Treffi-ilmoitus vs. todellisuus :(
Miten ihmeessä miehet kehtaa antaa netissä itestään niin väärän kuvan? Esim. kerran treffasin tyypin joka kertoi olevansa pankissa johtavassa asemassa töissä, elämäntapaliikkuja ja sporttinen vartalo. No paikalle ilmestyi epävarman oloinen vatsakas heppu lököttävissä farkuissa ja linttaan astutuissa tennareissa. Ei herranjumala. Naamakuvan olin nähnyt, mutta sen ottamisesta oli ainakin 20 kiloa aikaa. Onko tuttu ilmiö?
Kommentit (148)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeesti. Oli aihe mikä tahansa niin lopussa päästään aina vänkäämään siitä ylipainosta/ painosta yms. Sitten jotenkin erikoista, että jollekin on iso juttu se, onko ihminen 170 ja risat vai 180 cm? No itse olen lyhyt nainen, asialla ei ole suurta merkitystä, mutta joillekin se on näköjään ihan dealbreaker.
Joka tapauksessa good luck kaikille vaan siihen puolisojahtiin. Itse olen siitä leikistä hypännyt jo aikaa päivää sitten ulos.
Minulle ei pituus ole dealbreaker, tapailen tälläkin hetkellä itseäni lyhyempää miestä. Mutta jos itse kerron olevani 175 cm pitkä, niin mitä järkeä on miehen kertoa olevansa 10 cm minua pidempi, kun hän on oikeasti minua lyhyempi??? Mutta ei se pituuden valehtelu, josta hän jäi kiinni treffien ensimmäisten sekuntien aikana, ollut se ratkaiseva, vaan se, että mies oli kokonaisuudessaan livenä täysin erilainen kuin viesteissään, eivätkä kemiamme kohdanneet millään tasolla. Mielestäni oudointa on kuitenkin noissa treffi-ilmoituksissa valehdella ulkoisista asioista, sillä niistähän jää kiinni ennen kuin suutaan ehtii treffeillä avata ja se voi vaikuttaa koko treffien tunnelmaan.
Olen raivoissani miehille! Puhun siis nyt niistä joiden kanssa olen käynyt sokkotreffeillä. Valtavasti psykiatrisia tapauksia! Paras oli yksi joka selitti elävänsä hyvin tavallista elämää. Ilmeni että hän oli käynyt siinä vaiheessa 20 vuotta terapiassa. Tavallista elämää! Haloo!
Vierailija kirjoitti:
Speed-deiteillä yksi mies väitti käyvänsä salilla. Ylipainoa noin 40 kg varovaisesti arvioiden. Jotkut kehtaa tosiaan ihan face to face tehdä saman...
Sali kuin sali, vaikka biljardiSALI!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Speed-deiteillä yksi mies väitti käyvänsä salilla. Ylipainoa noin 40 kg varovaisesti arvioiden. Jotkut kehtaa tosiaan ihan face to face tehdä saman...
Sali kuin sali, vaikka biljardiSALI!
Ehkä hän kävi jehovan todistajien valtakunnansalilla...
Viimeisin tapailu oli "avoin hyvätapainen hyvä mies, joka etsii omaa kultaa". Sulkeutunut, epämääräinen käytös, ei katsonut silmiin,valehteli monia asioita. Sovittiin treffit, ei tullut jne.
Mun "paras" tapaus oli sellainen mies joka ei suostunut lähettämään minkäänlaista kuvaa ennen treffejä. Sanoin että en lähde mihinkään ellen saa kuvaa. Näitähän riittää, jotka ei voi "työn" takia lähettää (wtf, onko ne jotain salaisen palvelun agentteja, vai mitä?). Kun sitten useita kertoja kuitenkin yritti saada mut treffeille, niin lopulta suostuin. Tietenkin sitten selvisi, että oli vaan ihan hiton ruma mies. Ja sivistymätön. Ja juntti. Koetin keksiä syitä millä pääsisin livahtamaan treffeiltä. Lopuksi hän sitten saattoi minut lähelle taloani. Ja sitten hän otti minun päästäni kiinni, veti omaansa kohti, ja koetti väkisin suudella!! Pääsin työntämällä irti ja lähdin pikavauhtia kotiin. Oikeasti, mitä se oikein ajatteli?
