Miksi setäni ei toimi ja pyydä anteeksi?

Vierailija kirjoitti:

Kenet aiot haastaa oikeuteen ja mitä ajattelit vaatia? Isän, äidin, sedän vai kenet? Mitään omaisuutta tai oikeuksia et tule saamaan, mitä siis tahdot? Sen paperinko? Sillä voit vaikka pyyhkiä setäsi pepun, mitään oikeudellista vaikutusta sillä ei ole.

Menen sinne asti kuin on mahdollista, en tiedä, mikä on. Eiköhän se selviä.

ap

Jos testamentista on rajattu rintaperillisen puoliso pois (mikä on laillista) niin testamentti on varmaan laadittu niin, että siitä on olemassa useampi kuin yksi kappale. Esim.perheenne asianajajalla.

On minulla testamentin kopio. Sitä osasin pyytää ja sen myös sain. Tätä paperia en tiennyt olevan, en osannut pyytää kopiota sedältä.

ap

Mä säälin sun lapsia ja miestä, todella. Olet paikoilleen jämähtänyt katkera ja hyvin naiivi ihminen, josta ei ole aistittavissa tippaakaan reippautta, kykyä parisuhteeseen, ystävyyteen tai edes aikuisuuteen. Sun velvollisuutes aikuisena on hoitaa itseäsi ja etsiä työkaluja siihen. Koska päivystät täällä nonstop sulla ei selvästi ole intressejä, harrasteita, sosiaalisia verkostoja. Sun kirjoituksesta huokuu epäkypsyys ja kyvyttömyys nähdä esim juridisia faktoja uholtasi ts. älyn puute. Toki säälin suakin, mut aikuisena vastuu muutokseen on sinussa. Monella on ikäviä kokemuksia, mutta he saavat silti jotain aikaan tai jos eivät saa, hakevat apua siihen. Sulla on energiaa vuodattaa täällä koko päivä. Jos sä jaksat sen, sä jaksat nousta tuoliltas ja puhua perheellesi. En viitti enää lukea sun ketjuja, koska olet niin luotaantyöntävä ja kirjoitukset niin vastenmielisiä. Kumminkin parempaa sulle toivotan, mut muutos lähtee susta.

Vierailija kirjoitti:

Boring. Ei ketään kiinnosta. Tietty mukavaa että vainoat välillä vaihteeksi setääsi, se on uutta.

Millä palstalla tää vainoaja kirjoittelee ja mitä viestejä? En ole nähnyt yhtäkään. Olisi kiva lukea.

Vierailija kirjoitti:

On minulla testamentin kopio. Sitä osasin pyytää ja sen myös sain. Tätä paperia en tiennyt olevan, en osannut pyytää kopiota sedältä.

ap

Miksi sinä haluat sen paperin, jollet edes ole tiennyt sen olemassaolostakaan mitään?? Miksi sillä paperilla on sinulle näin valtavan suuri merkitys, vaikket ole siitä aiemmin edes tiennyt mitään??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Usko nyt vaan, ei ole mitään merkitystä sillä, mitä oli kenenkin tahto yms. jos sitä ei ole paperilla. Ne on kuule sen verran vekkuleita nämä perintö-, lahja- ja avio-oikeusasiat, että merkitystä on vain sillä, joka on lain mukaisesti paperilla. Ei millään muulla.

Jos menet oikeuteen, saat vain vastapuolen kulut maksettavaksesi.

Mutta kun olen vihainen. Mikä hinta sillä on? Että lapseni kärsivät siitä? Jos saan siten kokea, että en jättänyt asiaa siihen, vaikka sanottaisiinkin ettei setä saa rangaistusta, niin minuahan ei satuteta seuraamuksitta. Se seuraus on se, että kuuntelee sitten oikeudessa, miksi se paperi oli minulle tärkeä ja mitä minulta vei.

ap

Millä tavalla sinun lapsesi voisivat joutua kärsimään tästä? Siis jollet sinä ole edes perillinen, niin miten tämä juttu lapsiisi liittyy?

Tarkoitin, että koska koen kokeneeni vääryyttä en jaksa keskittyä lasten asioihin laisinkaan. Ja kun kyseessä ei ole vain tämä perinnönjako, vaan mm. äitini käytös sitä ennen. Nytkin näki asian setäni valossa, ei minun. Sellainen satuttaa, vaikkei minulla juridisia mahdollisuuksia olisikaan.

ap

Jos olet niin väsynyt henkisesti, että et jaksa lapsistasi huolehtia, on tässä lastensuojelun paikka. Sanomattakin on selvää, että vanhempien tehtävä on huolehtia lapsistaan, vaikka miten muut asiat harmittaisivat. Sinun ensisijainen vastuusi on lastesi hyvinvointi ja jos sinä jätät lapsistasi huolehtimatta, se ei ole setäsi tai äitisi syy. Se on vain ja ainoastaan sinun syysi. Jos epäilet ettet jaksa edes omista lapsistasi huolehtia, sinun täytyy hakea apua jo viimeistään maanantaina. Mutta lastesi ei pidä joutua sinun huonon olosi takia kärsimään.

