Tulotaso periytyy köyhillä ja rikkailla

Kenen syy on, että työskentelen pienituloisena siivoajana eikä meillä ole varaa asua Westendissä? Minä luulin, että minä olin se joka teki huonot valinnat aikoinani, saanko sittenkin syyttää rikkaita viinan käytöstä ja lapsen tekemisestä huonolla hetkellä? :D

No, onneksi Suomi tarjosi kuntoutusta ja nyt opiskelen keskitasoista ammattia jolla voin saada parempipalkkaisen ammatin. Suomi tarjosi tämänkin.

Ketä voi syytellä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Painotustutkintoihin on todella kovat pääsykokeet, jos kyse on hyvästä koulusta. Pointtihan olikin, että se kermaperseipana pääsee sisälle ilman mitään kokeita.

Köyhistä vain parhaimmat. Jos hekään.

Kyllä ne kermaperseipanat joutuvat suorittamaan ihan samat pääsykokeet kuin köyhätkin. Ei siinä pääsykokeessa katsota vanhempien pankkitilien saldoa, vaan lapsen suorituskykyä. Samalla luokalla opiskelee sitten yh-opettajan ja pörssiyhtiön toimitusjohtajan lapset. Yhteistä näille on hyvä opiskelumotivaatio, kesälomamatkoissa saattaa sitten olla eroja, mutta eivät ne koulumenestykseen vaikuta.

Ja sama ylioppilaskokeissa. Ei lautakunnasta palaudu äidinkieli âllänä, jos sen oikea arvosana on M tai C. Tuossa on köyhälle lapselle oiva paikka päästä näyttämään osaamistaan ja lahjojaan puolueettoman "tuomariston" edessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä te ehdotatte? Kaikista köyhien perheiden lapsista diplomi-insinöörejä ja rikkaista siivoajia? Miten TE ratkaisisitte sen sijaan, että marisisitte epätasa-arvosta? Kukaan tuskin voi väittää, että Suomessa köyhemmästä perheestä tulevalla olisi jotenkin _huonot_ mahdollisuudet, siis ihan oikeasti jos mietitte. Mitä auttaa se, että nyt laitettaisi taas muut maksamaan heille vaikka 200e/kk lisää? Muuttaisiko se lapsen kasvatusta joka on kuitenkin suurimmassa roolissa tässä?

Eli mielestäsi eriarvoisuuden olemassaoloa ei saa todeta jos ei osaa samalla myös poistaa sitä? Suhtaudutko muihinkin ongelmiin noin? Jos et osaa parantaa syöpää, niin vittuako sitä sitten edes myöntämään, että sellainen sairaus voi olla olemassa.

Yleensä jos oikein syyllistetään hyvätuloisia tukikurjuuksista niin on se syy sille, jonkinlainen järkevä ratkaisu mielessä. Ehkä tämä oli taas sitä "hyväosaisen kakara perkele vittu, mut en tiiä miks".

En valitettavasti osaa sanoa mitään, mikä parantaisi asiaa koska nytkin Suomi tekee hirveästi näiden lasten eteen ja keski- sekä hyvätuloiset maksaa ihan mielettömiä summia näistäkin lapsista, silti ainoastaan kuulee kiittämättömyyttä ja kuinka kurjaa on ilmaisesta koulutuksesta, terveydenhuollosta ja kaikista tuista huolimatta. Voidaan tämä siis todeta tietty, mutta en jotenkaan jaksa velloa aiheessa jolle ei vaan voi yhtään mitään. En voi kasvattaa heidän kaikkien lapsia paremmin kuitenkaan.

Demokraattisessa maassa kenenkään ei pitäisi kieli pitkällä odotella kiitollisuudenosoituksia.  Jo ajatuksena vastenmielinen. Emme onneksi ole Yhdysvaltoihin verrattava valtio, jossa hyväosaiset rikkaat patsastelevat hyväntekeväisyysgaaloissa, joiden tuotto , mitä kustannusten jälkeen jäljelle jää, käytetään huonompiosaisten hyväksi ja näiden odotetaan osoittavan kiitollisuutta eri tavoin.