Mulla on vaisto, joka pitää aina paikkansa. Viimeksi tapasin komean miehen, joka tuli paikalle upealla mersulla. Miehestä tuli heti jotenkin outo tunne, vaikka oli nettiprofiilissa kovin herrasmiesainesta. Pälyili jännästi ympärilleen ja ei puhunut kuin kysyttäessä. Yritti monta kertaa viedä puheenaiheet seksiin,siitä olisi halunnut puhua. Sisäinen vaistoni huusi: Pakene.
Nimen sain tietää, työ- ja asuinpaikan. Pelottava kokemus.
Vierailija kirjoitti:
Tuttua on. Toisille salilla käyminenkin tarkoittaa kirjaimellisesti vain käymistä, toisille taas oikeasti treenaamista.
Toiset käy salilla, toiset salissa.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on vaisto, joka pitää aina paikkansa. Viimeksi tapasin komean miehen, joka tuli paikalle upealla mersulla. Miehestä tuli heti jotenkin outo tunne, vaikka oli nettiprofiilissa kovin herrasmiesainesta. Pälyili jännästi ympärilleen ja ei puhunut kuin kysyttäessä. Yritti monta kertaa viedä puheenaiheet seksiin,siitä olisi halunnut puhua. Sisäinen vaistoni huusi: Pakene.
Nimen sain tietää, työ- ja asuinpaikan. Pelottava kokemus.
Kuka edes puhuu seksistä ensitreffeillä, ellei sitten ole sovittu tapaaminen seksin parissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeesti. Oli aihe mikä tahansa niin lopussa päästään aina vänkäämään siitä ylipainosta/ painosta yms. Sitten jotenkin erikoista, että jollekin on iso juttu se, onko ihminen 170 ja risat vai 180 cm? No itse olen lyhyt nainen, asialla ei ole suurta merkitystä, mutta joillekin se on näköjään ihan dealbreaker.
Joka tapauksessa good luck kaikille vaan siihen puolisojahtiin. Itse olen siitä leikistä hypännyt jo aikaa päivää sitten ulos.
Minulle ei pituus ole dealbreaker, tapailen tälläkin hetkellä itseäni lyhyempää miestä. Mutta jos itse kerron olevani 175 cm pitkä, niin mitä järkeä on miehen kertoa olevansa 10 cm minua pidempi, kun hän on oikeasti minua lyhyempi??? Mutta ei se pituuden valehtelu, josta hän jäi kiinni treffien ensimmäisten sekuntien aikana, ollut se ratkaiseva, vaan se, että mies oli kokonaisuudessaan livenä täysin erilainen kuin viesteissään, eivätkä kemiamme kohdanneet millään tasolla. Mielestäni oudointa on kuitenkin noissa treffi-ilmoituksissa valehdella ulkoisista asioista, sillä niistähän jää kiinni ennen kuin suutaan ehtii treffeillä avata ja se voi vaikuttaa koko treffien tunnelmaan.
Olen raivoissani miehille! Puhun siis nyt niistä joiden kanssa olen käynyt sokkotreffeillä. Valtavasti psykiatrisia tapauksia! Paras oli yksi joka selitti elävänsä hyvin tavallista elämää. Ilmeni että hän oli käynyt siinä vaiheessa 20 vuotta terapiassa. Tavallista elämää! Haloo!
Ei terapiassa käyminen tarkoita "psykiatrista tapausta" eli mielestäsi sekopäätä. Itse asiassa terapia voisi tehdä sinullekin hyvää. Se on useimmiten ihan tavallisten ihmisten elämää ja
 sen laatua parantavaa analyyttistä itsepohdiskelua. Eri asia tietty on, kannattaako asia tuoda ekoilla treffeillä esiin.
 Suomessa terapia on jotenkin salailtavaa ja nähdään negatiivisena, kun taas esim. Yhdysvalloissa etenkin suuremmissa kaupungeissa terapia nähdään tavallisena hyödyllisenä palveluna siinä missä kosmetologit, kampaajat, akupunktiristit, lääkärit yms. Se on jopa statuskysymys, onko tuohta käydä shrinkillä ja myös se, kenellä käyt. 
