ole kukaan toista parempi! Kaikki elää täällä vain kerran, joten tehköön kukin niin kuin sydän sanoo, eikä niin kuin muut haluaa.
Yksikään äiti joka oikeesti rakastaa lastaan, ei laita tätä vieraalle hoitoon SISÄISTÄKÄÄ tää uraäidit!!! Ette kestä totuutta että teidän lapset tulee vihaa teitä kun on isoja. Kotiäiti tajuaa ja ymmärtää mikä on elämässä tärkeetä, teidän elämä on tyhjää ja onttoa. Elämä on valintoihin ja te olette valinnu väärin ja sen takii vihaatte meitä SISÄISTÄKÄÄ TÄÄ
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taidat olla sellainen entäs-sitku-mutku ihminen. Tiedätkö kaikki ihmiset eivät avioliittoon mennessään ajattele, että "voihan siinä niinkin käydä, että joskus erotaan". Aika huono lähtökohta rakentaa mitään parisuhdetta. Luottamus on a ja o eli tässä ollaan ja pysytään. On hullua ajatella kaikkia mahdollisia ikäviä asioita, mitä tulevaisuudessa voisi tapahtua, kun periaatteessa elämää et voi elää kuin päivä kerrallaan. Vaikka kuinka varmistaisit, vakuuttaisit, minimoisit riskit, niin mörkö voi yllättää kulman takaa, mörkö, jota et tiennyt olevankaan. Elän mieluummin tätä päivää onnellisena omat valintani tehneenä kuin mietin huomista, koska se on turhaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikähän on se asia missä työssäkäyvä äiti pääsee helpommalla? Työssäkäyvän pitää työssäkäynnin lisäksi tehdä ihan samat kotityöt kuin kotiäidinkin. Aikaa on vain pari tuntia kun kotiäidillä on koko päivä.
Teiltä työnarkomaaneilta puuttuu se tunneäly, jota kotiäideiltä löytyy. Kotiäiti pystyy priorisoimaan omat lapsensa, te taas ette. Ja tiedän miksi olette niin katkeria. Tiedätte että teidän oma pää ei kestä sitä kotona olemista ja omien lasten kanssa olemista. Kotiäiti pystyy sietämään omia ajatuksiaan ja omaa itseään, kun on se KOKO PÄIVÄ AIKAA tehdä niitä kotitöitä. Se on taito sekin. Ja ymmärrän kyllä että teitä kismittää. Onhan se aika noloa, että on korkeasti kouluttautunut ja sivistynyt mutta ei siedä omia ajatuksiaan, eikä omia lapsiaan. Ihan ymmärrettävää että olette kateellisia.
Tässä arvatenkin kiteytyy kotiäitiys? Näin äkkivilkaisulla av:lla näyttää olevan samaan aikaan ketjuja joissa keskustellaan Norjan ja Tanskan päiväkotistatistiikoista, lähes kaikki pienet lapset hoidossa kodin ulkopuolella. Siellä varmaankin vasta niitä katkeria naisia löytyy, ja kasvatetaan kehnoitsetuntoisia, onnettomia lapsia? Onneksi täällä Suomessa asiat on paremmin, vai? Taitavia naisia jotka kykenevät ajattelemaan koko päivän kotitöitä ilman tarvetta muulle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakko vielä sen verran työntää lusikkaa syvemmälle tähän soppaan että kotiäitiys on tutkimusten mukaan lapselle haitallisempaa kuin päivähoito. Tämä on tiedetty jo kauan, joten kotiäitien on turha vedota siihen että lapselle on parempi nysvätä äidin helmoissa kotona.
En nyt puhu mistään alle 2 vuotiaista tosin, vaan esimerkiksi 4 vuotiaista, jotka jo tarvitsevat vertaisiaan ja ryhmätoimintaa normaalin sosiaalisen kehityksen turvaamiseksi.