Suomi on jo aikoinaan valinnut ns. hyvinvointivaltion mallin, jonka tarkoitus on pitää huolta kaikista. Siksi me maksamme veroja. Tämän järjestelmän asiosta yhteiskunta on saanut hyödykseen koko kansan kapasiteetin.

Aikoinaan meillä progressiivinen verotus tasasi tuloeroja. Tästä on luovuttu, koska 90-luvulta lähtien Suomeenkin rantautui uusliberaali talouspolitiikka. Se on saanut aikaan lähes tasaverotuksen maahamme. Verotuksen pääpaino ei olekaan enää niissä ansiotulojen verottamisessa (niiden osuus valtion kokonaisverokertymästä on vain 15%) , vaan paino on siirretty välillisiin veroihin, jotka ovat tasaveroa. Välillisten verojen osuus valtion kokonaisverokertymästä on 35%.

Lisäksi on mahdollistettu tulojen nostaminen pääomatuloina ja niiden piilottaminen verottajalta.

Tästä syystä tuloerot ovat kasvaneet Suomessa - kaikkein nopeimmin EU-maista. Lähtökohta oli 90-luvulla maailman pienimmät tuloerot, nyt ne ovat enää hädin tuskin keskitasoa.

Kasvaneet tuloerot ovat johtaneet eriarvoisuuden lisääntymiseen.

Onko sinusta valtaisa kiitollisuus ja jatkuvan kiittämättömän rutinan lopettaminen synonyymeja? Ei minusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä te ehdotatte? Kaikista köyhien perheiden lapsista diplomi-insinöörejä ja rikkaista siivoajia? Miten TE ratkaisisitte sen sijaan, että marisisitte epätasa-arvosta? Kukaan tuskin voi väittää, että Suomessa köyhemmästä perheestä tulevalla olisi jotenkin _huonot_ mahdollisuudet, siis ihan oikeasti jos mietitte. Mitä auttaa se, että nyt laitettaisi taas muut maksamaan heille vaikka 200e/kk lisää? Muuttaisiko se lapsen kasvatusta joka on kuitenkin suurimmassa roolissa tässä?

Oletko sä oikeasti vähän hmmm... Hidas?

Tässä ketjussa on mainittu jo kaksi olennaista seikkaa.

1) opetuksen taso ja tasa-arvo. Opetusmäärärahoista on viime vuosina leikattu ja nyt leikataan lisää. Ei se haittaa hyvien koulujen varakkaita oppilaita, joille vanhemmilla on varaa ostaa työkirjoja ja kustantaa tukiopetusta ja kielileirejä. Varsinkaan eriyttämisen ja tukiopetuksen määrärahoja pitää nopeasti lisätä, koska nykyisellään erityisoppilaista isoin osa ja erikieliset oppilaat joudutaan sullomaan ilman tukia normiluokkiin.

2) lapsiperheiden tulotason kurjistamiselle stoppi! Jo parilla sadalla eurolla kuussa lisärahaa saataisiin lapsille parempaa ruokaa ja mahdollisuus harrastaa jotakin sen sijaan, että he notkuvat pelkästään kotosalla. Kyllä, tällä on iso, iso merkitys, vaikka sinulle 200 euroa onkin pikkuraha. Se voi olla köyhän lapsiperheen kolmen viikon ruokabudjetti.

Ja tämä pitää antaa nimenomaan rahana eikä ruoka-apuna, koska näin äiti voi valita, että ottaako rakennekynnet vai ostaako lapsille ruokaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Painotustutkintoihin on todella kovat pääsykokeet, jos kyse on hyvästä koulusta. Pointtihan olikin, että se kermaperseipana pääsee sisälle ilman mitään kokeita.

Köyhistä vain parhaimmat. Jos hekään.

Kyllä ne kermaperseipanat joutuvat suorittamaan ihan samat pääsykokeet kuin köyhätkin. Ei siinä pääsykokeessa katsota vanhempien pankkitilien saldoa, vaan lapsen suorituskykyä. Samalla luokalla opiskelee sitten yh-opettajan ja pörssiyhtiön toimitusjohtajan lapset. Yhteistä näille on hyvä opiskelumotivaatio, kesälomamatkoissa saattaa sitten olla eroja, mutta eivät ne koulumenestykseen vaikuta.

