Lue keskustelun säännöt.
Suomen kielen epäloogisuudet
Ketju aiemman, englannin kielen epäloogisuuksiin keskittyneen ketjun jatkoksi. Eli keskustellaan havainnoista, jotka suomessa ovat outoja, hassuja tai muuten vaan ihmetyttäviä.
Ap aloittaa. Preesenssin ja imperfektin samankaltaisuus tiettyjen sanojen kohdalla. Ei siis tiedä tehdäänkö paraikaa vaiko mennyt. Esim. Ehdin-ehdin, mietin-mietin yms. "Ehdin bussiin." Oletko ehtimässä vai istutko jo bussissa?
Kommentit (664)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edelleen kaipaan hyvää ja täsmällistä yhden sanan suomennosta sanalle ignore
Sanopa sitä odotellessa hyvä ja täsmällinen yhden sanan käännös englanniksi sanalle ehtiä.
No sulle laitettiin tuossa yllä jo tieto, että ignore -sanalle on monta merkitystä eli riippuu kontekstista.
Kielet eivät toimi keksimiesi sääntöjen mukaan. Miksi edes pitäisi yleensä olla olemassa yksi sana suomessa joka vastaa yhtä sanaa englannissa ja päinvastoin? Ja miksi pitäisi yleensä olla olemassa joka kielessä yksi sana tietylle yhdelle ainoalle merkitykselle?
Ei sitä mulle laitettu, koska minä en sitä kaivannut.
Mutta sen sijaan kaipasin yhden sanan käännöstä englanniksi sanalle ehtiä. Ilmeisesti menit lukkoon, kun tajusit, ettei sellaista ole ja aloit selitellä kielten eroista.
Hieman outoa, että tämä selitys ei kelvannut aiemmin toiseen suuntaan.
Miksi olisin "mennyt lukkoon"? Ihmeellisiä kuvitelmia ja höpinää.
En ymmärrä lainkaan ettei joku ymmärrä sitä että kielet ovat eri järjestelmiä ja sanoilla on niissä eri merkitykset sekä eri kielioppi ja tapa muodostaa sanontoja. Vielä vaikeampi on tajuta, että noin ahtaasti ajattelevia ihmisiä olisi samalla keskustelupalstalla useampi, siksi ajattelin että teitä on vain yksi :D
Lisäksi mikä koskee sanaa ignore, koskee myös sanaa ehtiä. Riippuu konteksista eli mitä suomen sanan ehtiä merkitys halutaan kääntää ja missä lauseessa.
Yhden sanan ehtiä on esim. reach.
Hän ehti kotiin kello viideksi. She reached home at 5 AM.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä ainakin menen Thaimaaseen, niin kun sukellan Saimaaseenkin, en Saimaahan. Sanokoon kieliopit mitä haluaa.
Miksi Thailand on edes käännetty Thaimaaksi, kun vaihtoehtona olisi perinteinen lanti?
Lähdenkin tästä käymään Engmaassa ja saatanpa poiketa samalla reissulla myössä Skotmaassa.
Suomeksi ei käännetä maan nimiä suoraan jostain toisen kielen nimestä suomentamalla, vaan suoraan siitä alkukielestä jos mahdollista. Maan nimi omalla kielellä on Thai siksi suomessa on päädytty muotoon Thaimaa. Virossa ei ole tuota liitettä -maa vaan se on pelkkä Tai.
Englannin alkuperäinen omakielinen nimitys on England, joten siitä on suomeksi käännetty Englanti. Ei ole olemassa maata tai kansaa nimeltä Eng, josta voisi olla suomeksi käännös Engmaa tai Engienmaa. Kansan nimi on suomeksi anglit, joten nimi anglienmaa olisi ollut mahdollinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi puhutaan ihmisen pituudesta mutta esim. puiden ja rakennusten korkeudesta?
Näinhän ei ole esimerkiksi englannissa, jossa ihminenkin on 'tall' eikä "long" niin kuin suomalainen saattaisi olettaa.
No englanniksi niin ihmisen, puun kuin rakennusten mitta on nimeltään "height".
Suomeksi joissain tilanteissa saatetaan puhua puun korkeudesta, mutta kyllä puullakin on pituus. Myös pystyssä seisovalla elävällä puulla. Jos jätetään ihan ammattikieli pois niin esim. tästä artikkelista ei löydy sanaa "korkeus" kertaakaan https://yle.fi/uutiset/3-6645221
Puu voi olla korkea kun se kasvaa kankaalla, mutta kun se sahataan tukiksi, se on pitkä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen kielestä puuttuu muutama merkittävä sana, kuten vastine sanalle please. Myöskin ignore -sanan yksisanaista suomennosta kaipaan silloin tällöin.