/48
Vierailija kirjoitti:
Taidat olla sellainen entäs-sitku-mutku ihminen. Tiedätkö kaikki ihmiset eivät avioliittoon mennessään ajattele, että "voihan siinä niinkin käydä, että joskus erotaan". Aika huono lähtökohta rakentaa mitään parisuhdetta. Luottamus on a ja o eli tässä ollaan ja pysytään. On hullua ajatella kaikkia mahdollisia ikäviä asioita, mitä tulevaisuudessa voisi tapahtua, kun periaatteessa elämää et voi elää kuin päivä kerrallaan. Vaikka kuinka varmistaisit, vakuuttaisit, minimoisit riskit, niin mörkö voi yllättää kulman takaa, mörkö, jota et tiennyt olevankaan. Elän mieluummin tätä päivää onnellisena omat valintani tehneenä kuin mietin huomista, koska se on turhaa.
Minun vastauksenihan siis tuli siitä, että sain kommenttia, että voi olla että saan potkut töistä. Minähän myönsi tämän, kirjoitin vain, että aivan samoin on sen asian laita, että voi olla miehesi jättää sinut. Vastaukseksi tuli, että todennäköisemmin mies jättää ennemmin konttorihiiren (minut? En ole toimistotöissä) kuin kotiäidin.
Miksi hiiltyä jostain sellaisesta, jonka minä olen myöntänyt jo ensimmäisessä viestissä, siis siitä että elämä on arvaamatonta. Fact of life. Itse tykkään kuitenkin suunnitella ja miettiä myös tulevaa, jo ihan omien lasten hyvinvoinnin vuoksi, perheettömänä tietenkin pystyi elämään huolettomammin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monellako näistä kotiäitejä halveksuvista mammoista on oikeasti oikea ura ja hyvä palkka ja todellinen unelmatyö?
Suurin osa varmaan raataa paskaduunissa paskapalkalla pakosta ja on pakko kaataa omat paskafiilikset muiden niskaan. Onhan se helpompi lähteä sinne paskaduuniin mihin ei halua mennä kun voi kuvitella että ainakin kotiäti on tyhmempi, aliarvostetumpi ja köyhempi kuin itse.
Kateus ja katkeruus. Miten paljon sitä voikaan vituttaa että joku kotiäiti on koulutettu, on hyvä työkokemus ennen lapsia, on rakas ja hyvä mies, on rahaa ja elämä on kaikinpuolin onnellista ja hyvää.
Ja ajatella jos on kaikki nämä JA hyvä, mielenkiintoinen työ, ansaitsee omat rahansa, on ihanat työkaverit sekä yhteiskunnassa arvostettu asema. Sehän se sitten varmaan vituttaakin.
Status ja raha ei ole mitään, sen voi kaiken menettää. Voi olla että sinäkin joudut joku päivä työttömäksi, ei kannata täällä huudella että kotiäidit on luusereita kun et voi koskaan tietää miten sulle käy. Minun omanarvontuntoni ei tule työstä, asemasta, ystävistä, rahasta tai mistään muustakaan minkä voi menettää, vaan sisäisistä arvoista.
Kaiken voi tosiaankin menettää, myös ne lapset ja miehen, terveyden, työn, toimeentulon, ystävät ja sukulaiset. Kannattaa miettiä, että minkälainen oljenkorsi se onkaan, joka varassa taapertaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko joku kotiäiti ottaa kantaa siihen, että kotiäitiys ei ole aina mahdollista? Joillakin voi olla taustalla taloudelliset syyt, joillakin esim se, että oma ala on niin kilpailuhenkinen, että työstä ei voi mitenkään jättäytyä vuosiksi pois.
Jostain syystä kukaan kotiäiti ei kommentoi tätä, puhuu vain omasta valinnasta.
Vaihda alaa? Ja en välttämättä usko tuohon väittämääsi. Aina voi jättäytyä pois, jos haluaa. Elämä on.
Tässä tulee se syy, miksi teistä ei pidetä. Ylimielisyys ja silmien sulkeminen toisten realiteeteiltä. Helppo neuvoa toisten elämää ja korottaa omaa itseään, kun tosiasia on se, että oman valinnan mahdollistaa hyväpalkkainen mies. Loppukaneetti: elämä on. Tämä kertookin teistä ihan kaiken tarpeellisen, hyi.