Ja sama ylioppilaskokeissa. Ei lautakunnasta palaudu äidinkieli âllänä, jos sen oikea arvosana on M tai C. Tuossa on köyhälle lapselle oiva paikka päästä näyttämään osaamistaan ja lahjojaan puolueettoman "tuomariston" edessä.

Ei kun kyllä siellä on jokin näkymätön elin joka tarkastaa että arvosanat tulee vanhempien tulojen mukaan. Ihan varppina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä te ehdotatte? Kaikista köyhien perheiden lapsista diplomi-insinöörejä ja rikkaista siivoajia? Miten TE ratkaisisitte sen sijaan, että marisisitte epätasa-arvosta? Kukaan tuskin voi väittää, että Suomessa köyhemmästä perheestä tulevalla olisi jotenkin _huonot_ mahdollisuudet, siis ihan oikeasti jos mietitte. Mitä auttaa se, että nyt laitettaisi taas muut maksamaan heille vaikka 200e/kk lisää? Muuttaisiko se lapsen kasvatusta joka on kuitenkin suurimmassa roolissa tässä?

Eli mielestäsi eriarvoisuuden olemassaoloa ei saa todeta jos ei osaa samalla myös poistaa sitä? Suhtaudutko muihinkin ongelmiin noin? Jos et osaa parantaa syöpää, niin vittuako sitä sitten edes myöntämään, että sellainen sairaus voi olla olemassa.

Kahden työttömän kaksilapsinen perhe saa Helsngissä vuodessa erilaisia ei-harkinnanvaraisia tukia yli 30 000 e ja siihen ilmaisen päivähoidon eli varhaiskasvatuksen päälle. Paljonko sinun mielestäsi pitäisi sitä rahaa antaa, että eriarvoisuus poistuu, jos edes tuo summa ei riitä?

Sinusta siis nelihenkinen perhe elää leveää elämää 30 tonnilla vuodessa, ja lapsilla on ihan samanlaiset mahikset harrastaa ja opiskella kuin 130 tonnia vuodessa ansaitsevilla?

Tuo sinusta hassattavissa oleva raha on siis se, millä perheen pitää maksaa vuokra, ostaa ruuat ja vaatteet, maksaa liikkuminen jne.

Mieti nyt hitto vähän, mitä puhut. Nolottaa sun puolestasi.

Ei koulumenestys rikastumiseen juurikaan vaikuta, keskituloisia on varmasti suurin osa koulussa hyvin menestyneistä. Työllä ei rikastu vaan epärehellisyydellä tai perimisellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Painotustutkintoihin on todella kovat pääsykokeet, jos kyse on hyvästä koulusta. Pointtihan olikin, että se kermaperseipana pääsee sisälle ilman mitään kokeita.

Köyhistä vain parhaimmat. Jos hekään.

Kyllä ne kermaperseipanat joutuvat suorittamaan ihan samat pääsykokeet kuin köyhätkin. Ei siinä pääsykokeessa katsota vanhempien pankkitilien saldoa, vaan lapsen suorituskykyä. Samalla luokalla opiskelee sitten yh-opettajan ja pörssiyhtiön toimitusjohtajan lapset. Yhteistä näille on hyvä opiskelumotivaatio, kesälomamatkoissa saattaa sitten olla eroja, mutta eivät ne koulumenestykseen vaikuta.

Joo toki, jos ne haluaa painotusluokille.

Pointti oli, että niiden ei tarvitse hakea painotusluokille, jos haluavat hyviin kouluihin. Niiden perheillä on varaa asua hyvillä alueilla, joista pääsee hyviin kouluihin pyrkimättä, koska koulupiiriä.

Opiskelumotivaatio ja kodin sivistysasenteet ovat - kuten tuo tuore tutkimus sanoo - tärkeitä, mutta eivät ainoa tekijä. Myös kodin varallisuudella ja ihmissuhdeverkostolla on merkitystä, halusit tai et.