Vierailija kirjoitti:

Mä säälin sun lapsia ja miestä, todella. Olet paikoilleen jämähtänyt katkera ja hyvin naiivi ihminen, josta ei ole aistittavissa tippaakaan reippautta, kykyä parisuhteeseen, ystävyyteen tai edes aikuisuuteen. Sun velvollisuutes aikuisena on hoitaa itseäsi ja etsiä työkaluja siihen. Koska päivystät täällä nonstop sulla ei selvästi ole intressejä, harrasteita, sosiaalisia verkostoja. Sun kirjoituksesta huokuu epäkypsyys ja kyvyttömyys nähdä esim juridisia faktoja uholtasi ts. älyn puute. Toki säälin suakin, mut aikuisena vastuu muutokseen on sinussa. Monella on ikäviä kokemuksia, mutta he saavat silti jotain aikaan tai jos eivät saa, hakevat apua siihen. Sulla on energiaa vuodattaa täällä koko päivä. Jos sä jaksat sen, sä jaksat nousta tuoliltas ja puhua perheellesi. En viitti enää lukea sun ketjuja, koska olet niin luotaantyöntävä ja kirjoitukset niin vastenmielisiä. Kumminkin parempaa sulle toivotan, mut muutos lähtee susta.

Sama, ei enää pysty. Koska äitihullun kirjoitukset ovat narsistisia, syyttelyä, kostonhalua, vastuuntunnottomuutta, lapsen tasolla, ei pysty ottamaan vastaan kritiikkiä, lähteenä mammapalsta. Narsisti ei muutu. Sääli tosiaan hänen lapsiaan ja miestään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Usko nyt vaan, ei ole mitään merkitystä sillä, mitä oli kenenkin tahto yms. jos sitä ei ole paperilla. Ne on kuule sen verran vekkuleita nämä perintö-, lahja- ja avio-oikeusasiat, että merkitystä on vain sillä, joka on lain mukaisesti paperilla. Ei millään muulla.

Jos menet oikeuteen, saat vain vastapuolen kulut maksettavaksesi.

Mutta kun olen vihainen. Mikä hinta sillä on? Että lapseni kärsivät siitä? Jos saan siten kokea, että en jättänyt asiaa siihen, vaikka sanottaisiinkin ettei setä saa rangaistusta, niin minuahan ei satuteta seuraamuksitta. Se seuraus on se, että kuuntelee sitten oikeudessa, miksi se paperi oli minulle tärkeä ja mitä minulta vei.

ap

Millä tavalla sinun lapsesi voisivat joutua kärsimään tästä? Siis jollet sinä ole edes perillinen, niin miten tämä juttu lapsiisi liittyy?

Tarkoitin, että koska koen kokeneeni vääryyttä en jaksa keskittyä lasten asioihin laisinkaan. Ja kun kyseessä ei ole vain tämä perinnönjako, vaan mm. äitini käytös sitä ennen. Nytkin näki asian setäni valossa, ei minun. Sellainen satuttaa, vaikkei minulla juridisia mahdollisuuksia olisikaan.

ap

Jos olet niin väsynyt henkisesti, että et jaksa lapsistasi huolehtia, on tässä lastensuojelun paikka. Sanomattakin on selvää, että vanhempien tehtävä on huolehtia lapsistaan, vaikka miten muut asiat harmittaisivat. Sinun ensisijainen vastuusi on lastesi hyvinvointi ja jos sinä jätät lapsistasi huolehtimatta, se ei ole setäsi tai äitisi syy. Se on vain ja ainoastaan sinun syysi. Jos epäilet ettet jaksa edes omista lapsistasi huolehtia, sinun täytyy hakea apua jo viimeistään maanantaina. Mutta lastesi ei pidä joutua sinun huonon olosi takia kärsimään.

Kuka täällä naivi on? Luuletko sinä, ettei lapsilla ole isää? Luuletko sinä, ettei minun lapsuuteni ollut aivan samanlainen kuin heidän tai ehkä pahempikin, jos sillä mittarilla mitatataan, että miten heistä ja heidän tunteistaan pidetään huolta?