No ihan samalla tapaa se kotiäiti on voinut joutua luopumaan tietystä urasta tai ammatista. Eikä kaikilla kotiäideillä mies tienaa hyvin. Ei minunkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yksikään äiti joka oikeesti rakastaa lastaan, ei laita tätä vieraalle hoitoon SISÄISTÄKÄÄ tää uraäidit!!! Ette kestä totuutta että teidän lapset tulee vihaa teitä kun on isoja. Kotiäiti tajuaa ja ymmärtää mikä on elämässä tärkeetä, teidän elämä on tyhjää ja onttoa. Elämä on valintoihin ja te olette valinnu väärin ja sen takii vihaatte meitä SISÄISTÄKÄÄ TÄÄ
Voi hyvä ihminen hanki apua. t. aikuisten lasten uraäiti jolla hyvin lämpimät välit lapsiin - ja lämpimät välit myös omaa äitiin joka meni töihin kun olin 2 kk.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en koe kotona duunaamista rankkana, mutta se johtuu puhtaasti siitä että nautin lapsen kanssa olemisesta ja kotitöistä. Kaikkien on kuitenkin pakko tehdä kotityöt (tai no, ei kaikki tee) - minä teen ne sitten vaan vähän paremmin. Kaikkien on kuitenkin pakko hoitaa omat lapset, vaikka ne olisi suurimman osan päivästä jonkun muun hoidossa - minä hoidan sitten vaan vähän paremmin. Välillä on päiviä kun vielä pari tuntia senkin jälkeen kun mieheni on tullut töistä kotiin, minä vielä ravaan pitkin kämppää tehden sitä sun tätä, mutta olen silti tyytyväinen kun pääsen viimein istahtamaan/nukkumaan.
Maassa jossa asun kotiäitiyttä pidetään arvossa, normina, ja perhe kustantaa kaiken itse. Ymmärrän kyllä ettei esim. Suomessa kaikilla ole varaa valita, osa ei edes halua. Me teimme meidän kohdalla sopivan ratkaisun, varmasti oikean päätöksen lapsemme parhaaksi. Ei sitä sen enempää tarvitse perustella.
Siinä tulikin hyvä malliesimerkki besserwisseröinnistä ja jeesustelusta, kiitos!
Olisit varmaan samaan viestiin osannut kirjoittaa mikä kohta kismittää.
Jos se on tuo paremmin tekeminen, niin sehän on ihan vaan fakta: vuorokaudessa on 24 tuntia. Jos käytät enemmän aikaa yhteen asiaan, vaikkapa ne kotityöt, niin teet ne paremmin = huolellisemmin, saat enemmän aikaan.
Jos se taas oli tuo että teimme päätöksen lapsemme parhaaksi, niin sekin on fakta. Miksi edes tekisimme sellaisen päätöksen jos näkisimme että siitä olisi haittaa lapselle. Oletusarvo on että lapsi saa parasta hoitoa kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko joku kotiäiti ottaa kantaa siihen, että kotiäitiys ei ole aina mahdollista? Joillakin voi olla taustalla taloudelliset syyt, joillakin esim se, että oma ala on niin kilpailuhenkinen, että työstä ei voi mitenkään jättäytyä vuosiksi pois.
Jostain syystä kukaan kotiäiti ei kommentoi tätä, puhuu vain omasta valinnasta.
Vaihda alaa? Ja en välttämättä usko tuohon väittämääsi. Aina voi jättäytyä pois, jos haluaa. Elämä on.
Tässä tulee se syy, miksi teistä ei pidetä. Ylimielisyys ja silmien sulkeminen toisten realiteeteiltä. Helppo neuvoa toisten elämää ja korottaa omaa itseään, kun tosiasia on se, että oman valinnan mahdollistaa hyväpalkkainen mies. Loppukaneetti: elämä on. Tämä kertookin teistä ihan kaiken tarpeellisen, hyi.
