Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Suomen kielen epäloogisuudet
Ketju aiemman, englannin kielen epäloogisuuksiin keskittyneen ketjun jatkoksi. Eli keskustellaan havainnoista, jotka suomessa ovat outoja, hassuja tai muuten vaan ihmetyttäviä.
Ap aloittaa. Preesenssin ja imperfektin samankaltaisuus tiettyjen sanojen kohdalla. Ei siis tiedä tehdäänkö paraikaa vaiko mennyt. Esim. Ehdin-ehdin, mietin-mietin yms. "Ehdin bussiin." Oletko ehtimässä vai istutko jo bussissa?
Kommentit (664)
Taas nostettu vanha ketju. No, aihe on kiinnostava. 😁
Suomen kieli on pääosin varsin looginen. Aloituksessa mainitut preenes ja imperfekti on muodostettu ihan tarkkojen sääntöjen mukaan. Ne vain sattuvat näyttämään samalta.
Ehkä hiukan epäloogista ovat jotkut omakieliset käännössanat kuten lohikäärme sekä ilmaukset tyyliin "laittaa kengät jalkaan" vaikka oikeasti tehdään kai toisin päin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öö? kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Henkilö asuu Kajaanissa, hän on kajaanilainen. Serkkunsa asuu Oulussa, serkku on oululainen. Isä asuu Helsingissä, hän on helsinkiläinen. Mutta miksi Kärsämäellä asuva henkilö ei ole kärsämäkeläinen, vaan kärsämäkinen? Kuten myös seinäjokinen, haapavetinen jne. Kuitenkin, Nivalassa asuva henkilö ei ole nivalalainen, vaan nivalainen.
Oulaisissa asuva on oulaistelainen, Haukiputaalla asuva kertoo asuvansa Puttaalla eli puttaalainen.
Olen kuullut että Nousiaisissa asuva olisi noustelainen. Erikoinen taivutus, tietävämmät korjatkaa jos olen väärässä.
Tämä on mielenkiintoinen ketju.Ja Virroilla asuu 'virtailaisia', jotka myös sanovat asuvansa 'Virtailla'. Nuo muodot ilmeisesti juontuvat kaupungin nimen vanhakantaisesta genetiivimuodosta 'Virtain'. Yleiskielessä demonyymi on tavallisesti kuitenkin 'virtolaisia', joka sekin kuulostaa hiukan erikoiselta - eihän esimerkiksi sanota "yhdysvaltailaisia" tai "yhdysvaltolaisia".
Toholampi. Siellä kuulemma puhutaan paikkakunnasta nimellä Lamppi, joten paikalliset ovat lamppilaisia jotka asuvat Lampilla.
Koska lampi on ehkä olemassa, olisi melko kosteaa asua Toholammessa. Yleiskielellä asutaankin Toholammilla. Tässä siis paikannimen lampi -lammessa -lammella on muuttunut muotoon lampi -lammissa -lammilla vaikka paikannimen perusmuoto ei ole vielä muuttunut kuten on käynyt Rautalammilla.
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut kahlata koko ketjua läpi, joten anteeksi mahdollinen toisto:
Miksi kirves-kirveen, kun ilman ärrää ei taivu kiveen vaan jotenkin muuten.
Laitoin juuri autoon taivirengakset.
Koska ne kuuluvat eri nominityyppiin. Kirves- kirvee- , rengas- renkaa- ,mutta kives - kivekse- kuten esim. jänis.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä oliko tämä jo, mutta ehdotus ”lähdetäänkö ottamaan yhdet?” on ristiriitainen.
Tai sitten siihen vain sisältyy totuuden siemen, että yhdelle oluelle lähteminen riistäytyy helposti koko illan ryyppäjäisiksi.
Voihan siinä olla taustalla se, että jos sinä ja kaverisi otatte kumpikin yhden oluen, niin siinähän on yksi olut kaksi kertaa tai kaksi olutta, jotka te tilaatte ja nautitte yhdessä eli "yhdet".
Vähän kuin pari, joka on yksi kokonaisuus. Kuten kaksilahkeinen vaate onkin housut monikossa ja ostat yhdet uudet housut.
Suomessa laitetaan usein myös monikko yksikössä olevaan sanaan kun sana on jotenkin ilmiö, joka toistuu, usein niin että sille on se pari tai alkuperäinen malli. Esimerkiksi sanotaan että voi ottaa ritolat tai tehdä marilynit. Tai puhekielessä otetaan loparit monikossa vaikka kyse on lopputilistä yksikössä. Kyse on toistuvasta ilmiöstä, tavasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi puhutaan ihmisen pituudesta mutta esim. puiden ja rakennusten korkeudesta?
