Lue keskustelun säännöt.
Suomen kielen epäloogisuudet
Ketju aiemman, englannin kielen epäloogisuuksiin keskittyneen ketjun jatkoksi. Eli keskustellaan havainnoista, jotka suomessa ovat outoja, hassuja tai muuten vaan ihmetyttäviä.
Ap aloittaa. Preesenssin ja imperfektin samankaltaisuus tiettyjen sanojen kohdalla. Ei siis tiedä tehdäänkö paraikaa vaiko mennyt. Esim. Ehdin-ehdin, mietin-mietin yms. "Ehdin bussiin." Oletko ehtimässä vai istutko jo bussissa?
Kommentit (664)
Vierailija kirjoitti:
Joskus olen täällä kirjoittanut "seuraaville vaadin sektion". Tällöin minua on alettu valistaa sektion vaaroista. Lauseessani "vaadin" oli kyllä imperfektimuoto ja hyvin menneet sektiot takana päin.
Vaadin on poro.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun äidinkieleni ei ole suomi joten ehkä tulee syntyperäistä paremmin huomattua asioita jotka poikkeavat joihinkin toisiin kieliin nähden.
Miksi housut tai kengät laitetaan jalkaan, eikä jalkoja kenkiin tai housuihin? Miksi hansikkaat kädessä eikä kädet hansikkaissa?
Lähteä sieneen? Mennä siis jonkun yksittäisen sienen sisälle tai hakemaan yhtä ainoaa sientä metsästä? Mummo on mustikassa - sisällä pienessä marjassa siis?
Minä rakastan sinua, sillä on minun käsityksessäni jotenkin osittainen merkitys, rakastan osaa sinusta. Pitäisi sanoa rakastan sinut, että kuvaisi että rakastaa kokonaan.
Miksi ihminen syntyy Helsingissä, mutta ei perheessä tai suvussa, vaan sukuun tai perheeseen?
Miksi palata, palauttaa, täsmätä, täsmäyttää, mutta ei herätä, heräYttää, vaan herättää?
Itselleni suuri hämmästys kun osasin suomea jo hyvin oli kun eräs nainen sanoi: "jätin silmät ulos". Ihmettelin että hulluksiko hän on tullut, luulee että silmät on päästä jotenkin irronneet ja jääneet ulos kun nainen on tullut sisään. En tajunnut että se tarkoitti että on vielä ulkoilman valosta niin häikäistynyt ettei näe hetkeen sisällä hyvin.
1. Koska ne laitetaan jalkaan. Koska hanskat (ei kukaan sano hansikkaat) on kädessä.
2. "Lähteä sieneen" on lyhentynyt muoto lauseesta "lähteä sienestämään".
"Mummo on mustikassa" on lyhentynyt muoto lauseesta "mummo on mustikkametsässä"
3. Rakastumisen olet kyllä käsittänyt ihan oudosti! Ei kukaan voi sanoa "rakastan sinut". Siitä puuttuu silloin viimeinen sana. "Eli rakastan sinut kuoliååksi"/"N'ssin sinut puhki"
4. Ihminen syntyy Helsingin kaupungissa, eli Helsingissä. Hän ei synny siellä suvussa. Hän syntyy suvun jäseneksi, eli sukuun.
5. Palata= tulla takaisin johonkin. Palauttaa= palauttaa lainattu asia (esim. kirja kirjastoon). Ihan eri asiat siis.
Herätä= herätä itse unesta. Herättää= joku herättää jonkun toisen, joka sitten herää herätykseen.
Missä ihmeessä käyttäisit sanaa täsmäyttää?? Mitä se edes tarkoittaisi?
6. Sanonnat on asia erikseen. Tulet kuulemaan niitä Suomessa ollessasi vielä lukuisia. Voit syyttää sitten vaikka Elias Lönnrotia niistä, mutta me puhutaan täällä niinkuin me puhutaan.
Tässä yksi hyvä sanonta: Maassa maan tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun äidinkieleni ei ole suomi joten ehkä tulee syntyperäistä paremmin huomattua asioita jotka poikkeavat joihinkin toisiin kieliin nähden.
