Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Suomen kielen epäloogisuudet
Ketju aiemman, englannin kielen epäloogisuuksiin keskittyneen ketjun jatkoksi. Eli keskustellaan havainnoista, jotka suomessa ovat outoja, hassuja tai muuten vaan ihmetyttäviä.
Ap aloittaa. Preesenssin ja imperfektin samankaltaisuus tiettyjen sanojen kohdalla. Ei siis tiedä tehdäänkö paraikaa vaiko mennyt. Esim. Ehdin-ehdin, mietin-mietin yms. "Ehdin bussiin." Oletko ehtimässä vai istutko jo bussissa?
Kommentit (664)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä oliko tämä jo, mutta ehdotus ”lähdetäänkö ottamaan yhdet?” on ristiriitainen.
Tai sitten siihen vain sisältyy totuuden siemen, että yhdelle oluelle lähteminen riistäytyy helposti koko illan ryyppäjäisiksi.
Ei ole ristiriitainen. Jos sinä otat yhden ja minä otan yhden ja Maijakin ottaa yhden, niin kyllä silloin otamme yhdet.
Mutta silloinhan niitä oluita ON enemmän kuin yksi. Ja kuka hemmetin Maija?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanoja, jotka tarkoittavat kahta asiaa. Kurkku, kuusi, lähde, juuri...
Miksi näitä sanoja on edes syntynyt kieleen. Miksi ei ole keksitty omaa sanaa.
Vierailija kirjoitti:
Sanoja, jotka tarkoittavat kahta asiaa. Kurkku, kuusi, lähde, juuri...
Miksi näitä sanoja on edes syntynyt kieleen. Miksi ei ole keksitty omaa sanaa.
Kaljaasi kaljaasi kuljettaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vantaa -> Vantaalle (Vantaaseen?)
Espoo -> Espooseen (Espoolle?)
Missä logiikka ?
No hei Helsinki -> Helsinkiin (Helsingille?)
Joo, mutta Espoo ja Vantaa ovat rakenteeltaan samanlaisia sanoja, joten voisi olettaa, että taipuu samalla tavalla.
Logiikka on siinä, että Vantaa on myös joki. Menen Vantaalle (=paikkakunta). Hän putosi Vantaaseen (jokeen). Paikkakuntalaiset kyllä tajuaa tämän.
Lämpimämpi vai lapseni sanomana: ipulimpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap aloittaa. Preesenssin ja imperfektin samankaltaisuus tiettyjen sanojen kohdalla. Ei siis tiedä tehdäänkö paraikaa vaiko mennyt. Esim. Ehdin-ehdin, mietin-mietin yms. "Ehdin bussiin." Oletko ehtimässä vai istutko jo bussissa?
En tajua mitä tarkoitat?
Kun ehdit bussiin ilman muita löpinöitä niin olet sisällä.
Katsotaan jos ehdin bussiin, ehkä ehdit tai et.
Pitää ehtiä bussiin jne.
Ehdinköhän bussiin on ehkä tai et.
Meillä puhutaan kerkeämisestä ehtimisen sijaam, mutta siinäkin kerkesin bussiin (linja-atoon) olet jo siellä tai kerkeänkö bussiin, kerkeän tai en.
Missä joku sanoo "ehdin bussiin" ennen kuin tietää ehtiikö vai ei?
Vierailija kirjoitti:
Sanoja, jotka tarkoittavat kahta asiaa. Kurkku, kuusi, lähde, juuri...
Miksi näitä sanoja on edes syntynyt kieleen. Miksi ei ole keksitty omaa sanaa.
Englannissa niitä on vielä enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanoja, jotka tarkoittavat kahta asiaa. Kurkku, kuusi, lähde, juuri...
Miksi näitä sanoja on edes syntynyt kieleen. Miksi ei ole keksitty omaa sanaa.
Englannissa niitä on vielä enemmän.
Plus samalla tavalla lausuttavia sanoja, joilla ihan eri merkitys.
