Treffi-ilmoitus vs. todellisuus :(
Miten ihmeessä miehet kehtaa antaa netissä itestään niin väärän kuvan? Esim. kerran treffasin tyypin joka kertoi olevansa pankissa johtavassa asemassa töissä, elämäntapaliikkuja ja sporttinen vartalo. No paikalle ilmestyi epävarman oloinen vatsakas heppu lököttävissä farkuissa ja linttaan astutuissa tennareissa. Ei herranjumala. Naamakuvan olin nähnyt, mutta sen ottamisesta oli ainakin 20 kiloa aikaa. Onko tuttu ilmiö?
Kommentit (148)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet valehtelevat tai 'värittävät', koska naisilla on nykyään niin tiukat kriteerit, että peruspertin treffeille pääsy jää haaveeksi jos on 100% rehellinen. Jos nainen ehtii ihastua niin siinä vaiheessa saa paljon anteeksi. Itse taistelin pitkään tätä toimintatapaa vastaan koska olen uskonut rehellisyyteen, mutta ikävä kyllä maailma ei enää palkitse rehellisyyttä.
Mistä asiasta valhetelemalla löysit sitten naisen?
Itse olen lopettanut tapailun ensimmäiseen kertaan, jos mies on valehdellut. En todellakaan aloittaisi suhdetta edes toisien deittien verran, jos alusta asti valehdellaan. Mitäköhän sitten jatkossa. O_o
Esimerkkinä voisi heittää vaikka koulutuksen tai ammatin. Pituuttakin voi värittää kunhan ei ahnehdi liikaa. Ihmisen on vaikea havaita 5-10 cm pituuseroja toisessa ihmisessä ilmoitettuun pituuteen verrattaessa ellei satu itse olemaan juuri samanpituinen tai hyvin lähellä.
Tottakai liian räikeät valheet tai piilottelut (esim. merkittävä ylipaino) huomaa heti ja sellaisia kannattaa yleensä välttää, mutta epätoivoinen ihminen tekee joskus epätoivoisia asioita.
Ymmärrän sen, että pyöristää pituutta ylöspäin siten, että 178-senttinen sanoo olevansa 180-senttinen. Mutta sitä en tajua, että jos itse selkeästi sanoo olevansa 175-senttinen ja mies kertoo olevansa 10 senttiä minua pidempi, mutta onkin oikeasti lyhyempi kuin minä, niin miten tuosta ei jäisi kiinni..? Paino kiloina ei ole niin oleellinen, sitä on niin vaikea arvioida, mutta jos selkeästi vatsakas sanoo kroppaansa sporttiseksi (ei edes normaaliksi!), niin mistäköhän lajista mahtaa olla kysymys? Ja kyllä ammatin valehteleminen on aika iso juttu sekin. En tarkoita, että olisi niiden lääkäreiden ja juristien perässä, mutta mitä liikkuu miehen mielessä, jos kertoo olevansa lääkäri ja treffeillä paljastuukin, että on vaikka metallimies. Metallimiehessä ei ole mitään vikaa, valehtelijassa on.
Kuten sanottua niin överiksi ei kannata vetää, mutta jotkut miehet eivät enää välitä sillä heille se edes treffeille pääsy on viimeinen oljenkorsi.
Naiset muuten esiintyvät keskustelupalstoilla empaattisina ja vakuuttelevat, että kyllä tavallinen mies kelpaa kunhan on rehellinen, mutta se totuus näin miehen silmin on hiukan erilainen. Vasta nyt kun on paperiviisas ja ikää kertynyt niin vaaka alkaa kääntyä toiseen suuntaan ja naiset vilkuilla kiinnostuneemmin. Nuorena piti tehdä ihan järkyttävästi töitä että pääsi edes juttusille naisten kanssa.
Luuletko että sinut empatian vuoksi otetaan elämänkumppaniksi? Myötätunnosta? Koska olet tavallinen mies? No ihan varmasti ei oteta. Enkä minä kyllä ole milloinkaan väittänyt että minulle kelpaisi tavallinen mies. Enkä ole milloinkaan seurustellut tavallisen miehen kanssa. En käsitä naisia jotka sanovat kumppaninsa olevan tavallinen mies. Miten elämän suurin rakkaus voisi olla "tavallinen"? Mahdotonta.
Mielenkiintoinen menetelmä sinulla muuten. Olet kovasti kuunnellut mitä naiset sanovat netissä (eli että tärkeintä on että mies on rehellinen, muulla ei ole väliä) ja tuloksena valehtelet kaiken mistä uskot että et jää kiinni. Tavoitteenasi saada kahdet treffit kerralla: ensimmäiset ja viimeiset.
Nyt sovitat suuhuni sellaisia sanoja, jotka eivät sinne kuulu. Ensinnäkään en ole väittänyt valehtelevani kaikesta mistä ei jää kiinni enkä tietoisesti toimi juuri päinvastoin mitä naiset netissä toivovat. Olen kertonut tosiasioita elävästä elämästä ja niistä on todettavissa, että vaikka naiset antavat netissä itsestään empaattisen ja helposti lähestyttävän kuvan, niin todellisuudessa kuitenkin naisia ohjaavat edelleen alkukantaiset ahneet vaistot. Siinä ei alkuvaiheessa miehen rehellisyys tai lempeys merkkaa mitään. Mies sitten joko tyytyy tilanteeseen ja toivoo kelpaavansa jollekulle tai sitten tekee niin kuin pelimiehet ja kertoo naisille juuri niitä asioita mitä nämä haluavatkin kuulla. Ei ehkä kauhean rehellistä, mutta miehen näkökulmasta toimivaa.
Kerrothan meille argumentointisi tueksi, että kuinka hyvin tuollainen epärehellisyys on toiminut ihmissuhderintamalla? Oletko sen avulla löytänyt elämänkumppanin tai edes pitkäaikaisia parisuhteita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyviä miehiä ei vaan ole, tai sitten ne on tosi rumia.
Muutama vuosi sitten tuli ohjelma parittomat tms. Siinä koulutetut naiset etsivät miehiä. Ja kukaan miehistä ei ollut komea, joita ne naiset löysivät.Ei ne naisetkaan olleet mitään kaunottaria.
Minusta ne naiset olivat ihan tavallisia, viehättäviä ihmisiä, joilla oli ihan realistiset toiveet parisuhteesta. Eli ohjelma kuvasi hyvin monen sinkkunaisen todellisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet valehtelevat tai 'värittävät', koska naisilla on nykyään niin tiukat kriteerit, että peruspertin treffeille pääsy jää haaveeksi jos on 100% rehellinen. Jos nainen ehtii ihastua niin siinä vaiheessa saa paljon anteeksi. Itse taistelin pitkään tätä toimintatapaa vastaan koska olen uskonut rehellisyyteen, mutta ikävä kyllä maailma ei enää palkitse rehellisyyttä.