Miksi housut tai kengät laitetaan jalkaan, eikä jalkoja kenkiin tai housuihin? Miksi hansikkaat kädessä eikä kädet hansikkaissa?
Lähteä sieneen? Mennä siis jonkun yksittäisen sienen sisälle tai hakemaan yhtä ainoaa sientä metsästä? Mummo on mustikassa - sisällä pienessä marjassa siis?
Minä rakastan sinua, sillä on minun käsityksessäni jotenkin osittainen merkitys, rakastan osaa sinusta. Pitäisi sanoa rakastan sinut, että kuvaisi että rakastaa kokonaan.
Miksi ihminen syntyy Helsingissä, mutta ei perheessä tai suvussa, vaan sukuun tai perheeseen?
Miksi palata, palauttaa, täsmätä, täsmäyttää, mutta ei herätä, heräYttää, vaan herättää?
Itselleni suuri hämmästys kun osasin suomea jo hyvin oli kun eräs nainen sanoi: "jätin silmät ulos". Ihmettelin että hulluksiko hän on tullut, luulee että silmät on päästä jotenkin irronneet ja jääneet ulos kun nainen on tullut sisään. En tajunnut että se tarkoitti että on vielä ulkoilman valosta niin häikäistynyt ettei näe hetkeen sisällä hyvin.
1. Koska ne laitetaan jalkaan. Koska hanskat (ei kukaan sano hansikkaat) on kädessä.
2. "Lähteä sieneen" on lyhentynyt muoto lauseesta "lähteä sienestämään".
"Mummo on mustikassa" on lyhentynyt muoto lauseesta "mummo on mustikkametsässä"
3. Rakastumisen olet kyllä käsittänyt ihan oudosti! Ei kukaan voi sanoa "rakastan sinut". Siitä puuttuu silloin viimeinen sana. "Eli rakastan sinut kuoliååksi"/"N'ssin sinut puhki"
4. Ihminen syntyy Helsingin kaupungissa, eli Helsingissä. Hän ei synny siellä suvussa. Hän syntyy suvun jäseneksi, eli sukuun.
5. Palata= tulla takaisin johonkin. Palauttaa= palauttaa lainattu asia (esim. kirja kirjastoon). Ihan eri asiat siis.
Herätä= herätä itse unesta. Herättää= joku herättää jonkun toisen, joka sitten herää herätykseen.
Missä ihmeessä käyttäisit sanaa täsmäyttää?? Mitä se edes tarkoittaisi?
6. Sanonnat on asia erikseen. Tulet kuulemaan niitä Suomessa ollessasi vielä lukuisia. Voit syyttää sitten vaikka Elias Lönnrotia niistä, mutta me puhutaan täällä niinkuin me puhutaan.
Tässä yksi hyvä sanonta: Maassa maan tavalla.
"Tässä yksi hyvä sanonta: Maassa maan tavalla"
jatkuu... Tai maasta ulos.
Kyllä minä ainakin menen Thaimaaseen, niin kun sukellan Saimaaseenkin, en Saimaahan. Sanokoon kieliopit mitä haluaa.
Ootteko nähnyt tään hevoseni valkean täplikkään .....smal talk .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vantaa -> Vantaalle (Vantaaseen?)
Espoo -> Espooseen (Espoolle?)
Missä logiikka ?
Vantaa on joki. Vantaaseen tarkoittaa, että mennään jokeen.
Vantaalle kun mennään kaupunkiin.
Fors on itseasiassa koski suomeksi . Vanda Fors . Vantaan koski mutta mikä on vanda Vantaa koski . Hel on pyhä sing laulu Fors koski . Hel hela dagen pyhä päivä . Sun nun tai on lähinnä ruotsi saksaa pojan päivä son dag . Jeesuksen oma muistopäivä .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Satakunnassa aamulla on "aamusti", mutta illalla ei ole "illasti".
Satakunnassa ei todellakaan sanota illasti vaan ehtoosti. "Meeksää aamusti vai ehtoosti." Yksi pomoni käytti myös muotoa keväästi.