Edelleen kaipaan hyvää ja täsmällistä yhden sanan suomennosta sanalle ignore
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Edelleen kaipaan hyvää ja täsmällistä yhden sanan suomennosta sanalle ignore
Miksi 2 sanaa on liian paljon? Väsyttääkö? Syö C-vitamiinia niin jaksat sanoa: Jättää huomiotta, huomiotta jättäminen
Jaksuhali <3
Vierailija kirjoitti:
Se, että kaikki suomen kielen verbit - siis ihan jokainen-- loppuvat joko kirjaimeen A tai Ä.
Miksi tätä on alapeukutettu? Ihan tottahan tuo on, ja maailmanlaajuisesti todella harvinainen ilmiö..!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vantaa -> Vantaalle (Vantaaseen?)
Espoo -> Espooseen (Espoolle?)
Missä logiikka ?
Ei vantaaseen voi mennä. Se on Vantaalle, kysymyksellä minne=Vantaalle.
Esim. Thaimaahan , thaimaaseen -> Tääkin on yks klise.
Minne menette lomalle jouluna? Me mennään thaimaaseen.. vai Thaimaahan.
No paikkakuntien suhteen usein joku tapa yleistyy. Mutta eiköhän tuossa Vantaan kohdalla ole ongelmana se että on olemassa sekä kaupunki että joki nimeltä Vantaa. Joten jos meneet Vantaaseen, se tarkoittaa sinne jokeen hyppäämistä. Siksi kun menet visiitille Elma-tädin luo Tikkurilaan, menet Vantaalle.
Samalla lailla voi olla poikkeavia tilanteita, jos paikkakunnan nimessä on järvi tai lampi tai saari. Olisi outoa asua Pyhäjärvessä tai Viitasaaressa, eiköhän nuo sanota niin että asutaan Pyhäjärvellä ja Viitasaarella.
Thaimaa on myös selvä tapaus. Kyseessä on maa, joten mennään maahan eikä maaseen.
Vierailija kirjoitti:
Ens torstaina. Jotkut tarkottaa seuraavan viikon torstaita ja jotkut tulevaa seuraavaa saman viikon
Ei, kyllä tuo on ihan selvästi seurava viikonpäivä, joka on torstai. Sen ymmärtää kun ajattelee asian niin että "tapaamme sitten ensimmäiseksi tulevana päivänä joka on torstai." Ja kun noin sanotaan maanantaina, on selvää että se tarkoittaa saman viikon torstaina. Voi sanoa myös "tänä torstaina".
Ensi viikon torstai on kuten sanottu ensi viikon torstai.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Edelleen kaipaan hyvää ja täsmällistä yhden sanan suomennosta sanalle ignore
ignoorata 😆
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ens torstaina. Jotkut tarkottaa seuraavan viikon torstaita ja jotkut tulevaa seuraavaa saman viikon
Ei, kyllä tuo on ihan selvästi seurava viikonpäivä, joka on torstai. Sen ymmärtää kun ajattelee asian niin että "tapaamme sitten ensimmäiseksi tulevana päivänä joka on torstai." Ja kun noin sanotaan maanantaina, on selvää että se tarkoittaa saman viikon torstaina. Voi sanoa myös "tänä torstaina".
Ensi viikon torstai on kuten sanottu ensi viikon torstai.
Kyllä tässä tyypillisesti sekoillaan ihan kantisten kesken. Sanomme siksi perhepiirissä tulevana torstaina mikäli on tämä viikko ja ensi viikon mikäli on ensi viikon.
Vierailija kirjoitti:
Suomi äidinkieli kirjoitti:
En tiedä onko tämä jo tullut, kun en ole koko ketjua lukenut, mutta ilmaisut kuten "vaimoineen" ja "miehineen" ovat mietityttäneet. Kuulostaa monikolta vaikka tarkoitetaan yksikköä. Samoin "lapsineen" on sama sekä yksikössä että monikossa.
Jonkun kanssa.
Kyseessä on komitatiivi eli vastaa esim. kysymykseen "Kenen tai minkä (omaisuutensa) kanssa hän tulee paikalle? - Hän tulee tänne lapsineen/salkkuineen." Ei ole väliä onko lapsia/salkkuja yksi tai yksitoista.
Muodolla ei ole yksikköä vaan se on aina ikään kuin monikkomuodossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vedä vessa. Eihän sitä vedetä vaan painetaan napista.
