Lue keskustelun säännöt.
Tulotaso periytyy köyhillä ja rikkailla
01.09.2016 |
Jälleen uusi todiste siitä, että lapsiperheiden köyhyys ei ole mikään evvk-juttu, josta *vips* vain noustaan tuosta vaan "oikealla asenteella"
Lukekaa tämän päivän Hesarista.
"VANHEMPIEN sosioekonominen asema periytyy lapsille etenkin silloin, kun vanhemmat sijoittuvat selvästi pieni- tai suurituloisiin. Tämän johtopäätöksen tekee Outi Sirniö tuoreessa sosiologian väitöstutkimuksessaan, joka tarkistetaan Helsingin yliopistossa perjantaina.
Tutkimuksen mukaan perheen materiaaliset, sosiaaliset ja kulttuuriset toimintamahdollisuudet ja toimintaolosuhteet ennustavat lapsen asemaa.
Materiaaliset toimintamahdollisuudet ja -olosuhteet voidaan luokitella Sirniön mukaan perheen taloudellisiin oloihin, asioihin, joita rahalla saa. Näitä ovat esimerkiksi harrastukset, kirjat, perheen tekemät matkat sekä ylimääräinen koulutus.
Kulttuuriset mahdollisuudet liittyvät tietotaitoon ja koulutukseen. Sirniön mukaan nämä ovat kulttuurista pääomaa, jota ihminen kerää etenkin lapsuudessa. Esimerkiksi tiedonhankintakyky ja lapsen halukkuus oppia ovat kulttuurisia mahdollisuuksia.
Sosiaalisilla mahdollisuuksilla tarkoitetaan mahdollisia sosiaalisia verkostoja, joita voidaan myöhemmällä iällä käyttää hyväksi esimerkiksi työnhankinnassa tai ylimääräisen koulutuksen hankinnassa. Tuntemalla ihmisiä voi siis parantaa omaa asemaa.
Pienituloisen perheen lapsen mahdollisuudet saavuttaa parempi sosioekonominen asema vaikeutuvat, kun taas parempituloisessa perheessä mainitut mahdollisuudet säilyvät.
PERHETAUSTALLA on merkitystä niin lapsuudessa kuin aikuisuudessakin. Suurituloinen perhetausta suojelee tutkimuksen mukaan tulevaisuudessa pienituloisuudelta, johon liittyy matala koulutus ja työttömyys."
Kommentit (432)
Baarissa kuultua, duunarin mielipide: "Mä ja mun vaimo paiskitaan duunia ja maksetaa palveluista kalleinta maksuluokkaa. En mä ole kateellinen sille, että jollain on mun kämpän hintainen Mersu. Mua ottaa päähän se, että jotkut saa tän saman kuin me täysin ilmaiseksi tekemättä mitään."
Terveisiä vihervassareille, kannattaisiko joskus kuunnella ihmisiä sen luokkasotavouhotuksen sijaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä te ehdotatte? Kaikista köyhien perheiden lapsista diplomi-insinöörejä ja rikkaista siivoajia? Miten TE ratkaisisitte sen sijaan, että marisisitte epätasa-arvosta? Kukaan tuskin voi väittää, että Suomessa köyhemmästä perheestä tulevalla olisi jotenkin _huonot_ mahdollisuudet, siis ihan oikeasti jos mietitte. Mitä auttaa se, että nyt laitettaisi taas muut maksamaan heille vaikka 200e/kk lisää? Muuttaisiko se lapsen kasvatusta joka on kuitenkin suurimmassa roolissa tässä?
Eli mielestäsi eriarvoisuuden olemassaoloa ei saa todeta jos ei osaa samalla myös poistaa sitä? Suhtaudutko muihinkin ongelmiin noin? Jos et osaa parantaa syöpää, niin vittuako sitä sitten edes myöntämään, että sellainen sairaus voi olla olemassa.
Yleensä jos oikein syyllistetään hyvätuloisia tukikurjuuksista niin on se syy sille, jonkinlainen järkevä ratkaisu mielessä. Ehkä tämä oli taas sitä "hyväosaisen kakara perkele vittu, mut en tiiä miks".
En valitettavasti osaa sanoa mitään, mikä parantaisi asiaa koska nytkin Suomi tekee hirveästi näiden lasten eteen ja keski- sekä hyvätuloiset maksaa ihan mielettömiä summia näistäkin lapsista, silti ainoastaan kuulee kiittämättömyyttä ja kuinka kurjaa on ilmaisesta koulutuksesta, terveydenhuollosta ja kaikista tuista huolimatta. Voidaan tämä siis todeta tietty, mutta en jotenkaan jaksa velloa aiheessa jolle ei vaan voi yhtään mitään. En voi kasvattaa heidän kaikkien lapsia paremmin kuitenkaan.
Demokraattisessa maassa kenenkään ei pitäisi kieli pitkällä odotella kiitollisuudenosoituksia. Jo ajatuksena vastenmielinen. Emme onneksi ole Yhdysvaltoihin verrattava valtio, jossa hyväosaiset rikkaat patsastelevat hyväntekeväisyysgaaloissa, joiden tuotto , mitä kustannusten jälkeen jäljelle jää, käytetään huonompiosaisten hyväksi ja näiden odotetaan osoittavan kiitollisuutta eri tavoin.
Suomi on jo aikoinaan valinnut ns. hyvinvointivaltion mallin, jonka tarkoitus on pitää huolta kaikista. Siksi me maksamme veroja. Tämän järjestelmän asiosta yhteiskunta on saanut hyödykseen koko kansan kapasiteetin.