Mistä asiasta valhetelemalla löysit sitten naisen?
Itse olen lopettanut tapailun ensimmäiseen kertaan, jos mies on valehdellut. En todellakaan aloittaisi suhdetta edes toisien deittien verran, jos alusta asti valehdellaan. Mitäköhän sitten jatkossa. O_o
Esimerkkinä voisi heittää vaikka koulutuksen tai ammatin. Pituuttakin voi värittää kunhan ei ahnehdi liikaa. Ihmisen on vaikea havaita 5-10 cm pituuseroja toisessa ihmisessä ilmoitettuun pituuteen verrattaessa ellei satu itse olemaan juuri samanpituinen tai hyvin lähellä.
Tottakai liian räikeät valheet tai piilottelut (esim. merkittävä ylipaino) huomaa heti ja sellaisia kannattaa yleensä välttää, mutta epätoivoinen ihminen tekee joskus epätoivoisia asioita.
Ymmärrän sen, että pyöristää pituutta ylöspäin siten, että 178-senttinen sanoo olevansa 180-senttinen. Mutta sitä en tajua, että jos itse selkeästi sanoo olevansa 175-senttinen ja mies kertoo olevansa 10 senttiä minua pidempi, mutta onkin oikeasti lyhyempi kuin minä, niin miten tuosta ei jäisi kiinni..? Paino kiloina ei ole niin oleellinen, sitä on niin vaikea arvioida, mutta jos selkeästi vatsakas sanoo kroppaansa sporttiseksi (ei edes normaaliksi!), niin mistäköhän lajista mahtaa olla kysymys? Ja kyllä ammatin valehteleminen on aika iso juttu sekin. En tarkoita, että olisi niiden lääkäreiden ja juristien perässä, mutta mitä liikkuu miehen mielessä, jos kertoo olevansa lääkäri ja treffeillä paljastuukin, että on vaikka metallimies. Metallimiehessä ei ole mitään vikaa, valehtelijassa on.
Kuten sanottua niin överiksi ei kannata vetää, mutta jotkut miehet eivät enää välitä sillä heille se edes treffeille pääsy on viimeinen oljenkorsi.
Naiset muuten esiintyvät keskustelupalstoilla empaattisina ja vakuuttelevat, että kyllä tavallinen mies kelpaa kunhan on rehellinen, mutta se totuus näin miehen silmin on hiukan erilainen. Vasta nyt kun on paperiviisas ja ikää kertynyt niin vaaka alkaa kääntyä toiseen suuntaan ja naiset vilkuilla kiinnostuneemmin. Nuorena piti tehdä ihan järkyttävästi töitä että pääsi edes juttusille naisten kanssa.
Luuletko että sinut empatian vuoksi otetaan elämänkumppaniksi? Myötätunnosta? Koska olet tavallinen mies? No ihan varmasti ei oteta. Enkä minä kyllä ole milloinkaan väittänyt että minulle kelpaisi tavallinen mies. Enkä ole milloinkaan seurustellut tavallisen miehen kanssa. En käsitä naisia jotka sanovat kumppaninsa olevan tavallinen mies. Miten elämän suurin rakkaus voisi olla "tavallinen"? Mahdotonta.
Mielenkiintoinen menetelmä sinulla muuten. Olet kovasti kuunnellut mitä naiset sanovat netissä (eli että tärkeintä on että mies on rehellinen, muulla ei ole väliä) ja tuloksena valehtelet kaiken mistä uskot että et jää kiinni. Tavoitteenasi saada kahdet treffit kerralla: ensimmäiset ja viimeiset.
Nyt sovitat suuhuni sellaisia sanoja, jotka eivät sinne kuulu. Ensinnäkään en ole väittänyt valehtelevani kaikesta mistä ei jää kiinni enkä tietoisesti toimi juuri päinvastoin mitä naiset netissä toivovat. Olen kertonut tosiasioita elävästä elämästä ja niistä on todettavissa, että vaikka naiset antavat netissä itsestään empaattisen ja helposti lähestyttävän kuvan, niin todellisuudessa kuitenkin naisia ohjaavat edelleen alkukantaiset ahneet vaistot. Siinä ei alkuvaiheessa miehen rehellisyys tai lempeys merkkaa mitään. Mies sitten joko tyytyy tilanteeseen ja toivoo kelpaavansa jollekulle tai sitten tekee niin kuin pelimiehet ja kertoo naisille juuri niitä asioita mitä nämä haluavatkin kuulla. Ei ehkä kauhean rehellistä, mutta miehen näkökulmasta toimivaa.
Et väittänyt, et. Suosittelet vain epämääräisesti tuota valehtelua ja huijaamista kaikille miehille toimivaksi keinoksi. Sanot sen toimivan, joten olet joko itse kokeillut tai valehtelet tuon "faktan". Niin tai näin, valehtelija olet joka tapauksessa. Ymmärrän kyllä, miksi naiset eivät sinusta innostu. Temppuile niin paljon kuin haluat, niillä tempuilla saat tasan sellaisen naisen kuin sinunlaisesi mies ansaitseekin. Eli huijarin ja valehtelijan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet valehtelevat tai 'värittävät', koska naisilla on nykyään niin tiukat kriteerit, että peruspertin treffeille pääsy jää haaveeksi jos on 100% rehellinen. Jos nainen ehtii ihastua niin siinä vaiheessa saa paljon anteeksi. Itse taistelin pitkään tätä toimintatapaa vastaan koska olen uskonut rehellisyyteen, mutta ikävä kyllä maailma ei enää palkitse rehellisyyttä.
Mistä asiasta valhetelemalla löysit sitten naisen?
Itse olen lopettanut tapailun ensimmäiseen kertaan, jos mies on valehdellut. En todellakaan aloittaisi suhdetta edes toisien deittien verran, jos alusta asti valehdellaan. Mitäköhän sitten jatkossa. O_o
Esimerkkinä voisi heittää vaikka koulutuksen tai ammatin. Pituuttakin voi värittää kunhan ei ahnehdi liikaa. Ihmisen on vaikea havaita 5-10 cm pituuseroja toisessa ihmisessä ilmoitettuun pituuteen verrattaessa ellei satu itse olemaan juuri samanpituinen tai hyvin lähellä.
Tottakai liian räikeät valheet tai piilottelut (esim. merkittävä ylipaino) huomaa heti ja sellaisia kannattaa yleensä välttää, mutta epätoivoinen ihminen tekee joskus epätoivoisia asioita.