Aamusi vai iltasi. Iltasin aamuisin aamusin . Tampere puoli ruotsia . Aamul sitten aamulla sit . Ehtool vai . Illalla . Ku ehtoo tulee . Ehtoollinen illallinen , ehtoolla . Aamut illat ehtoot. Ehtoota vaan . Mitä kuuluu . Aamua sullekkin. Aamupäivä . Aamut. On siinä sanaa . Aamusin. Aamuisin. Ehtoisin. Iltavirkku aamuntorkku . Aurinko nousee aamulla . Son dag on taas pojan päivä . Pyhä päivä juhla päivä . Holy Day . Siis ei Holly vaan holy. Pori on puoliksi ruotsia ja latinaa . Entinen katolisten maa. Mieletön linnahistoria kirkkohistoria ja sotahistoria sekä vielä merihistoria ja suomalaisten ykkönen .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pyhä pyhä Helli helli kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vantaa -> Vantaalle (Vantaaseen?)
Espoo -> Espooseen (Espoolle?)
Missä logiikka ?
Vantaa on joki. Vantaaseen tarkoittaa, että mennään jokeen.
Vantaalle kun mennään kaupunkiin.
Fors on itseasiassa koski suomeksi . Vanda Fors . Vantaan koski mutta mikä on vanda Vantaa koski . Hel on pyhä sing laulu Fors koski . Hel hela dagen pyhä päivä . Sun nun tai on lähinnä ruotsi saksaa pojan päivä son dag . Jeesuksen oma muistopäivä .
Sunnuntai tarkoittaa kylläkin auringon päivää, jopa ruotsin kielessä.
Vierailija kirjoitti:
Pyhä pyhä Helli helli kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vantaa -> Vantaalle (Vantaaseen?)
Espoo -> Espooseen (Espoolle?)
Missä logiikka ?
Vantaa on joki. Vantaaseen tarkoittaa, että mennään jokeen.
Vantaalle kun mennään kaupunkiin.
Fors on itseasiassa koski suomeksi . Vanda Fors . Vantaan koski mutta mikä on vanda Vantaa koski . Hel on pyhä sing laulu Fors koski . Hel hela dagen pyhä päivä . Sun nun tai on lähinnä ruotsi saksaa pojan päivä son dag . Jeesuksen oma muistopäivä .
Sunnuntai tarkoittaa kylläkin auringon päivää, jopa ruotsin kielessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkkeet:
Tässä tulee nyt monta kieltä ja kulttuuria sekaisin, mutta joissain kielissä lääke on oiretta vastaan, joissain sitä varten. Niinkuin medicine for cough tai medicine against cough. Suomeksi lääke on joko neutraali yhdyssana "kipulääke" tai sitten hämmentävästi omistusmuoto, kuten "yskänlääke".
Tämä tosiaan on hämmästyttävä. Esim. masennuslääke on aina vaan minun mielessäni lääke joka masentaa, ja ahdistuslääke lääke joka ahdistaa. Omassa äidinkielessäni sanottaisin masennuksen vastainen lääke (antidepressivo).
- 11
Lääke itsessään on oireita helpottava ja/tai sairauden parantava asia. Lääke ahdistukseen, lääke masennukseen, lääke kipuun... eli toisin sanoen ahdistuslääke, masennuslääke, kipulääke.
Olen kerran nähnyt lapselle kirjoitetun reseptin, jossa lääkäri määräsi hyvinvointilääkettä. Toisaalta ymmärrän ajatuksen tuon takana, mutta minkä takia hyvinvoinnista pitäisi päästä eroon?
Vierailija kirjoitti:
Minun äidinkieleni ei ole suomi joten ehkä tulee syntyperäistä paremmin huomattua asioita jotka poikkeavat joihinkin toisiin kieliin nähden.
Miksi housut tai kengät laitetaan jalkaan, eikä jalkoja kenkiin tai housuihin? Miksi hansikkaat kädessä eikä kädet hansikkaissa?
.......
Minulta kysyttiin tätä kerran, ja kun sitä hetken mietti, asia oli (ainakin minusta) aivan looginen. Kyseessä on sama asia kuin "Auto on kadulla"/"Kadulla on auto" -ero. Vähemmän tärkeämpi pistetään osaksi tärkeämpää.