Aikoinaan meillä progressiivinen verotus tasasi tuloeroja. Tästä on luovuttu, koska 90-luvulta lähtien Suomeenkin rantautui uusliberaali talouspolitiikka. Se on saanut aikaan lähes tasaverotuksen maahamme. Verotuksen pääpaino ei olekaan enää niissä ansiotulojen verottamisessa (niiden osuus valtion kokonaisverokertymästä on vain 15%) , vaan paino on siirretty välillisiin veroihin, jotka ovat tasaveroa. Välillisten verojen osuus valtion kokonaisverokertymästä on 35%.
Lisäksi on mahdollistettu tulojen nostaminen pääomatuloina ja niiden piilottaminen verottajalta.
Tästä syystä tuloerot ovat kasvaneet Suomessa - kaikkein nopeimmin EU-maista. Lähtökohta oli 90-luvulla maailman pienimmät tuloerot, nyt ne ovat enää hädin tuskin keskitasoa.
Kasvaneet tuloerot ovat johtaneet eriarvoisuuden lisääntymiseen.
Onko sinusta valtaisa kiitollisuus ja jatkuvan kiittämättömän rutinan lopettaminen synonyymeja? Ei minusta.
Edelleen odotit sitä kiitollisuutta, "kiittämätön rutina"...
Sinunkin tulisi ymmärtää tehdä ero sen pienen, tukien varassa tarkoituksellisesti elävän joukon ja ilman omaa syytään työttömiksi joutuneiden työhaluisten välillä.
Ja kannattaisi lukea noita tukimuksia, niin voisit muodostaa itsellesi todellisen kuvan asioista, ilman ennakkoasennetta.
Minä olen aikoinani maksanut tuloveroa 48% palkastani (nyt eläkkeellä). Siitä voit päätellä sen olleen sangen kohtuullinen. Olen aina maksanut veroni mielelläni, kun olen ymmärtänyt, että ne käytetään yhteiseen hyvään. Minulle yhteistä hyvää on sekin, että heikommin pärjäävien mahdollisuuksia parannetaan, koska se koituu yhteiskunnan hyväksi monin eri tavoin.
Heikoimpien mahdollisuuksia on kavennettu, se on ollut täysin tarkoituksellista politiikkaa. Voin vain kuvitella, mitä se tuo tulevaisuuteemme ja ne asiat eivät ole mukavia. Yhteiskuntahan tässä on se suurin menettäjä. Ja me kaikki yhdessä muodostamme yhteiskunnan.
Vierailija kirjoitti:
Talolousjärjestelmämme on keinotekoinen. Tälläkin hetkellä vallassa olijat tekevät parhaansa jotta oikeaa kilpailua ei synny vaan nimenomaa otsikonmukainen tapahtuu. Uusia menestyjiä ei edes katsota hyvällä. Ongelma on poliittinen, monet konservatiivit eivät halua oikeaa kehitystä vaan kehitystä jossa mennään samaa rataa samalla järjestyksellä kuten aina ennenkin, heille joku tietokonepelifirma joka menestyy suomessa on punainen vaate. Tiettyä pahansuopuutta olikin ilmassa kun esim rovio ilmoitti että tulos on laskenut. Valitettavasti liian monet varakkaat eivät ole valmiita rehelliseen kilpailuun.
Sitä samaa pahansuopuutta on useassa viestissä jo tässä ketjussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä te ehdotatte? Kaikista köyhien perheiden lapsista diplomi-insinöörejä ja rikkaista siivoajia? Miten TE ratkaisisitte sen sijaan, että marisisitte epätasa-arvosta? Kukaan tuskin voi väittää, että Suomessa köyhemmästä perheestä tulevalla olisi jotenkin _huonot_ mahdollisuudet, siis ihan oikeasti jos mietitte. Mitä auttaa se, että nyt laitettaisi taas muut maksamaan heille vaikka 200e/kk lisää? Muuttaisiko se lapsen kasvatusta joka on kuitenkin suurimmassa roolissa tässä?
Oletko sä oikeasti vähän hmmm... Hidas?
Tässä ketjussa on mainittu jo kaksi olennaista seikkaa.
1) opetuksen taso ja tasa-arvo. Opetusmäärärahoista on viime vuosina leikattu ja nyt leikataan lisää. Ei se haittaa hyvien koulujen varakkaita oppilaita, joille vanhemmilla on varaa ostaa työkirjoja ja kustantaa tukiopetusta ja kielileirejä. Varsinkaan eriyttämisen ja tukiopetuksen määrärahoja pitää nopeasti lisätä, koska nykyisellään erityisoppilaista isoin osa ja erikieliset oppilaat joudutaan sullomaan ilman tukia normiluokkiin.
2) lapsiperheiden tulotason kurjistamiselle stoppi! Jo parilla sadalla eurolla kuussa lisärahaa saataisiin lapsille parempaa ruokaa ja mahdollisuus harrastaa jotakin sen sijaan, että he notkuvat pelkästään kotosalla. Kyllä, tällä on iso, iso merkitys, vaikka sinulle 200 euroa onkin pikkuraha. Se voi olla köyhän lapsiperheen kolmen viikon ruokabudjetti.
Hmmm. Lisää rahaa pari sataa /kk tulonsiirtoina on iso jeeees, mutta säästäminen tekemällä itse on ihan no-no ja naurettavaa, koska sillä ei rikastuta. Täällä taitaa olla muutama liandersson harjoittamassa aatteellista ajattelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1, toki tuokin on osa kulttuuripääomaa. Voi olla monelle varsinkin pienillä paikkakunnilla ja haja-asutusalueella kyse silti myös rahasta, kun kirjasto on kymmenien kilometrien päässä.
Mutta pelkkä kirjastossakäynti ei enää ole mikään kilpailutekijä, jolla ihminen voi erottautua. Lukeminen on tärkeää, mutta ei ihan sellaista ekstraa, jolla kerätään pojoja hakiessa opiskelupaikkaa tai työpaikkaa.
Itse asiassa se äidinkielen hyvä taito on kaiken muun oppimisen perusta. Koulumenestyksen avain.
