Miksi et tarjoa vieraillesi leipomuksia tai makeisia, joita he tuovat tuliaisiksi?

Mua kyllä kiinnostaa, mitä aapee oikein toisi tarjolle, kun ovat kuitenkin jotain lasten makuun, mutta ei peruspullaa. Jotain muumikeksejä, mokkapaloja sateenkaarinonparelleilla, barbiekakku?

Siinä tapauksessa en ihmettele, etteivät tuliaiset päädy pöytään, tuskin sopivat illan muihin tarjoiluihin mitenkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos siitä tuliaisesta isäntäväki ottaisi vaikka yhden palan jokainen ja tarjoaisivat vielä hyvää hyvyyttään vieraillekin niin se on minun mielestäni paljon ystävällisempää käytöstä. Silloin nimittäin saisin edes jonkinlaisen mielipiteen tuomastamamme tuliaisesta.

Isäntäväki vain olisi kohtelias ottaessaan palan pullapitkoasi, ettei pahoittaisi mieltäsi. Heiltä löytyvät ne käytöstavat, joita sinulta ei. Hassua että odotat muilta tällaista ystävllisyyttä, johon et itse taivu. 

Tosiaan se että he maistavat ap:n mieliksi pullapitkoa, ei vielä tarkoita että he pitäisivät kyseisen pitkon mausta. Heillä kuitenkin on käytöstapoja, joten joustavat tuon verran. 

Ap ei jousta milliäkään ja se on tullut selväksi. Ap vie valmiiksi katettuun pöytään oman pullan ja suuttuu, kun kaikki eivät syö sitä. Missään nimessä hän ei myöskään antaisi lahjaksi esinettä josta ei itse pidä, olkoonkin että lahjan saaja pitäisi. Ap on periaatteen nainen. 

Se vaan ihmetyttää, kenen luona ap käy kylässä. Kyläilyjä on ollut useita, mutta ap ei edelleenkään tunnu tuntevan isäntäväkeä eikä uskalla kysyä yhdestä vaivaisesta pullapitkosta. Ketjun alussa ap myös sanoi että kahvihetken jälkeen kyläilyt ovat tylsää ajantappamista ja hän etsii tekosyytä lähteä kotiin. Lopulta tekosyy on hänen oman lapsensa kitinä. Varmaan on mukava olla emäntänä, kun ap käy kylässä. 

Kyllä minulla on tapana laittaa syötävät tuliaiset esille,jos ei nyt ihan samoja ole jo pöydässä. Makeiset lapsille jne.

Jos saan kakkuja tai leivonnaisia, laitan ne aina tarjolle. Jos saan lahjaksi pahoja keksejä tai suklaata, laitan ne tarjolle koska en itse söisi niitä kuitenkaan. Sen sijaan jos saan jotain hyvää suklaata, keksiä tai karkkia niin laitan ne itselleni säästöön myöhempiä hetkiä varten. Hyvin on systeemi toiminut :)

Minä en juurikaan käy missään kylässä, se on puuduttavaa. Käydään kavereiden kanssa harrastamassa, teatterissa, matkoilla mutta todella harvoin toistemme kotona. Ei meillä ole tarvetta perhevierailuihin, minun kaverit ovat minun kavereitani ja miehellä on omat kaverit. Lapsilla on omat kaverit.

Joskus järjestetään juhlat ja juhliin ovat koko perheen kaverit tervetulleita, saa tuoda tuliaisia tai olla tuomatta. Kaikki jaetaan tai joskus laitan tuliaisen jemmaan jos haluan nautiskella viinistä tai suklaasta ihan itse ja pöydässä on muutakin tarjottavaa. Sanon sen tuojalle, että kiitos ja tämän minä säästän hemmotteluun. Reagoinnista näkee onko asia ok. Häälahjaksi saimme mm. punaviiniä, ei laitettu pöytään, pöydät notkuivat ruokaan suunniteltua viiniä. Jos tuliainen on ruokaa tai leivonnaisia niin pöytään ja jaetaan. Muistaakseni kukaan ei tuonut häihimme pitkoa ;).

Jos itse mennään juhlimaan niin viedään lahja. Lahjan saaja saa tehdä sillä mitä haluaa, lahjan ojennettuna meidän mieli irtoaa lahjasta siinä missä kädetkin. Ei näistä asioista kannata pahoittaa mieltään. Ihmiset ovat erilaisia ja tarkoitus on tulla toimeen keskenään. Jos tuliainen tuodaan hyvällä tahdolla ja tuliaisesta kiitetään ei pitäisi olla minkään asian huonolla tolalla. Loppu on kiinni ihmisten kommunikointitaidoista.

Kyllä on vaikeata. Mulle ei ikinä ole tullut mieleenkään, että tuliaiset pitäisi laittaa tarjolle ellei erikseen sitä sovita. Esim. kyseessä on joku henkilökohtainen dieettivalinta johon kyläilijä on itse tahtonut ennakoida.

