Miksi setäni ei toimi ja pyydä anteeksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sait siis uuden elinikäisen vihollisen. Luultavasti koko suku mukana.

Aika vähiin käy ihmist, joiden kanssa olet väleissä

Setäsi ei tule pyytämään anteeksi eikä pyydä paperia takaisin

Ainoa joka tästä tsistostadi kärsii olet sinä

Kuten muustakin jankkauksestasi

Tuskin minä jään tätä murehtimaa, nythän minulle on täysin selvää, kun äitini kaasuvalotus minua kohtaan ei enää kiitos mieheni onnistu, etten minä ole tehnyt tässä ensimmäistäkään väärää siirtoa vaan setä. Hän miettiköön lopun elämäänsä, mitä tulikaan läheiselleen tehtyä.

ap

Miksi setäsi miettisi loppuelämänsä Sinua?

Tämä on sinun perustava ongelmasi. Ihan oikeasti luulet, että koko maailma pyörii sinun napasi ympärillä.

Kuule. Ei se pyöri

Näistä kaikista raivareistasi kärsit vain sinä itse. Muilla ihmisillä on oma elämä ja omat näkökulmat. Meillä on siihen ihan yhtä suuri oikeus kuin sinullakin

Jos ei vielä mieti, niin sen jälkeen kun mä tuhoa hänen onnensa ja kostan hänelle hänen virheensä, jota ei pahoitellut, kyllä miettii. Mitäs mä häneltä veisin, vastaavaa arvokasta, tunnetasolla tai taloudellisesti, että olemme tasoissa? Mitä?

ap

Tämä on kyllä niin tyylipuhdasta narsismia, että jos lukisin romaania jossa henkilö ajattelee näin, pitäisin kuvausta kliseisenä ja mielikuvituksettomana. Uskomatonta, että tuollaisia ihmisiä on oikeasti olemassa.

No eikä todellakaan ole, vaan vihaa, kun joku saa satuttaa sinua, eikä asialle voi mitään. Jos setä pahoittelisikin, asia olisi toinen.

ap

Vierailija kirjoitti:

Ap voi itse kirjoittaa uuden paperin, se on tasan yhtä pätevä :)

Tää on kuulemma se kivikissa-äiti, ihan sekaisin oleva rassukka, joka tarvitsisi hoitoa, ennen kuin lapsetkin sairastuu.

Tavallaan voisinkin, ajatusleikkinä toki voisin, ja itselleni vielä paljon alkuperäistä edullisemman :)

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sait siis uuden elinikäisen vihollisen. Luultavasti koko suku mukana.

Aika vähiin käy ihmist, joiden kanssa olet väleissä

Setäsi ei tule pyytämään anteeksi eikä pyydä paperia takaisin

Ainoa joka tästä tsistostadi kärsii olet sinä

Kuten muustakin jankkauksestasi

Tuskin minä jään tätä murehtimaa, nythän minulle on täysin selvää, kun äitini kaasuvalotus minua kohtaan ei enää kiitos mieheni onnistu, etten minä ole tehnyt tässä ensimmäistäkään väärää siirtoa vaan setä. Hän miettiköön lopun elämäänsä, mitä tulikaan läheiselleen tehtyä.

ap

Miksi setäsi miettisi loppuelämänsä Sinua?

Tämä on sinun perustava ongelmasi. Ihan oikeasti luulet, että koko maailma pyörii sinun napasi ympärillä.

Kuule. Ei se pyöri

Näistä kaikista raivareistasi kärsit vain sinä itse. Muilla ihmisillä on oma elämä ja omat näkökulmat. Meillä on siihen ihan yhtä suuri oikeus kuin sinullakin

Jos ei vielä mieti, niin sen jälkeen kun mä tuhoa hänen onnensa ja kostan hänelle hänen virheensä, jota ei pahoitellut, kyllä miettii. Mitäs mä häneltä veisin, vastaavaa arvokasta, tunnetasolla tai taloudellisesti, että olemme tasoissa? Mitä?

ap

Tämä on kyllä niin tyylipuhdasta narsismia, että jos lukisin romaania jossa henkilö ajattelee näin, pitäisin kuvausta kliseisenä ja mielikuvituksettomana. Uskomatonta, että tuollaisia ihmisiä on oikeasti olemassa.