Taidat olla aika nuori? Ennen tuota painettavaa nappia vessoissa oli varren päässä nuppi joka todellakin vedettiin ylös, sillä seurauksella että varren toisessa päässä, vesisäiliön pohjalla, oleva sulku avautui ja vesi pääsi pönttöön huuhtomaan sen. On myös sellaisia vessamalleja joiden vesisäiliö on kiinnitetty ylös seinälle ja huuhtominen tapahtuu vetämällä säiliön kyljessä roikkuvasta ketjusta. On myös vessoja jotka huuhdotaan painamalla alaspäin vesisäiliön kyljessä olevasta vivusta, samaan tapaan kuin ovenkahvaa ovea avattaessa. Ja entäs liiketunnistimella huuhdottavat vessat? Sanoisinkin että korrekti ilmaus olisi “huuhdo vessa”.
Aivan. Minusta nämä sanonnat joihin on jäänyt merkkejä niin nopeasti muuttuvasta teknologiasta ovat jotenkin liikuttavia. Aion siksi sanoa aina että "vedän vessan", koska siitä tulee mieleen ne vedettävät vessat joita ei minunkaan lapsuudessa enää paljon ollut.
Samalla lailla nautin aina kun kuulen että jollakin on tuliterässä älypuhelimessaan soittoäänenä sellaisen todella vanhan lankapuhelimen soittoääni :)
P.S. Tuliterä = aivan uusi esine, siis kuin uusi sepän takoma esine, suoraan pajasta.
Vierailija kirjoitti:
Öö? kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Henkilö asuu Kajaanissa, hän on kajaanilainen. Serkkunsa asuu Oulussa, serkku on oululainen. Isä asuu Helsingissä, hän on helsinkiläinen. Mutta miksi Kärsämäellä asuva henkilö ei ole kärsämäkeläinen, vaan kärsämäkinen? Kuten myös seinäjokinen, haapavetinen jne. Kuitenkin, Nivalassa asuva henkilö ei ole nivalalainen, vaan nivalainen.
Oulaisissa asuva on oulaistelainen, Haukiputaalla asuva kertoo asuvansa Puttaalla eli puttaalainen.
Olen kuullut että Nousiaisissa asuva olisi noustelainen. Erikoinen taivutus, tietävämmät korjatkaa jos olen väärässä.
Tämä on mielenkiintoinen ketju.
Toholampi: siellä asuvat eivät asu Toholammessa tai Toholampissa vaan Toholammilla. Toki paikalliset taitavat puhua tarkemmin Lampista eli asuvat Lampilla ja ovat lamppilaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi puhutaan ihmisen pituudesta mutta esim. puiden ja rakennusten korkeudesta?
Näinhän ei ole esimerkiksi englannissa, jossa ihminenkin on 'tall' eikä "long" niin kuin suomalainen saattaisi olettaa.
Pitkä on enemmän visuaalinen ilmaus, jokin näyttää pitkältä vaakasuorassa kuten pitkä tie tai matka. Pitkää on käytetty kuvaamaan myös aikaa, pitkä aika, tms.
Korkea sen sijaan kuvaa enemmän sitä minkälainen este jokin mätäs tai kukkula on ollut liikkujalle pystysuorassa.
Eli tie on pitkä (kulkea) mutta mäki on korkea (nousta).
On sitten sovittu että ihmisen pituudesta käytetään termiä pitkä, koska ihminen on pitkä sekä seisaalla että makuulla, ja kestää kauan pitkään katsella alhaalta ylös pitkää ihmistä. Sen sijaan arvoltaan ihminen on korkea herra tai rouva, koska sen yli kapuaminen on hankalaa :D
Alue: Aihe vapaa
En ihan ymmärtänyt minkä sääntöjen mukaan oletat sanojen taipuvan, mutta eihän rengAS ei ole sama kuin kirvES. Huomaatko?
Kirves on lisäksi vanha itämeren alueen sana, ehkä alkujaan balttilainen lainasana, samaa juurta kuin liettuan kirvis ja latvian cirvis. On luonnollista että se taipuu eri tavalla kuin rengas jossa ei ole sama lopputavu ja joka taas on muinaisgermaanista tullut lainasana. Tai sana kives, joka on myöhemmin johdettu muoto kantakielemme sanasta kivi ja on ollut alkujaan muodossa kiwes.