Näinhän ei ole esimerkiksi englannissa, jossa ihminenkin on 'tall' eikä "long" niin kuin suomalainen saattaisi olettaa.
-------
sama venäjän kielessä. Высокий человек (vysokij tshelaviek) Korkea ihminen = pitkä ihminen
saksa: Großer Mensch, Suuri ihminen = pitkä ihminen
Arabiassa taas sana iso voi viitata koon lisäksi myös ihmisen ikään.
Mutta joo, sanotaanhan suomeksikin "olet jo iso mies etkä poika"... Iän myötä sitä kasvaa pidemmäksi ja isommaksi...
Suuri taas viittaa enemmänkin ihmisen saavutuksiin. Suurmies jne...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Edelleen kaipaan hyvää ja täsmällistä yhden sanan suomennosta sanalle ignore
Englanniksi sana ignore kattaa monia merkityksiä, joille suomeksi voi olla jokaiselle eri sana, joten ei ole olemassa yhtä ainutta täsmällistä saati yhden sanan käännöstä suomeksi. Riippuu kontekstista.
Ignore tarkoittaa mm. olla tietämättä jotain, ohittaa, sivuuttaa, syrjäyttää, unohtaa, hylätä, olla välittämättä, jättää huomiotta, olla huomaamatta, olla kuin ei huomaisi jotakin, jättää laskematta, jättää lukuunottamatta, jne...
Vierailija kirjoitti:
Ap aloittaa. Preesenssin ja imperfektin samankaltaisuus tiettyjen sanojen kohdalla. Ei siis tiedä tehdäänkö paraikaa vaiko mennyt. Esim. Ehdin-ehdin, mietin-mietin yms. "Ehdin bussiin." Oletko ehtimässä vai istutko jo bussissa?
En tajua mitä tarkoitat?
Kun ehdit bussiin ilman muita löpinöitä niin olet sisällä.
Katsotaan jos ehdin bussiin, ehkä ehdit tai et.
Pitää ehtiä bussiin jne.
Ehdinköhän bussiin on ehkä tai et.
Meillä puhutaan kerkeämisestä ehtimisen sijaam, mutta siinäkin kerkesin bussiin (linja-atoon) olet jo siellä tai kerkeänkö bussiin, kerkeän tai en.
Missä joku sanoo "ehdin bussiin" ennen kuin tietää ehtiikö vai ei?
En näe sellaista tilannetta, jossa joku sanoisi että "ehdin bussiin" imperfektinä ennen ehtimistä. Sanahan tarkoittaa myönteisessä mielessä sitä että ehtiminen on jo tapahtunut, kun sanaa käytetään eli se on silloin aina menneessä muodossa.
Jos sanaa käytetään preseensissä, sitten sanotaan että "en ehdi millään tehdä sitä sun tätä" eli kielteisessä muodossa. Tai sitten sanotaan että "Ehdin bussiin, jos lähden nyt juoksemaan" eli ehdollisena ja siinäkin enemmän kuulee muotoa "Voin ehtiä".
Eli kontekstista toinen tajuaa onko sanassa ehdin kyse preesensistä tai imperfektistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Edelleen kaipaan hyvää ja täsmällistä yhden sanan suomennosta sanalle ignore
Sanopa sitä odotellessa hyvä ja täsmällinen yhden sanan käännös englanniksi sanalle ehtiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edelleen kaipaan hyvää ja täsmällistä yhden sanan suomennosta sanalle ignore
Sanopa sitä odotellessa hyvä ja täsmällinen yhden sanan käännös englanniksi sanalle ehtiä.
No sulle laitettiin tuossa yllä jo tieto, että ignore -sanalle on monta merkitystä eli riippuu kontekstista.
Kielet eivät toimi keksimiesi sääntöjen mukaan. Miksi edes pitäisi yleensä olla olemassa yksi sana suomessa joka vastaa yhtä sanaa englannissa ja päinvastoin? Ja miksi pitäisi yleensä olla olemassa joka kielessä yksi sana tietylle yhdelle ainoalle merkitykselle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hän tullee, hän tullee, toinen san on murretta, mutta kuulostavat samalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ens torstaina. Jotkut tarkottaa seuraavan viikon torstaita ja jotkut tulevaa seuraavaa saman viikon
Ei, kyllä tuo on ihan selvästi seurava viikonpäivä, joka on torstai. Sen ymmärtää kun ajattelee asian niin että "tapaamme sitten ensimmäiseksi tulevana päivänä joka on torstai." Ja kun noin sanotaan maanantaina, on selvää että se tarkoittaa saman viikon torstaina. Voi sanoa myös "tänä torstaina".