Kuka lastensuojelun ammattilainen voisi antaa heille meidän kotiamme paremmin sen tunteen, että heistä pidetään huolta, mitä? Joku virkailija vai?

ap

Vierailija kirjoitti:

Mä säälin sun lapsia ja miestä, todella. Olet paikoilleen jämähtänyt katkera ja hyvin naiivi ihminen, josta ei ole aistittavissa tippaakaan reippautta, kykyä parisuhteeseen, ystävyyteen tai edes aikuisuuteen. Sun velvollisuutes aikuisena on hoitaa itseäsi ja etsiä työkaluja siihen. Koska päivystät täällä nonstop sulla ei selvästi ole intressejä, harrasteita, sosiaalisia verkostoja. Sun kirjoituksesta huokuu epäkypsyys ja kyvyttömyys nähdä esim juridisia faktoja uholtasi ts. älyn puute. Toki säälin suakin, mut aikuisena vastuu muutokseen on sinussa. Monella on ikäviä kokemuksia, mutta he saavat silti jotain aikaan tai jos eivät saa, hakevat apua siihen. Sulla on energiaa vuodattaa täällä koko päivä. Jos sä jaksat sen, sä jaksat nousta tuoliltas ja puhua perheellesi. En viitti enää lukea sun ketjuja, koska olet niin luotaantyöntävä ja kirjoitukset niin vastenmielisiä. Kumminkin parempaa sulle toivotan, mut muutos lähtee susta.

En ole naivi, vaan tämä vainajakin on koko elämänsä ajan esittänyt, miten hänen poikansa kyllä ajattelee minua ja pitää minun puoliani, vaikka isäni onkin niin seko, että ottaa sellaisen vaimon, jonka antaa määräillä itseään minun kustannuksellani. Tätä sedän luotettavuutta ja minusta välittämistäni vain ei ollut tarvinnut koskaan testata missään. No, nyt oli sellainen tilanne. Niin pitikö huolta, että minunkin asiani tulevat perinnönjaossa ajatelluiksi ja katsotuiksi, kun minun isäni ei pysty ainakaan niitä enää katsomaan, eikä minua itseäni sinne paikanpäälle hyväksytty??? Ei katsonut, ei pitänyt huolta lainkaan.

Se ei ole naivia, kun suuttuu tästä. Olsisivat sitten sanoneet, että minä olen viimeinen paska heidän arvoasteikossaan isäni määräilevän vaimonkin alla, niin mitään sukulaisen välittämistä ei olisi ikinä tarvinnut ajatellakaan, että tuntuuko se heistä pahalta, jos minä jarrutan perinnönjakoa kaikin olemassa oleevin keinoin ja niitähän olisi ollut sen jälkeen kun isäni edunvalvonnan tarpeen harkinta alkoi.

Ja missä minä olen väittänyt jotain juridisesti kestämätöntä? Ja mitä?

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On minulla testamentin kopio. Sitä osasin pyytää ja sen myös sain. Tätä paperia en tiennyt olevan, en osannut pyytää kopiota sedältä.

ap

Miksi sinä haluat sen paperin, jollet edes ole tiennyt sen olemassaolostakaan mitään?? Miksi sillä paperilla on sinulle näin valtavan suuri merkitys, vaikket ole siitä aiemmin edes tiennyt mitään??

Olin keskustellut isoäitini kanssa siitä, että kun isäni kuolee vaimolla onkin oikeus tietyyn varallisuuteen, joka on peräisin isoäidiltä. Ja vaimo oli alkanut suhtautua minuun mitätöivästi. Isoäiti halusi tehdä asialle jotain ja oli puhetta tuollaisen paperin kirjoittamisesta. Jätin asian hänen harkittavakseen ja koska hän ei ikinä maininnut minulle teheneensä sen, oletin, että hän ei joko halunnut tai muistanut.

ap

Mieheni on pitänyt minusta huolta kaiken tämän ajan kun itse olen ollut lähes romahtamispisteessä elämäni suhteen. Hän pitää myös huolta lapsista. Harvalla teistä onkaan mies, joka samaan kykenisi. Minusta olisi pitänyt pitää jonkun sellaista huolta jo lapsena, kuin mitä minulle väitettiin minusta pidettävän ja vaadittiin sen syyllä minulta esimerkillistä käyttäytymistä. Minä en tee niin, että vain luulen ja kuvittelen pitäväni lapsistani huolta, kuten osa tämänkin palstan äideistä tekee, ja sitten vielä vaadi lapsiltani sellaista käytöstä, kuin voi edellyttää oikeasti huolehdituilta lapsilta.

ap

Jos minusta ei ole pidetty huolta niin sitten jälki on tällaista. Jos setäkään ei tykkää asianaajan kirjeistä postiluukussaan, niin olisi pesänhoitajana ottanut vaikkapa kopiot kaikista asiakirjoista. Ehkä niin kuin sääntö numero yksi, jos hoidat tuollaista pesää? Mutta eihän se nyt voi tulla mieleen.

