Lue keskustelun säännöt.
Tulotaso periytyy köyhillä ja rikkailla
01.09.2016 |
Jälleen uusi todiste siitä, että lapsiperheiden köyhyys ei ole mikään evvk-juttu, josta *vips* vain noustaan tuosta vaan "oikealla asenteella"
Lukekaa tämän päivän Hesarista.
"VANHEMPIEN sosioekonominen asema periytyy lapsille etenkin silloin, kun vanhemmat sijoittuvat selvästi pieni- tai suurituloisiin. Tämän johtopäätöksen tekee Outi Sirniö tuoreessa sosiologian väitöstutkimuksessaan, joka tarkistetaan Helsingin yliopistossa perjantaina.
Tutkimuksen mukaan perheen materiaaliset, sosiaaliset ja kulttuuriset toimintamahdollisuudet ja toimintaolosuhteet ennustavat lapsen asemaa.
Materiaaliset toimintamahdollisuudet ja -olosuhteet voidaan luokitella Sirniön mukaan perheen taloudellisiin oloihin, asioihin, joita rahalla saa. Näitä ovat esimerkiksi harrastukset, kirjat, perheen tekemät matkat sekä ylimääräinen koulutus.
Kulttuuriset mahdollisuudet liittyvät tietotaitoon ja koulutukseen. Sirniön mukaan nämä ovat kulttuurista pääomaa, jota ihminen kerää etenkin lapsuudessa. Esimerkiksi tiedonhankintakyky ja lapsen halukkuus oppia ovat kulttuurisia mahdollisuuksia.
Sosiaalisilla mahdollisuuksilla tarkoitetaan mahdollisia sosiaalisia verkostoja, joita voidaan myöhemmällä iällä käyttää hyväksi esimerkiksi työnhankinnassa tai ylimääräisen koulutuksen hankinnassa. Tuntemalla ihmisiä voi siis parantaa omaa asemaa.
Pienituloisen perheen lapsen mahdollisuudet saavuttaa parempi sosioekonominen asema vaikeutuvat, kun taas parempituloisessa perheessä mainitut mahdollisuudet säilyvät.
PERHETAUSTALLA on merkitystä niin lapsuudessa kuin aikuisuudessakin. Suurituloinen perhetausta suojelee tutkimuksen mukaan tulevaisuudessa pienituloisuudelta, johon liittyy matala koulutus ja työttömyys."
Kommentit (432)
Vierailija kirjoitti:
Painotustutkintoihin on todella kovat pääsykokeet, jos kyse on hyvästä koulusta. Pointtihan olikin, että se kermaperseipana pääsee sisälle ilman mitään kokeita.
Köyhistä vain parhaimmat. Jos hekään.
Kyllä ne kermaperseipanat joutuvat suorittamaan ihan samat pääsykokeet kuin köyhätkin. Ei siinä pääsykokeessa katsota vanhempien pankkitilien saldoa, vaan lapsen suorituskykyä. Samalla luokalla opiskelee sitten yh-opettajan ja pörssiyhtiön toimitusjohtajan lapset. Yhteistä näille on hyvä opiskelumotivaatio, kesälomamatkoissa saattaa sitten olla eroja, mutta eivät ne koulumenestykseen vaikuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli tämä todistaa tavallaan myös sen, kuinka hyödyttömiä ne tuet on. Suurin osa on loppujen lopuksi kiinni perheen asenteesta ja geeneistä? Senhän tämä tutkimus osoittaa suoraan, enempi rahaa tukien muodossa ei tuota yhtään sen menestyvämpiä lapsia. Näin se on, myös köyhästä perheestä tulevalla lapsella on erittäin hyvät edellytykset, jos vanhemmat ovat fiksuja ja kannustavia, haastavat lasta jo pienenä älyllisesti ja heillä on odotuksia, panostavat lapseen henkisesti paljon. Näinhän se on.
Ei, en silti veisi köyhiltä tukia, mutta ainakin lopettaisin sen syyttelevän sormen hyvätuloisia kohtaan. Katse peiliin.
Onko sinulla muulloinkin vaikeuksia ymmärtää lukemaasi, vai estääkö asenteesi sen tässä asiassa?
Etkö tuon paremmin osaa argumentoida? Väitätkö, ettei sillä kasvatuksella sitten ole suurinta merkitystä? Väität, että suuremmat tuet olisi nyt ratkaisu ja tällä muutamalla satasella lapsesta tulisi älykäs tienaaja ja korkeasti koulutettu?
Luitko sä aloitusta ollenkaan? Kyllä siinä sanottiin, että mm. perheen koulutusasenteilla on merkitystä.
Mutta sen LISÄKSI on merkitystä perheen varallisuudella. Sä ihan sillee kevyesti vaan skippasit sen osan tutkimuksesta, koska haluat kuvitella, että hyväosaiset on hyväosaisia pelkästään sinnikkyytensä ja älykkyytensä takia.
Ps. Sun kommenteista tulee aika väistämättä siihen johtopäätökseen, että ainakaan sun sosioekonominen asemasi - mikä lieneekään - ei ole ainakaan älykkyytesi ansiota.
Ohis
Missä muualla on yhtä rikkaat "köyhät" kuin Suomessa? Ei hirveästi löydy maailmalta, silti missään en ole näin isoa mankumista kuullut kuinka pitäisi lisää vaan saada, rikkailta tietenkin. Heiltä pois pois vaan kaikki ettei pääse menestymään. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Painotustutkintoihin on todella kovat pääsykokeet, jos kyse on hyvästä koulusta. Pointtihan olikin, että se kermaperseipana pääsee sisälle ilman mitään kokeita.
Köyhistä vain parhaimmat. Jos hekään.
Kyllä ne kermaperseipanat joutuvat suorittamaan ihan samat pääsykokeet kuin köyhätkin. Ei siinä pääsykokeessa katsota vanhempien pankkitilien saldoa, vaan lapsen suorituskykyä. Samalla luokalla opiskelee sitten yh-opettajan ja pörssiyhtiön toimitusjohtajan lapset. Yhteistä näille on hyvä opiskelumotivaatio, kesälomamatkoissa saattaa sitten olla eroja, mutta eivät ne koulumenestykseen vaikuta.
Joo toki, jos ne haluaa painotusluokille.