Toisaalta, harvemmin kutsun kahville ihmisiä joille en voi suoraan sanoa mitä tahdon ja oletan heidän kokevan samoin. Mielelläni otan vastaan vastaleivottuja, mutta tosiaan toivon että tuoja kertoo jos tahtoo sen tulevan tarjolle muuten oletan sen olevan tuliaisia meille. Ja tuliaisia en ole oppinut laittamaan tarjolle. Ystävyyksissä vaaditaan tiettyä luottamusta ja se tarkoittaa sitä että suu saadaan auki jos tuntuu ettei toinen ymmärrä. Mun itsetunto kyllä kestää sen, että tarjoiluihin tulee lisäyksiä tai muutoksia matkan varrella.

Tässä voi olla kulttuuriero, lapsuudenkodissani Uudellamaalla perhe- ja lähipiiri oli pääasiassa etelä- ja itäsuomesta, läntiset vaikutteet olivat vähässä. Tärkeintä oli yhdessäolo ja viihtyminen, ei se että noudatettiin tiettyä protokollaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP, vastasit itse jo kysymykseesi viestisi toisessa virkkeessä: "[Emäntä] haluaa aina laittaa pöydän viimeisen päälle." Kun menet kutsuttuna kylään, niin emäntä on valmistautunut hyvin ja hankkinut tarjottavat. Hän arvostaa ihan varmasti tuliaisiasi, mutta ehkä ne eivät sovi yhteen muun tarjoilun kanssa. Muuten, kun tiedät, että tämä tuttavasi haluaa aina laittaa pöydän koreaksi, niin miksi viet juuri leivonnaisia ja makeisia? Anna hänen päättää itse tarjoiluista. Saattaa jopa olla, että hän tuntee jonkinlaista loukkaantumista. Kun aina tuot leivonnaisia, viestität huomaamattasi, että tämän tuttavasi tarjoilut eivät sinulle oikein kelpaa. Vie mieluummin vaikka kaunis kukkakimppu niitten kakkujen asemesta. Ja vain silloin, kun sovitte etukäteen, että tuot jotain kahvin kanssa tarjottavaa, viet niitä hienoja kakkujasi.

Joku tuolla alussa väitti, ettei Suomessa muka viedä tuliaisia. Höpö-höpö! Me itäsuomalaisethan emme edes osaa mennä kylään ilman viemisiä. Tämän me lapsetkin opimme jo äidinmaidossa. Harvoin viemme pullaa tai muuta syömistä, mieluummin kukkia tai sitten jotain itse tehtyä. Ei sen tarvitse olla mitään suurta, kaunis hyvin tehty patalappukin on ihan riittävä tuliainen.  

Aloittaja ei viesti huomaamattaan, etteivät tarjoilut kelpaa, vaan sanoi ihan suoraan, että jos olisi tiennyt, ettei hänen tuomisiaan laiteta tarjolle, olisi ruokkinut lapset kotonaan.

Eli

1) Anna lahjaksi vain sellaista, mistä oikeasti raaskit luopua, etkä halua sitä itsellesi.

2) Kasvata lapsesi käyttäytymään, ja maistamaan muidenkin tekemää kuin sinun.

Ja lapsethan ovat luonnostaan uteliaita, ellei oma vanhempi suojele heitä uusilta vaikutteilta.  Usein lapselleen tekee vaan hallaa suojelemalla häntä vierailta vaikutteilta, päinvastoin lapsia pitäisi kannustaa ja tukea pienissä irtiotoissa pois mamman helmoista, vaikka maistaa yhdessä niitä ns. aikuisten makuun tehtyjä tarjoiluja. Omien ennakkoluulojen siirtäminen lapselleen on tapa sitoa lapsi itseensä ja opettaa avuttomuuteen.

Omasta lapsuudesta ovat jääneet positiivisina kokemuksina mieleen ne kyläilyt joilla pöytä  oli katettu ei-lapsiperheen maun mukaan eikä asiasta tehty mitään numeroa. Kyseessä oli isotätini ja -setäni, jotka olivat huomattavasti enemmän kansainvälisiä  ja matkustelleita kuin muu sukuni. Siellä tutustui aina uusiin makuihin ja juttuihin, ja suhtautuminen lapsiin oli ihanan erilaista verrattuna moniin lapsiperheisiin.

Tuliainen on lahja isäntäväelle

"Lämpimäiset", "tarjoomukset"... siis missä tämmösiä sanoja käytetään 2016??? :D

Sanon aina kutsuttaessa, että mitään ei tarvitse tuoda. Eikös sieltä kuitenkin aina tuoda vähintään marjoja pakkaseen, pellillinen piirakkaa tai suklaalevy.