Ja se asuinpaikan valinta on osa hyvää vanhemmuutta.
Toki on, muttei erottautumistekijä. Hyviä äidinkielen osaajia on kolmetoista tusinassa, kärjistäen sanottuna.
Asuinpaikkaa ei voi köyhä valita. Sehän se oli yksi noista tekijöistä, jos et sattunut ymmärtämään.
Itse asiassa ei ole. Juuri julkaistiin tutkimus jossa todettiin että nimenomaan siinä äidinkielessä on nyt paljon ongelmia.
Ja kyllä köyhä voi valita sen asuinpaikan. Ei kukaan pakota korvessa kököttämään. Tai lisääntymään sinne korpeen.
Itse asiassa on. Peruskoulu antaa lapsille ihan hyvät eväät äidinkielessä, ja lukemalla kehitytään lisää.
Sen sijaan eroja näkee harrastuksissa ja ulkomaankokemuksessa, kielitaidossakin. Kun asuu hyvässä koulupiirissä, voi lukea erotttautumista edesauttavia kieliä. On aika iso ero sillä, osaako lapsi perusenglannin, ruotsin ja C-saksan, vai onko hän suorittanut kansainvälisen tutkinnon englanniksi ja hallitsee myös ranskaa, kiinaa ja espanjaa.
Eikä köyhä voi valita asuinpaikkaansa. Korkeintaan voi muuttaa lähikaupunkiin, jos saa kunnan vuokrakasarmista luukun. Eikä sekään välttämättä onnistu, jos ei ole ko. kunnassa valmiina työpaikkaa. Sekö sun mielestä oli ratkaiseva etu lapselle? Koeta nyt kermaperse tajuta, että vapaa liikkuvuus koskee lähinnä meitä hyvätuloisia, joilla on varaa OSTAA asunto tai maksaa kalliita vuokria vapailla markkinoilla.
Itse asiassa ei ole. Peruskoulu ei enää pysty nostamaan niitä sivistymättömien kotien lapsia sieltä sivistymättömuyydestä. Kyse ei ole ulkomaanmatkoista.
Ja nuo kaikki ns erottuvat kielet on painotettuja kieliä, joihin voi hakeutua myös muilta alueilta.
Ja niihin on helpompi hakeutua, jos ei asu korvessa. Ja asumistukihan mahdollistaa nimenomaan köyhälle sen asumisen ihan missä vaan, koska sillä maksetaan erotus.
Hauska utopistinen asenne sulla. Että toisaalta on varaa ottaa se vuokrakämppä vapailta markkinoilta, ja sitten saada siihen täysi tuki. No ei onnistu, asumistuet eivät edes likipitäen riitä pk-seudulla niihin vapaiden markkinoiden vuokriin. Eikä vuokrakämppiä saa kaupungilta, jos vasya suunnittelee muuttoa pk-seudulle. Niihin on tuhansien ihmisten jono ihan stadilaisia hakijoita.
Painotustutkintoihin on todella kovat pääsykokeet, jos kyse on hyvästä koulusta. Pointtihan olikin, että se kermaperseipana pääsee sisälle ilman mitään kokeita.
Köyhistä vain parhaimmat. Jos hekään.
Oi voi tätä katkeruuden määrää. Ei siellä testeissä kysytä vanhempien tulotasoa tai arvonimiä. Ihan anonyymisti ollaan, lapsi omalla nimellä ja siinäpä ne tiedot oikeastaan ovatkin sitten. Katsotaan mitkä ovat lapsen kyvyt ja nimenomaan se kapasiteetti oppia asioita jos opetuskieli ei ole kaikissa aineissa suomi. Eli mitataan lahjakkuutta, kykyä hahmottaa ja ymmärtää asioita ja motivaatiota (musiikkiluokilla tietysti musikaalisuutta, matikkaluokilla niitä valmiuksia). Jännä juttu, että valtaosa tulee hyväosaisista perheistä. Ettei vaan olisikin kyse juuri siitä, että he ovat niitä alunperinkin lahjakkaampia ja saaneet sitten edelleen kyvykkäitä lapsia kun perintötekijät ovat suotuisat? Ei ne rikkaat sattumalta ole rikkaita tai hyväosaiset muuten pärjääviä. Kyllä suuri osa on kouluttautunut pitkälle ja ovat päästään teräviä, tekevät ja kykenevät fiksuihin kauaskantoisiin päätelmiin ja ratkaisuihin.
Raha periytyy, mutta myös geenit. Samoin asenne. Köyhissä suvuissa usein aika moni asia on perustavanlaatuisesti pielessä ihan siellä kyky- ja asennetasolla. Tyydytään ruikuttamaan ja syyttelemään muita, mutta ei hahmoteta omaa osuutta asioihin.
Kyse oli hyvään kouluun pääsemisestä. Hyvällä alueella ollaan hyvän koulun koulupiiriä. Ei tarvitse hakea pääsykokeessa painotusluokille, koska kyseiseen kouluun pääsee muutenkin.
Geenit toki periytyvät, mutta ihan tosissaanko kuvittelet, että kaikki köyhät ovat imbesillejä ja rikkaat rikkaita vaan oman älykkyytensä ansiosta...? ;-)
Todistat hyvin oikeaksi tuon, että hyväosaisten on vaikea myöntää, että heillä on ollut hitonmoinen tuuri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Modernia luonnonvalintaa, ei sen kummempaa.
Kunpa sen vaan annettaisiin toimia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä te ehdotatte? Kaikista köyhien perheiden lapsista diplomi-insinöörejä ja rikkaista siivoajia? Miten TE ratkaisisitte sen sijaan, että marisisitte epätasa-arvosta? Kukaan tuskin voi väittää, että Suomessa köyhemmästä perheestä tulevalla olisi jotenkin _huonot_ mahdollisuudet, siis ihan oikeasti jos mietitte. Mitä auttaa se, että nyt laitettaisi taas muut maksamaan heille vaikka 200e/kk lisää? Muuttaisiko se lapsen kasvatusta joka on kuitenkin suurimmassa roolissa tässä?