Pointti oli, että niiden ei tarvitse hakea painotusluokille, jos haluavat hyviin kouluihin. Niiden perheillä on varaa asua hyvillä alueilla, joista pääsee hyviin kouluihin pyrkimättä, koska koulupiiriä.
Opiskelumotivaatio ja kodin sivistysasenteet ovat - kuten tuo tuore tutkimus sanoo - tärkeitä, mutta eivät ainoa tekijä. Myös kodin varallisuudella ja ihmissuhdeverkostolla on merkitystä, halusit tai et.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli tämä todistaa tavallaan myös sen, kuinka hyödyttömiä ne tuet on. Suurin osa on loppujen lopuksi kiinni perheen asenteesta ja geeneistä? Senhän tämä tutkimus osoittaa suoraan, enempi rahaa tukien muodossa ei tuota yhtään sen menestyvämpiä lapsia. Näin se on, myös köyhästä perheestä tulevalla lapsella on erittäin hyvät edellytykset, jos vanhemmat ovat fiksuja ja kannustavia, haastavat lasta jo pienenä älyllisesti ja heillä on odotuksia, panostavat lapseen henkisesti paljon. Näinhän se on.
Ei, en silti veisi köyhiltä tukia, mutta ainakin lopettaisin sen syyttelevän sormen hyvätuloisia kohtaan. Katse peiliin.
Onko sinulla muulloinkin vaikeuksia ymmärtää lukemaasi, vai estääkö asenteesi sen tässä asiassa?
Etkö tuon paremmin osaa argumentoida? Väitätkö, ettei sillä kasvatuksella sitten ole suurinta merkitystä? Väität, että suuremmat tuet olisi nyt ratkaisu ja tällä muutamalla satasella lapsesta tulisi älykäs tienaaja ja korkeasti koulutettu?
Luitko sä aloitusta ollenkaan? Kyllä siinä sanottiin, että mm. perheen koulutusasenteilla on merkitystä.
Mutta sen LISÄKSI on merkitystä perheen varallisuudella. Sä ihan sillee kevyesti vaan skippasit sen osan tutkimuksesta, koska haluat kuvitella, että hyväosaiset on hyväosaisia pelkästään sinnikkyytensä ja älykkyytensä takia.
Ps. Sun kommenteista tulee aika väistämättä siihen johtopäätökseen, että ainakaan sun sosioekonominen asemasi - mikä lieneekään - ei ole ainakaan älykkyytesi ansiota.
Ohis
En väittänyt, että VAIN sinnikkyyden vuoksi. ;) Mikä sun ehdotus olisi? Lisää tukia köyhille niin lapsista tulee korkeasti koulutettuja kuten ilmeisesti kaikkien täytyy nyt olla? Nyt emme puhu pienituloisista, vaan niistä kaikkein köyhimmistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niinpä pelkäänkin että periytyy, kun työnantajat ei enää halua maksaa asiallista palkkaa ja vihervassarit komppaa vieressä "pienempien tuloerojen puolesta",
t. lähisuvun ainut korkeakoulutettu, ei näy vielä palkassa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"KUN TARKASTELLAAN lasten älykkyysosamääriä, näyttää siltä, että perheen tulotaso voi olla jopa tärkeämpi tekijä kuin geenit.
Lapset, jotka on adoptoitu varakkaaseen perheeseen, saavat älykkyystesteissä keskimäärin 12 pistettä korkeamman tuloksen kuin köyhiin perheisiin adoptoidut lapset.
Älykkyystesteissä pärjäämiseen vaikuttavat myös sellaiset seikat kuin epäterveellinen ruokavalio ja äidin raskaudenaikainen päihteidenkäyttö, jotka molemmat ovat yleisempiä köyhissä kuin rikkaissa perheissä. Samoin stressaava asuinympäristö, jossa lapsi kokee pelkoa, ahdistusta tai häirintää, vaikuttaa kielteisesti hänen älykkyysosamääräänsä.
Varakkaiden perheiden lasten parempaa suoriutumista älykkyystesteissä saattaa selittää myös se, että lapsilla on todennäköisemmin pienestä pitäen ympärillään enemmän älyllisiä virikkeitä, kuten kirjoja ja älyä kehittäviä leluja, ja heitä viedään useammin esimerkiksi näyttelyihin ja museoihin.
Näyttäisi siis siltä, että vähentämällä köyhyyttä ihmisistä voi tehdä älykkäämpiä."
Niin eli syytetään hyvätuloisia siitä, että köyhän mamma käytti päihteitä raskausaikana eikä osannut edes kasvattaa lasta ja antaa hänelle virikkeitä. Kertokaa nyt mikä teidän ehdotus on? Lisää tukia päihdeäidille rahana? Muuta tukea on jo saatavilla runsaasti, sivusta olen seurannut päihdeäidin kierrettä ja parantumista.
Oiskohan vaikka apua siitä, että äitien päihdevierotusta ei lopeteta eikä turvakoteja karsita, kuten nyt ollaan tekemässä.
Sä et taida lainkaan seurata uutisia.
http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/liitto/tiedotteet/?x1564214=51587…
Entä olisiko apua siitä että ihminen joka on päihteiden orja, tai väkivaltaisessa suhteessa, ei lisäänny? Omilla valinnoilla voi todellakin vaikuttaa oman elämän kulkuun, ja seuraavan polven hyvin- tai pahoinvointiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Painotustutkintoihin on todella kovat pääsykokeet, jos kyse on hyvästä koulusta. Pointtihan olikin, että se kermaperseipana pääsee sisälle ilman mitään kokeita.
Köyhistä vain parhaimmat. Jos hekään.
Kyllä ne kermaperseipanat joutuvat suorittamaan ihan samat pääsykokeet kuin köyhätkin. Ei siinä pääsykokeessa katsota vanhempien pankkitilien saldoa, vaan lapsen suorituskykyä. Samalla luokalla opiskelee sitten yh-opettajan ja pörssiyhtiön toimitusjohtajan lapset. Yhteistä näille on hyvä opiskelumotivaatio, kesälomamatkoissa saattaa sitten olla eroja, mutta eivät ne koulumenestykseen vaikuta.
Joo toki, jos ne haluaa painotusluokille.