No ihan samalla tapaa se kotiäiti on voinut joutua luopumaan tietystä urasta tai ammatista. Eikä kaikilla kotiäideillä mies tienaa hyvin. Ei minunkaan.
Miksi siis on ollut PAKKO jäädä kotiäidiksi..? En nyt ihan ymmärtänyt perustetta
Omia lapsia ei vielä ole, mutta olen hoitanut sukulaisten ja ystävien lapsia ja pakko sanoa, että varsinkin todella vilkkaiden, itsepäisten, huutavien ja 24/7 tappelevien lasten hoitaminen on yhtä helvettiä. Oikeesti. Jos hoitaa lapsia, joita joutuu vahtimaan ihan koko ajan, ettei mitään särkyisi, kukaan loukkaantuisi fyysisesti jne. ja koko aika on yhtä helvetin huutoa, niin kyllä se 15-tuntinen työpäivä (jollaisia joutuu toisinaan tekemään) tuntuu lomalta tuohon verrattuna. Tuohon sirkukseen päälle ruoka, vaatteet, ulkoilut, siivous ja muut, jotka joutuu tekemään silmät selässä ja hätävalmius päällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuis mää kun oon "vain" kotiäiti ja teen vähän hommiakin?
Kotiäiti tekee paljon työtä päivän aikana...toisille siitä lapsien hoitamisesta maksetaan hyvä palkka!Niin, toisten ihmisten lasten hoitamisesta. Omien lapsien hoitaminen ei ole työntekoa vaikka siinä tekemistä riittääkin.
Mutta jätäppäs ne hommat tekemättä siellä kotona, niin tiedät jättäneesi.
T. Sellaisen äidin lapsi, joka jätti.Jätäpäs ne hommat tekemättä siellä töissä, niin ei ole kauaa enää työpaikkaa.
/48
Mitä sä sitten täällä av:lla pyörit?
Oletpa tehokas työntekijä.
Nyt ruuanlaittoon..Voivoi kun et sä tajua vieläkään, että kaikki eivät tee töitä 8-16 ma-pe. Aika hyvin on sullakin ollut koko eilinen ja tämä aamupäivä ollut aikaa pyöriä täällä, mitä ne lapses tekee tän ajan?
Huomaa kyllä miten työnteko kiristää hermojasi.
En mä ollut täällä eilen ja tämä on toinen kerta tänään kun piipahdan.
Hymyä huuleen vaan..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuis mää kun oon "vain" kotiäiti ja teen vähän hommiakin?
Kotiäiti tekee paljon työtä päivän aikana...toisille siitä lapsien hoitamisesta maksetaan hyvä palkka!Niin, toisten ihmisten lasten hoitamisesta. Omien lapsien hoitaminen ei ole työntekoa vaikka siinä tekemistä riittääkin.
Mutta jätäppäs ne hommat tekemättä siellä kotona, niin tiedät jättäneesi.
T. Sellaisen äidin lapsi, joka jätti.Jätäpäs ne hommat tekemättä siellä töissä, niin ei ole kauaa enää työpaikkaa.
/48
Mitä sä sitten täällä av:lla pyörit?
Oletpa tehokas työntekijä.
Nyt ruuanlaittoon..Voivoi kun et sä tajua vieläkään, että kaikki eivät tee töitä 8-16 ma-pe. Aika hyvin on sullakin ollut koko eilinen ja tämä aamupäivä ollut aikaa pyöriä täällä, mitä ne lapses tekee tän ajan?
Huomaa kyllä miten työnteko kiristää hermojasi.
En mä ollut täällä eilen ja tämä on toinen kerta tänään kun piipahdan.
Hymyä huuleen vaan..
Juupajuu ap.
Yövuoroon menossa. :) Tiedätkö, mitä vuorotyö on?
Eikä mulla ole lapsia joten voin istua vaikka kaikki päivät läpeensä AV:llä jos haluan. Tosin en kauheasti ehdi kun teen maisterintutkintoa ja kolmivuoroa.