Treffi-ilmoitus vs. todellisuus :(

Vierailija kirjoitti:

Speed-deiteillä yksi mies väitti käyvänsä salilla. Ylipainoa noin 40 kg varovaisesti arvioiden. Jotkut kehtaa tosiaan ihan face to face tehdä saman...

Hmm, jos se vaikka laihdutti siellä salilla? Ei tullut sun mieleen tämmöinen skenaario?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Speed-deiteillä yksi mies väitti käyvänsä salilla. Ylipainoa noin 40 kg varovaisesti arvioiden. Jotkut kehtaa tosiaan ihan face to face tehdä saman...

Hmm, jos se vaikka laihdutti siellä salilla? Ei tullut sun mieleen tämmöinen skenaario?

Tämä nyt vastauksena kaikkiin tuleviinkiin asiasta huomautteluihin: jos minulla olisi 5 minuuttia aikaa tehdä vaikutus ja tietäisin, että en näytä salilla kävijältä, en tosiaankaan ottaisi asiaa esille. SEN VIIDEN MINUUTIN AIKANA. :) Mutta toki jokainen kertoo mitä haluaa, eli siitä vain kertomaan olevasi aktiiviurheilija, oli paino mikä vain. Vastaanottaja sitten päättää treffitilanteessa, miten asiaan suhtautuu. :)

t. Se deiteillä ollut 

Vierailija kirjoitti:

Miten ihmeessä miehet kehtaa antaa netissä itestään niin väärän kuvan? Esim. kerran treffasin tyypin joka kertoi olevansa pankissa johtavassa asemassa töissä, elämäntapaliikkuja ja sporttinen vartalo. No paikalle ilmestyi epävarman oloinen vatsakas heppu lököttävissä farkuissa ja linttaan astutuissa tennareissa. Ei herranjumala. Naamakuvan olin nähnyt, mutta sen ottamisesta oli ainakin 20 kiloa aikaa. Onko tuttu ilmiö?

On tuttu ilmiö. Mies kertoi lähes jokaisessa viestissään joko tulleensa salilta tai olevansa menossa salille. Itselleni alkoi tulla tästä jo epävarma olo, sillä olen liikkujana "kolme kertaa viikossa lenkille" -tyyppinen tavis, hoikka, mutta en mikään fitnesspimu. Näin sieluni silmillä erittäin timmin ja treenatun miehen, varsinkin kun hän kertoi olevansa visuaalinen ihminen, jolle naisen ulkonäkö on tärkeää. Kasvokuvani läpäisi tiukalta tuntuneen seulan ja hän itsekin näytti omassa kasvokuvassaan mukavalta. Viestien perusteella hän oli myös erittäin sivistyneen ja menevän oloinen, kiinnostunut monipuolisesti kulttuurista ja tuntui suhtautuvan hieman negatiivisesti koti-iltoihin. Tämän valossa hieman ihmetytti se, että mies ei osannut ehdottaa mitään treffipaikkaa. Odotukset ja jännitys olivat kuitenkin tosi korkealla kun treffattiin. Mies tunnisti minut heti kahvilan ovella, itse en häntä, sillä vastassa oli 10 vuotta kuviansa vanhempi, ainakin 10 senttiä kertomaansa lyhyempi ja varsin vatsakas ja leuakas mies. Puhelias hän kyllä oli, mutta kertoi lähinnä omia vitsejään ja hihitti hermostuneesti. Muut puheenaiheet (kulttuurimenot, ravintolat, matkat, yhteiskunnalliset asiat) tyssäsivät siihen, että mies ei juuri tuntenut mitään kulttuuritapahtumia tai ravintoloita, ei ollut matkustanut (vaikka viestien perusteella piti matkailusta), eikä hänellä ollut minkäänlaista yleissivistystä. Etukäteen treffeille mennessä olin ajatellut, että jos ei heti kolahda, niin tapaan vielä kaksi kertaa uudestaan, mutta mies oli niin iso turn-off kaikin puolin, että en jäänyt odottamaan kiinnostuksen heräämistä.

Vierailija kirjoitti:

Miten ihmeessä miehet kehtaa antaa netissä itestään niin väärän kuvan? Esim. kerran treffasin tyypin joka kertoi olevansa pankissa johtavassa asemassa töissä, elämäntapaliikkuja ja sporttinen vartalo. No paikalle ilmestyi epävarman oloinen vatsakas heppu lököttävissä farkuissa ja linttaan astutuissa tennareissa. Ei herranjumala. Naamakuvan olin nähnyt, mutta sen ottamisesta oli ainakin 20 kiloa aikaa. Onko tuttu ilmiö?