Ymmärrän sen, että pyöristää pituutta ylöspäin siten, että 178-senttinen sanoo olevansa 180-senttinen. Mutta sitä en tajua, että jos itse selkeästi sanoo olevansa 175-senttinen ja mies kertoo olevansa 10 senttiä minua pidempi, mutta onkin oikeasti lyhyempi kuin minä, niin miten tuosta ei jäisi kiinni..? Paino kiloina ei ole niin oleellinen, sitä on niin vaikea arvioida, mutta jos selkeästi vatsakas sanoo kroppaansa sporttiseksi (ei edes normaaliksi!), niin mistäköhän lajista mahtaa olla kysymys? Ja kyllä ammatin valehteleminen on aika iso juttu sekin. En tarkoita, että olisi niiden lääkäreiden ja juristien perässä, mutta mitä liikkuu miehen mielessä, jos kertoo olevansa lääkäri ja treffeillä paljastuukin, että on vaikka metallimies. Metallimiehessä ei ole mitään vikaa, valehtelijassa on.
Kuten sanottua niin överiksi ei kannata vetää, mutta jotkut miehet eivät enää välitä sillä heille se edes treffeille pääsy on viimeinen oljenkorsi.
Naiset muuten esiintyvät keskustelupalstoilla empaattisina ja vakuuttelevat, että kyllä tavallinen mies kelpaa kunhan on rehellinen, mutta se totuus näin miehen silmin on hiukan erilainen. Vasta nyt kun on paperiviisas ja ikää kertynyt niin vaaka alkaa kääntyä toiseen suuntaan ja naiset vilkuilla kiinnostuneemmin. Nuorena piti tehdä ihan järkyttävästi töitä että pääsi edes juttusille naisten kanssa.
Luuletko että sinut empatian vuoksi otetaan elämänkumppaniksi? Myötätunnosta? Koska olet tavallinen mies? No ihan varmasti ei oteta. Enkä minä kyllä ole milloinkaan väittänyt että minulle kelpaisi tavallinen mies. Enkä ole milloinkaan seurustellut tavallisen miehen kanssa. En käsitä naisia jotka sanovat kumppaninsa olevan tavallinen mies. Miten elämän suurin rakkaus voisi olla "tavallinen"? Mahdotonta.
Mielenkiintoinen menetelmä sinulla muuten. Olet kovasti kuunnellut mitä naiset sanovat netissä (eli että tärkeintä on että mies on rehellinen, muulla ei ole väliä) ja tuloksena valehtelet kaiken mistä uskot että et jää kiinni. Tavoitteenasi saada kahdet treffit kerralla: ensimmäiset ja viimeiset.
Nyt sovitat suuhuni sellaisia sanoja, jotka eivät sinne kuulu. Ensinnäkään en ole väittänyt valehtelevani kaikesta mistä ei jää kiinni enkä tietoisesti toimi juuri päinvastoin mitä naiset netissä toivovat. Olen kertonut tosiasioita elävästä elämästä ja niistä on todettavissa, että vaikka naiset antavat netissä itsestään empaattisen ja helposti lähestyttävän kuvan, niin todellisuudessa kuitenkin naisia ohjaavat edelleen alkukantaiset ahneet vaistot. Siinä ei alkuvaiheessa miehen rehellisyys tai lempeys merkkaa mitään. Mies sitten joko tyytyy tilanteeseen ja toivoo kelpaavansa jollekulle tai sitten tekee niin kuin pelimiehet ja kertoo naisille juuri niitä asioita mitä nämä haluavatkin kuulla. Ei ehkä kauhean rehellistä, mutta miehen näkökulmasta toimivaa.
Kerrothan meille argumentointisi tueksi, että kuinka hyvin tuollainen epärehellisyys on toiminut ihmissuhderintamalla? Oletko sen avulla löytänyt elämänkumppanin tai edes pitkäaikaisia parisuhteita?
Olen. Siksi huvittavatkin nämä närkästyneet kommentit ehdottoman rehellisiltä treffailijanaisilta. Eivät naisetkaan ole tässä suhteessa mitään puhtaita pulmusia. Aika harva heistä avaa omaa luurankokaappiaan ekoilla tapaamisilla (neuroosit, läheisriippuvaisuudet ym. mt-ongelmat jne.).
Kuten sanottua niin en minä kannata mitään tietoista valheiden verkon punomista vaan tarvittaessa pientä asioiden kaunistelua vähän samaan tapaan kun asunto stailataan ennen myyntiä.
No jos monen nykyajan sinkkunaisen miehenetsintä on runotreffellä käyntiä ja yleistä synkkyyttä, niin kai se yle sitten kohderyhmänsä tavoitti. :D
Ikänsä alaspäin valehtelijoihin oon törmännyt. Valehtelijat eivät pääse jatkoon.
Jos joku noista pöntöistä valehtelijoista ajattelee jotenkin näin: "Nooh, jos se Maija huomaa että oonkin oikeesti 170cm enkä 180 cm, niin ehkä se kuitenkin lumoutuu mun charmista niin täysin, että sitten tää mun oikea pituus on ihan yhdentekevää. Että kunhan pääsen treffeille, niin hurmaan naisen niin täysin, että se ei edes muista mitä oon aiemmin kertonut!" :D
Aika rautainen itseluottamus pitää miehellä olla :P
Todella tuttu ilmiö. Eräs nainen väitti olevansa 174 cm, blondi sekä harrastavansa kuntosalia ja sambaa. Kertoi lisäksi voittaneensa jonkin palkinnon kokkailustaan joku suomen 2. paras tms. Ajattelin, että nyt kävi meikäläisellä lottovoitto. Tälläinen ei voi olla vapaana kuin pienen hetken, ehkä eronnut juuri miehestään tms. Pyysi vielä treffeille luokseen..
Sanomattakin selvää, että lähdin lähes juosten siltä seisomalta treffeille. Kihlasormuksen meinasin jo melkein etukäteen ostaa. No todellisuus oli jotain muuta. Pituus ehkä piti paikkansa. Kaikki muu ei. Hädin tuskin sain nieleskeltyä, että missäs harrastit kuntosalia ja tanssia, kun neidillä oli painoa jotain 130 kg. Paksut silmälasit ja naama täynnä finnejä.. Että silleen.