No eikä todellakaan ole, vaan vihaa, kun joku saa satuttaa sinua, eikä asialle voi mitään. Jos setä pahoittelisikin, asia olisi toinen.

ap

Eikä olisi, vaan sinä jatkaisit vuosikymmeniä jankutusta siitä, miten setä loukkasi sinua (vaikka asiassa ei ole tapahtunut minkäänlaista loukkausta muuten kuin sinun päässäsi) ja kostaisit kuvittelemasi loukkauksen uudelleen ja uudelleen, sekä sedälle että täysin syyttömille sivullisille, ja mikä pahinta, omille lapsillesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sait siis uuden elinikäisen vihollisen. Luultavasti koko suku mukana.

Aika vähiin käy ihmist, joiden kanssa olet väleissä

Setäsi ei tule pyytämään anteeksi eikä pyydä paperia takaisin

Ainoa joka tästä tsistostadi kärsii olet sinä

Kuten muustakin jankkauksestasi

Tuskin minä jään tätä murehtimaa, nythän minulle on täysin selvää, kun äitini kaasuvalotus minua kohtaan ei enää kiitos mieheni onnistu, etten minä ole tehnyt tässä ensimmäistäkään väärää siirtoa vaan setä. Hän miettiköön lopun elämäänsä, mitä tulikaan läheiselleen tehtyä.

ap

Miksi setäsi miettisi loppuelämänsä Sinua?

Tämä on sinun perustava ongelmasi. Ihan oikeasti luulet, että koko maailma pyörii sinun napasi ympärillä.

Kuule. Ei se pyöri

Näistä kaikista raivareistasi kärsit vain sinä itse. Muilla ihmisillä on oma elämä ja omat näkökulmat. Meillä on siihen ihan yhtä suuri oikeus kuin sinullakin

Jos ei vielä mieti, niin sen jälkeen kun mä tuhoa hänen onnensa ja kostan hänelle hänen virheensä, jota ei pahoitellut, kyllä miettii. Mitäs mä häneltä veisin, vastaavaa arvokasta, tunnetasolla tai taloudellisesti, että olemme tasoissa? Mitä?

ap

Tämä on kyllä niin tyylipuhdasta narsismia, että jos lukisin romaania jossa henkilö ajattelee näin, pitäisin kuvausta kliseisenä ja mielikuvituksettomana. Uskomatonta, että tuollaisia ihmisiä on oikeasti olemassa.

No eikä todellakaan ole, vaan vihaa, kun joku saa satuttaa sinua, eikä asialle voi mitään. Jos setä pahoittelisikin, asia olisi toinen.

ap

Eikä olisi, vaan sinä jatkaisit vuosikymmeniä jankutusta siitä, miten setä loukkasi sinua (vaikka asiassa ei ole tapahtunut minkäänlaista loukkausta muuten kuin sinun päässäsi) ja kostaisit kuvittelemasi loukkauksen uudelleen ja uudelleen, sekä sedälle että täysin syyttömille sivullisille, ja mikä pahinta, omille lapsillesi.

Enhän. Suutuin myös tädilleni puhelimessa, kun hän kertoi tapahtuneesta, tajuamatta olenkaan, mitä olivat menneet tekemään. Mutta vastuu oli sikäli sedän, että hänellä paperi oli ja hän sen antoi. Mutta kyllä tätinikin olisi pitänyt asia ymmärtää vaimon tuntien ja on muissakin asioissa puolustanut minua vaimon aikeita vastaan. Suutuin hänellekin, että on se nyt helvetti ettei minua voi siellä edustajaa ja ajatella kumpikaan sukulainen! Täti YMMÄRSI. Mulla ei ole mitään syytä olla vihainen hänelle.

ap

edustajaa = edustaa

Ei siihen tarvita kuin vähän, että viitsii ajatella asioita, setä siis, muistakin kuin oman persereikänsä syövereistä, että ymmärtäisi, että minä kun en voi siellä isää edustaa, niin jos annetaan vaimolle isoäitini kirjoittama paperi minun edukseni tehty, niin se ei ole mitään muuta kuin ilkeyttä ja loukkaus! Ei pitäisi olla niin vaikea ymmärtää minun kohdaltani tätä asiaa kun on helkkari soikoon ikänsä pyöritellyt äitinsä rahoja, siis hoitanut niitä asioita! Niin äitinsä toiveen olisi luullut ymmärtävän, muutkin niistä, kuin omaa perhettänsä koskevat! Täti ymmärsi, koska hänellä on sydän täysin paikallaan. Tädistä vaimon käytös on ollut kohtuutonta. Setä väitti, ettei halua ottaa puolia, no, ei todellakaan tarvitsekaan, en ole sitä vaatinut, mutta miksi otti sitten vaimon puolen?