Pointti oli, että niiden ei tarvitse hakea painotusluokille, jos haluavat hyviin kouluihin. Niiden perheillä on varaa asua hyvillä alueilla, joista pääsee hyviin kouluihin pyrkimättä, koska koulupiiriä.
Opiskelumotivaatio ja kodin sivistysasenteet ovat - kuten tuo tuore tutkimus sanoo - tärkeitä, mutta eivät ainoa tekijä. Myös kodin varallisuudella ja ihmissuhdeverkostolla on merkitystä, halusit tai et.
Ja pointti on edelleen se, että niillä ei-painotetuilla luokilla on sitten ihan tuurista kiinni, ketä sattuu luokkakaveriksi. Eli ei se hyvän koulun normiluokka ole välttämättä yhtään parempi kuin rupukoulun normiluokka. Esimerkiksi siellä Ratakadun Norssissa oli useampi yläkoulun luokka jotka muistutti enemmän eläintarhaa kuin koulua. Ikinä en sinne lastasi laittaisi.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään koulutuskaan ei enää takaa hyvää työpaikkaa, Suomi on täynnä työttömiä ja matalapalkkaduuneissa äheltäviä akateemisia. 70/80- luvuilla sosioekonominen nousu oli käytännössä varmaa korkeakoulututkinnon myötä, tänä päivänä vanhempien taustalla ja suhteilla on erittäin paljon merkitystä työelämää ajatellen.
Mutta on koulutusta, ja on koulutusta. Kaikilla aloilla ei pääse kiinni hyviin työpaikkoihin ja korkeisiin tuloihin. Kouluja käydään enemmän, mutta vain niillä aloilla, jossa myydään asiakkaita kiinnostavia tuotteita ja palveluita, on mahdollisuus siihen. Eikä se ole niiden alojen syy. Verovaroin ylläpidetyllä julkkaripuolella pitäisi olla itsestään selvää, ettei palkkataso voi olla huippukorkea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just kävin Itäkeskuksen peruskoululla. Kamalaa. Likaista ja sotkuista., juopot pihassa kaljall?
Ja kuitenkin se on yksi niitä harvoja Helsingin kouluja, jotka on hiljan isolla rahalla remontoitu, joihin syydetään koko ajan pd-rahaa ja suunnitellaan mm kiinaopetusta. Ja vielä juuri tyypillinen yhden alueen koulu, jossa se koulu on yhteisön keskus.
Silti vain sotketaan, rikotaan, roskataan ja kännätään.
Taisit saada niiltä juopoilta juomaa? Et kai sä nyt tosissaan selvin päin väitä, että ne on ne lapset itse tai niiden vanhemmat, jotka juopottelee lastensa koulun pihalla?
Tuohan todistaa vaan, että tutkimus on oikeassa, asuinpaikalla on merkitystä. Köyhän perheen vesan on pakko käydä tuollaista lähiökoulua, rikkaan perheen vesa käy siistiä koulua Töölössä. Ihan riippumatta lapsen lahjakkuudesta.
En tiedä, olivat seiånikäisiä, että saattoivat hyvinkin olla vanhempia. Ja sen koulun sisustan olån kyllä sotkeneet ne lapset.
Helsingissä pääsee tuoltakin alueelta ihan kuka vaan muualle kouluun. Painotuksia on pilvin pimein, kaupunki maksaa koulumatkat.
Ongelma on se tuon alueen aikuisten asenne ja tapa kasvattaa jälkeläisiään. Ko koulu oli superhieno ja haluttu vielä 15-20 vuotta sitten. Ei ole enää.
Painotuksiin pitää hakea erikseen pääsykokeen kautta. Parhaimpiin on todella vaikea päästä, oma lapsenikin on matikassa lahjakas ja haki matikkaluokalle, koska lähiömme koulu on helevetin huono. Ei päässyt, koska alle kymmenesosa hakijoista pääsi.
Ja nuo siis vasta yläasteella. Alakouluissa painotuksia on paljon vähemmän, ja johonkin SYK:iin on erittäin vaikea päästä.
Eli kuten olen ketjussa koko ajan sanonut: köyhistä pääsevät eteenpäin vain harvat lahjakkaimmat, rikkaista kaikki, koska asuvat hyvien koulujen alueella.
Helsingissä on painotuksia, joihin hakea jo eskarissa tai sitten ekalta, kolmoselta. Paljon.
Noin puolet yleensä pääsee eli mikään ihmelapsi ei tarvitse olla.
Ja se syy miksi tuo koulu on nkyyään noin surkea, johtuu täysin sen koulupiirin vanhemmista. Ei kaupungista, ei meistä hyväosaisista, ei rahan tai julkisten varojen puutteesta. Ihan vaan vanhempien asenteista ja pään sisuksesta.
Puolet my ass. Johonkin hilavitkutinpainotukseen, kuten kuvisluokalle voi päästäkin puoley. Mutta todellisuudessa alakoulujen painotusluokkia on vähän, ainakaan hyvissä kouluissa. Juu, on tuossa meidän lähiö-ala-asteellakin luontopainotus, mutta ei se siitä silti hyvää koulua tee.
Ja syy koulun heikkouteen on, että siellä on surkeat määrärahat, mutta todella heterogeeninen oppilasaines. Samalle luokalle tungettuna erityisoppilaat ja liuta eri etnisistä ryhmistä ja kielistä tulevia oppilaita, mutta ei mitään mahdollisuuksia eriyttää opetusta.
Kai ymmärrät, että jos koulualueella asuu vain ylempää keskiluokkaa, siellä ei ole juurikaan maahanmuuttajia, joiden lapsilla olisi tarvetta pienryhmille tai omakieliselle opetukselle? Että on halvempaa ja helpompaa opettaa homogeenistä luokkaa? Et selvästi ymmärrä.
Kai sä luit tuolla olleen yläkouluopen kirjoituksen? Tai tyhmä mun tietysti on edes kysyä, koska jos luitkin, niin et ymmärtänyt. Tuollaisten lähiökoulujen ongelmien hoitoon jaetaan tänä lukuvuonna 1,6 miljoonaa, jota on jakamassa kymmeniä kouluja. Ei riitä mihinkään.