Ja pointti on edelleen se, että niillä ei-painotetuilla luokilla on sitten ihan tuurista kiinni, ketä sattuu luokkakaveriksi. Eli ei se hyvän koulun normiluokka ole välttämättä yhtään parempi kuin rupukoulun normiluokka. Esimerkiksi siellä Ratakadun Norssissa oli useampi yläkoulun luokka jotka muistutti enemmän eläintarhaa kuin koulua. Ikinä en sinne lastasi laittaisi.

Eläintarhaa se on lähiönkin kouluissa, oikeastaan joka luokassa. Opiskelurauhaa ei juurikaan ole, koska kirjava oppilasaines tosiaan on sullottu luokkiin ilman eriyttämisen tai tukiopetuksen mahdollisuuksia. Ns. hyvillä alueilla oppilasaines on homogeenisempää, joten opetus on helpompaa ja halvempaa ja oppimistuloksetkin siksi parempia.

Minkä lisäksi lähiökouluissa mahdollisuudet valita kieliä, kerhoja, valinnaisaineita ovat selvästi surkeammat.

Minkä lisäksi opettajat huonompia. Kuka hyvä opettaja haluaa opettaa Itiksessä, jos voi opettaa SYK:ssä?

Ei siinä niin isoa eroa ole. Minulla on paljon opettajia tutuissa. Yksi opettaa Itiksessä, yksi Viikissä, yksi Puotilassa, yksi Vesalassa,  se kurssin priimus Jakomäessä!

SYKin opettajista minulla ei ole niin kovaa käsitystä. Sen sijaan kyllä esikoiseni koulussa huomaa sen, että sekä rehtori että opettajakunta on täysin lyömätöntä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä te ehdotatte? Kaikista köyhien perheiden lapsista diplomi-insinöörejä ja rikkaista siivoajia? Miten TE ratkaisisitte sen sijaan, että marisisitte epätasa-arvosta? Kukaan tuskin voi väittää, että Suomessa köyhemmästä perheestä tulevalla olisi jotenkin _huonot_ mahdollisuudet, siis ihan oikeasti jos mietitte. Mitä auttaa se, että nyt laitettaisi taas muut maksamaan heille vaikka 200e/kk lisää? Muuttaisiko se lapsen kasvatusta joka on kuitenkin suurimmassa roolissa tässä?

Eli mielestäsi eriarvoisuuden olemassaoloa ei saa todeta jos ei osaa samalla myös poistaa sitä? Suhtaudutko muihinkin ongelmiin noin? Jos et osaa parantaa syöpää, niin vittuako sitä sitten edes myöntämään, että sellainen sairaus voi olla olemassa.

Yleensä jos oikein syyllistetään hyvätuloisia tukikurjuuksista niin on se syy sille, jonkinlainen järkevä ratkaisu mielessä. Ehkä tämä oli taas sitä "hyväosaisen kakara perkele vittu, mut en tiiä miks".

En valitettavasti osaa sanoa mitään, mikä parantaisi asiaa koska nytkin Suomi tekee hirveästi näiden lasten eteen ja keski- sekä hyvätuloiset maksaa ihan mielettömiä summia näistäkin lapsista, silti ainoastaan kuulee kiittämättömyyttä ja kuinka kurjaa on ilmaisesta koulutuksesta, terveydenhuollosta ja kaikista tuista huolimatta. Voidaan tämä siis todeta tietty, mutta en jotenkaan jaksa velloa aiheessa jolle ei vaan voi yhtään mitään. En voi kasvattaa heidän kaikkien lapsia paremmin kuitenkaan.

Demokraattisessa maassa kenenkään ei pitäisi kieli pitkällä odotella kiitollisuudenosoituksia.  Jo ajatuksena vastenmielinen. Emme onneksi ole Yhdysvaltoihin verrattava valtio, jossa hyväosaiset rikkaat patsastelevat hyväntekeväisyysgaaloissa, joiden tuotto , mitä kustannusten jälkeen jäljelle jää, käytetään huonompiosaisten hyväksi ja näiden odotetaan osoittavan kiitollisuutta eri tavoin.