Oletko sä oikeasti vähän hmmm... Hidas?
Tässä ketjussa on mainittu jo kaksi olennaista seikkaa.
1) opetuksen taso ja tasa-arvo. Opetusmäärärahoista on viime vuosina leikattu ja nyt leikataan lisää. Ei se haittaa hyvien koulujen varakkaita oppilaita, joille vanhemmilla on varaa ostaa työkirjoja ja kustantaa tukiopetusta ja kielileirejä. Varsinkaan eriyttämisen ja tukiopetuksen määrärahoja pitää nopeasti lisätä, koska nykyisellään erityisoppilaista isoin osa ja erikieliset oppilaat joudutaan sullomaan ilman tukia normiluokkiin.
2) lapsiperheiden tulotason kurjistamiselle stoppi! Jo parilla sadalla eurolla kuussa lisärahaa saataisiin lapsille parempaa ruokaa ja mahdollisuus harrastaa jotakin sen sijaan, että he notkuvat pelkästään kotosalla. Kyllä, tällä on iso, iso merkitys, vaikka sinulle 200 euroa onkin pikkuraha. Se voi olla köyhän lapsiperheen kolmen viikon ruokabudjetti.
Hmmm. Lisää rahaa pari sataa /kk tulonsiirtoina on iso jeeees, mutta säästäminen tekemällä itse on ihan no-no ja naurettavaa, koska sillä ei rikastuta. Täällä taitaa olla muutama liandersson harjoittamassa aatteellista ajattelua.
Mistä hitosta sä olet kehittänyt kuvitelman, etteivät köyhät jo nyt sienestä ja korjaile vanhoja autojaan? Totta kai, koska muuta vaihtoehtoa ei OLE.
Eikä se siltikään tee heistä rikkaita, 42.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Talolousjärjestelmämme on keinotekoinen. Tälläkin hetkellä vallassa olijat tekevät parhaansa jotta oikeaa kilpailua ei synny vaan nimenomaa otsikonmukainen tapahtuu. Uusia menestyjiä ei edes katsota hyvällä. Ongelma on poliittinen, monet konservatiivit eivät halua oikeaa kehitystä vaan kehitystä jossa mennään samaa rataa samalla järjestyksellä kuten aina ennenkin, heille joku tietokonepelifirma joka menestyy suomessa on punainen vaate. Tiettyä pahansuopuutta olikin ilmassa kun esim rovio ilmoitti että tulos on laskenut. Valitettavasti liian monet varakkaat eivät ole valmiita rehelliseen kilpailuun.
Menestyjiä katsotaan karsaasti kylläkin ihan laajasti. Sitä vahingoniloa, minkä Nokian alamäki tuotti, ei voine verrata edes normaaliin kiimaan. Omaa olivat ensimmäisinä lyömässä - suomalaiset. Ainoat, joille menestyminen on meillä sallittua, ovat jääkiekkoilijat ja F1-kuskit.
Minulla on rikkaat vanhemmat. Omat tulot kuitenkin 2390e/kk. Ja kaksi lasta. Miehen tulot 2500e/kk. Eli köyhiä ollaan. Luojan kiitos molemmat haluamme edetä ja opiskella vielä. Asutaan vuokralla, mutta en aio ikuisesti asua niin. Asenne ratkaisee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1, toki tuokin on osa kulttuuripääomaa. Voi olla monelle varsinkin pienillä paikkakunnilla ja haja-asutusalueella kyse silti myös rahasta, kun kirjasto on kymmenien kilometrien päässä.
Mutta pelkkä kirjastossakäynti ei enää ole mikään kilpailutekijä, jolla ihminen voi erottautua. Lukeminen on tärkeää, mutta ei ihan sellaista ekstraa, jolla kerätään pojoja hakiessa opiskelupaikkaa tai työpaikkaa.
Itse asiassa se äidinkielen hyvä taito on kaiken muun oppimisen perusta. Koulumenestyksen avain.
Ja se asuinpaikan valinta on osa hyvää vanhemmuutta.
Toki on, muttei erottautumistekijä. Hyviä äidinkielen osaajia on kolmetoista tusinassa, kärjistäen sanottuna.
Asuinpaikkaa ei voi köyhä valita. Sehän se oli yksi noista tekijöistä, jos et sattunut ymmärtämään.
Itse asiassa ei ole. Juuri julkaistiin tutkimus jossa todettiin että nimenomaan siinä äidinkielessä on nyt paljon ongelmia.
Ja kyllä köyhä voi valita sen asuinpaikan. Ei kukaan pakota korvessa kököttämään. Tai lisääntymään sinne korpeen.
Itse asiassa on. Peruskoulu antaa lapsille ihan hyvät eväät äidinkielessä, ja lukemalla kehitytään lisää.
Sen sijaan eroja näkee harrastuksissa ja ulkomaankokemuksessa, kielitaidossakin. Kun asuu hyvässä koulupiirissä, voi lukea erotttautumista edesauttavia kieliä. On aika iso ero sillä, osaako lapsi perusenglannin, ruotsin ja C-saksan, vai onko hän suorittanut kansainvälisen tutkinnon englanniksi ja hallitsee myös ranskaa, kiinaa ja espanjaa.
Eikä köyhä voi valita asuinpaikkaansa. Korkeintaan voi muuttaa lähikaupunkiin, jos saa kunnan vuokrakasarmista luukun. Eikä sekään välttämättä onnistu, jos ei ole ko. kunnassa valmiina työpaikkaa. Sekö sun mielestä oli ratkaiseva etu lapselle? Koeta nyt kermaperse tajuta, että vapaa liikkuvuus koskee lähinnä meitä hyvätuloisia, joilla on varaa OSTAA asunto tai maksaa kalliita vuokria vapailla markkinoilla.