ap

Sedän olisi pitänyt ymmärtää, ettei äitinsä ole, vaikka on halunnutkin, ehkä enää osannut ajatella asiaa loppuun saakka ja itse vähän katsoa suvun etuja. Edes sen verran, että jos ei itse halua riitaan mukaan, niin ottaa kopioita turvatakseen selustansa ja kaikkien osapuolten tasapuolisen kohtelun. Että kaikilla on mahdollisuus nähdä se asiakirja, joka heidän etujansa jollakin lailla koskee.

ap

Vierailija kirjoitti:

Sedän olisi pitänyt ymmärtää, ettei äitinsä ole, vaikka on halunnutkin, ehkä enää osannut ajatella asiaa loppuun saakka ja itse vähän katsoa suvun etuja. Edes sen verran, että jos ei itse halua riitaan mukaan, niin ottaa kopioita turvatakseen selustansa ja kaikkien osapuolten tasapuolisen kohtelun. Että kaikilla on mahdollisuus nähdä se asiakirja, joka heidän etujansa jollakin lailla koskee.

ap

Ja jos tämän mokan varjolla, kun minä suutun, minusta tehdään syypää (mm. äitini tekisi mielellään) niin haluan rangaista tällaisia henkilöitä, koska vika ei ole minussa, vaan heissä.

ap

Ei sua tarvitse kohdella tasapuolisesti, kun et ole edes pesän osakas.

Eli jos voi nostaa syytteen vaikka pesän huonosta hoidosta, niin teen sen. Jos ei anteeksipyyntöä tule eikä suostu todistamaan, mitä asiakirjassa luki.

ap

Mutta jos setäsi olisi antanut sen paperin sinulle, niin eihän isäsi vaimo silloin edes tietäisi, mitä isoäitisi häneltä toivoo? Siksi paperi on annettu hänelle, koska siinä esitetään toive hänelle, ei sinulle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap voi itse kirjoittaa uuden paperin, se on tasan yhtä pätevä :)

Tää on kuulemma se kivikissa-äiti, ihan sekaisin oleva rassukka, joka tarvitsisi hoitoa, ennen kuin lapsetkin sairastuu.

Tavallaan voisinkin, ajatusleikkinä toki voisin, ja itselleni vielä paljon alkuperäistä edullisemman :)

ap

No hyvä ihminen, kirjoita se paperi, jos se sua helpottaa. Se on ihan yhtä pätevä, kirjoitti sen sitten sinä, isoäitisi aikoinaan, tai vaikka postinkantaja. Ainut, joka voi luopua isäsi omaisuudesta, on isäsi itse. Tai on niin kauan, kuin ei ole edunvalvottavassa kunnossa.

Vierailija kirjoitti:

Eli jos voi nostaa syytteen vaikka pesän huonosta hoidosta, niin teen sen. Jos ei anteeksipyyntöä tule eikä suostu todistamaan, mitä asiakirjassa luki.

ap

Syytteitä voit nostaa tästä vaikka tusinan, mutta ei niillä ole mitään menestymisen mahdollisuutta oikeudessa, eikä yksikään asianajaja ottaisi niitä hoitaakseen. Ymmärräthän myös, että vakuutuksesi ei maksa sinulle tuomittuja vastapuolen kuluja. Voit lisäksi saada syytteen vainoamisesta.

Tää on kyllä vähän ilkeetä yllyttää sairasta ihmistä ;)

Et ole pesän osakas, etkä isäsi edunvalvoja. Et siis ole millään lailla osallinen.

Sitä paitsi sillä isoäitisi tekemällä paperilla ei ole minkäänlaista lainvoimaa, koska se ei ole testamentti ja kirjoitustesi mukaan koskee aiemmin lahjoitetun omaisuuden käyttöä, josta isoäitisi ei voi enää päättää.

Paperi on vain mummisi toive, että isäsi ja äitipuolesi toimisivat tietyllä tavalla. Paperi on luovutettu heille, he tietävät sen sisällön ja aika näyttää, kuinka he suhtautuvat asiaan.

Unohda koko juttu. Jos toivot pääseväsi isäsi edunvalvojaksi, niin nämä sinun sairaat kirjoituksesi kääntyvät kyllä sinua vastaan. Kyllä sinut tuntevat läheisesi kuten äitipuolesi lapset ja serkkusi ovat sinut tunnistaneet ja nämä vuodatuksi dokumentoineet.