No jännämiehenä toki vedin paikan päällä välittömästi pikakännit tuomistanin 2 viinipullosta ja otin suihinoton palkaksi..mutta se on taas toinen tarina..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet valehtelevat tai 'värittävät', koska naisilla on nykyään niin tiukat kriteerit, että peruspertin treffeille pääsy jää haaveeksi jos on 100% rehellinen. Jos nainen ehtii ihastua niin siinä vaiheessa saa paljon anteeksi. Itse taistelin pitkään tätä toimintatapaa vastaan koska olen uskonut rehellisyyteen, mutta ikävä kyllä maailma ei enää palkitse rehellisyyttä.
Mistä asiasta valhetelemalla löysit sitten naisen?
Itse olen lopettanut tapailun ensimmäiseen kertaan, jos mies on valehdellut. En todellakaan aloittaisi suhdetta edes toisien deittien verran, jos alusta asti valehdellaan. Mitäköhän sitten jatkossa. O_o
Esimerkkinä voisi heittää vaikka koulutuksen tai ammatin. Pituuttakin voi värittää kunhan ei ahnehdi liikaa. Ihmisen on vaikea havaita 5-10 cm pituuseroja toisessa ihmisessä ilmoitettuun pituuteen verrattaessa ellei satu itse olemaan juuri samanpituinen tai hyvin lähellä.
Tottakai liian räikeät valheet tai piilottelut (esim. merkittävä ylipaino) huomaa heti ja sellaisia kannattaa yleensä välttää, mutta epätoivoinen ihminen tekee joskus epätoivoisia asioita.
Ymmärrän sen, että pyöristää pituutta ylöspäin siten, että 178-senttinen sanoo olevansa 180-senttinen. Mutta sitä en tajua, että jos itse selkeästi sanoo olevansa 175-senttinen ja mies kertoo olevansa 10 senttiä minua pidempi, mutta onkin oikeasti lyhyempi kuin minä, niin miten tuosta ei jäisi kiinni..? Paino kiloina ei ole niin oleellinen, sitä on niin vaikea arvioida, mutta jos selkeästi vatsakas sanoo kroppaansa sporttiseksi (ei edes normaaliksi!), niin mistäköhän lajista mahtaa olla kysymys? Ja kyllä ammatin valehteleminen on aika iso juttu sekin. En tarkoita, että olisi niiden lääkäreiden ja juristien perässä, mutta mitä liikkuu miehen mielessä, jos kertoo olevansa lääkäri ja treffeillä paljastuukin, että on vaikka metallimies. Metallimiehessä ei ole mitään vikaa, valehtelijassa on.
Kuten sanottua niin överiksi ei kannata vetää, mutta jotkut miehet eivät enää välitä sillä heille se edes treffeille pääsy on viimeinen oljenkorsi.
Naiset muuten esiintyvät keskustelupalstoilla empaattisina ja vakuuttelevat, että kyllä tavallinen mies kelpaa kunhan on rehellinen, mutta se totuus näin miehen silmin on hiukan erilainen. Vasta nyt kun on paperiviisas ja ikää kertynyt niin vaaka alkaa kääntyä toiseen suuntaan ja naiset vilkuilla kiinnostuneemmin. Nuorena piti tehdä ihan järkyttävästi töitä että pääsi edes juttusille naisten kanssa.
Luuletko että sinut empatian vuoksi otetaan elämänkumppaniksi? Myötätunnosta? Koska olet tavallinen mies? No ihan varmasti ei oteta. Enkä minä kyllä ole milloinkaan väittänyt että minulle kelpaisi tavallinen mies. Enkä ole milloinkaan seurustellut tavallisen miehen kanssa. En käsitä naisia jotka sanovat kumppaninsa olevan tavallinen mies. Miten elämän suurin rakkaus voisi olla "tavallinen"? Mahdotonta.
Mielenkiintoinen menetelmä sinulla muuten. Olet kovasti kuunnellut mitä naiset sanovat netissä (eli että tärkeintä on että mies on rehellinen, muulla ei ole väliä) ja tuloksena valehtelet kaiken mistä uskot että et jää kiinni. Tavoitteenasi saada kahdet treffit kerralla: ensimmäiset ja viimeiset.
Nyt sovitat suuhuni sellaisia sanoja, jotka eivät sinne kuulu. Ensinnäkään en ole väittänyt valehtelevani kaikesta mistä ei jää kiinni enkä tietoisesti toimi juuri päinvastoin mitä naiset netissä toivovat. Olen kertonut tosiasioita elävästä elämästä ja niistä on todettavissa, että vaikka naiset antavat netissä itsestään empaattisen ja helposti lähestyttävän kuvan, niin todellisuudessa kuitenkin naisia ohjaavat edelleen alkukantaiset ahneet vaistot. Siinä ei alkuvaiheessa miehen rehellisyys tai lempeys merkkaa mitään. Mies sitten joko tyytyy tilanteeseen ja toivoo kelpaavansa jollekulle tai sitten tekee niin kuin pelimiehet ja kertoo naisille juuri niitä asioita mitä nämä haluavatkin kuulla. Ei ehkä kauhean rehellistä, mutta miehen näkökulmasta toimivaa.
Kerrothan meille argumentointisi tueksi, että kuinka hyvin tuollainen epärehellisyys on toiminut ihmissuhderintamalla? Oletko sen avulla löytänyt elämänkumppanin tai edes pitkäaikaisia parisuhteita?
Olen. Siksi huvittavatkin nämä närkästyneet kommentit ehdottoman rehellisiltä treffailijanaisilta. Eivät naisetkaan ole tässä suhteessa mitään puhtaita pulmusia. Aika harva heistä avaa omaa luurankokaappiaan ekoilla tapaamisilla (neuroosit, läheisriippuvaisuudet ym. mt-ongelmat jne.).
Kuten sanottua niin en minä kannata mitään tietoista valheiden verkon punomista vaan tarvittaessa pientä asioiden kaunistelua vähän samaan tapaan kun asunto stailataan ennen myyntiä.
Asunnon stailaus vastaa sitä, että mies käy parturissa, ostaa uudet vaatteet ym. treffejä varten. Jos asuntokaupoissa valehtelee, että märkätiloissa on uusien säädösten mukaiset vesieristykset ja salaojaputket on vaihdettu. Myöhemmin käykin ilmi että näin ei kuitenkaan ole, niin joudut korvaamaan ostajalle. Pitäisikö valehtelevan treffaajan vastaavasti korvata treffikumppanille treffikulut?
Vierailija kirjoitti:
Ikänsä alaspäin valehtelijoihin oon törmännyt. Valehtelijat eivät pääse jatkoon.
Eduskuntaan pääsee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet valehtelevat tai 'värittävät', koska naisilla on nykyään niin tiukat kriteerit, että peruspertin treffeille pääsy jää haaveeksi jos on 100% rehellinen. Jos nainen ehtii ihastua niin siinä vaiheessa saa paljon anteeksi. Itse taistelin pitkään tätä toimintatapaa vastaan koska olen uskonut rehellisyyteen, mutta ikävä kyllä maailma ei enää palkitse rehellisyyttä.