Esim. Jos lahjaksi saaduiksi villasukista voidaan kirjoittaa: "Sukka sujahti jalkaan.... Se oli täydellinen!" tai "Jalka sujahti sukkaan.... Kissan jalka, joka ohikulkiessaan oli...". Jälkimmäisessä jalka voi olla siis mikä tahansa jalka, eikä välttämättä lahjan saajan/minäkertojan jalka.
Tai: Tuhkimon kengän näkökulmasta kirjoitettuun satuun voisi laittaa "monta jalkaa sovitti kenkää", kun taas normaalisti kerrotussa sadussa kerrottaisiin "kenkää sovitettiin moneen jalkaan".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edelleen kaipaan hyvää ja täsmällistä yhden sanan suomennosta sanalle ignore
Sanopa sitä odotellessa hyvä ja täsmällinen yhden sanan käännös englanniksi sanalle ehtiä.
No sulle laitettiin tuossa yllä jo tieto, että ignore -sanalle on monta merkitystä eli riippuu kontekstista.
Kielet eivät toimi keksimiesi sääntöjen mukaan. Miksi edes pitäisi yleensä olla olemassa yksi sana suomessa joka vastaa yhtä sanaa englannissa ja päinvastoin? Ja miksi pitäisi yleensä olla olemassa joka kielessä yksi sana tietylle yhdelle ainoalle merkitykselle?
Ei sitä mulle laitettu, koska minä en sitä kaivannut.
Mutta sen sijaan kaipasin yhden sanan käännöstä englanniksi sanalle ehtiä. Ilmeisesti menit lukkoon, kun tajusit, ettei sellaista ole ja aloit selitellä kielten eroista.
Hieman outoa, että tämä selitys ei kelvannut aiemmin toiseen suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä ainakin menen Thaimaaseen, niin kun sukellan Saimaaseenkin, en Saimaahan. Sanokoon kieliopit mitä haluaa.
Miksi Thailand on edes käännetty Thaimaaksi, kun vaihtoehtona olisi perinteinen lanti?
Lähdenkin tästä käymään Engmaassa ja saatanpa poiketa samalla reissulla myössä Skotmaassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi puhutaan ihmisen pituudesta mutta esim. puiden ja rakennusten korkeudesta?
Näinhän ei ole esimerkiksi englannissa, jossa ihminenkin on 'tall' eikä "long" niin kuin suomalainen saattaisi olettaa.
No englanniksi niin ihmisen, puun kuin rakennusten mitta on nimeltään "height".
Suomeksi joissain tilanteissa saatetaan puhua puun korkeudesta, mutta kyllä puullakin on pituus. Myös pystyssä seisovalla elävällä puulla. Jos jätetään ihan ammattikieli pois niin esim. tästä artikkelista ei löydy sanaa "korkeus" kertaakaan https://yle.fi/uutiset/3-6645221
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap aloittaa. Preesenssin ja imperfektin samankaltaisuus tiettyjen sanojen kohdalla. Ei siis tiedä tehdäänkö paraikaa vaiko mennyt. Esim. Ehdin-ehdin, mietin-mietin yms. "Ehdin bussiin." Oletko ehtimässä vai istutko jo bussissa?
En tajua mitä tarkoitat?
Kun ehdit bussiin ilman muita löpinöitä niin olet sisällä.
Katsotaan jos ehdin bussiin, ehkä ehdit tai et.
Pitää ehtiä bussiin jne.
Ehdinköhän bussiin on ehkä tai et.
Meillä puhutaan kerkeämisestä ehtimisen sijaam, mutta siinäkin kerkesin bussiin (linja-atoon) olet jo siellä tai kerkeänkö bussiin, kerkeän tai en.
Missä joku sanoo "ehdin bussiin" ennen kuin tietää ehtiikö vai ei?
En näe sellaista tilannetta, jossa joku sanoisi että "ehdin bussiin" imperfektinä ennen ehtimistä. Sanahan tarkoittaa myönteisessä mielessä sitä että ehtiminen on jo tapahtunut, kun sanaa käytetään eli se on silloin aina menneessä muodossa.