Itse asiassa ei ole. Peruskoulu ei enää pysty nostamaan niitä sivistymättömien kotien lapsia sieltä sivistymättömuyydestä. Kyse ei ole ulkomaanmatkoista.
Ja nuo kaikki ns erottuvat kielet on painotettuja kieliä, joihin voi hakeutua myös muilta alueilta.
Ja niihin on helpompi hakeutua, jos ei asu korvessa. Ja asumistukihan mahdollistaa nimenomaan köyhälle sen asumisen ihan missä vaan, koska sillä maksetaan erotus.
Hauska utopistinen asenne sulla. Että toisaalta on varaa ottaa se vuokrakämppä vapailta markkinoilta, ja sitten saada siihen täysi tuki. No ei onnistu, asumistuet eivät edes likipitäen riitä pk-seudulla niihin vapaiden markkinoiden vuokriin. Eikä vuokrakämppiä saa kaupungilta, jos vasya suunnittelee muuttoa pk-seudulle. Niihin on tuhansien ihmisten jono ihan stadilaisia hakijoita.
Painotustutkintoihin on todella kovat pääsykokeet, jos kyse on hyvästä koulusta. Pointtihan olikin, että se kermaperseipana pääsee sisälle ilman mitään kokeita.
Köyhistä vain parhaimmat. Jos hekään.
Oi voi tätä katkeruuden määrää. Ei siellä testeissä kysytä vanhempien tulotasoa tai arvonimiä. Ihan anonyymisti ollaan, lapsi omalla nimellä ja siinäpä ne tiedot oikeastaan ovatkin sitten. Katsotaan mitkä ovat lapsen kyvyt ja nimenomaan se kapasiteetti oppia asioita jos opetuskieli ei ole kaikissa aineissa suomi. Eli mitataan lahjakkuutta, kykyä hahmottaa ja ymmärtää asioita ja motivaatiota (musiikkiluokilla tietysti musikaalisuutta, matikkaluokilla niitä valmiuksia). Jännä juttu, että valtaosa tulee hyväosaisista perheistä. Ettei vaan olisikin kyse juuri siitä, että he ovat niitä alunperinkin lahjakkaampia ja saaneet sitten edelleen kyvykkäitä lapsia kun perintötekijät ovat suotuisat? Ei ne rikkaat sattumalta ole rikkaita tai hyväosaiset muuten pärjääviä. Kyllä suuri osa on kouluttautunut pitkälle ja ovat päästään teräviä, tekevät ja kykenevät fiksuihin kauaskantoisiin päätelmiin ja ratkaisuihin.
Raha periytyy, mutta myös geenit. Samoin asenne. Köyhissä suvuissa usein aika moni asia on perustavanlaatuisesti pielessä ihan siellä kyky- ja asennetasolla. Tyydytään ruikuttamaan ja syyttelemään muita, mutta ei hahmoteta omaa osuutta asioihin.
Kyse oli hyvään kouluun pääsemisestä. Hyvällä alueella ollaan hyvän koulun koulupiiriä. Ei tarvitse hakea pääsykokeessa painotusluokille, koska kyseiseen kouluun pääsee muutenkin.
Geenit toki periytyvät, mutta ihan tosissaanko kuvittelet, että kaikki köyhät ovat imbesillejä ja rikkaat rikkaita vaan oman älykkyytensä ansiosta...? ;-)
Todistat hyvin oikeaksi tuon, että hyväosaisten on vaikea myöntää, että heillä on ollut hitonmoinen tuuri.
Kun tuosta tuurista tykkäät jankata, niin minkälainen tuuri suomalaisella köyhällä on mielestäsi käynyt vaikka intialaiseen tai italialaiseen köyhään verrattuna?
Vierailija kirjoitti:
Joo toki, jos ne haluaa painotusluokille.
Pointti oli, että niiden ei tarvitse hakea painotusluokille, jos haluavat hyviin kouluihin. Niiden perheillä on varaa asua hyvillä alueilla, joista pääsee hyviin kouluihin pyrkimättä, koska koulupiiriä.
Opiskelumotivaatio ja kodin sivistysasenteet ovat - kuten tuo tuore tutkimus sanoo - tärkeitä, mutta eivät ainoa tekijä. Myös kodin varallisuudella ja ihmissuhdeverkostolla on merkitystä, halusit tai et.
Minun kirjoissani sellainen koulu, johon pääsee ilman pääsykokeita, ei ole hyvä koulu. Joku karsintahan pitää olla, ettei sinne perseilijät pääse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Periytyy, mutta eri tavalla kuin moni tuntuu ajattelevan. Puhdas raha ei (Suomessa) ole kovinkaan iso tekijä tulevaisuuden kannalta. Enemmänkin se aatemaailma ja kulttuuri johon kotona kasvaa sekä muut kotoa opitut taidot (hyvä äidinkieli, runsas lukeminen ja tiedon hankkiminen, hyvät käytös- ja pöytätavat, terveet elämäntavat).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä te ehdotatte? Kaikista köyhien perheiden lapsista diplomi-insinöörejä ja rikkaista siivoajia? Miten TE ratkaisisitte sen sijaan, että marisisitte epätasa-arvosta? Kukaan tuskin voi väittää, että Suomessa köyhemmästä perheestä tulevalla olisi jotenkin _huonot_ mahdollisuudet, siis ihan oikeasti jos mietitte. Mitä auttaa se, että nyt laitettaisi taas muut maksamaan heille vaikka 200e/kk lisää? Muuttaisiko se lapsen kasvatusta joka on kuitenkin suurimmassa roolissa tässä?
Oletko sä oikeasti vähän hmmm... Hidas?
Tässä ketjussa on mainittu jo kaksi olennaista seikkaa.
