Suomen kielen epäloogisuudet

Onkohan jo sanajärjestyksen merkillisyyksiä pohdittu.

Esim.

Minä vain rakastan sinua.

Vain minä rakastan sinua.

Minä rakastan vain sinua.

🤓

Vierailija kirjoitti:

Onkohan jo sanajärjestyksen merkillisyyksiä pohdittu.

Esim.

Minä vain rakastan sinua.

Vain minä rakastan sinua.

Minä rakastan vain sinua.

🤓

Suomessa ei juurikaan ole sanajärjestyksellä merkitystä, mutta tuossa on.

Ei juurikaan Suomessa sanajärjestyksellä merkitystä ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

sama = samalla tavalla

eri = eri tavalla (eikä erillä tavalla, paitsi jossain murteissa)

Eihän tuossa ole mitään järkeä?!

Sama ei tarkoita samaa kuin samalla tavalla. Eikä liioin eri tarkoita samaa kuin eri tavalla.

Kekä on tästä samaa mieltä?

Eihän siinä niin väitettykään, vaan pohdittiin miksi sanotaan "samalla tavalla" mutta "eri tavalla" eikä "erillä tavalla", tai vastaavasti "sama tavalla".

Natiivipuhujat eivät tuollaiseen osaakaan kiinnittää huomiota, kun ovat oppineet ne alusta pitäen oikein, eikä myöskään osaa kertoa miksi asia on niin. Se vain on. Vieraan kielen opettelija nuo huomaa ja joutuu erikseen opettelemaan miten ne menikään.

Näin natiivina veikkaan, että ne ovat eri aikaan kieleen tulleita. Eri kuulostaa suomalaisugrilaiselta sanalta, sama on selvästi ruotsista (samma). Moni muukin asia taipuu eri tavalla riippuen milloin kieleen tullut. Esim. loka --> loat, muki --> mukit.

Kielikello-lehti kertoo

Sana eri kuuluu suomen kielen taipumattomien adjektiivien pieneen ryhmään; muita siihen kuuluvia ovat aika, ensi, joka (joka kerralla), kelpo, melko, pikku, tosi ja viime. Näitä ei siis koskaan taivuteta pääsanansa mukaan. Ei esimerkiksi sanota: ”Koulussa samasta opetuksesta hyötyvät eri oppilaat erissä määrin.” Tässäkin eri jää taipumatta: ”– – eri määrin.”

Loka ja muki taipuvat eri tavoin, koska ne kuuluvat eri nominityyppeihin. Sillä ei siis varsinaisesti ole vaikutusta minkä ikäisiä sanoja ne ovat. Loka tosin taitaa olla vanha suomalainen sana.

Pahalta tuntuu ei pahalle tuntuu kirjoitti:

Sama suomeksi =)

Järjettömin epäloogisuus on yleistynyt tapa vaihtaa suomen kielen "miLTÄ jokin maistuu" emäsiansaksa-muotoon "miLLE jokin maistuu" (liha maistuu hevoselta on TÄYSIN eri asia kuin liha maistuu hevoselle, jos hevonen sitä syö, tai maistuu pahalle, jos kuvitteellinen "paha" esim. piru sitä söisi).

OIKEASTI ruoka maistuu pahaLTA, tai hyväLTÄ, (ei pahaLLE tai hyväLLE, jolla eri merkitys!), koska mistä ihmeestä sitä voi väittää, että ruoka nimenomaan maistuisi pahaLLE ihmiselle tai hyväLLE ihmiselle - jokaiselle pahalle tai hyvälle ihmisellä samaLTA (ei samaLLE!).

Kyse on siitä, että ruoka saattaa maistua hyväLTÄ tai pahaLTA - kyse ei ole silloin siitä kenelle (hyvälle tai pahalle) se maistuu!

Oletteko muut huomanneet moisen -LLE -järjettömyyden monen mielenkäytössä?

Olen huomannut. Häiritsee pahasti omaa kielikorvaa aina, kun joku sanoo noin. Valitettavasti toi on tosi yleistä.

Puhekielessä sanonnat "sanos muuta" ja "älä muuta sano" tarkoittavat samaa asiaa. Vaikka kirjaimellisesti ottaen ne tarkoittavat päinvastaista!

Opetimme työpaikallamme olleelle englantilaiselle maahamuuttajalle suomenkielen sanontoja, tyyliin 'kahvinporit' tarkoittavat englanniksi 'coffee raindiers'.

Sitten päästiin muihin yhdyssanoihin. Sana 'lumisokeus' vielä menetteli, mutta 'sadekuuro' oli jo vähän liikaa!

Vierailija kirjoitti:

Kun usein sanotaan "sisälle, sisältä", siis "sisän päälle, sisän päältä", kun loogisesti sehän on "sisään".

Eihän sisältä ja sisään ole mitenkään sama asia. 

Urheilumaailmasta yksi epäloogisuus:

"Urheilija jää harjoitustauolle" ja "urheilija jää kilpailutauolle" tarkoittavat samaa asiaa, eli sitä että urheilija ei kilpaile, vaan harjoittelee.