Jos sanaa käytetään preseensissä, sitten sanotaan että "en ehdi millään tehdä sitä sun tätä" eli kielteisessä muodossa. Tai sitten sanotaan että "Ehdin bussiin, jos lähden nyt juoksemaan" eli ehdollisena ja siinäkin enemmän kuulee muotoa "Voin ehtiä".
Eli kontekstista toinen tajuaa onko sanassa ehdin kyse preesensistä tai imperfektistä.
"koulu loppuu klo 16, eli ehdin klo 16.10 lähtevään bussiin. Nähdään sitten 16.30!"
Eikö tuossa sana ehdin ole oikeastaan merkityksessä 'tulen ehtimään' eli futuuri, tulevaisuusmuoto. Mutta kun suomessa arkikielessä ei käytetä futuuria.
Vierailija kirjoitti:
Suomea äidinkielenään puhuville tämä voi olla vaikea kysymys analysoitavaksi.
Ei naisten puheista kukaan ota selvää. Äityleitä tai ei.
Vierailija kirjoitti:
Suomen kielestä puuttuu muutama merkittävä sana, kuten vastine sanalle please. Myöskin ignore -sanan yksisanaista suomennosta kaipaan silloin tällöin.
Balkanilla serbian/makedonian yms. nis(h)to on samaan aikaan "kiitos", "ole hyvä" tai apusana vaikka tarkoituksessa "nema nisto" = "minulla ei ole mitään (tosiaan) meneillään. "Nema" olisi vain "minulla ei ole".
Voi kysyä "kako si?" eli miten voit ja vastaus "nema nisto" on toteamus ettei edelleenkään mitään tässä tapahdu.
En tiedä ymmärtääkö kukaan tästä mitään, mutta kyse on monikäyttöisestä monimerkityksellisestä sanasta ja suomessa ei tosiaan löydy sille vastinetta. Suomi on ehkä niin suora ja koruton kieli, koska kulttuuriin kuuluu mennä suoraan asiaan.
Ei vain ole syntynyt tarvetta kohteluaisuutta tai liennytystä merkitsevälle sanalle, mutta suomalaiset käyttävät paljon sanaa kiitos, koska itse tekoja arvostetaan.
Sano vaan Thaimaaseen, jos haluat vaikuttaa moukalta. Thaimaa on maa. Sanotko että "palaan kotimaaseen"? Onko Espoo poo? Tai Korso soo?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun äidinkieleni ei ole suomi joten ehkä tulee syntyperäistä paremmin huomattua asioita jotka poikkeavat joihinkin toisiin kieliin nähden.
Miksi housut tai kengät laitetaan jalkaan, eikä jalkoja kenkiin tai housuihin? Miksi hansikkaat kädessä eikä kädet hansikkaissa?
Lähteä sieneen? Mennä siis jonkun yksittäisen sienen sisälle tai hakemaan yhtä ainoaa sientä metsästä? Mummo on mustikassa - sisällä pienessä marjassa siis?
Minä rakastan sinua, sillä on minun käsityksessäni jotenkin osittainen merkitys, rakastan osaa sinusta. Pitäisi sanoa rakastan sinut, että kuvaisi että rakastaa kokonaan.
Miksi ihminen syntyy Helsingissä, mutta ei perheessä tai suvussa, vaan sukuun tai perheeseen?
Miksi palata, palauttaa, täsmätä, täsmäyttää, mutta ei herätä, heräYttää, vaan herättää?
Itselleni suuri hämmästys kun osasin suomea jo hyvin oli kun eräs nainen sanoi: "jätin silmät ulos". Ihmettelin että hulluksiko hän on tullut, luulee että silmät on päästä jotenkin irronneet ja jääneet ulos kun nainen on tullut sisään. En tajunnut että se tarkoitti että on vielä ulkoilman valosta niin häikäistynyt ettei näe hetkeen sisällä hyvin.
Suomenkielen syvin olemus on juuri verbien monimutoisuudessa ja niiden yhteistyössä sijamuotojen kanssa!