Näistä tarjoan heti piirakkaa, koska muuten se menee pilalle. Ärsyttää, kun olen kuitenkin itse jo tehnyt tarjottavia, joista todennäköisesti menee jo osa pakkaseen. Meillä on pieni pakastin jo täynnä marjoja ja vauvan soseita.

Sen suklaalevyn tai muun hyvin säilyvän jätän tarjoamatta, koska muuten sekin on köytettävä pian pois. Avamaton paketti kun säilyy paremmin. Sama kekseissä ym. Jos tuomiset on lapsen suurta herkkua, niin toki avataan pöytään.

Meillä osa sukulaisista ei usko, kun sanotaan ettei mitään tarvitse tuoda. Melkein pitää suuttua ja kieltää. Välillä tulee sellainen omo, ettei nuoren äidin emännöintiin voi luottaa ja siksi omat eväät mukana. (Vastasyntyneen kanssa rotinat eri asia.)

Ensin annat lahjan ja sitten saajan pitäisi jakaa se muiden kanssa?

Ap tuskin tulee enää tänään ketjuun vastailemaan, sen verran kylmää kyytiä eilen sai. Seurasin mukana siihen asti, kunnes hiljeni rekkautumisen takia ja on kyllä sanottava, että en ole vähään aikaan törmännyt näin rasittavaan ihmiseen.

Aloitti ketjunsa kyselemällä, miksi hänen erityisen ihanat lämpimäiset (hrrr, miten raivostuttava sana) ei kelpaa tuliaisiksi ja matkan varrella sitten käy ilmi, että ne lämpimäiset on lähes sokeriton ja mauton peruspullapitko, joka on hänen makurajoitteisille lapsilleen tarkoitettu. Ihmitteli viesti toisensa perään, miksi emäntä ei kiellä häntä tuomasta lämpimäisiä, kun hän JOKA KERTA ennen kyläilyä kysyy, että sopiiko tuoda lämpimäisiä.

Suoraan sanottuna en edes ymmärrä, kuka ap:n ja hänen nirppanokkakersansa edes kutsuu toistuvasti kylään. Jos joku aina soittaa ja kysyy, että sopiiko tuoda, niin ymmärrän kyllä, että helpommalta tuntuu vaan hymistä jotain (jossain viestissähän ap kertoi, että emäntä juurikin hymisee jotain, ei siis edes vastaa, että joo totta kai), kuin sanoa, että älä tuo, vaikka se reilua olisikin. Viestiensä pereusteella ap on aivan varmasti sellainen ihminen, että olisi helvetti valloillaan, jos joku kieltäisi häntä tuomasta lämpimäisiään.

Jotain ap:n luonteesta kertoo varmasti myös se, että omien sanojensa mukaan hän aikoo tämän ketjun takia lopettaa kyläilyt kokonaan ko. emännän luona. Tuntuu jokseenkin erikoiselta, että hän "rankaisee" ystäväänsä vierailujen lopettamisella vieraiden ihmisten hänelle kirjoittamien vastausten perusteella.

Huh, mikä tyyppi. Jos juttu jatkuisi, hänessä olisi jo aineista tämän vuoden kamalimmaksi av-mammaksi.

Vierailija kirjoitti:

Ap tuskin tulee enää tänään ketjuun vastailemaan, sen verran kylmää kyytiä eilen sai. Seurasin mukana siihen asti, kunnes hiljeni rekkautumisen takia ja on kyllä sanottava, että en ole vähään aikaan törmännyt näin rasittavaan ihmiseen.

Aloitti ketjunsa kyselemällä, miksi hänen erityisen ihanat lämpimäiset (hrrr, miten raivostuttava sana) ei kelpaa tuliaisiksi ja matkan varrella sitten käy ilmi, että ne lämpimäiset on lähes sokeriton ja mauton peruspullapitko, joka on hänen makurajoitteisille lapsilleen tarkoitettu. Ihmitteli viesti toisensa perään, miksi emäntä ei kiellä häntä tuomasta lämpimäisiä, kun hän JOKA KERTA ennen kyläilyä kysyy, että sopiiko tuoda lämpimäisiä.

Suoraan sanottuna en edes ymmärrä, kuka ap:n ja hänen nirppanokkakersansa edes kutsuu toistuvasti kylään. Jos joku aina soittaa ja kysyy, että sopiiko tuoda, niin ymmärrän kyllä, että helpommalta tuntuu vaan hymistä jotain (jossain viestissähän ap kertoi, että emäntä juurikin hymisee jotain, ei siis edes vastaa, että joo totta kai), kuin sanoa, että älä tuo, vaikka se reilua olisikin. Viestiensä pereusteella ap on aivan varmasti sellainen ihminen, että olisi helvetti valloillaan, jos joku kieltäisi häntä tuomasta lämpimäisiään.