Mistä asiasta valhetelemalla löysit sitten naisen?
Itse olen lopettanut tapailun ensimmäiseen kertaan, jos mies on valehdellut. En todellakaan aloittaisi suhdetta edes toisien deittien verran, jos alusta asti valehdellaan. Mitäköhän sitten jatkossa. O_o
Esimerkkinä voisi heittää vaikka koulutuksen tai ammatin. Pituuttakin voi värittää kunhan ei ahnehdi liikaa. Ihmisen on vaikea havaita 5-10 cm pituuseroja toisessa ihmisessä ilmoitettuun pituuteen verrattaessa ellei satu itse olemaan juuri samanpituinen tai hyvin lähellä.
Tottakai liian räikeät valheet tai piilottelut (esim. merkittävä ylipaino) huomaa heti ja sellaisia kannattaa yleensä välttää, mutta epätoivoinen ihminen tekee joskus epätoivoisia asioita.
Ymmärrän sen, että pyöristää pituutta ylöspäin siten, että 178-senttinen sanoo olevansa 180-senttinen. Mutta sitä en tajua, että jos itse selkeästi sanoo olevansa 175-senttinen ja mies kertoo olevansa 10 senttiä minua pidempi, mutta onkin oikeasti lyhyempi kuin minä, niin miten tuosta ei jäisi kiinni..? Paino kiloina ei ole niin oleellinen, sitä on niin vaikea arvioida, mutta jos selkeästi vatsakas sanoo kroppaansa sporttiseksi (ei edes normaaliksi!), niin mistäköhän lajista mahtaa olla kysymys? Ja kyllä ammatin valehteleminen on aika iso juttu sekin. En tarkoita, että olisi niiden lääkäreiden ja juristien perässä, mutta mitä liikkuu miehen mielessä, jos kertoo olevansa lääkäri ja treffeillä paljastuukin, että on vaikka metallimies. Metallimiehessä ei ole mitään vikaa, valehtelijassa on.
Kuten sanottua niin överiksi ei kannata vetää, mutta jotkut miehet eivät enää välitä sillä heille se edes treffeille pääsy on viimeinen oljenkorsi.
Naiset muuten esiintyvät keskustelupalstoilla empaattisina ja vakuuttelevat, että kyllä tavallinen mies kelpaa kunhan on rehellinen, mutta se totuus näin miehen silmin on hiukan erilainen. Vasta nyt kun on paperiviisas ja ikää kertynyt niin vaaka alkaa kääntyä toiseen suuntaan ja naiset vilkuilla kiinnostuneemmin. Nuorena piti tehdä ihan järkyttävästi töitä että pääsi edes juttusille naisten kanssa.
Luuletko että sinut empatian vuoksi otetaan elämänkumppaniksi? Myötätunnosta? Koska olet tavallinen mies? No ihan varmasti ei oteta. Enkä minä kyllä ole milloinkaan väittänyt että minulle kelpaisi tavallinen mies. Enkä ole milloinkaan seurustellut tavallisen miehen kanssa. En käsitä naisia jotka sanovat kumppaninsa olevan tavallinen mies. Miten elämän suurin rakkaus voisi olla "tavallinen"? Mahdotonta.
Mielenkiintoinen menetelmä sinulla muuten. Olet kovasti kuunnellut mitä naiset sanovat netissä (eli että tärkeintä on että mies on rehellinen, muulla ei ole väliä) ja tuloksena valehtelet kaiken mistä uskot että et jää kiinni. Tavoitteenasi saada kahdet treffit kerralla: ensimmäiset ja viimeiset.
Nyt sovitat suuhuni sellaisia sanoja, jotka eivät sinne kuulu. Ensinnäkään en ole väittänyt valehtelevani kaikesta mistä ei jää kiinni enkä tietoisesti toimi juuri päinvastoin mitä naiset netissä toivovat. Olen kertonut tosiasioita elävästä elämästä ja niistä on todettavissa, että vaikka naiset antavat netissä itsestään empaattisen ja helposti lähestyttävän kuvan, niin todellisuudessa kuitenkin naisia ohjaavat edelleen alkukantaiset ahneet vaistot. Siinä ei alkuvaiheessa miehen rehellisyys tai lempeys merkkaa mitään. Mies sitten joko tyytyy tilanteeseen ja toivoo kelpaavansa jollekulle tai sitten tekee niin kuin pelimiehet ja kertoo naisille juuri niitä asioita mitä nämä haluavatkin kuulla. Ei ehkä kauhean rehellistä, mutta miehen näkökulmasta toimivaa.
Kerrothan meille argumentointisi tueksi, että kuinka hyvin tuollainen epärehellisyys on toiminut ihmissuhderintamalla? Oletko sen avulla löytänyt elämänkumppanin tai edes pitkäaikaisia parisuhteita?
Olen. Siksi huvittavatkin nämä närkästyneet kommentit ehdottoman rehellisiltä treffailijanaisilta. Eivät naisetkaan ole tässä suhteessa mitään puhtaita pulmusia. Aika harva heistä avaa omaa luurankokaappiaan ekoilla tapaamisilla (neuroosit, läheisriippuvaisuudet ym. mt-ongelmat jne.).
Kuten sanottua niin en minä kannata mitään tietoista valheiden verkon punomista vaan tarvittaessa pientä asioiden kaunistelua vähän samaan tapaan kun asunto stailataan ennen myyntiä.
Asunnon stailaus vastaa sitä, että mies käy parturissa, ostaa uudet vaatteet ym. treffejä varten. Jos asuntokaupoissa valehtelee, että märkätiloissa on uusien säädösten mukaiset vesieristykset ja salaojaputket on vaihdettu. Myöhemmin käykin ilmi että näin ei kuitenkaan ole, niin joudut korvaamaan ostajalle. Pitäisikö valehtelevan treffaajan vastaavasti korvata treffikumppanille treffikulut?
Asia ei ole ihan noin yksioikoinen, koska sinä kuvailet tuossa piilevän vian, mutta esimerkiksi miehen pituus ja paino on todettavissa päältäpäin katsottaessa. Samaten ammatin ja koulutuksen saa yleensä pienellä vaivalla selville (vrt. seinien repiminen auki). Jos taas sinun närkästyksesi liittyy väärien tietojen antamiseen ja siihen että nainen investoi rahaa treffeihin niin eikö tuo ongelma ratkea jos mies maksaa treffikulut (eli ruokailun, liput tms.)? Valmistautuuhan se mieskin treffeille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet valehtelevat tai 'värittävät', koska naisilla on nykyään niin tiukat kriteerit, että peruspertin treffeille pääsy jää haaveeksi jos on 100% rehellinen. Jos nainen ehtii ihastua niin siinä vaiheessa saa paljon anteeksi. Itse taistelin pitkään tätä toimintatapaa vastaan koska olen uskonut rehellisyyteen, mutta ikävä kyllä maailma ei enää palkitse rehellisyyttä.