Ensi viikon torstai on kuten sanottu ensi viikon torstai.
Ei. Ensi viittaan ensi viikkoon ja tänä tähän viikkoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, kielet eivät vain ole aina niin loogisia kuin haluaisimme. Esim. tämä:
Hän on puilla paljailla. (ei: paljailla puilla).
Tuo kuulostaa mielestäni paljon tehokkaammalta, kun sanotaan "puilla paljailla". Vrt. teillä tietymättömillä.
Miksiköhän varaton ihminen on paljailla puilla. Liittyyköhän jotenkin tukin uittoon, onkoha kuorittu puu muita liukkaampi?
Liittyiskö jotenkin siihen, että paljaasta puusta puuttuu tuohi päältä.
Vierailija kirjoitti:
Edelleen kaipaan hyvää ja täsmällistä yhden sanan suomennosta sanalle ignore
Sivuuttaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap aloittaa. Preesenssin ja imperfektin samankaltaisuus tiettyjen sanojen kohdalla. Ei siis tiedä tehdäänkö paraikaa vaiko mennyt. Esim. Ehdin-ehdin, mietin-mietin yms. "Ehdin bussiin." Oletko ehtimässä vai istutko jo bussissa?
En tajua mitä tarkoitat?
Kun ehdit bussiin ilman muita löpinöitä niin olet sisällä.
Katsotaan jos ehdin bussiin, ehkä ehdit tai et.
Pitää ehtiä bussiin jne.
Ehdinköhän bussiin on ehkä tai et.
Meillä puhutaan kerkeämisestä ehtimisen sijaam, mutta siinäkin kerkesin bussiin (linja-atoon) olet jo siellä tai kerkeänkö bussiin, kerkeän tai en.
Missä joku sanoo "ehdin bussiin" ennen kuin tietää ehtiikö vai ei?
En näe sellaista tilannetta, jossa joku sanoisi että "ehdin bussiin" imperfektinä ennen ehtimistä. Sanahan tarkoittaa myönteisessä mielessä sitä että ehtiminen on jo tapahtunut, kun sanaa käytetään eli se on silloin aina menneessä muodossa.
Jos sanaa käytetään preseensissä, sitten sanotaan että "en ehdi millään tehdä sitä sun tätä" eli kielteisessä muodossa. Tai sitten sanotaan että "Ehdin bussiin, jos lähden nyt juoksemaan" eli ehdollisena ja siinäkin enemmän kuulee muotoa "Voin ehtiä".
Eli kontekstista toinen tajuaa onko sanassa ehdin kyse preesensistä tai imperfektistä.
-Lähden lenkille. Ehditkö imuroimaan sillä välin?
-Ehdin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edelleen kaipaan hyvää ja täsmällistä yhden sanan suomennosta sanalle ignore
Englanniksi sana ignore kattaa monia merkityksiä, joille suomeksi voi olla jokaiselle eri sana, joten ei ole olemassa yhtä ainutta täsmällistä saati yhden sanan käännöstä suomeksi. Riippuu kontekstista.
Ignore tarkoittaa mm. olla tietämättä jotain, ohittaa, sivuuttaa, syrjäyttää, unohtaa, hylätä, olla välittämättä, jättää huomiotta, olla huomaamatta, olla kuin ei huomaisi jotakin, jättää laskematta, jättää lukuunottamatta, jne...
Älköön jätettäkö huomaamatta? esimerkiksi tuolla taivaallaolevainen ei pidä meteliä itsestään?
https://www.ursa.fi/tahtikartta-classic.html
klo.07.07 on juuri ollut uudenkuun hetki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap aloittaa. Preesenssin ja imperfektin samankaltaisuus tiettyjen sanojen kohdalla. Ei siis tiedä tehdäänkö paraikaa vaiko mennyt. Esim. Ehdin-ehdin, mietin-mietin yms. "Ehdin bussiin." Oletko ehtimässä vai istutko jo bussissa?
En tajua mitä tarkoitat?
Kun ehdit bussiin ilman muita löpinöitä niin olet sisällä.
Katsotaan jos ehdin bussiin, ehkä ehdit tai et.
Pitää ehtiä bussiin jne.
Ehdinköhän bussiin on ehkä tai et.
Meillä puhutaan kerkeämisestä ehtimisen sijaam, mutta siinäkin kerkesin bussiin (linja-atoon) olet jo siellä tai kerkeänkö bussiin, kerkeän tai en.
Missä joku sanoo "ehdin bussiin" ennen kuin tietää ehtiikö vai ei?