Vihapuhetta. . Ei kakkasta saa karamelliä millään.

Niin ja kyllä muuten naisetkin pistää itsestään kuvia 30 kg sitten ja pari lasta. Oikeasti 5 ja kaikilla vielä eri isä .

Mutta rakkaus voittaa kaiken vai voittaako ? Ei ainakaan tilastollisesti ja koska suomessa yksin asuvia on yli miljoona niin siihen voin jopa uskoa.

Tarvittais napakymppiä ja lemmenlaivaa 😃

Miehet valehtelevat tai 'värittävät', koska naisilla on nykyään niin tiukat kriteerit, että peruspertin treffeille pääsy jää haaveeksi jos on 100% rehellinen. Jos nainen ehtii ihastua niin siinä vaiheessa saa paljon anteeksi. Itse taistelin pitkään tätä toimintatapaa vastaan koska olen uskonut rehellisyyteen, mutta ikävä kyllä maailma ei enää palkitse rehellisyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Miehet valehtelevat tai 'värittävät', koska naisilla on nykyään niin tiukat kriteerit, että peruspertin treffeille pääsy jää haaveeksi jos on 100% rehellinen. Jos nainen ehtii ihastua niin siinä vaiheessa saa paljon anteeksi. Itse taistelin pitkään tätä toimintatapaa vastaan koska olen uskonut rehellisyyteen, mutta ikävä kyllä maailma ei enää palkitse rehellisyyttä.

Mistä asiasta valhetelemalla löysit sitten naisen?

Itse olen lopettanut tapailun ensimmäiseen kertaan, jos mies on valehdellut. En todellakaan aloittaisi suhdetta edes toisien deittien verran, jos alusta asti valehdellaan. Mitäköhän sitten jatkossa. O_o

Nimetön lähde kirjoitti:

Tarvittais napakymppiä ja lemmenlaivaa 😃

Mä otan hänet 😀

Vierailija kirjoitti:

Speed-deiteillä yksi mies väitti käyvänsä salilla. Ylipainoa noin 40 kg varovaisesti arvioiden. Jotkut kehtaa tosiaan ihan face to face tehdä saman...

Huoh.... Mäkin olen käynyt salilla nyt reilu vuoden päivät ihan säännöllisesti pari, kolme kertaa viikossa ja siihen päälle käyn kahvakuulailemassakin. Ylipainoa on ihan näkyvästi (tosin, vähemmän kuin vuosi sitten) mutta kyllä minä sanon harrastsvani kuntosalia ja kahvakuulaa. Vai oliko tämä nyt joku normipainoisten etuoikeus, mistä meille läskeille ei vaan kerrottu?

Kerran tapasin miehen jonka kaa olin jutellut skypessäkin ennen oikeata tapaamista. Mies oli sitten ihan oikeesti ihan erillainen, kauheen yli läheisyyden kipeä ja puheli ihan pimeitä juttuja. En tajua miten se pysty olla siellä skypessä sitten niin normaali.

Vierailija kirjoitti:

Miehet valehtelevat tai 'värittävät', koska naisilla on nykyään niin tiukat kriteerit, että peruspertin treffeille pääsy jää haaveeksi jos on 100% rehellinen. Jos nainen ehtii ihastua niin siinä vaiheessa saa paljon anteeksi. Itse taistelin pitkään tätä toimintatapaa vastaan koska olen uskonut rehellisyyteen, mutta ikävä kyllä maailma ei enää palkitse rehellisyyttä.