Mistä asiasta valhetelemalla löysit sitten naisen?
Itse olen lopettanut tapailun ensimmäiseen kertaan, jos mies on valehdellut. En todellakaan aloittaisi suhdetta edes toisien deittien verran, jos alusta asti valehdellaan. Mitäköhän sitten jatkossa. O_o
Esimerkkinä voisi heittää vaikka koulutuksen tai ammatin. Pituuttakin voi värittää kunhan ei ahnehdi liikaa. Ihmisen on vaikea havaita 5-10 cm pituuseroja toisessa ihmisessä ilmoitettuun pituuteen verrattaessa ellei satu itse olemaan juuri samanpituinen tai hyvin lähellä.
Tottakai liian räikeät valheet tai piilottelut (esim. merkittävä ylipaino) huomaa heti ja sellaisia kannattaa yleensä välttää, mutta epätoivoinen ihminen tekee joskus epätoivoisia asioita.
Ymmärrän sen, että pyöristää pituutta ylöspäin siten, että 178-senttinen sanoo olevansa 180-senttinen. Mutta sitä en tajua, että jos itse selkeästi sanoo olevansa 175-senttinen ja mies kertoo olevansa 10 senttiä minua pidempi, mutta onkin oikeasti lyhyempi kuin minä, niin miten tuosta ei jäisi kiinni..? Paino kiloina ei ole niin oleellinen, sitä on niin vaikea arvioida, mutta jos selkeästi vatsakas sanoo kroppaansa sporttiseksi (ei edes normaaliksi!), niin mistäköhän lajista mahtaa olla kysymys? Ja kyllä ammatin valehteleminen on aika iso juttu sekin. En tarkoita, että olisi niiden lääkäreiden ja juristien perässä, mutta mitä liikkuu miehen mielessä, jos kertoo olevansa lääkäri ja treffeillä paljastuukin, että on vaikka metallimies. Metallimiehessä ei ole mitään vikaa, valehtelijassa on.
Kuten sanottua niin överiksi ei kannata vetää, mutta jotkut miehet eivät enää välitä sillä heille se edes treffeille pääsy on viimeinen oljenkorsi.
Naiset muuten esiintyvät keskustelupalstoilla empaattisina ja vakuuttelevat, että kyllä tavallinen mies kelpaa kunhan on rehellinen, mutta se totuus näin miehen silmin on hiukan erilainen. Vasta nyt kun on paperiviisas ja ikää kertynyt niin vaaka alkaa kääntyä toiseen suuntaan ja naiset vilkuilla kiinnostuneemmin. Nuorena piti tehdä ihan järkyttävästi töitä että pääsi edes juttusille naisten kanssa.
Luuletko että sinut empatian vuoksi otetaan elämänkumppaniksi? Myötätunnosta? Koska olet tavallinen mies? No ihan varmasti ei oteta. Enkä minä kyllä ole milloinkaan väittänyt että minulle kelpaisi tavallinen mies. Enkä ole milloinkaan seurustellut tavallisen miehen kanssa. En käsitä naisia jotka sanovat kumppaninsa olevan tavallinen mies. Miten elämän suurin rakkaus voisi olla "tavallinen"? Mahdotonta.
Mielenkiintoinen menetelmä sinulla muuten. Olet kovasti kuunnellut mitä naiset sanovat netissä (eli että tärkeintä on että mies on rehellinen, muulla ei ole väliä) ja tuloksena valehtelet kaiken mistä uskot että et jää kiinni. Tavoitteenasi saada kahdet treffit kerralla: ensimmäiset ja viimeiset.
Nyt sovitat suuhuni sellaisia sanoja, jotka eivät sinne kuulu. Ensinnäkään en ole väittänyt valehtelevani kaikesta mistä ei jää kiinni enkä tietoisesti toimi juuri päinvastoin mitä naiset netissä toivovat. Olen kertonut tosiasioita elävästä elämästä ja niistä on todettavissa, että vaikka naiset antavat netissä itsestään empaattisen ja helposti lähestyttävän kuvan, niin todellisuudessa kuitenkin naisia ohjaavat edelleen alkukantaiset ahneet vaistot. Siinä ei alkuvaiheessa miehen rehellisyys tai lempeys merkkaa mitään. Mies sitten joko tyytyy tilanteeseen ja toivoo kelpaavansa jollekulle tai sitten tekee niin kuin pelimiehet ja kertoo naisille juuri niitä asioita mitä nämä haluavatkin kuulla. Ei ehkä kauhean rehellistä, mutta miehen näkökulmasta toimivaa.
Kerrothan meille argumentointisi tueksi, että kuinka hyvin tuollainen epärehellisyys on toiminut ihmissuhderintamalla? Oletko sen avulla löytänyt elämänkumppanin tai edes pitkäaikaisia parisuhteita?
Olen. Siksi huvittavatkin nämä närkästyneet kommentit ehdottoman rehellisiltä treffailijanaisilta. Eivät naisetkaan ole tässä suhteessa mitään puhtaita pulmusia. Aika harva heistä avaa omaa luurankokaappiaan ekoilla tapaamisilla (neuroosit, läheisriippuvaisuudet ym. mt-ongelmat jne.).
Kuten sanottua niin en minä kannata mitään tietoista valheiden verkon punomista vaan tarvittaessa pientä asioiden kaunistelua vähän samaan tapaan kun asunto stailataan ennen myyntiä.
Sanoinkin tuolla aikaisemmin, että valehtelija ja huijari saa tasoisiaan naisia, eli valehtelijoita ja huijareita. Kuten sinulla onkin nyt käynyt. Totta kai rehelliset ihmiset närkästyvät, kun kohtaavat huijarin tiellään. Mitä huvittavaa siinä sinun mielestäsi on?
Kovia vaatimuksia on miehillä. Yksi kirjoitti profiilissaan,että nainen ei saa olla lyhyenläntä, vaan pitkä ja hoikka,pitää osata pukeutua todella kauniisti ja laittaa itsensä viimeisin päälle. Itse sanoi olevansa normaalipainoinen, puhelias ja hauska. Totuus osoitti miehen 20kg ylipainoiseksi, tosikoksi, ujoksi ja pukeutui rähjäisesti.