Balkanilla serbian/makedonian yms. nis(h)to on samaan aikaan "kiitos", "ole hyvä" tai apusana vaikka tarkoituksessa "nema nisto" = "minulla ei ole mitään (tosiaan) meneillään. "Nema" olisi vain "minulla ei ole".
Voi kysyä "kako si?" eli miten voit ja vastaus "nema nisto" on toteamus ettei edelleenkään mitään tässä tapahdu.
En tiedä ymmärtääkö kukaan tästä mitään, mutta kyse on monikäyttöisestä monimerkityksellisestä sanasta ja suomessa ei tosiaan löydy sille vastinetta. Suomi on ehkä niin suora ja koruton kieli, koska kulttuuriin kuuluu mennä suoraan asiaan.
Ei vain ole syntynyt tarvetta kohteluaisuutta tai liennytystä merkitsevälle sanalle, mutta suomalaiset käyttävät paljon sanaa kiitos, koska itse tekoja arvostetaan.
Eihän tuo ole sama asia mitä edellinen kysyi.
Hän ei vaan tajua ettei kaikkia asioita kaikissa kielissä ilmaista "yhdellä sanalla" (joku henkkoht fix idée hänellä?) vaan suomeksi 'please' ilmaistaan vaikkapa sanomalla olisitko ystävällinen/kiltti tai ojentaisitko suolaa jne... Eli konditionaalimuoto on tässä kohtelias vastine sanalle 'please'.
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitetaan ylös, vaikka englannissa kirjoitetaan alas.
Suomen kieli on loogisempi tässäkin: Mitä järkeä olisi kirjoittaa alas, siis paperin alareunaan tärkeitä asioita? Tosin "ylös kirjoittaminen" on svetisismi, ruotsin kielestä lainattu rakenne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitetaan ylös, vaikka englannissa kirjoitetaan alas.
Suomen kieli on loogisempi tässäkin: Mitä järkeä olisi kirjoittaa alas, siis paperin alareunaan tärkeitä asioita? Tosin "ylös kirjoittaminen" on svetisismi, ruotsin kielestä lainattu rakenne.
Eihän englannissa write down tarkoita paperin alareunaan kirjoittamista.
Write down tarkoittaa vain kirjoittaa asia muistiin. Se on sanonta. Kuten Look out! Joka tarkoittaa Varo!
Jos on vähänkään englantia opiskellut luulisi tietävän miten kieli on täynnä verbejä, joiden merkitys muuttuu kun siihen lisätään jokin sana kuten down, up, in, out, jne... (= phrasal verbs). Näitä opiskeltiin mun aikana koulussa ahkerasti, joten ihmettelen miten ovat monelle ihka uutta.
Siis ajatellaan verbiä put. Put out, put off, put at, put up, put down, put back, jne... kaikki eri merkityksiä ja kääntyvät suomeksi eri sanalla.
Sanonta "harva se päivä". Esim. satoi harva se päivä. Kaiken ymmärryksen mukaan tuo tarkoittaisi että sataa harvoin, vaikka todellisuudessa tarkoitetaankin päinvastaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
KAIKKI sanan käyttötapa. Kaikki eivät puhu ruotsia, kaikki eivät tykkää kalasta. Miksi ei voisi sanoa, osa ihmisistä ei puhu ruotsia tai jotkut eivät puhu ruotsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edelleen kaipaan hyvää ja täsmällistä yhden sanan suomennosta sanalle ignore
Sanopa sitä odotellessa hyvä ja täsmällinen yhden sanan käännös englanniksi sanalle ehtiä.
No sulle laitettiin tuossa yllä jo tieto, että ignore -sanalle on monta merkitystä eli riippuu kontekstista.
Kielet eivät toimi keksimiesi sääntöjen mukaan. Miksi edes pitäisi yleensä olla olemassa yksi sana suomessa joka vastaa yhtä sanaa englannissa ja päinvastoin? Ja miksi pitäisi yleensä olla olemassa joka kielessä yksi sana tietylle yhdelle ainoalle merkitykselle?
Ei sitä mulle laitettu, koska minä en sitä kaivannut.
Mutta sen sijaan kaipasin yhden sanan käännöstä englanniksi sanalle ehtiä. Ilmeisesti menit lukkoon, kun tajusit, ettei sellaista ole ja aloit selitellä kielten eroista.
Hieman outoa, että tämä selitys ei kelvannut aiemmin toiseen suuntaan.Miksi olisin "mennyt lukkoon"? Ihmeellisiä kuvitelmia ja höpinää.