Jotain ap:n luonteesta kertoo varmasti myös se, että omien sanojensa mukaan hän aikoo tämän ketjun takia lopettaa kyläilyt kokonaan ko. emännän luona. Tuntuu jokseenkin erikoiselta, että hän "rankaisee" ystäväänsä vierailujen lopettamisella vieraiden ihmisten hänelle kirjoittamien vastausten perusteella.

Huh, mikä tyyppi. Jos juttu jatkuisi, hänessä olisi jo aineista tämän vuoden kamalimmaksi av-mammaksi.

Jos kyse ei ole allergioista tai muista ja silti pitää ottaa lapsille aina omat herkut kyläpaikkaan mukaan, niin vika ei ole tarjoiluissa vaan kasvatuksessa.

Tiettyjen perheiden kanssa en varaa mitään tarjottavaa, koska tiedän, että kielloista huolimatta he tuovat kaiken mukanaan, jotta "sinulla ei sitten olisi mitään vaivaa". Kertakäyttömukeista lähtien tuodaan koko kattaus. Ikävämpää on se, että he olettavat kutsumiltaan vierailta samaa eli kun sinne menee, pitää viedä tarjoilut ja vielä varmistaa, että monelleko. Siellä kun voi olla toinenkin perhe käymässä samaan aikaan, joten kutsuttujen vieraiden on osattava tuoda tarpeeksi kahvia ja pullaa.

Minusta on todella ärsyttävää, kun kysellään, että tulkaa nyt kylään, lapsilla olisi seuraa toisistaan jne. ja tiedän, että sinne pitäisi leipoa kakut ja pikkuleivät ja keittää kahvi termariin. Ei se leipominen, vaan se, että pakkaat ne siististi ja esität pitopalvelua, kun menet kutsuttuna vieraana kylään.

Voi siis sanoa, jos joku tarjoutuu tuomaan ruokatuliaisia: kiitos tarjouksestasi, mutta ei tarvitse tuoda mitään syötävää. Onko vaikeaa? Miksi avoin kommunikointi on niin vaikeaa Suomessa?

Kyllä mä laitan vieraiden tuomiset myös esille. Ajattelen, että he ystävällisyyttään tuovat jotakin, että meillä varmasti on tarpeeksi syötävää. Ja ehkä myös, että jos heillä on joku ruokarajoite niin tuovat varalta omia mukaan. 

Olisin loukkaantunut jos emäntä ei laittaisi tuomisiani tarjolle myös. 

Miksi ap viet kokonaisen pullapitkon jos se on vain sinun lapsillesi tarkoitettu? Ota sen verran pullaa tai muuta syötävää mukaan kuin lapsesi kerralla syövät. Älä anna niitä isäntäväelle vaan laita ne kahvipöydässä lastesi eteen, ja samalla pahoittele että lapsesi ovat nirsoja eivätkä suostu mitään muuta syömään. Ei pikkulasten vanhemmatkaan anna pilttipurkkeja isäntäväelle ja odota että he sitten ne tarjoavat vauvoille ruokapöydässä.

Ja ihan vihjeenä että kannattaisi kyllä opettaa lapsia maistamaan erilaisia ruokia.

Taas huomasin, että kyllä käyttäytyminen on vaikeaa. Itse olen ajatellut, että ruokatuliaiset on hyviä, koska ihmiset eivät halua enempää tavaraa. Nyt ei sekään kelpaa, mutta ei sekään ole hyvä, jos ei tuo mitään! Tylsää minusta tuoda aina kukkia. Itse otan ilolla vastaan ruokatuliaiset, vielä parempaa, jos niistä kerrotaan etukäteen, niin pääsen helpommalla!

Jos toit jotain tarjottavaksi, niin sano emännälle/isännälle että nämä olisivat kaikille tarjottavaksi, saa laittaa pöytään tms. Tuliaiset eivät yleensä ole kaikille jaettavaksi. Itselläni on tosin tapana kysyä, että laitetaanko tarjolle kaikille. Kerran vanha täti oli vaivalla tehnyt sukujuhliin tuliaisiksi lusikkaleipiä ison kulhon ja hän olisi mielummin halunnut että oltaisiin syöty itse oman perheemme kesken kaikki eikä laitettu kaikille sukulaisille tarjolle, mutta niitä oli niin paljon että laitettiin osa tarjolle. 

Eli SANO jos haluat että tuliaiset laitetaan kaikille tarjolle tai että viini nautittaisiin ruoan kanssa tms. Esittele tuomasi ruoat tarjottavina, äläkä tuliaisina jos ne eivät ole vain isäntäperhettä varten.

Minä ainakin oletan, että jos minulle lahja tuodaan, niin se on nimenomaan minulle, eikä ole tarkoitettu kaikille jaettavaksi.