Meidän lähikoulusta vietiin muuten kolmesta koulunkäyntiavustajastakin pari vuotta sitten yksi, eli entisestään heikennettiin mahdollisuuksia ottaa vaikkapa huonosti suomea osaavia sivuun pienryhmäksi. Kiitos Kokoomuksen junailemien opetusmäärärahojen leikkausten.
Mut joo, onhan se ny toki alueen VANHEMPIEN vika!
Saat..a, mikä idiootti olet.
Ei tarvitse mennä kuin Roihuvuoreen, jossa koulut ja koko alue oli paljon surkeammassa kunnossa kuin Itis. Nyt siellä on kaksi hyvää koulua, siisti asuinympäristö, paljon harrastustoimintaa, hyvä yhteishenki. Täysin vanhempien voimilla rakennettu.
Olen ollut opettamassa Ratakadun Norssissa, jossa on tavallisilla luokilla ne kaikkein hyvätuloisimpien lapset. Siellä oli todella rauhatonta. Ei se pelkkä hyvä osoite takaa hyvää käytöstä. Eikä se huono osoite oikeuta lyömään lekkeriksi.
Mä toistan. Lähiökouluissa on heterogeeninen eli suomeksi kirjava oppilasmateriaali. Jo senkin takia pelkkä perusopetus on hankalaa ja kallista.
Keskiluokkaisessa Roihuvuoressa näin ei ole. Siksi luokkien opetus on halvempaa ja helpompaa ja hyviä tuloksia saavutetaan vähemmällä.
Roihuvuoren kouluja ei ole rakennettu vanhempien yhteistoiminnalla. Roihuvuoren alakoulua rempattiin viime vuonna 12 miljoonalla. Ja sä pidät sitä, että vastaremontoitu koulu on siistimpi kuin vanha koulu Itiksessä todistuksena jotenkin alueen perheiden paremmuudesta?!!!
Ei tsiisus.
Norssissa on toki ollut levottomiakin luokkia, missäpä keskustan koulussa ei ole - se ei silti tee Norssista huonoa koulua ja sen opetuksesta ja oppiainevalikosta huonoa. Jotain realismia nyt kehiin, nainen!
Mä ihan vaan heitän vertailun vuoksi vaikka kielet.
http://www.norssi.helsinki.fi/index.php?page=peruskoulu
Verrattuna meidän lähikouluun Apolloon, jossa onnistuu pitkänä pelkkä englanti, valinnaisena pelkkä saksa. Ja joka on lukiona Suomen huonoin, kertoo myös yläkoulun tasosta.
Roihuvuori ei ole keskiluokkainen alue. Siellä on todella paljon kaupungin vuokra-asuntoja, enemmän kuin Puotinharjussa.
Norssissa on muuten erittäin heikko kielivalikoima, esim saksaa voi opiskella vain koska eläkkeelle jäänyt saksan opettaja työskentelee liki ilmaiseksi.
Malminkartanon tienoilta on vain taivas rajana hyviin kouluihin, jos se lähikoulun kielivalikoima ei nappaa. Venäläinen koulu, Ranskalainen koulu, Englantilainen koulu, Töölön koulut, Steiner, Syk, Meilahden kiina. Joitakin mainitakseni.
Ja kuka on niin pöpi, että kuvittelee, että lukio käydään lähikoulussa???!!!
Minusta tuo Norssin kielivalikoima oli suorastaan taivaallinen.
Totta kai painotettuun opetukseen voi pääsykokeen kautta pyrkiä, mutta vain pieni osa pääsee. Esimerkiksi minun muksuni siis pyrki matikkaluokalle, mutta sinne pääsi alle kymmenes hakijoista. Käy nyt Apolloa, koska ei päässyt millekään matikkaluokalle. Ok, vetelee edelleen kymppejä, mutta....
Eikä Maltsu edes ole mitenkään erityisen hyvässä sijainnissa noihin mainitsemiisi kouluhin, ihan samat mahdollisuudet painotusluokkiin on kaikilla stadilaisteineillä.
Keskustan hyvillä alueilla jokainen pääsee hyvään lähikouluun ilman pääsykoetta. Sehän se oli nimenomaan pointtina. Että siellä EI tarvitse olla huippulahjakas.
Ainoastaan idiootti ei ymmärrä, että kyse oli yläkoulun opettajien ja koulun yleisestä tasosta. Apollo on yhteiskoulu, jossa samat opettajat opettavat yläasteen ja lukion puolella.
Malminkartano on hyvässä asemassa, koska sieltä on yhden lyhyen bussimatkan päässä runsas kouluvalikoima. Esim meiltä ei ole.
Ainoat ns hyvät koulut keskustassa on Ressu ja ehkä jokin noista Norssiin johtavista alakouluista.
Silti en tajua pointtiasi, koska Helsingissä oikeasti voi vaan valita. Jos ei sitä tee, se on sitten oma valinta.
Ei noista mainitsemistasi kouluista ole kuin osa "lyhyen" bussimatkan päässä. Toinen lapsistani muuten kävi Meilahden kuvisluokan, ja koulumatkoihin meni päivässä yhteenlaskettuna 1h45 min. Ei kovin lyhyt aika mielestäni.
Eikä voi välttämättä valita. Joka tapauksessa painotettuun opetukseen HYVÄÄN kouluun pääseminen (eikä siis nyt puhuta lähiökouluista) on siis vaikeaa, kun taas niiden hyvien koulujen koulupiirissä olevilla varakkailla perheillä ei ole mitään kokeita, koska koulupiiriä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"KUN TARKASTELLAAN lasten älykkyysosamääriä, näyttää siltä, että perheen tulotaso voi olla jopa tärkeämpi tekijä kuin geenit.
Lapset, jotka on adoptoitu varakkaaseen perheeseen, saavat älykkyystesteissä keskimäärin 12 pistettä korkeamman tuloksen kuin köyhiin perheisiin adoptoidut lapset.
Älykkyystesteissä pärjäämiseen vaikuttavat myös sellaiset seikat kuin epäterveellinen ruokavalio ja äidin raskaudenaikainen päihteidenkäyttö, jotka molemmat ovat yleisempiä köyhissä kuin rikkaissa perheissä. Samoin stressaava asuinympäristö, jossa lapsi kokee pelkoa, ahdistusta tai häirintää, vaikuttaa kielteisesti hänen älykkyysosamääräänsä.