1. On luonnollisempaa ajatella että keho puetaan vaatteisiin eli vaatetetaan, eikä päinvastoin. Lisäksi suomenkielessä on usein tärkeää ilmaista verbillä (ja siihen kuuluvalla sijamuodolla) liikettä, suuntaa, aikaa, yms. mahdollisimman tarkasti. Siksi suomessa housut vedetään jalkojen yli tai päälle, eli housut ja kengät puetaan päälle tai laitetaan jalkaan. Hansikkaat vedetään/puetaan käteen. Hattu laitetaan päähän - ei päätä hattuun.
Aika harvassa kielessä taitaa olla päinvastoin, koska se nyt ei vaan ole loogista. Ihminen näkee itsensä kaiken keskuksena.
2. Suomessa on paljon ilmauksia, jotka ovat perinteisiin toimiin liittyviä sanontoja. Suomessa mennään mennään metsälle, se tarkoittaa samaa kuin metsästää. Samalla lailla mennään kalaan, mustikkaan, ja sieneen. Metsälle tarkoittaa että metsässä etsitään saalista, siksi metsä-LLE (jossa ei tiedä mitä saalista saa vai saadanko ollenkaan mitään), mutta noissa muissa ilmaisuissa kerrotaan toiminnan tarkoitus suoraan eli siksi sien-EEN, mustikk-AAN, kal-AAN, jne...
Suomessa sijamuodot eivät tarkoita vain konkreettista asiaa, esim. jossain sisällä olemista kuten mustikassa, vaan ne ilmaisevat usein abstraktimpia asioita. Usein verbi ja sen kanssa tuleva sijamuoto yhdessä luovat sen merkityksen. Kuten mennä mets-ÄÄN tai metsä-LLE, sijamuoto muuttaa merkitystä.
3. Suomeksi sanotaan että rakastan sinuA eikä sinuT, koska verbi rakastaa ymmärretään jatkuvana toimintana, joka ei pääty hetkessä eikä kohdistuu eliminoimaan sitä toista osapuolta, eli se ilmaistaan partitiivina. Sinäkin rakastat pitsaa (partitiivi), mutta söit eilen (kokonaisen) pitsan (akkusatiivissa).
4. Lapsi syntyy jossakin paikassa, mutta syntyy johonkin sukuun. Ensimmäinen on normaali ilmaus, jossa jotakin tapahtuu Helsingissä eli verbi ja inessiivi. Toinen on sanonta, jossa on verbi syntyä ja sijamuoto illatiivi (joka merkitsee sisälle tulemista myös kuvaannollisesti) eli syntymistä johonkin sosiaaliseen ryhmään; hän syntyi Karhun klaaniin. Jos vanhemmat ovat suomalaisia, lapsi syntyy suomalaiseksi (syntyä ja translatiivi). Joskus lapsi voi syntyä kauniina (syntyä + essiivi). Kaikki tapaukset vastaavat eri kysymyksiin: missä syntyi, mihin syntyi, minkälaiseksi syntyi ja minkälaisena syntyi?
Suomi on nerokkaan tarkkaa.
5. Verbeissä on monia muotoja, jotka suomessa ilmaistaan muuntamalla itse verbiä, mutta muissa kielissä eri tavoin. Siksi palata ja palauttaa ovat eri asioita: palata on henkilön takaisin tulemista sinne mistä hän lähti mutta palauttaminen on viedä jokin esine takaisin sinne mistä se haettiin. Kyllä tämä näkyy muissakin kielissä: espanjaksi esim. volver tai regreser a casa (henkilöstä) mutta devolver (esineestä).
Verbiä täsmäyttää on erikoistermi, joka liittyy vain kirjanpitoon eli tilien täsmäämiseen (melko keinotekoinen verbi siis). Verbistä herättää ei vastaavaa muotoa oikein saa, ellei sitten herätyttää, joka tarkoittaa hieman eri asiaa. Mainitsemasi heräyttää on taas eri verbi ja verbimuoto kokonaan, se liittyy verbiin heretä (jättää, tauota), ja taitaa olla käytössä tänään vain muodossaa heräyttää kyynel.
"koulu loppuu klo 16, eli ehdin klo 16.10 lähtevään bussiin. Nähdään sitten 16.30!"