N38 kirjoitti:
Mun "paras" tapaus oli sellainen mies joka ei suostunut lähettämään minkäänlaista kuvaa ennen treffejä. Sanoin että en lähde mihinkään ellen saa kuvaa. Näitähän riittää, jotka ei voi "työn" takia lähettää (wtf, onko ne jotain salaisen palvelun agentteja, vai mitä?). Kun sitten useita kertoja kuitenkin yritti saada mut treffeille, niin lopulta suostuin. Tietenkin sitten selvisi, että oli vaan ihan hiton ruma mies. Ja sivistymätön. Ja juntti. Koetin keksiä syitä millä pääsisin livahtamaan treffeiltä. Lopuksi hän sitten saattoi minut lähelle taloani. Ja sitten hän otti minun päästäni kiinni, veti omaansa kohti, ja koetti väkisin suudella!! Pääsin työntämällä irti ja lähdin pikavauhtia kotiin. Oikeasti, mitä se oikein ajatteli?
Selvisikö se ammatti? Ymmärtäisin, jos olis julkkis kyseessä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeesti. Oli aihe mikä tahansa niin lopussa päästään aina vänkäämään siitä ylipainosta/ painosta yms. Sitten jotenkin erikoista, että jollekin on iso juttu se, onko ihminen 170 ja risat vai 180 cm? No itse olen lyhyt nainen, asialla ei ole suurta merkitystä, mutta joillekin se on näköjään ihan dealbreaker.
Joka tapauksessa good luck kaikille vaan siihen puolisojahtiin. Itse olen siitä leikistä hypännyt jo aikaa päivää sitten ulos.
Minulle ei pituus ole dealbreaker, tapailen tälläkin hetkellä itseäni lyhyempää miestä. Mutta jos itse kerron olevani 175 cm pitkä, niin mitä järkeä on miehen kertoa olevansa 10 cm minua pidempi, kun hän on oikeasti minua lyhyempi??? Mutta ei se pituuden valehtelu, josta hän jäi kiinni treffien ensimmäisten sekuntien aikana, ollut se ratkaiseva, vaan se, että mies oli kokonaisuudessaan livenä täysin erilainen kuin viesteissään, eivätkä kemiamme kohdanneet millään tasolla. Mielestäni oudointa on kuitenkin noissa treffi-ilmoituksissa valehdella ulkoisista asioista, sillä niistähän jää kiinni ennen kuin suutaan ehtii treffeillä avata ja se voi vaikuttaa koko treffien tunnelmaan.
Olen raivoissani miehille! Puhun siis nyt niistä joiden kanssa olen käynyt sokkotreffeillä. Valtavasti psykiatrisia tapauksia! Paras oli yksi joka selitti elävänsä hyvin tavallista elämää. Ilmeni että hän oli käynyt siinä vaiheessa 20 vuotta terapiassa. Tavallista elämää! Haloo!
Se terapiassa käynti on hänelle varmasti ihan tavallista. Ja jis on ongelmia, niin hyvä, että saa niihin apua.
Joo osa ihan uskomattomia... Yksi oli väh. 20 kg lihavampi mitä ilmoitti, en ollut tunnistaa samaksi kuin kuvassa ( kuva oli todella hyvä).... Yhden tyypin nähdessä tiesin heti etten halua nähdä uudestaan, hiuksia ainoastaan päälaella, ei ilmennyt kuvasta, jossa näytti hyvältä... Näytti myös lyhyemmältä mitä ilmoitti. Yhtä tyyppiä tapailin kesän, tämäkin tosin valehteli ettei mm tupakoisi ja harrastaisi liikuntaa, joo morjens.... Itse olen täysin rehellinen profiilikuvauksessa, miksi kummassa valehtelisin mistään? Kuvakin ilman mitään meikkiä ja parantelua. Ilmeisesti rehellisyyttä ei enää arvosteta.. :(
Vierailija kirjoitti:
Kärvistelkää vaan naiset omissa liemissänne. Täällä uhoavat "kannoillakääntyjät" eivät miehiä hetkauta. Itse asiassa mitä enemmän naisten vaatimukset kasvavat niin sitä enemmän miehet kaunistelevat. Miettikääpä sitä.Nih!