Varakkaiden perheiden lasten parempaa suoriutumista älykkyystesteissä saattaa selittää myös se, että lapsilla on todennäköisemmin pienestä pitäen ympärillään enemmän älyllisiä virikkeitä, kuten kirjoja ja älyä kehittäviä leluja, ja heitä viedään useammin esimerkiksi näyttelyihin ja museoihin.
Näyttäisi siis siltä, että vähentämällä köyhyyttä ihmisistä voi tehdä älykkäämpiä."
Niin eli syytetään hyvätuloisia siitä, että köyhän mamma käytti päihteitä raskausaikana eikä osannut edes kasvattaa lasta ja antaa hänelle virikkeitä. Kertokaa nyt mikä teidän ehdotus on? Lisää tukia päihdeäidille rahana? Muuta tukea on jo saatavilla runsaasti, sivusta olen seurannut päihdeäidin kierrettä ja parantumista.
Oiskohan vaikka apua siitä, että äitien päihdevierotusta ei lopeteta eikä turvakoteja karsita, kuten nyt ollaan tekemässä.
Sä et taida lainkaan seurata uutisia.
http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/liitto/tiedotteet/?x1564214=51587…
Entä olisiko apua siitä että ihminen joka on päihteiden orja, tai väkivaltaisessa suhteessa, ei lisäänny? Omilla valinnoilla voi todellakin vaikuttaa oman elämän kulkuun, ja seuraavan polven hyvin- tai pahoinvointiin.
Heiltä pitäisi saada lapset pois nopeasti ja steriloida sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei mahdollisuudet joita Suomi tarjoaa jo nyt (mikään ei riitä) riitä, niin en keksi muuta ratkaisua kuin saada sytnyvyys näissä perheissä vähenemään. Sehän se pohjimmainen ongelma on, lapsia syntyy eniten niissä perheissä joissa sen ei tulisi lisääntyä. Sama juttu isommassa mittakaavassa kehitysmaissa, yritetään ja yritetään vaikka mitä, mutta oikea ongelma on se lisääntyminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Painotustutkintoihin on todella kovat pääsykokeet, jos kyse on hyvästä koulusta. Pointtihan olikin, että se kermaperseipana pääsee sisälle ilman mitään kokeita.
Köyhistä vain parhaimmat. Jos hekään.
Kyllä ne kermaperseipanat joutuvat suorittamaan ihan samat pääsykokeet kuin köyhätkin. Ei siinä pääsykokeessa katsota vanhempien pankkitilien saldoa, vaan lapsen suorituskykyä. Samalla luokalla opiskelee sitten yh-opettajan ja pörssiyhtiön toimitusjohtajan lapset. Yhteistä näille on hyvä opiskelumotivaatio, kesälomamatkoissa saattaa sitten olla eroja, mutta eivät ne koulumenestykseen vaikuta.
Joo toki, jos ne haluaa painotusluokille.
Pointti oli, että niiden ei tarvitse hakea painotusluokille, jos haluavat hyviin kouluihin. Niiden perheillä on varaa asua hyvillä alueilla, joista pääsee hyviin kouluihin pyrkimättä, koska koulupiiriä.
Opiskelumotivaatio ja kodin sivistysasenteet ovat - kuten tuo tuore tutkimus sanoo - tärkeitä, mutta eivät ainoa tekijä. Myös kodin varallisuudella ja ihmissuhdeverkostolla on merkitystä, halusit tai et.
No millä se köyhien opiskelumotivaatio ja asenne sivistystä kohtaan saadaan kohdilleen, paljonko maksaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just kävin Itäkeskuksen peruskoululla. Kamalaa. Likaista ja sotkuista., juopot pihassa kaljall?
Ja kuitenkin se on yksi niitä harvoja Helsingin kouluja, jotka on hiljan isolla rahalla remontoitu, joihin syydetään koko ajan pd-rahaa ja suunnitellaan mm kiinaopetusta. Ja vielä juuri tyypillinen yhden alueen koulu, jossa se koulu on yhteisön keskus.
Silti vain sotketaan, rikotaan, roskataan ja kännätään.
Taisit saada niiltä juopoilta juomaa? Et kai sä nyt tosissaan selvin päin väitä, että ne on ne lapset itse tai niiden vanhemmat, jotka juopottelee lastensa koulun pihalla?
Tuohan todistaa vaan, että tutkimus on oikeassa, asuinpaikalla on merkitystä. Köyhän perheen vesan on pakko käydä tuollaista lähiökoulua, rikkaan perheen vesa käy siistiä koulua Töölössä. Ihan riippumatta lapsen lahjakkuudesta.
En tiedä, olivat seiånikäisiä, että saattoivat hyvinkin olla vanhempia. Ja sen koulun sisustan olån kyllä sotkeneet ne lapset.
Helsingissä pääsee tuoltakin alueelta ihan kuka vaan muualle kouluun. Painotuksia on pilvin pimein, kaupunki maksaa koulumatkat.
Ongelma on se tuon alueen aikuisten asenne ja tapa kasvattaa jälkeläisiään. Ko koulu oli superhieno ja haluttu vielä 15-20 vuotta sitten. Ei ole enää.
Painotuksiin pitää hakea erikseen pääsykokeen kautta. Parhaimpiin on todella vaikea päästä, oma lapsenikin on matikassa lahjakas ja haki matikkaluokalle, koska lähiömme koulu on helevetin huono. Ei päässyt, koska alle kymmenesosa hakijoista pääsi.
Ja nuo siis vasta yläasteella. Alakouluissa painotuksia on paljon vähemmän, ja johonkin SYK:iin on erittäin vaikea päästä.
Eli kuten olen ketjussa koko ajan sanonut: köyhistä pääsevät eteenpäin vain harvat lahjakkaimmat, rikkaista kaikki, koska asuvat hyvien koulujen alueella.
Helsingissä on painotuksia, joihin hakea jo eskarissa tai sitten ekalta, kolmoselta. Paljon.
Noin puolet yleensä pääsee eli mikään ihmelapsi ei tarvitse olla.
Ja se syy miksi tuo koulu on nkyyään noin surkea, johtuu täysin sen koulupiirin vanhemmista. Ei kaupungista, ei meistä hyväosaisista, ei rahan tai julkisten varojen puutteesta. Ihan vaan vanhempien asenteista ja pään sisuksesta.