En ymmärrä lainkaan ettei joku ymmärrä sitä että kielet ovat eri järjestelmiä ja sanoilla on niissä eri merkitykset sekä eri kielioppi ja tapa muodostaa sanontoja. Vielä vaikeampi on tajuta, että noin ahtaasti ajattelevia ihmisiä olisi samalla keskustelupalstalla useampi, siksi ajattelin että teitä on vain yksi :D
Lisäksi mikä koskee sanaa ignore, koskee myös sanaa ehtiä. Riippuu konteksista eli mitä suomen sanan ehtiä merkitys halutaan kääntää ja missä lauseessa.
Yhden sanan ehtiä on esim. reach.
Hän ehti kotiin kello viideksi. She reached home at 5 AM.
Eli suomeksi:”hän saapui kotiin viideltä aamulla”
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap aloittaa. Preesenssin ja imperfektin samankaltaisuus tiettyjen sanojen kohdalla. Ei siis tiedä tehdäänkö paraikaa vaiko mennyt. Esim. Ehdin-ehdin, mietin-mietin yms. "Ehdin bussiin." Oletko ehtimässä vai istutko jo bussissa?
En tajua mitä tarkoitat?
Kun ehdit bussiin ilman muita löpinöitä niin olet sisällä.
Katsotaan jos ehdin bussiin, ehkä ehdit tai et.
Pitää ehtiä bussiin jne.
Ehdinköhän bussiin on ehkä tai et.
Meillä puhutaan kerkeämisestä ehtimisen sijaam, mutta siinäkin kerkesin bussiin (linja-atoon) olet jo siellä tai kerkeänkö bussiin, kerkeän tai en.
Missä joku sanoo "ehdin bussiin" ennen kuin tietää ehtiikö vai ei?
En näe sellaista tilannetta, jossa joku sanoisi että "ehdin bussiin" imperfektinä ennen ehtimistä. Sanahan tarkoittaa myönteisessä mielessä sitä että ehtiminen on jo tapahtunut, kun sanaa käytetään eli se on silloin aina menneessä muodossa.
Jos sanaa käytetään preseensissä, sitten sanotaan että "en ehdi millään tehdä sitä sun tätä" eli kielteisessä muodossa. Tai sitten sanotaan että "Ehdin bussiin, jos lähden nyt juoksemaan" eli ehdollisena ja siinäkin enemmän kuulee muotoa "Voin ehtiä".
Eli kontekstista toinen tajuaa onko sanassa ehdin kyse preesensistä tai imperfektistä.
-Lähden lenkille. Ehditkö imuroimaan sillä välin?
-Ehdin.Eli teit sen jo. (Jos siis preesenssi pitää olla kielteisenä tai ehdollisena.)
Ei vaan kerkiitkö?
Kerkiin.
Verbi on keretä
Kerkeän
Kerkeät
Kerkeää
Kerkeämme
Kerkeätte
Kerkeävät
Kerkeätkö?
Runsaudenpula
Pulaa runsaudesta? Ei, vaan ylenpalttisesti runsautta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitetaan ylös, vaikka englannissa kirjoitetaan alas.
Suomen kieli on loogisempi tässäkin: Mitä järkeä olisi kirjoittaa alas, siis paperin alareunaan tärkeitä asioita? Tosin "ylös kirjoittaminen" on svetisismi, ruotsin kielestä lainattu rakenne.
Write down - skriva upp - kirjoittaa muistiin
Harvemmin enää noin sanotaan, mutta ennen se oli ihan tavallinen muoto (eikä tarkoitettu tietokoneelle vaan paperille).
Vierailija kirjoitti:
KAIKKI sanan käyttötapa. Kaikki eivät puhu ruotsia, kaikki eivät tykkää kalasta. Miksi ei voisi sanoa, osa ihmisistä ei puhu ruotsia tai jotkut eivät puhu ruotsia.
Ei tuo olekielen epäloogisuutta vaan vivahteikuutta. Voit sanoa sanan asian monella tapaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kielet ylipäätään eivät ole matematiikkaa. Ja suomen kielen ominaisuudet ovat suomen kielen ominaisuuksia, eivät "epäloogisuuksia".
Kun sanotaan vaikkapa "kolme koiraa", tuo "koiraa" on oikeasti yksikkömuoto, vaikka koiria onkin enemmän kuin yksi.
Vierailija kirjoitti:
Runsaudenpula
Pulaa runsaudesta? Ei, vaan ylenpalttisesti runsautta
Aivan, samaa tuuminut itsekin. Ja ylenpalttisuus itsessään on jo runsautta ja toisin päin.
Vierailija kirjoitti:
Kun sanotaan vaikkapa "kolme koiraa", tuo "koiraa" on oikeasti yksikkömuoto, vaikka koiria onkin enemmän kuin yksi.
Aivan totta. Ja muodossa kolmet koirat nuo koirat ovat monikossa.
Kahvikuppi on poydalla.
Onpa poydalla hintaa.
Ei vaan kerkiitkö?
Kerkiin.