1) opetuksen taso ja tasa-arvo. Opetusmäärärahoista on viime vuosina leikattu ja nyt leikataan lisää. Ei se haittaa hyvien koulujen varakkaita oppilaita, joille vanhemmilla on varaa ostaa työkirjoja ja kustantaa tukiopetusta ja kielileirejä. Varsinkaan eriyttämisen ja tukiopetuksen määrärahoja pitää nopeasti lisätä, koska nykyisellään erityisoppilaista isoin osa ja erikieliset oppilaat joudutaan sullomaan ilman tukia normiluokkiin.
2) lapsiperheiden tulotason kurjistamiselle stoppi! Jo parilla sadalla eurolla kuussa lisärahaa saataisiin lapsille parempaa ruokaa ja mahdollisuus harrastaa jotakin sen sijaan, että he notkuvat pelkästään kotosalla. Kyllä, tällä on iso, iso merkitys, vaikka sinulle 200 euroa onkin pikkuraha. Se voi olla köyhän lapsiperheen kolmen viikon ruokabudjetti.
Hmmm. Lisää rahaa pari sataa /kk tulonsiirtoina on iso jeeees, mutta säästäminen tekemällä itse on ihan no-no ja naurettavaa, koska sillä ei rikastuta. Täällä taitaa olla muutama liandersson harjoittamassa aatteellista ajattelua.
Mistä hitosta sä olet kehittänyt kuvitelman, etteivät köyhät jo nyt sienestä ja korjaile vanhoja autojaan? Totta kai, koska muuta vaihtoehtoa ei OLE.
Eikä se siltikään tee heistä rikkaita, 42.
Nyt on pakko kysyä, mikä ihmeen numerofiksaatio sinulla on? Kuvitteletko, että kaikki täällä sinun kannalta erimieliset kirjoitukset tulevat yhdestä ja samasta lähteestä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Talolousjärjestelmämme on keinotekoinen. Tälläkin hetkellä vallassa olijat tekevät parhaansa jotta oikeaa kilpailua ei synny vaan nimenomaa otsikonmukainen tapahtuu. Uusia menestyjiä ei edes katsota hyvällä. Ongelma on poliittinen, monet konservatiivit eivät halua oikeaa kehitystä vaan kehitystä jossa mennään samaa rataa samalla järjestyksellä kuten aina ennenkin, heille joku tietokonepelifirma joka menestyy suomessa on punainen vaate. Tiettyä pahansuopuutta olikin ilmassa kun esim rovio ilmoitti että tulos on laskenut. Valitettavasti liian monet varakkaat eivät ole valmiita rehelliseen kilpailuun.
Menestyjiä katsotaan karsaasti kylläkin ihan laajasti. Sitä vahingoniloa, minkä Nokian alamäki tuotti, ei voine verrata edes normaaliin kiimaan. Omaa olivat ensimmäisinä lyömässä - suomalaiset. Ainoat, joille menestyminen on meillä sallittua, ovat jääkiekkoilijat ja F1-kuskit.
Ei vaan tietyt rikkaat suvut, heille se on sallittua konkreettisesti, se mitä joku rutisee tai kitisee on sivuseikka ja aivan eri juttu, se ei vaikuta menestykseen aikuisten oikeasti.
Vierailija kirjoitti:
Onhan ne lähtökohdatkin erilaiset. Itse köyhästä perheestä. Opiskeluun ei kannustettu. Ysin jälkeen alkoi painostus töihin.
Kun muutin kotoa, en mitään saanut mukaan. Monta vuotta tein työtä pienellä palkalla. Työn ohessa opiskelin merkonomiksi.
Vuosien uurastuksen jälkeen sain jo suht hyvää palkkaa. Paljon en ole kuitenkaan säästöön saanut, vaikka elänyt säästeliäästi.
Liian monta vuotta meni "hukkaan" pienillä tuloilla. Sain asumistukea 40 m2 kaupungin vuokra-asuntoon!!
Toisin on ystävillä jotka saivat opiskella rauhassa, pääsivät hyviin ammatteihin ja tienesteihin heti kiinni. Jollakin vanhemmat osti asunnon tai tuki muuten rahallisesti. Tulivat takaajiksi ensiasuntoon.
Ja mitä ehdotat tähän ratkaisuksi? Paremmin toimeentulevat maksavat nyt jo liki puolet palkastaan veroa, jotta vastaavat perheetkin voivat elättää lapsensa kohtuullisesti. Pitäisikö toisten tehdä töitä ja kaikki saisivat sitten koulutustasoon ja vastuuseen katsomatta saman korvauksen?
Juurihan paljastit tekstilläsi, että vika oli vanhemmissasi. He painostivat töihin ja koulusta ei teidän piireissä arvostettu. Se ei ole muiden paremmin toimeentulevien vika, että jotkut vähäksyvät koulutusta ja angstaavat sitten yhteiskunnalle kun eivät saakkaan samaa kuin muut. Ei heidän tarvitse vanhempiesi kaltaisten luusereiden valintojen takia joutua maksamaan enää euroakaan enempää kuin nyt. Katkaise sinä nyt tämä kierre ja hanki vain 1-2 lasta. Takaa heille hyvät opinnot ja kannusta eteenpäin. älä jää tulee makaamaan ja surkuttelemaan kohtaloasi.Tao lastesi päähän, että jokaisella on oma vastuu elämästään ja valinnat pitää tehdä huolella, sinnikäs täytyy olla ja muiden syyttely ei auta.
Ja yksi tabu on sekin, että älykkyys (ja vastaavasti heikkolahjaisuus) ovat suuressa määrin perinnöllisiä ominaisuuksia, vaikka kasvatuskin vaikuttaa. Jotkut yksinkertaisesti saavat geneettisesti paremmat edellytykset menestykseen, niin karua kuin se onkin. Myös ulkonäön on tutkittu vaikuttavan tulotasoon, kaunis/komea saa keskimäärin 10-20% enemmän liksaa kuin vähemmän kaunis.