Ihastuuko joku kirjoittelun perusteella niin syvästi, että mies saa anteeksi sen, että ei oikeasti ole ollenkaan sama mies kuin ilmoituksensa ja kirjoittelunsa perusteella? Vaikea uskoa. Minun kanssani pääsee kyllä perusperttikin treffeille, sillä opin kerrasta sen, että mieluummin tapaan nopeasti ja katson kohtaavatko kemiat kuin luon mielikuvan liikunnallisesta, menevästä ja kultturellista miehestä, joka livenä osoittautuukin ylipainoiseksi juntiksi setämieheksi, jonka kanssa ei ole mitään kemioita. Perusperttiydessä ei ole mitään vikaa, kunhan on jollain tavalla samalla aaltopituudella minun kanssani myös livenä, ei ainoastaan kirjoitellessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehet valehtelevat tai 'värittävät', koska naisilla on nykyään niin tiukat kriteerit, että peruspertin treffeille pääsy jää haaveeksi jos on 100% rehellinen. Jos nainen ehtii ihastua niin siinä vaiheessa saa paljon anteeksi. Itse taistelin pitkään tätä toimintatapaa vastaan koska olen uskonut rehellisyyteen, mutta ikävä kyllä maailma ei enää palkitse rehellisyyttä.

Mistä asiasta valhetelemalla löysit sitten naisen?

Itse olen lopettanut tapailun ensimmäiseen kertaan, jos mies on valehdellut. En todellakaan aloittaisi suhdetta edes toisien deittien verran, jos alusta asti valehdellaan. Mitäköhän sitten jatkossa. O_o

Esimerkkinä voisi heittää vaikka koulutuksen tai ammatin. Pituuttakin voi värittää kunhan ei ahnehdi liikaa. Ihmisen on vaikea havaita 5-10 cm pituuseroja toisessa ihmisessä ilmoitettuun pituuteen verrattaessa ellei satu itse olemaan juuri samanpituinen tai hyvin lähellä.

Tottakai liian räikeät valheet tai piilottelut (esim. merkittävä ylipaino) huomaa heti ja sellaisia kannattaa yleensä välttää, mutta epätoivoinen ihminen tekee joskus epätoivoisia asioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehet valehtelevat tai 'värittävät', koska naisilla on nykyään niin tiukat kriteerit, että peruspertin treffeille pääsy jää haaveeksi jos on 100% rehellinen. Jos nainen ehtii ihastua niin siinä vaiheessa saa paljon anteeksi. Itse taistelin pitkään tätä toimintatapaa vastaan koska olen uskonut rehellisyyteen, mutta ikävä kyllä maailma ei enää palkitse rehellisyyttä.

Mistä asiasta valhetelemalla löysit sitten naisen?

Itse olen lopettanut tapailun ensimmäiseen kertaan, jos mies on valehdellut. En todellakaan aloittaisi suhdetta edes toisien deittien verran, jos alusta asti valehdellaan. Mitäköhän sitten jatkossa. O_o

Esimerkkinä voisi heittää vaikka koulutuksen tai ammatin. Pituuttakin voi värittää kunhan ei ahnehdi liikaa. Ihmisen on vaikea havaita 5-10 cm pituuseroja toisessa ihmisessä ilmoitettuun pituuteen verrattaessa ellei satu itse olemaan juuri samanpituinen tai hyvin lähellä.

Tottakai liian räikeät valheet tai piilottelut (esim. merkittävä ylipaino) huomaa heti ja sellaisia kannattaa yleensä välttää, mutta epätoivoinen ihminen tekee joskus epätoivoisia asioita.

Ymmärrän sen, että pyöristää pituutta ylöspäin siten, että 178-senttinen sanoo olevansa 180-senttinen. Mutta sitä en tajua, että jos itse selkeästi sanoo olevansa 175-senttinen ja mies kertoo olevansa 10 senttiä minua pidempi, mutta onkin oikeasti lyhyempi kuin minä, niin miten tuosta ei jäisi kiinni..? Paino kiloina ei ole niin oleellinen, sitä on niin vaikea arvioida, mutta jos selkeästi vatsakas sanoo kroppaansa sporttiseksi (ei edes normaaliksi!), niin mistäköhän lajista mahtaa olla kysymys? Ja kyllä ammatin valehteleminen on aika iso juttu sekin. En tarkoita, että olisi niiden lääkäreiden ja juristien perässä, mutta mitä liikkuu miehen mielessä, jos kertoo olevansa lääkäri ja treffeillä paljastuukin, että on vaikka metallimies. Metallimiehessä ei ole mitään vikaa, valehtelijassa on.

Oikeesti. Oli aihe mikä tahansa niin lopussa päästään aina vänkäämään siitä ylipainosta/ painosta yms. Sitten jotenkin erikoista, että jollekin on iso juttu se, onko ihminen 170 ja risat vai 180 cm? No itse olen lyhyt nainen, asialla ei  ole suurta merkitystä, mutta joillekin se on näköjään ihan dealbreaker.