Puolet my ass. Johonkin hilavitkutinpainotukseen, kuten kuvisluokalle voi päästäkin puoley. Mutta todellisuudessa alakoulujen painotusluokkia on vähän, ainakaan hyvissä kouluissa. Juu, on tuossa meidän lähiö-ala-asteellakin luontopainotus, mutta ei se siitä silti hyvää koulua tee.
Ja syy koulun heikkouteen on, että siellä on surkeat määrärahat, mutta todella heterogeeninen oppilasaines. Samalle luokalle tungettuna erityisoppilaat ja liuta eri etnisistä ryhmistä ja kielistä tulevia oppilaita, mutta ei mitään mahdollisuuksia eriyttää opetusta.
Kai ymmärrät, että jos koulualueella asuu vain ylempää keskiluokkaa, siellä ei ole juurikaan maahanmuuttajia, joiden lapsilla olisi tarvetta pienryhmille tai omakieliselle opetukselle? Että on halvempaa ja helpompaa opettaa homogeenistä luokkaa? Et selvästi ymmärrä.
Kai sä luit tuolla olleen yläkouluopen kirjoituksen? Tai tyhmä mun tietysti on edes kysyä, koska jos luitkin, niin et ymmärtänyt. Tuollaisten lähiökoulujen ongelmien hoitoon jaetaan tänä lukuvuonna 1,6 miljoonaa, jota on jakamassa kymmeniä kouluja. Ei riitä mihinkään.
Meidän lähikoulusta vietiin muuten kolmesta koulunkäyntiavustajastakin pari vuotta sitten yksi, eli entisestään heikennettiin mahdollisuuksia ottaa vaikkapa huonosti suomea osaavia sivuun pienryhmäksi. Kiitos Kokoomuksen junailemien opetusmäärärahojen leikkausten.
Mut joo, onhan se ny toki alueen VANHEMPIEN vika!
Saat..a, mikä idiootti olet.
Ei tarvitse mennä kuin Roihuvuoreen, jossa koulut ja koko alue oli paljon surkeammassa kunnossa kuin Itis. Nyt siellä on kaksi hyvää koulua, siisti asuinympäristö, paljon harrastustoimintaa, hyvä yhteishenki. Täysin vanhempien voimilla rakennettu.
Olen ollut opettamassa Ratakadun Norssissa, jossa on tavallisilla luokilla ne kaikkein hyvätuloisimpien lapset. Siellä oli todella rauhatonta. Ei se pelkkä hyvä osoite takaa hyvää käytöstä. Eikä se huono osoite oikeuta lyömään lekkeriksi.
Mä toistan. Lähiökouluissa on heterogeeninen eli suomeksi kirjava oppilasmateriaali. Jo senkin takia pelkkä perusopetus on hankalaa ja kallista.
Keskiluokkaisessa Roihuvuoressa näin ei ole. Siksi luokkien opetus on halvempaa ja helpompaa ja hyviä tuloksia saavutetaan vähemmällä.
Roihuvuoren kouluja ei ole rakennettu vanhempien yhteistoiminnalla. Roihuvuoren alakoulua rempattiin viime vuonna 12 miljoonalla. Ja sä pidät sitä, että vastaremontoitu koulu on siistimpi kuin vanha koulu Itiksessä todistuksena jotenkin alueen perheiden paremmuudesta?!!!
Ei tsiisus.
Norssissa on toki ollut levottomiakin luokkia, missäpä keskustan koulussa ei ole - se ei silti tee Norssista huonoa koulua ja sen opetuksesta ja oppiainevalikosta huonoa. Jotain realismia nyt kehiin, nainen!
Mä ihan vaan heitän vertailun vuoksi vaikka kielet.
http://www.norssi.helsinki.fi/index.php?page=peruskoulu
Verrattuna meidän lähikouluun Apolloon, jossa onnistuu pitkänä pelkkä englanti, valinnaisena pelkkä saksa. Ja joka on lukiona Suomen huonoin, kertoo myös yläkoulun tasosta.
Roihuvuori ei ole keskiluokkainen alue. Siellä on todella paljon kaupungin vuokra-asuntoja, enemmän kuin Puotinharjussa.
Norssissa on muuten erittäin heikko kielivalikoima, esim saksaa voi opiskella vain koska eläkkeelle jäänyt saksan opettaja työskentelee liki ilmaiseksi.
Malminkartanon tienoilta on vain taivas rajana hyviin kouluihin, jos se lähikoulun kielivalikoima ei nappaa. Venäläinen koulu, Ranskalainen koulu, Englantilainen koulu, Töölön koulut, Steiner, Syk, Meilahden kiina. Joitakin mainitakseni.
Ja kuka on niin pöpi, että kuvittelee, että lukio käydään lähikoulussa???!!!
Minusta tuo Norssin kielivalikoima oli suorastaan taivaallinen.
Totta kai painotettuun opetukseen voi pääsykokeen kautta pyrkiä, mutta vain pieni osa pääsee. Esimerkiksi minun muksuni siis pyrki matikkaluokalle, mutta sinne pääsi alle kymmenes hakijoista. Käy nyt Apolloa, koska ei päässyt millekään matikkaluokalle. Ok, vetelee edelleen kymppejä, mutta....
Eikä Maltsu edes ole mitenkään erityisen hyvässä sijainnissa noihin mainitsemiisi kouluhin, ihan samat mahdollisuudet painotusluokkiin on kaikilla stadilaisteineillä.
Keskustan hyvillä alueilla jokainen pääsee hyvään lähikouluun ilman pääsykoetta. Sehän se oli nimenomaan pointtina. Että siellä EI tarvitse olla huippulahjakas.
Ainoastaan idiootti ei ymmärrä, että kyse oli yläkoulun opettajien ja koulun yleisestä tasosta. Apollo on yhteiskoulu, jossa samat opettajat opettavat yläasteen ja lukion puolella.
Malminkartano on hyvässä asemassa, koska sieltä on yhden lyhyen bussimatkan päässä runsas kouluvalikoima. Esim meiltä ei ole.
Ainoat ns hyvät koulut keskustassa on Ressu ja ehkä jokin noista Norssiin johtavista alakouluista.