Kaikilla ei selkeästi ole yhteiset päämäärät täälä. Miksi ette halua että köyhätkin menestyvät? Miksi kaikille ei voi suoda samoja edellytyksiä menestykseen? Vastustetaan kaikkea varovaroin kustannettua tasoittavaa toimintaa jotta menestys ei olisi mahdollista kaikille. Syy on perheessänne vai kuten itse sen sanotte?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1, toki tuokin on osa kulttuuripääomaa. Voi olla monelle varsinkin pienillä paikkakunnilla ja haja-asutusalueella kyse silti myös rahasta, kun kirjasto on kymmenien kilometrien päässä.
Mutta pelkkä kirjastossakäynti ei enää ole mikään kilpailutekijä, jolla ihminen voi erottautua. Lukeminen on tärkeää, mutta ei ihan sellaista ekstraa, jolla kerätään pojoja hakiessa opiskelupaikkaa tai työpaikkaa.
Itse asiassa se äidinkielen hyvä taito on kaiken muun oppimisen perusta. Koulumenestyksen avain.
Ja se asuinpaikan valinta on osa hyvää vanhemmuutta.
Toki on, muttei erottautumistekijä. Hyviä äidinkielen osaajia on kolmetoista tusinassa, kärjistäen sanottuna.
Asuinpaikkaa ei voi köyhä valita. Sehän se oli yksi noista tekijöistä, jos et sattunut ymmärtämään.
Itse asiassa ei ole. Juuri julkaistiin tutkimus jossa todettiin että nimenomaan siinä äidinkielessä on nyt paljon ongelmia.
Ja kyllä köyhä voi valita sen asuinpaikan. Ei kukaan pakota korvessa kököttämään. Tai lisääntymään sinne korpeen.
Itse asiassa on. Peruskoulu antaa lapsille ihan hyvät eväät äidinkielessä, ja lukemalla kehitytään lisää.
Sen sijaan eroja näkee harrastuksissa ja ulkomaankokemuksessa, kielitaidossakin. Kun asuu hyvässä koulupiirissä, voi lukea erotttautumista edesauttavia kieliä. On aika iso ero sillä, osaako lapsi perusenglannin, ruotsin ja C-saksan, vai onko hän suorittanut kansainvälisen tutkinnon englanniksi ja hallitsee myös ranskaa, kiinaa ja espanjaa.
Eikä köyhä voi valita asuinpaikkaansa. Korkeintaan voi muuttaa lähikaupunkiin, jos saa kunnan vuokrakasarmista luukun. Eikä sekään välttämättä onnistu, jos ei ole ko. kunnassa valmiina työpaikkaa. Sekö sun mielestä oli ratkaiseva etu lapselle? Koeta nyt kermaperse tajuta, että vapaa liikkuvuus koskee lähinnä meitä hyvätuloisia, joilla on varaa OSTAA asunto tai maksaa kalliita vuokria vapailla markkinoilla.
Itse asiassa ei ole. Peruskoulu ei enää pysty nostamaan niitä sivistymättömien kotien lapsia sieltä sivistymättömuyydestä. Kyse ei ole ulkomaanmatkoista.
Ja nuo kaikki ns erottuvat kielet on painotettuja kieliä, joihin voi hakeutua myös muilta alueilta.
Ja niihin on helpompi hakeutua, jos ei asu korvessa. Ja asumistukihan mahdollistaa nimenomaan köyhälle sen asumisen ihan missä vaan, koska sillä maksetaan erotus.
Hauska utopistinen asenne sulla. Että toisaalta on varaa ottaa se vuokrakämppä vapailta markkinoilta, ja sitten saada siihen täysi tuki. No ei onnistu, asumistuet eivät edes likipitäen riitä pk-seudulla niihin vapaiden markkinoiden vuokriin. Eikä vuokrakämppiä saa kaupungilta, jos vasya suunnittelee muuttoa pk-seudulle. Niihin on tuhansien ihmisten jono ihan stadilaisia hakijoita.
Painotustutkintoihin on todella kovat pääsykokeet, jos kyse on hyvästä koulusta. Pointtihan olikin, että se kermaperseipana pääsee sisälle ilman mitään kokeita.
Köyhistä vain parhaimmat. Jos hekään.
Oi voi tätä katkeruuden määrää. Ei siellä testeissä kysytä vanhempien tulotasoa tai arvonimiä. Ihan anonyymisti ollaan, lapsi omalla nimellä ja siinäpä ne tiedot oikeastaan ovatkin sitten. Katsotaan mitkä ovat lapsen kyvyt ja nimenomaan se kapasiteetti oppia asioita jos opetuskieli ei ole kaikissa aineissa suomi. Eli mitataan lahjakkuutta, kykyä hahmottaa ja ymmärtää asioita ja motivaatiota (musiikkiluokilla tietysti musikaalisuutta, matikkaluokilla niitä valmiuksia). Jännä juttu, että valtaosa tulee hyväosaisista perheistä. Ettei vaan olisikin kyse juuri siitä, että he ovat niitä alunperinkin lahjakkaampia ja saaneet sitten edelleen kyvykkäitä lapsia kun perintötekijät ovat suotuisat? Ei ne rikkaat sattumalta ole rikkaita tai hyväosaiset muuten pärjääviä. Kyllä suuri osa on kouluttautunut pitkälle ja ovat päästään teräviä, tekevät ja kykenevät fiksuihin kauaskantoisiin päätelmiin ja ratkaisuihin.
Raha periytyy, mutta myös geenit. Samoin asenne. Köyhissä suvuissa usein aika moni asia on perustavanlaatuisesti pielessä ihan siellä kyky- ja asennetasolla. Tyydytään ruikuttamaan ja syyttelemään muita, mutta ei hahmoteta omaa osuutta asioihin.