Hyviäkin miehiä on treffeillä ollut, mutta ei ole kolahtanut. Juteltu on muutama kerta ja se on siinä.
Viimeisin oli jo ehdottaassa seurustelua, mutta roikkui edelleen nettideiteillä ja olisi tavannut minun feikkiprofiilinkin. Lisäksi kyttäsi oikeaa profiiliani eli miksi olen itse deittisivulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet valehtelevat tai 'värittävät', koska naisilla on nykyään niin tiukat kriteerit, että peruspertin treffeille pääsy jää haaveeksi jos on 100% rehellinen. Jos nainen ehtii ihastua niin siinä vaiheessa saa paljon anteeksi. Itse taistelin pitkään tätä toimintatapaa vastaan koska olen uskonut rehellisyyteen, mutta ikävä kyllä maailma ei enää palkitse rehellisyyttä.
Mistä asiasta valhetelemalla löysit sitten naisen?
Itse olen lopettanut tapailun ensimmäiseen kertaan, jos mies on valehdellut. En todellakaan aloittaisi suhdetta edes toisien deittien verran, jos alusta asti valehdellaan. Mitäköhän sitten jatkossa. O_o
Esimerkkinä voisi heittää vaikka koulutuksen tai ammatin. Pituuttakin voi värittää kunhan ei ahnehdi liikaa. Ihmisen on vaikea havaita 5-10 cm pituuseroja toisessa ihmisessä ilmoitettuun pituuteen verrattaessa ellei satu itse olemaan juuri samanpituinen tai hyvin lähellä.
Tottakai liian räikeät valheet tai piilottelut (esim. merkittävä ylipaino) huomaa heti ja sellaisia kannattaa yleensä välttää, mutta epätoivoinen ihminen tekee joskus epätoivoisia asioita.
Ymmärrän sen, että pyöristää pituutta ylöspäin siten, että 178-senttinen sanoo olevansa 180-senttinen. Mutta sitä en tajua, että jos itse selkeästi sanoo olevansa 175-senttinen ja mies kertoo olevansa 10 senttiä minua pidempi, mutta onkin oikeasti lyhyempi kuin minä, niin miten tuosta ei jäisi kiinni..? Paino kiloina ei ole niin oleellinen, sitä on niin vaikea arvioida, mutta jos selkeästi vatsakas sanoo kroppaansa sporttiseksi (ei edes normaaliksi!), niin mistäköhän lajista mahtaa olla kysymys? Ja kyllä ammatin valehteleminen on aika iso juttu sekin. En tarkoita, että olisi niiden lääkäreiden ja juristien perässä, mutta mitä liikkuu miehen mielessä, jos kertoo olevansa lääkäri ja treffeillä paljastuukin, että on vaikka metallimies. Metallimiehessä ei ole mitään vikaa, valehtelijassa on.
Kuten sanottua niin överiksi ei kannata vetää, mutta jotkut miehet eivät enää välitä sillä heille se edes treffeille pääsy on viimeinen oljenkorsi.
Naiset muuten esiintyvät keskustelupalstoilla empaattisina ja vakuuttelevat, että kyllä tavallinen mies kelpaa kunhan on rehellinen, mutta se totuus näin miehen silmin on hiukan erilainen. Vasta nyt kun on paperiviisas ja ikää kertynyt niin vaaka alkaa kääntyä toiseen suuntaan ja naiset vilkuilla kiinnostuneemmin. Nuorena piti tehdä ihan järkyttävästi töitä että pääsi edes juttusille naisten kanssa.
Luuletko että sinut empatian vuoksi otetaan elämänkumppaniksi? Myötätunnosta? Koska olet tavallinen mies? No ihan varmasti ei oteta. Enkä minä kyllä ole milloinkaan väittänyt että minulle kelpaisi tavallinen mies. Enkä ole milloinkaan seurustellut tavallisen miehen kanssa. En käsitä naisia jotka sanovat kumppaninsa olevan tavallinen mies. Miten elämän suurin rakkaus voisi olla "tavallinen"? Mahdotonta.
Mielenkiintoinen menetelmä sinulla muuten. Olet kovasti kuunnellut mitä naiset sanovat netissä (eli että tärkeintä on että mies on rehellinen, muulla ei ole väliä) ja tuloksena valehtelet kaiken mistä uskot että et jää kiinni. Tavoitteenasi saada kahdet treffit kerralla: ensimmäiset ja viimeiset.
Nyt sovitat suuhuni sellaisia sanoja, jotka eivät sinne kuulu. Ensinnäkään en ole väittänyt valehtelevani kaikesta mistä ei jää kiinni enkä tietoisesti toimi juuri päinvastoin mitä naiset netissä toivovat. Olen kertonut tosiasioita elävästä elämästä ja niistä on todettavissa, että vaikka naiset antavat netissä itsestään empaattisen ja helposti lähestyttävän kuvan, niin todellisuudessa kuitenkin naisia ohjaavat edelleen alkukantaiset ahneet vaistot. Siinä ei alkuvaiheessa miehen rehellisyys tai lempeys merkkaa mitään. Mies sitten joko tyytyy tilanteeseen ja toivoo kelpaavansa jollekulle tai sitten tekee niin kuin pelimiehet ja kertoo naisille juuri niitä asioita mitä nämä haluavatkin kuulla. Ei ehkä kauhean rehellistä, mutta miehen näkökulmasta toimivaa.
Kerrothan meille argumentointisi tueksi, että kuinka hyvin tuollainen epärehellisyys on toiminut ihmissuhderintamalla? Oletko sen avulla löytänyt elämänkumppanin tai edes pitkäaikaisia parisuhteita?
Olen. Siksi huvittavatkin nämä närkästyneet kommentit ehdottoman rehellisiltä treffailijanaisilta. Eivät naisetkaan ole tässä suhteessa mitään puhtaita pulmusia. Aika harva heistä avaa omaa luurankokaappiaan ekoilla tapaamisilla (neuroosit, läheisriippuvaisuudet ym. mt-ongelmat jne.).
Kuten sanottua niin en minä kannata mitään tietoista valheiden verkon punomista vaan tarvittaessa pientä asioiden kaunistelua vähän samaan tapaan kun asunto stailataan ennen myyntiä.
Sanoinkin tuolla aikaisemmin, että valehtelija ja huijari saa tasoisiaan naisia, eli valehtelijoita ja huijareita. Kuten sinulla onkin nyt käynyt. Totta kai rehelliset ihmiset närkästyvät, kun kohtaavat huijarin tiellään. Mitä huvittavaa siinä sinun mielestäsi on?