En näe sellaista tilannetta, jossa joku sanoisi että "ehdin bussiin" imperfektinä ennen ehtimistä. Sanahan tarkoittaa myönteisessä mielessä sitä että ehtiminen on jo tapahtunut, kun sanaa käytetään eli se on silloin aina menneessä muodossa.
Jos sanaa käytetään preseensissä, sitten sanotaan että "en ehdi millään tehdä sitä sun tätä" eli kielteisessä muodossa. Tai sitten sanotaan että "Ehdin bussiin, jos lähden nyt juoksemaan" eli ehdollisena ja siinäkin enemmän kuulee muotoa "Voin ehtiä".
Eli kontekstista toinen tajuaa onko sanassa ehdin kyse preesensistä tai imperfektistä.
-Lähden lenkille. Ehditkö imuroimaan sillä välin?
-Ehdin.
Eli teit sen jo. (Jos siis preesenssi pitää olla kielteisenä tai ehdollisena.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edelleen kaipaan hyvää ja täsmällistä yhden sanan suomennosta sanalle ignore
Englanniksi sana ignore kattaa monia merkityksiä, joille suomeksi voi olla jokaiselle eri sana, joten ei ole olemassa yhtä ainutta täsmällistä saati yhden sanan käännöstä suomeksi. Riippuu kontekstista.
Ignore tarkoittaa mm. olla tietämättä jotain, ohittaa, sivuuttaa, syrjäyttää, unohtaa, hylätä, olla välittämättä, jättää huomiotta, olla huomaamatta, olla kuin ei huomaisi jotakin, jättää laskematta, jättää lukuunottamatta, jne...
Älköön jätettäkö huomaamatta? esimerkiksi tuolla taivaallaolevainen ei pidä meteliä itsestään?
https://www.ursa.fi/tahtikartta-classic.html
klo.07.07 on juuri ollut uudenkuun hetki.
Sitähän ei aina voi nähdä yhtaikaa joka paikasta, mutta silti se on olemassa. Katso, tässä Kouvolasta:
https://www.ursa.fi/extra/tahtikartta/tahtikartta.php?PAIVA=15&KUUKAUSI…;
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi puhutaan ihmisen pituudesta mutta esim. puiden ja rakennusten korkeudesta?
Näinhän ei ole esimerkiksi englannissa, jossa ihminenkin on 'tall' eikä "long" niin kuin suomalainen saattaisi olettaa.
-------
sama venäjän kielessä. Высокий человек (vysokij tshelaviek) Korkea ihminen = pitkä ihminen
saksa: Großer Mensch, Suuri ihminen = pitkä ihminen
Arabiassa taas sana iso voi viitata koon lisäksi myös ihmisen ikään.
Mutta joo, sanotaanhan suomeksikin "olet jo iso mies etkä poika"... Iän myötä sitä kasvaa pidemmäksi ja isommaksi...
Suuri taas viittaa enemmänkin ihmisen saavutuksiin. Suurmies jne...
http://www.arcturusastronomy.fi/index.php?page=pimennykset
mielenkiintoista!
Joskus olen täällä kirjoittanut "seuraaville vaadin sektion". Tällöin minua on alettu valistaa sektion vaaroista. Lauseessani "vaadin" oli kyllä imperfektimuoto ja hyvin menneet sektiot takana päin.
Alue: Aihe vapaa
Kyse on sanonnasta. Lapsesta voi sanoa että hän on ennen joulua niin kiltti kuin olla ja voi. Lapsi on siis toisin sanoen niin kiltti kuin on ja yleensä voi olla.
Sanonta siis sisältää hauskan vitsin, että lapsen kiltteydelle on kaksi olomuotoa, olla niin kuin on ja olla niin kiltti kuin voi olla. Jokainen vanhempi tietää, että kyse on siitä että lapsen tahto olla kiltti on eri asia kuin se minkälaiseksi se lopullinen käytös sitten muodostuu. Mutta kun lapsi on "niin kiltti kuin olla ja voi", siinä on yhdessä sekä tahto että yritys, joten kyseessä on äärimmäisen kiltteyden tila (jonka Joulupukkikin huomioi ja palkitsee).
Pelkkä "lapsi on niin kiltti kuin voi olla", jota ehdotit, kiinnittää ikävästi huomion enemmänkin lapsen puutteisiin kiltteydessä, eli niihin hetkiin, jolloin lapsi ei voinut olla kiltti. Kyseessä on siis aivan eri ilmaus kuin edellinen, eikä tässä tilanteessa lahjojen saanti aattona ole täysin varmaa.
Minusta tämä kuin olla ja voi -ilmaus on sukua muille, joissa tehdään jokin asia ponnekkaammaksi kertomalla se kaksi kertaa vähän eri kantilta. Samanlainen on esim. "Siinä on ja pysyy."