Kyse oli hyvään kouluun pääsemisestä. Hyvällä alueella ollaan hyvän koulun koulupiiriä. Ei tarvitse hakea pääsykokeessa painotusluokille, koska kyseiseen kouluun pääsee muutenkin.
Geenit toki periytyvät, mutta ihan tosissaanko kuvittelet, että kaikki köyhät ovat imbesillejä ja rikkaat rikkaita vaan oman älykkyytensä ansiosta...? ;-)
Todistat hyvin oikeaksi tuon, että hyväosaisten on vaikea myöntää, että heillä on ollut hitonmoinen tuuri.
Käytin sanontaa "suurin osa". Harva täysin idiootti ja suoranaisesti tyhmä on pärjännyt kovin pitkälle. Heitäkin varmasti on. Mutta jos ruvettaisiin katsomaan köyhän ja hyvin toimeen tulevan pärjäämistä esim. akateemisissa taidoissa, veikkaanpa että keskimäärin paremmin pärjäisivät ne muutenkin elämänsä järjestykseen saaneet. Kyllä moni köyhä on myös äidinkielen, matematiikan, kielten osalta jne. taidoiltaan aika heikko. Ei toki kaikki, tietenkään.
Ja kyllä, nimenomaan geenilotossa on käynyt hitonmoinen tuuri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä te ehdotatte? Kaikista köyhien perheiden lapsista diplomi-insinöörejä ja rikkaista siivoajia? Miten TE ratkaisisitte sen sijaan, että marisisitte epätasa-arvosta? Kukaan tuskin voi väittää, että Suomessa köyhemmästä perheestä tulevalla olisi jotenkin _huonot_ mahdollisuudet, siis ihan oikeasti jos mietitte. Mitä auttaa se, että nyt laitettaisi taas muut maksamaan heille vaikka 200e/kk lisää? Muuttaisiko se lapsen kasvatusta joka on kuitenkin suurimmassa roolissa tässä?
Oletko sä oikeasti vähän hmmm... Hidas?
Tässä ketjussa on mainittu jo kaksi olennaista seikkaa.
1) opetuksen taso ja tasa-arvo. Opetusmäärärahoista on viime vuosina leikattu ja nyt leikataan lisää. Ei se haittaa hyvien koulujen varakkaita oppilaita, joille vanhemmilla on varaa ostaa työkirjoja ja kustantaa tukiopetusta ja kielileirejä. Varsinkaan eriyttämisen ja tukiopetuksen määrärahoja pitää nopeasti lisätä, koska nykyisellään erityisoppilaista isoin osa ja erikieliset oppilaat joudutaan sullomaan ilman tukia normiluokkiin.
2) lapsiperheiden tulotason kurjistamiselle stoppi! Jo parilla sadalla eurolla kuussa lisärahaa saataisiin lapsille parempaa ruokaa ja mahdollisuus harrastaa jotakin sen sijaan, että he notkuvat pelkästään kotosalla. Kyllä, tällä on iso, iso merkitys, vaikka sinulle 200 euroa onkin pikkuraha. Se voi olla köyhän lapsiperheen kolmen viikon ruokabudjetti.
Ja tämä pitää antaa nimenomaan rahana eikä ruoka-apuna, koska näin äiti voi valita, että ottaako rakennekynnet vai ostaako lapsille ruokaa.
Mä teen vapaaehtoistyötä vähäosaisten keskuudessa ja hyvin usein ylimääräinen raha ei mene parempilaatuiseen ruokaan vaan ihan kaikkeen muuhun. Nämä ihmiset perustelevat, että täytyy köyhälläkin olla iloja ja joskus vähän luksusta elämässään. Juu, en sitä kiellä, mutta jos sen seurauksena jälleen ostetaan sitä halvinta ja epäterveellisintä ruokaa sen sijaan, että olisi kerrankin ostettu laadukasta ruokaa (mistä niin usein ollaan kateellisia paremmin toimeentuleville), niin mikä järki on antaa rahaa? Ja todella monelta syrjäytyneeltä puuttuu kokonaan taito laittaa ruokaa terveellisistä raaka-aineista. Olen ostanut ruokaa ihmisille, jotka viikon päästä ovat kertoneet suurimman osan pilaantuneen kaappiin, kun eivät osanneet/jaksaneet/ehtineet/viitsineet valmistaa niistä mitään. Eli terveellisten raaka-aineiden antaminenkaan ei aina riitä. Ja ennenkuin joku nyt tulee kommentoimaan, että kyllä MINÄ osaan laittaa ruokaa, niin ihan varmasti osaatkin. Mutta sinä oletkin myös kiinnostunut lapsistasi, heidän koulunkäynnistään, kannustat ja rohkaiset heitä etkä suhtaudu työntekoon ja opiskeluun kielteisesti. Perheille, joissa köyhyyden lisäksi on myös ongelmia elämänhallinnassa, ei riitä raha. Heille pitäisi rahan lisäksi antaa jokin "martta", joka näyttää, miten rahaa käytetään järkevästi, mitä niillä järkevillä hankinnoilla tehdään sekä estää näitä ihmisiä käyttämästä saamiaan rahoja typerästi.
Kyllä, nimenomaan siksi, että ilkeä porvarihallitus.
Mitään pakkoa leikata sosiaaliturvasta ja pitää verot nykyisinä ei ole. Ihan on talouden nobelistejakin, joiden mielestä säästöpolitiikka vain haittaa laman voittamista. Eli että nyt pitäisi mieluummin elvyttää.
Puolet suomalaisista muuten on ihan valmiita maksamaan enemmän veroja, jos niillä kohennetaan vanhustenhoitoa, opetusta ja sosiaaliturvaa. Mä ymmärrän, tämä on kokkarille kauhea fakta, mutta niin se on. Teidän maailmankuvanne ei ole siis universaali!