Silti en tajua pointtiasi, koska Helsingissä oikeasti voi vaan valita. Jos ei sitä tee, se on sitten oma valinta.
Ei noista mainitsemistasi kouluista ole kuin osa "lyhyen" bussimatkan päässä. Toinen lapsistani muuten kävi Meilahden kuvisluokan, ja koulumatkoihin meni päivässä yhteenlaskettuna 1h45 min. Ei kovin lyhyt aika mielestäni.
Eikä voi välttämättä valita. Joka tapauksessa painotettuun opetukseen HYVÄÄN kouluun pääseminen (eikä siis nyt puhuta lähiökouluista) on siis vaikeaa, kun taas niiden hyvien koulujen koulupiirissä olevilla varakkailla perheillä ei ole mitään kokeita, koska koulupiiriä.
Malminkartanosta Meilahteen 1 h 45 minuuttia? Miksei hän kävellyt, koska kävellenkin pääsisi nopeammin.
Muistan kuinka ulkomailla kierrelleenä sain monet ällistymään mikä paratiisimaa Suomi on köyhälle, sitten kerroin miten paljon täällä valitetaan ja osoitellaan"rikkaita" syyttävällä sormella. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli tämä todistaa tavallaan myös sen, kuinka hyödyttömiä ne tuet on. Suurin osa on loppujen lopuksi kiinni perheen asenteesta ja geeneistä? Senhän tämä tutkimus osoittaa suoraan, enempi rahaa tukien muodossa ei tuota yhtään sen menestyvämpiä lapsia. Näin se on, myös köyhästä perheestä tulevalla lapsella on erittäin hyvät edellytykset, jos vanhemmat ovat fiksuja ja kannustavia, haastavat lasta jo pienenä älyllisesti ja heillä on odotuksia, panostavat lapseen henkisesti paljon. Näinhän se on.
Ei, en silti veisi köyhiltä tukia, mutta ainakin lopettaisin sen syyttelevän sormen hyvätuloisia kohtaan. Katse peiliin.
Ei ja ei. Onpa vaikea juttu monille. Mikäli tähän asiaan haluttaisiin vaikuttaa, tulisi sosioekonomisia eroja tasata vähitellen mm. tuloeroja pienentämällä, jolloin seuraava sukupolvi olisi aina edellistä hieman tasavertaisemmassa tilanteessa. Hidas prosessi siis, mutta yhteiskunnan toimivuuden kannalta varsin toivottavaa kehitystä. Ja näinhän prosessi etenikin tuonne 2000-luvulle asti, kunnes poliitikot päättivät kääntää kehityksen takaisin kohti lähtökuoppia.
Eli viedään kaikesta ahkeruudesta, koulutuksesta ja sinnikkyydestä kannustin pois? Köyhällä on jo mahdollisuudet, jos ei osaa tarttua siihen niin ei se ole ahkerampien syytä. Minusta on hassua, että heidät laitetaan aina maksumiehiksi toisten laiskuudelle. Olen itse rutiköyhästä yksinhuoltajaperheestä jossa oli lisäksi runsaasti ongelmia. Lukihäiriötä huolimatta älysin onneksi pienenä mahdollisuuteni. Jos tästä saisi jonkun puhumaan kouluihin kaikille lapsille, jos eivät itse hoksaa sitä kun kotona opetetaan vaan, että rikkaan kakakaroita saa haukkua omasta kurjuudesta, ei kannata edes yrittää, kannattaa vaan odottaa että muut maksaa.
Mutta kun ahkeruus, koulutus ja sinnikyys ei riitä, jos osa samanlaisilla henkilökohtaisilla ominaisuuksilla varustetuista pääsee ohituskaistalle vanhempiensa sosioekonomisen taustan vuoksi. Mikäli tuloerojen annetaan edelleen kasvaa, ei tulevaisuudessa sinunkaltaisillasi taustoilla olevalla lapsella ole mitään asiaa pois siitä sosioekonomisesta lokerosta, johon on sattunut syntymään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä te ehdotatte? Kaikista köyhien perheiden lapsista diplomi-insinöörejä ja rikkaista siivoajia? Miten TE ratkaisisitte sen sijaan, että marisisitte epätasa-arvosta? Kukaan tuskin voi väittää, että Suomessa köyhemmästä perheestä tulevalla olisi jotenkin _huonot_ mahdollisuudet, siis ihan oikeasti jos mietitte. Mitä auttaa se, että nyt laitettaisi taas muut maksamaan heille vaikka 200e/kk lisää? Muuttaisiko se lapsen kasvatusta joka on kuitenkin suurimmassa roolissa tässä?
Eli mielestäsi eriarvoisuuden olemassaoloa ei saa todeta jos ei osaa samalla myös poistaa sitä? Suhtaudutko muihinkin ongelmiin noin? Jos et osaa parantaa syöpää, niin vittuako sitä sitten edes myöntämään, että sellainen sairaus voi olla olemassa.
Kahden työttömän kaksilapsinen perhe saa Helsngissä vuodessa erilaisia ei-harkinnanvaraisia tukia yli 30 000 e ja siihen ilmaisen päivähoidon eli varhaiskasvatuksen päälle. Paljonko sinun mielestäsi pitäisi sitä rahaa antaa, että eriarvoisuus poistuu, jos edes tuo summa ei riitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä te ehdotatte? Kaikista köyhien perheiden lapsista diplomi-insinöörejä ja rikkaista siivoajia? Miten TE ratkaisisitte sen sijaan, että marisisitte epätasa-arvosta? Kukaan tuskin voi väittää, että Suomessa köyhemmästä perheestä tulevalla olisi jotenkin _huonot_ mahdollisuudet, siis ihan oikeasti jos mietitte. Mitä auttaa se, että nyt laitettaisi taas muut maksamaan heille vaikka 200e/kk lisää? Muuttaisiko se lapsen kasvatusta joka on kuitenkin suurimmassa roolissa tässä?
Eli mielestäsi eriarvoisuuden olemassaoloa ei saa todeta jos ei osaa samalla myös poistaa sitä? Suhtaudutko muihinkin ongelmiin noin? Jos et osaa parantaa syöpää, niin vittuako sitä sitten edes myöntämään, että sellainen sairaus voi olla olemassa.