Ap

Mä muutun sitten kun nää sotkut on ohi ja mieheni on piänyt minusta huolta sen lapsuudesta puuttuvan vajeen verran. Sitten muutun itsestään, eikä mun tarvitse toimia kuin kantaisin vettä kaivoon, eli etten ymmärtäisi olevani huolta pidettävän arvokas. Alan pitää ehkä ensin huolta itsestäni ja jos rahkeita jää, niin lapsista ja jos vielä rahkeita jää, niin muista ihmisistä, jotka sitä ovat vailla.

ap

Aika sopivasti on maailmankaikkeus järjestänytkin näitä sotkuja nyt tähän mun prosessiputkeen. Kaikki alkoi ihastumisesta/rakastumisesta vanhaan suolaan, hnh.

ap

Ja mies siis itse vain rupesi pitämään minusta huolta, minä en siitä ymmärtänyt mitään. Minä oletin, että siinä tilanteessa on hyvä jättää toinen, enkä olisi sitäkään vastustanut, koska kyseessä ei ole ns. rakkausliitto ainakaan ollut eikä ainakaan minun puoleltani.

ap

Vierailija kirjoitti:

Jos testamentista on rajattu rintaperillisen puoliso pois (mikä on laillista) niin testamentti on varmaan laadittu niin, että siitä on olemassa useampi kuin yksi kappale. Esim.perheenne asianajajalla.

Me muut ollaan luettu nämä asiat jo aikaisemmin. Kyse on paperista, jolla isoäiti määrää isän omaisuuden olevan avio-oikeuden ulkopuolista (ei lahjakirjat, eikä testamentti). Nyt jokainen muu paitsi ap ymmärtää, että sellaisella ei olisi mitään merkitystä (vaikka sellaisen joku kirjoittaisi). Oikeuteen voi haastaa vaikka Hentun Liisan, mutta ei se asia siitä muuksi muutu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos testamentista on rajattu rintaperillisen puoliso pois (mikä on laillista) niin testamentti on varmaan laadittu niin, että siitä on olemassa useampi kuin yksi kappale. Esim.perheenne asianajajalla.

Me muut ollaan luettu nämä asiat jo aikaisemmin. Kyse on paperista, jolla isoäiti määrää isän omaisuuden olevan avio-oikeuden ulkopuolista (ei lahjakirjat, eikä testamentti). Nyt jokainen muu paitsi ap ymmärtää, että sellaisella ei olisi mitään merkitystä (vaikka sellaisen joku kirjoittaisi). Oikeuteen voi haastaa vaikka Hentun Liisan, mutta ei se asia siitä muuksi muutu.

Kaiken lisäksi isä on elossa ja aviossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sait siis uuden elinikäisen vihollisen. Luultavasti koko suku mukana.

Aika vähiin käy ihmist, joiden kanssa olet väleissä

Setäsi ei tule pyytämään anteeksi eikä pyydä paperia takaisin

Ainoa joka tästä tsistostadi kärsii olet sinä

Kuten muustakin jankkauksestasi

Tuskin minä jään tätä murehtimaa, nythän minulle on täysin selvää, kun äitini kaasuvalotus minua kohtaan ei enää kiitos mieheni onnistu, etten minä ole tehnyt tässä ensimmäistäkään väärää siirtoa vaan setä. Hän miettiköön lopun elämäänsä, mitä tulikaan läheiselleen tehtyä.

ap

Miksi setäsi miettisi loppuelämänsä Sinua?

Tämä on sinun perustava ongelmasi. Ihan oikeasti luulet, että koko maailma pyörii sinun napasi ympärillä.

Kuule. Ei se pyöri

Näistä kaikista raivareistasi kärsit vain sinä itse. Muilla ihmisillä on oma elämä ja omat näkökulmat. Meillä on siihen ihan yhtä suuri oikeus kuin sinullakin

Jos ei vielä mieti, niin sen jälkeen kun mä tuhoa hänen onnensa ja kostan hänelle hänen virheensä, jota ei pahoitellut, kyllä miettii. Mitäs mä häneltä veisin, vastaavaa arvokasta, tunnetasolla tai taloudellisesti, että olemme tasoissa? Mitä?

ap

Tämä on kyllä niin tyylipuhdasta narsismia, että jos lukisin romaania jossa henkilö ajattelee näin, pitäisin kuvausta kliseisenä ja mielikuvituksettomana. Uskomatonta, että tuollaisia ihmisiä on oikeasti olemassa.

Ap voi itse kirjoittaa uuden paperin, se on tasan yhtä pätevä :)

Tää on kuulemma se kivikissa-äiti, ihan sekaisin oleva rassukka, joka tarvitsisi hoitoa, ennen kuin lapsetkin sairastuu.