Jaa no siinäpähän kaunistelet. Mutta kai tajuat, että se voi olla se virhe, minkä vuoksi et koskaan pääse toisille treffeille? Ei totuus muutu miksikään kaunistelemalla. Sinusta vain tulee epärehellinen ja etova.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ihmetyttää kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet valehtelevat tai 'värittävät', koska naisilla on nykyään niin tiukat kriteerit, että peruspertin treffeille pääsy jää haaveeksi jos on 100% rehellinen. Jos nainen ehtii ihastua niin siinä vaiheessa saa paljon anteeksi. Itse taistelin pitkään tätä toimintatapaa vastaan koska olen uskonut rehellisyyteen, mutta ikävä kyllä maailma ei enää palkitse rehellisyyttä.
ihmetyttää, koska se valhe paljastuu tavatessa. silloinhan tyyppi on vana typerä huijari. en tajua niitä huijareita lainkaan, en miehiä enkä naisia.
On helppo olla mustavalkoinen nettikirjoittelussa, mutta oletetetaan vaikkapa että menet treffeille miehen kanssa. Teillä on hauskaa ja sovitte hyvin yhteen...aika kuluu kuin siivillä. Jossain vaiheessa iltaa huomaat miehen hieman liioitelleen ammatillista menestystään. Lopetatko miehen tapailun? Tai jos hän on esim. 5 cm lyhyempi kuin ilmoittamansa pituus? Niinpä.
Kyllä lopetan. Kerran mies mokasi pikkuisen hyvien ensitreffien lopulla ja tein saman tien päätöksen olla tapaamatta uudestaan. Vaikka meillä oli ollut kolmen tunnin mukavat ensitreffit. Miksikö? Koska niitä mukavia treffejä tulee muiden kanssa, ilman sitä yhtä mokaa. Ja jos jokin miehessä ärsyttää jo ensitapaamisella, miten paljon ärsytyksen aiheita löytyy kuukaudessa? Vuodessa?
Mikä moka? Kuulostaa aika armottomalta, jos ei mikään iso asia ole. Minäkin olen mielestäni mokaillut treffeillä ja hävennyt silmät päästäni ja toivonut, että toinen unohtaisi sen. Juuri tämän takia ne treffit ovatkin minulle tosi vaikeita, kun se moka voi tulla ihan koska tahansa. Olen siis nainen.
No mitäs luulet? Jos tein päätöksen olla tapaamatta enää siihen asti mukavalta tuntunutta miestä, niin mahtoiko olla kyse isosta vai pienestä asiasta?
Vierailija kirjoitti:
Kärvistelkää vaan naiset omissa liemissänne. Täällä uhoavat "kannoillakääntyjät" eivät miehiä hetkauta. Itse asiassa mitä enemmän naisten vaatimukset kasvavat niin sitä enemmän miehet kaunistelevat. Miettikääpä sitä.Nih!
Täällä annetaankin vertaistukea sinunlaistesi huijarien takia aikaansa tuhlanneille. Teitä huijareita tulee aina olemaan, sille ei mitään mahda.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on vaisto, joka pitää aina paikkansa. Viimeksi tapasin komean miehen, joka tuli paikalle upealla mersulla. Miehestä tuli heti jotenkin outo tunne, vaikka oli nettiprofiilissa kovin herrasmiesainesta. Pälyili jännästi ympärilleen ja ei puhunut kuin kysyttäessä. Yritti monta kertaa viedä puheenaiheet seksiin,siitä olisi halunnut puhua. Sisäinen vaistoni huusi: Pakene.
Nimen sain tietää, työ- ja asuinpaikan. Pelottava kokemus.
Niin siis mikä tässä mersumiehessä nyt sitten oli pielessä? Tuli vain mieleen yksi mennyt kokemus, jossa treffit peruttiin enneuneen vetoamalla.
Käyttäjä2079 kirjoitti:
Missä asioissa huijataan eniten?
Naiset huijaavat ikänsä ja painonsa.
Miehet huijaavat pituutensa ja varallisuutensa.
Syyt tähän lienevät ilmiselviä.
Kärvistelkää vaan naiset omissa liemissänne. Täällä uhoavat "kannoillakääntyjät" eivät miehiä hetkauta. Itse asiassa mitä enemmän naisten vaatimukset kasvavat niin sitä enemmän miehet kaunistelevat. Miettikääpä sitä.Nih!