Yleensä jos oikein syyllistetään hyvätuloisia tukikurjuuksista niin on se syy sille, jonkinlainen järkevä ratkaisu mielessä. Ehkä tämä oli taas sitä "hyväosaisen kakara perkele vittu, mut en tiiä miks".
En valitettavasti osaa sanoa mitään, mikä parantaisi asiaa koska nytkin Suomi tekee hirveästi näiden lasten eteen ja keski- sekä hyvätuloiset maksaa ihan mielettömiä summia näistäkin lapsista, silti ainoastaan kuulee kiittämättömyyttä ja kuinka kurjaa on ilmaisesta koulutuksesta, terveydenhuollosta ja kaikista tuista huolimatta. Voidaan tämä siis todeta tietty, mutta en jotenkaan jaksa velloa aiheessa jolle ei vaan voi yhtään mitään. En voi kasvattaa heidän kaikkien lapsia paremmin kuitenkaan.
Demokraattisessa maassa kenenkään ei pitäisi kieli pitkällä odotella kiitollisuudenosoituksia. Jo ajatuksena vastenmielinen. Emme onneksi ole Yhdysvaltoihin verrattava valtio, jossa hyväosaiset rikkaat patsastelevat hyväntekeväisyysgaaloissa, joiden tuotto , mitä kustannusten jälkeen jäljelle jää, käytetään huonompiosaisten hyväksi ja näiden odotetaan osoittavan kiitollisuutta eri tavoin.
Suomi on jo aikoinaan valinnut ns. hyvinvointivaltion mallin, jonka tarkoitus on pitää huolta kaikista. Siksi me maksamme veroja. Tämän järjestelmän asiosta yhteiskunta on saanut hyödykseen koko kansan kapasiteetin.
Aikoinaan meillä progressiivinen verotus tasasi tuloeroja. Tästä on luovuttu, koska 90-luvulta lähtien Suomeenkin rantautui uusliberaali talouspolitiikka. Se on saanut aikaan lähes tasaverotuksen maahamme. Verotuksen pääpaino ei olekaan enää niissä ansiotulojen verottamisessa (niiden osuus valtion kokonaisverokertymästä on vain 15%) , vaan paino on siirretty välillisiin veroihin, jotka ovat tasaveroa. Välillisten verojen osuus valtion kokonaisverokertymästä on 35%.
Lisäksi on mahdollistettu tulojen nostaminen pääomatuloina ja niiden piilottaminen verottajalta.
Tästä syystä tuloerot ovat kasvaneet Suomessa - kaikkein nopeimmin EU-maista. Lähtökohta oli 90-luvulla maailman pienimmät tuloerot, nyt ne ovat enää hädin tuskin keskitasoa.
Kasvaneet tuloerot ovat johtaneet eriarvoisuuden lisääntymiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Painotustutkintoihin on todella kovat pääsykokeet, jos kyse on hyvästä koulusta. Pointtihan olikin, että se kermaperseipana pääsee sisälle ilman mitään kokeita.
Köyhistä vain parhaimmat. Jos hekään.
Kyllä ne kermaperseipanat joutuvat suorittamaan ihan samat pääsykokeet kuin köyhätkin. Ei siinä pääsykokeessa katsota vanhempien pankkitilien saldoa, vaan lapsen suorituskykyä. Samalla luokalla opiskelee sitten yh-opettajan ja pörssiyhtiön toimitusjohtajan lapset. Yhteistä näille on hyvä opiskelumotivaatio, kesälomamatkoissa saattaa sitten olla eroja, mutta eivät ne koulumenestykseen vaikuta.
Joo toki, jos ne haluaa painotusluokille.
Pointti oli, että niiden ei tarvitse hakea painotusluokille, jos haluavat hyviin kouluihin. Niiden perheillä on varaa asua hyvillä alueilla, joista pääsee hyviin kouluihin pyrkimättä, koska koulupiiriä.
Opiskelumotivaatio ja kodin sivistysasenteet ovat - kuten tuo tuore tutkimus sanoo - tärkeitä, mutta eivät ainoa tekijä. Myös kodin varallisuudella ja ihmissuhdeverkostolla on merkitystä, halusit tai et.
Ja pointti on edelleen se, että niillä ei-painotetuilla luokilla on sitten ihan tuurista kiinni, ketä sattuu luokkakaveriksi. Eli ei se hyvän koulun normiluokka ole välttämättä yhtään parempi kuin rupukoulun normiluokka. Esimerkiksi siellä Ratakadun Norssissa oli useampi yläkoulun luokka jotka muistutti enemmän eläintarhaa kuin koulua. Ikinä en sinne lastasi laittaisi.
Eläintarhaa se on lähiönkin kouluissa, oikeastaan joka luokassa. Opiskelurauhaa ei juurikaan ole, koska kirjava oppilasaines tosiaan on sullottu luokkiin ilman eriyttämisen tai tukiopetuksen mahdollisuuksia. Ns. hyvillä alueilla oppilasaines on homogeenisempää, joten opetus on helpompaa ja halvempaa ja oppimistuloksetkin siksi parempia.
Minkä lisäksi lähiökouluissa mahdollisuudet valita kieliä, kerhoja, valinnaisaineita ovat selvästi surkeammat.
Minkä lisäksi opettajat huonompia. Kuka hyvä opettaja haluaa opettaa Itiksessä, jos voi opettaa SYK:ssä?
Eli viedään kaikesta ahkeruudesta, koulutuksesta ja sinnikkyydestä kannustin pois? Köyhällä on jo mahdollisuudet, jos ei osaa tarttua siihen niin ei se ole ahkerampien syytä. Minusta on hassua, että heidät laitetaan aina maksumiehiksi toisten laiskuudelle. Olen itse rutiköyhästä yksinhuoltajaperheestä jossa oli lisäksi runsaasti ongelmia. Lukihäiriötä huolimatta älysin onneksi pienenä mahdollisuuteni. Jos tästä saisi jonkun puhumaan kouluihin kaikille lapsille, jos eivät itse hoksaa sitä kun kotona opetetaan vaan, että rikkaan kakakaroita saa haukkua omasta kurjuudesta, ei kannata edes yrittää, kannattaa vaan odottaa että muut maksaa.