Ja jos yhdenkin virheet teet niin heti paljastuu trolliksi. Ettekö jo voisi opetalla Venäjän kieltä.

Miksi hääjuhla on häät, siis monikko? Samoin varpajaiset, joka alun perin oli synnytykseen osallistuneiden naisten juhla, nykyään miesten keskinäinen juhla lapsen syntymän kunniaksi.

Vierailija kirjoitti:

Verbien sävyerot ovat vähintäänkin vaikeita. Esim. Huoata, huokaista, huokailla, huoahtaa...seisoa, seisahtaa, seisoskella, seisahdella, seisoksia, seistä, seisahtua...

Suomi onkin ilmaisuvoimaisin kaikista - tai ainakin kaikista euroopassa puhutuista kielistä! Ja seuraavaksi tulee viro! Indo-eurooppalaiset, prepositioilla jäsentyvät kielet ovat rakenteeltaan huomattavasti primitiivisempiä.

Käännäpä vaikka "juoksentelisin" mille hyvänsä tuntemistasi kielistä!

"Jag skulle springa lite hit och dit, utan nånon skärskilt ändomål!"

Vierailija kirjoitti:

Ja jos yhdenkin virheet teet niin heti paljastuu trolliksi. Ettekö jo voisi opetalla Venäjän kieltä.

Shto? Kak?

Vierailija kirjoitti:

Vantaa -> Vantaalle (Vantaaseen?)

Espoo -> Espooseen (Espoolle?)

Missä logiikka ?

Mynämåki mynämäkeen

Miksei se ole mynämäelle

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onkohan jo sanajärjestyksen merkillisyyksiä pohdittu.

Esim.

Minä vain rakastan sinua.

Vain minä rakastan sinua.

Minä rakastan vain sinua.

🤓

Suomessa ei juurikaan ole sanajärjestyksellä merkitystä, mutta tuossa on.

Ei juurikaan Suomessa sanajärjestyksellä merkitystä ole.

Väärin.

Sanajärjestyksellä on suuri merkitys tarkoituksen täsmentämisessä / painottamisessa!

Vierailija kirjoitti:

Opetimme työpaikallamme olleelle englantilaiselle maahamuuttajalle suomenkielen sanontoja, tyyliin 'kahvinporit' tarkoittavat englanniksi 'coffee raindiers'.

Sitten päästiin muihin yhdyssanoihin. Sana 'lumisokeus' vielä menetteli, mutta 'sadekuuro' oli jo vähän liikaa!

Yrittäkääpä opettaa engelsmanni sanomaan "älä rääkkää käkeä öisin!" ( Don't tease the cuckoo at nights! )

tai "ääliö, älä lyö, ööliä läikkyy!" ( Don't hit me moron! The beer spills! )

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Verbien sävyerot ovat vähintäänkin vaikeita. Esim. Huoata, huokaista, huokailla, huoahtaa...seisoa, seisahtaa, seisoskella, seisahdella, seisoksia, seistä, seisahtua...

Suomi onkin ilmaisuvoimaisin kaikista - tai ainakin kaikista euroopassa puhutuista kielistä! Ja seuraavaksi tulee viro! Indo-eurooppalaiset, prepositioilla jäsentyvät kielet ovat rakenteeltaan huomattavasti primitiivisempiä.

Käännäpä vaikka "juoksentelisin" mille hyvänsä tuntemistasi kielistä!

"Jag skulle springa lite hit och dit, utan nånon skärskilt ändomål!"

Tai "koirinennekokaan?"

"Not even with all your dogs?"

Vierailija kirjoitti:

Opetimme työpaikallamme olleelle englantilaiselle maahamuuttajalle suomenkielen sanontoja, tyyliin 'kahvinporit' tarkoittavat englanniksi 'coffee raindiers'.

Sitten päästiin muihin yhdyssanoihin. Sana 'lumisokeus' vielä menetteli, mutta 'sadekuuro' oli jo vähän liikaa!

Kun englannin kielessä ei ole homonyymejä, niin eihän niitä voi olla muissakaan kielissä, vai kuinka? Muistelen, että joillakin englannin substantiiveilla on useita kymmeniä eri merkityksiä,

Tämä / tämän

MUTTA: Nämä / nämä (pitäisi olla "nämät")

Pikkulapset monesti itse keksivät tuon "nämät", koska se olisi loogista. Taisi Uuno Turhapurokin sitä käyttää.

Esimerkki:

- Syön tämän piirakan

- Syön nämät piirakat (miksei ole näin?)

Ärsyttää, kun ihmiset sanovat "koittaa" silloin kun pitäisi olla "koettaa".

Toisaalta meillä on sana "koitos". Miksei tämä ole "koetos" ? Vastaavia johdannaisia ovat vaikka koettelemus ja koetteelle asettaminen.

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttää, kun ihmiset sanovat "koittaa" silloin kun pitäisi olla "koettaa".

Toisaalta meillä on sana "koitos". Miksei tämä ole "koetos" ? Vastaavia johdannaisia ovat vaikka koettelemus ja koetteelle asettaminen.

Ja latinaksi se on coitus!