Joka tapauksessa good luck kaikille vaan siihen puolisojahtiin. Itse olen siitä leikistä hypännyt jo aikaa päivää sitten ulos.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehet valehtelevat tai 'värittävät', koska naisilla on nykyään niin tiukat kriteerit, että peruspertin treffeille pääsy jää haaveeksi jos on 100% rehellinen. Jos nainen ehtii ihastua niin siinä vaiheessa saa paljon anteeksi. Itse taistelin pitkään tätä toimintatapaa vastaan koska olen uskonut rehellisyyteen, mutta ikävä kyllä maailma ei enää palkitse rehellisyyttä.

Mistä asiasta valhetelemalla löysit sitten naisen?

Itse olen lopettanut tapailun ensimmäiseen kertaan, jos mies on valehdellut. En todellakaan aloittaisi suhdetta edes toisien deittien verran, jos alusta asti valehdellaan. Mitäköhän sitten jatkossa. O_o

Esimerkkinä voisi heittää vaikka koulutuksen tai ammatin. Pituuttakin voi värittää kunhan ei ahnehdi liikaa. Ihmisen on vaikea havaita 5-10 cm pituuseroja toisessa ihmisessä ilmoitettuun pituuteen verrattaessa ellei satu itse olemaan juuri samanpituinen tai hyvin lähellä.

Tottakai liian räikeät valheet tai piilottelut (esim. merkittävä ylipaino) huomaa heti ja sellaisia kannattaa yleensä välttää, mutta epätoivoinen ihminen tekee joskus epätoivoisia asioita.

Ymmärrän sen, että pyöristää pituutta ylöspäin siten, että 178-senttinen sanoo olevansa 180-senttinen. Mutta sitä en tajua, että jos itse selkeästi sanoo olevansa 175-senttinen ja mies kertoo olevansa 10 senttiä minua pidempi, mutta onkin oikeasti lyhyempi kuin minä, niin miten tuosta ei jäisi kiinni..? Paino kiloina ei ole niin oleellinen, sitä on niin vaikea arvioida, mutta jos selkeästi vatsakas sanoo kroppaansa sporttiseksi (ei edes normaaliksi!), niin mistäköhän lajista mahtaa olla kysymys? Ja kyllä ammatin valehteleminen on aika iso juttu sekin. En tarkoita, että olisi niiden lääkäreiden ja juristien perässä, mutta mitä liikkuu miehen mielessä, jos kertoo olevansa lääkäri ja treffeillä paljastuukin, että on vaikka metallimies. Metallimiehessä ei ole mitään vikaa, valehtelijassa on.

Kuten sanottua niin överiksi ei kannata vetää, mutta jotkut miehet eivät enää välitä sillä heille se edes treffeille pääsy on viimeinen oljenkorsi.

Naiset muuten esiintyvät keskustelupalstoilla empaattisina ja vakuuttelevat, että kyllä tavallinen mies kelpaa kunhan on rehellinen, mutta se totuus näin miehen silmin on hiukan erilainen. Vasta nyt kun on paperiviisas ja ikää kertynyt niin vaaka alkaa kääntyä toiseen suuntaan ja naiset vilkuilla kiinnostuneemmin. Nuorena piti tehdä ihan järkyttävästi töitä että pääsi edes juttusille naisten kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Oikeesti. Oli aihe mikä tahansa niin lopussa päästään aina vänkäämään siitä ylipainosta/ painosta yms. Sitten jotenkin erikoista, että jollekin on iso juttu se, onko ihminen 170 ja risat vai 180 cm? No itse olen lyhyt nainen, asialla ei  ole suurta merkitystä, mutta joillekin se on näköjään ihan dealbreaker.

Joka tapauksessa good luck kaikille vaan siihen puolisojahtiin. Itse olen siitä leikistä hypännyt jo aikaa päivää sitten ulos.