Kyllä näin on. Huijarit vetävät toisiaan puoleensa. Sattuuhan se , jos rehellinen ihminen joutuu vedätetyksi. Silloin pitää kyllä psyykata itsensä niin, että paskamainen käytös kertoo nimenoaan sen ikävän ihmisen sisimmästä. Tuskin sellainen kykenee koskaan aitoon ja rakastavaan ihmissuhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyviä miehiä ei vaan ole, tai sitten ne on tosi rumia.
Muutama vuosi sitten tuli ohjelma parittomat tms. Siinä koulutetut naiset etsivät miehiä. Ja kukaan miehistä ei ollut komea, joita ne naiset löysivät.Ei ne naisetkaan olleet mitään kaunottaria.
Minusta ne naiset olivat ihan tavallisia, viehättäviä ihmisiä, joilla oli ihan realistiset toiveet parisuhteesta. Eli ohjelma kuvasi hyvin monen sinkkunaisen todellisuutta.
Samaa voi sanoa niistä miehistä, mutta nyt puhuttiin ulkonäöstä. Joku sanoi että ne miehet eivät olleet komeita, mutta eipä ne naiset voi sen ihmeellisempiä odottaa kuin itsekään ovat. Täytyy sanoa, että ainakin jotkut niistä naisista vaikuttivat niin urautuneilta siihen omaan tapaansa olla ja elää, että en usko että taipuvat enää parisuhteeseen. Elävät liian tiukasti siinä omassa järjestyksessään.
Vierailija kirjoitti:
Kovia vaatimuksia on miehillä. Yksi kirjoitti profiilissaan,että nainen ei saa olla lyhyenläntä, vaan pitkä ja hoikka,pitää osata pukeutua todella kauniisti ja laittaa itsensä viimeisin päälle. Itse sanoi olevansa normaalipainoinen, puhelias ja hauska. Totuus osoitti miehen 20kg ylipainoiseksi, tosikoksi, ujoksi ja pukeutui rähjäisesti.
Hyviäkin miehiä on treffeillä ollut, mutta ei ole kolahtanut. Juteltu on muutama kerta ja se on siinä.
Viimeisin oli jo ehdottaassa seurustelua, mutta roikkui edelleen nettideiteillä ja olisi tavannut minun feikkiprofiilinkin. Lisäksi kyttäsi oikeaa profiiliani eli miksi olen itse deittisivulla.
No tuossa saa ihan syyttää itseään, jos tuollaisen vaatimuslistan raapustaneen kanssa treffeille lähtee. Ei ole ihan fiksun treffailijan käytöstä tuollaista kirjoittaa. En olisi edes harkinnut treffejä. En ole kyllä feikkiprofiiliakaan milloinkaan väsännyt.
Vierailija kirjoitti:
Mulle yksi mies väitti olevansa 180 cm, mut todellisuudessa oli 10 cm lyhyempi. Puolusteli, et kaikkihan nyt vähän värittää 😉
Tulee mieleen, kun yksi minun treffaamistani miehistä kertoi omista treffikokemuksistaan: Hän etsi pitkää naista ja itseään ainakin joitakin vuosia nuorempaa. Hän meni treffeille naisen kanssa, joka oli ilmoittanut olevansa lähes 180 cm pitkä, mutta olikin noin 160 cm ja ikää hän oli ilmoittanut noin 10 vuotta todellista vähemmän. Ne olivat olleet lyhyet treffit.
Mä kävin kesällä Tinder-treffeillä miehen kanssa joka kertoi jo tinderissä olevansa palomies ja kuvissaankin poseeraili palomiesvermeissä. Jo heti eka tapaamiskerralla tuli jotenkin ilmi, että ei mies mikään palomies ollutkaan vaan kuuluu ainoastaan tämän pikkupaikkakunnan VPK:hon.. :´D Oli naurussa pidättelemistä kun mies alkoi selittää jotain että hän oli todella otettu kun häntä pyydettiin liittymään palokuntaan..olin että mitä ihmett, pyydettiin? Niin mies jatkaa ämpyillen siinä että niin kun hän on nyt muutaman kuukauden ollut jonain ihmeen päivystävänä VPK:laisena tossa ikivanhalla paloasemalla joka pyörii vaan kolmen ihmisen voimin. Että oikeasti hän tekee päätoimisesti maalarin töitä! :´´D Eipä siinäkään mitään, mutta olisi voinut kertoa tuonkin vaikka ihan alussa eikä nolata itseään luomalla itsestään jotain naisten-unelmien-päiväuni-miestä ja leveillä sillä ah, niiiin raskaalla duunillaan. Eikä tuossa vielä kaikki. Tämä oman elämänsä palomies paljastui vieläpä pahimman luokan rasistiksi, jonka puheissa ei ollut järjenhäivääkään. - N27
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylipäätään tuntuu että kaikenlainen kirjoittelu ennen treffejä on täysin typerää. Tämänkin kertomani miehen kanssa oli viestitelty pari viikkoa hänen ollessa ulkomailla, ja juttu luisti tosi kivasti. Olin ehtinyt rakennella hänestä jo vaikka mitä mielikuvia. Joten jos joskus vielä nettitreffailen niin etsin itse kiinnostavat profiilit ja kysyn kahville. Kemia livenä ratkaisee eikä mikään lempiruokien vatvominen viikkotolkulla. Ap
Erittäin hyvä oivallus ja vielä paikkansa pitävä. Harmittavasti suurta osaa treffikansasta ei saa tapaamaan livenä ilman sitä viikkojen kirjoittelua koska pitää tutustua ensin. wtf? Siellähän voi olla pahimmassa tapauksessa vaikka joku kaveri/sisko/veli kirjoittamassa. Ja vaikka ei olisikaan niin itse ainakin ajattelin keskustella suun välityksellä treffeillä ja suhteessa. Enkä kirjoittamalla. On tullut huomattua, että kirjoitustaito ei korreloi usein mitenkään suullisen ulosannin kanssa.
Tää on niin totta. 15 vuotta sitten sinkut.netin kautta kävin lukuisilla treffeillä. Jos miehen (olen itse nainen) profiili oli kiinnostava, ehdotin tapaamista. Asun Hgissä, joten lounas- tai aamupalatreffit olivat helposti järkättävissä. Mut ei ollut yks kerta, kun mua pidettiin älyttömän rohkeaa, kun ehdotin tapaamista. Yleensä vastasin, et se vasta on rohkeaa ja jopa älytöntä et kirjoitellaan viikkokausia ja mahdollisesti ihastutaan ihmiseen, jota ei koskaan olla tavattu.
Ei ne naisetkaan olleet mitään kaunottaria.