Vierailija kirjoitti:

Ja mies siis itse vain rupesi pitämään minusta huolta, minä en siitä ymmärtänyt mitään. Minä oletin, että siinä tilanteessa on hyvä jättää toinen, enkä olisi sitäkään vastustanut, koska kyseessä ei ole ns. rakkausliitto ainakaan ollut eikä ainakaan minun puoleltani.

ap

Sun miehellä kyllä viiraa myös päästä. Anna mä arvaan, hänellä jompi kumpi vanhemmista myös narsku ja siksi etsii tällaista kiintymyssuhdetta?

Vierailija kirjoitti:

Ei sua tarvitse kohdella tasapuolisesti, kun et ole edes pesän osakas.

Minut olisi tarvinnut päästää mukaan koska vaimokin sai olla. Isäni ei ole enää siinä kunnossa (ja edunvalvontaprosessin keskeneräisyyden takia), että hän voisi valtuuttaa itse meistä jomman kumman hoitamaan asioitaan tai hoitaa niitä itse.

Tietenkin paperi olisi voinut mennä vaimolle vaikka kumpikaan meistä ei olisi ollut paikalla, mutta ei vaimokaan ole pesän osakas.

ap

Vierailija kirjoitti:

Mutta jos setäsi olisi antanut sen paperin sinulle, niin eihän isäsi vaimo silloin edes tietäisi, mitä isoäitisi häneltä toivoo? Siksi paperi on annettu hänelle, koska siinä esitetään toive hänelle, ei sinulle.

Mutta miten me sukuna katsomme, että isoäidin toiveella voi aina sopivissa kohdissa vaimoa muistuttaa, jos toivetta ei enää ole, mitä esittää? Isoäiti ei tarkoittanut sitä näin, kun minä kerroin hänelle vaimon käyvän minuun päin hankalaksi.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap voi itse kirjoittaa uuden paperin, se on tasan yhtä pätevä :)

Tää on kuulemma se kivikissa-äiti, ihan sekaisin oleva rassukka, joka tarvitsisi hoitoa, ennen kuin lapsetkin sairastuu.

Tavallaan voisinkin, ajatusleikkinä toki voisin, ja itselleni vielä paljon alkuperäistä edullisemman :)

ap

No hyvä ihminen, kirjoita se paperi, jos se sua helpottaa. Se on ihan yhtä pätevä, kirjoitti sen sitten sinä, isoäitisi aikoinaan, tai vaikka postinkantaja. Ainut, joka voi luopua isäsi omaisuudesta, on isäsi itse. Tai on niin kauan, kuin ei ole edunvalvottavassa kunnossa.

Ei olesama asia. Vai enkö saisi tuomiota, jos kirjoittaisin sellaisen paperin, väärentäisin siis sen isoäitini nimiini ja laittaisin siinä avio-oikeuden poissulun kaikkeen antamaani omaisuuteen, vaikka ne yksilöiden?

ap

Vierailija kirjoitti:

Et ole pesän osakas, etkä isäsi edunvalvoja. Et siis ole millään lailla osallinen.

Sitä paitsi sillä isoäitisi tekemällä paperilla ei ole minkäänlaista lainvoimaa, koska se ei ole testamentti ja kirjoitustesi mukaan koskee aiemmin lahjoitetun omaisuuden käyttöä, josta isoäitisi ei voi enää päättää.

Paperi on vain mummisi toive, että isäsi ja äitipuolesi toimisivat tietyllä tavalla. Paperi on luovutettu heille, he tietävät sen sisällön ja aika näyttää, kuinka he suhtautuvat asiaan.

Unohda koko juttu. Jos toivot pääseväsi isäsi edunvalvojaksi, niin nämä sinun sairaat kirjoituksesi kääntyvät kyllä sinua vastaan. Kyllä sinut tuntevat läheisesi kuten äitipuolesi lapset ja serkkusi ovat sinut tunnistaneet ja nämä vuodatuksi dokumentoineet.

Puhut kesämökin hallintaoikeudesta, minä puhun omaisuudesta, joka ei kuulu puolisolle osituksessa avio-oikeuden nojalla. Paperissa ilmaistiin kanta myös siihen ja ennen kaikkea se on se tärkeä asia siinä paperissa minulle, vaikkei se juridisesti pädekään.

ap