Minulle ei pituus ole dealbreaker, tapailen tälläkin hetkellä itseäni lyhyempää miestä. Mutta jos itse kerron olevani 175 cm pitkä, niin mitä järkeä on miehen kertoa olevansa 10 cm minua pidempi, kun hän on oikeasti minua lyhyempi??? Mutta ei se pituuden valehtelu, josta hän jäi kiinni treffien ensimmäisten sekuntien aikana, ollut se ratkaiseva, vaan se, että mies oli kokonaisuudessaan livenä täysin erilainen kuin viesteissään, eivätkä kemiamme kohdanneet millään tasolla. Mielestäni oudointa on kuitenkin noissa treffi-ilmoituksissa valehdella ulkoisista asioista, sillä niistähän jää kiinni ennen kuin suutaan ehtii treffeillä avata ja se voi vaikuttaa koko treffien tunnelmaan.

Minulle on ennen tapaamista valehdeltu

-ikä 15 vuotta alakanttiin, tapaamiseen tuli 40-vuotiaan sijasta lähes kuuskymppinen

-työtilanne, kokopäivätyössä käyvä olikin todellisuudessa pysyvällä työkyvyttömyyseläkkeellä

-koulutus, maisteri olikin jotain paljon matalampaa koulutstasoa

-lasten haluaminen, perheestä unelmoiva ei todellisuudessa todellakaan halunnut lapsia eikä kuulemma voinut edes saada niitä

-lapsettomuus, lapsettomalla olikin yhteishuoltajuudessa kaksi lasta aiemmasta liitosta

Nuo on hiton isoja asioita valehdella. Varmasti on pituutta ja painoakin huijattu pari senttiä ylöspäin tai pari kiloa alaspäin, mutta ei niillä niin väliä koska noin pientä ei huomaa käytännössä.

Mutta en käsitä mitä järkeä on ennen tapaamista huijata isosti ikää, lapsia tai työstatusta. Asia paljastuu väistämättä ja ihmisestä tulee vain valehtelijan kuva. Kukaan ei halua uusille deiteille valehtelijan kanssa.

Vituttaa tuo miesten valehtelu näin miehenäkin. Itse kun olen umpirehellinen jolla on pituuskin sentilleen oikein deittiprofiilissa. No kuka sitä uskoo kun valehtelu on treffimaan tapa. 178cm pitkänä minun varmasti oletetaan olevan 170cm tms sulka päässä. PItäs varmaan itsekkin laittaa joku 5cm lisää, niin sitten ehkä oletettaisiin olevan tuon mittainen. Ja älkää nyt takertuko pelkästään tuohon pituuteen. Sama on vähän jokaisessa asiassa. 

PIenempi ongelma se naisten valehtelu/kaunistelu on minulle. Ainahan sitä voi kävellä vaikka samantien ulos kahvilasta, jos on ihan törkeästi valehdeltu. Tosin ei se nyt niin paha ole juoda se kahvikuppi ja jatkaa sitten matkaa.

Ylipäätään tuntuu että kaikenlainen kirjoittelu ennen treffejä on täysin typerää. Tämänkin kertomani miehen kanssa oli viestitelty pari viikkoa hänen ollessa ulkomailla, ja juttu luisti tosi kivasti. Olin ehtinyt rakennella hänestä jo vaikka mitä mielikuvia. Joten jos joskus vielä nettitreffailen niin etsin itse kiinnostavat profiilit ja kysyn kahville. Kemia livenä ratkaisee eikä mikään lempiruokien vatvominen viikkotolkulla. Ap

Vierailija kirjoitti:

Ylipäätään tuntuu että kaikenlainen kirjoittelu ennen treffejä on täysin typerää. Tämänkin kertomani miehen kanssa oli viestitelty pari viikkoa hänen ollessa ulkomailla, ja juttu luisti tosi kivasti. Olin ehtinyt rakennella hänestä jo vaikka mitä mielikuvia. Joten jos joskus vielä nettitreffailen niin etsin itse kiinnostavat profiilit ja kysyn kahville. Kemia livenä ratkaisee eikä mikään lempiruokien vatvominen viikkotolkulla. Ap

Erittäin hyvä oivallus ja vielä paikkansa pitävä. Harmittavasti suurta osaa treffikansasta ei saa tapaamaan livenä ilman sitä viikkojen kirjoittelua koska pitää tutustua ensin. wtf? Siellähän voi olla pahimmassa tapauksessa vaikka joku kaveri/sisko/veli kirjoittamassa. Ja vaikka ei olisikaan niin itse ainakin ajattelin keskustella suun välityksellä treffeillä ja suhteessa. Enkä kirjoittamalla. On tullut huomattua, että kirjoitustaito ei korreloi usein mitenkään suullisen ulosannin kanssa.