Suomi on jo aikoinaan valinnut ns. hyvinvointivaltion mallin, jonka tarkoitus on pitää huolta kaikista. Siksi me maksamme veroja. Tämän järjestelmän asiosta yhteiskunta on saanut hyödykseen koko kansan kapasiteetin.

Aikoinaan meillä progressiivinen verotus tasasi tuloeroja. Tästä on luovuttu, koska 90-luvulta lähtien Suomeenkin rantautui uusliberaali talouspolitiikka. Se on saanut aikaan lähes tasaverotuksen maahamme. Verotuksen pääpaino ei olekaan enää niissä ansiotulojen verottamisessa (niiden osuus valtion kokonaisverokertymästä on vain 15%) , vaan paino on siirretty välillisiin veroihin, jotka ovat tasaveroa. Välillisten verojen osuus valtion kokonaisverokertymästä on 35%.

Lisäksi on mahdollistettu tulojen nostaminen pääomatuloina ja niiden piilottaminen verottajalta.

Tästä syystä tuloerot ovat kasvaneet Suomessa - kaikkein nopeimmin EU-maista. Lähtökohta oli 90-luvulla maailman pienimmät tuloerot, nyt ne ovat enää hädin tuskin keskitasoa.

Kasvaneet tuloerot ovat johtaneet eriarvoisuuden lisääntymiseen.

Niin eli laittaisit muut maksajaksi sille, että itse lisäännyt typerässä saumassa etkä kertakaikkiaan osaa hyödyntää ilmaista koulutusta? Etkö tajua miten huvittavalta tuo kuulostaa? Mitä sitten, vaikka joku osaa sijoittaa ja menestyy edes sillä? Minä en osaa, mutta eipä se osaamattomuuteni ole sijoittajian vika, ei niiden tarvitse mulle maksaa siitä, etten ole halunnut opetella jotain. Suomen pitäisi antaa kaikille mahdollisuus opiskella, asua inhimillisissä oloissa ja terveydenhuolto, se on jo annettu. Sen vaan pitäisi riittää. Ollaan sitten eri mieltä. auttaako jankuttaminen jotain? Emme taivu ymmärtämään toisiamme kuitenkaan. Eli hyvää päivänjatkoa, lähden ulos enkä enää tule lukemaan vastaustasi, ennustan sen jo. ;;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä te ehdotatte? Kaikista köyhien perheiden lapsista diplomi-insinöörejä ja rikkaista siivoajia? Miten TE ratkaisisitte sen sijaan, että marisisitte epätasa-arvosta? Kukaan tuskin voi väittää, että Suomessa köyhemmästä perheestä tulevalla olisi jotenkin _huonot_ mahdollisuudet, siis ihan oikeasti jos mietitte. Mitä auttaa se, että nyt laitettaisi taas muut maksamaan heille vaikka 200e/kk lisää? Muuttaisiko se lapsen kasvatusta joka on kuitenkin suurimmassa roolissa tässä?

Eli mielestäsi eriarvoisuuden olemassaoloa ei saa todeta jos ei osaa samalla myös poistaa sitä? Suhtaudutko muihinkin ongelmiin noin? Jos et osaa parantaa syöpää, niin vittuako sitä sitten edes myöntämään, että sellainen sairaus voi olla olemassa.

Kahden työttömän kaksilapsinen perhe saa Helsngissä vuodessa erilaisia ei-harkinnanvaraisia tukia yli 30 000 e ja siihen ilmaisen päivähoidon eli varhaiskasvatuksen päälle. Paljonko sinun mielestäsi pitäisi sitä rahaa antaa, että eriarvoisuus poistuu, jos edes tuo summa ei riitä?

Sinusta siis nelihenkinen perhe elää leveää elämää 30 tonnilla vuodessa, ja lapsilla on ihan samanlaiset mahikset harrastaa ja opiskella kuin 130 tonnia vuodessa ansaitsevilla?

Tuo sinusta hassattavissa oleva raha on siis se, millä perheen pitää maksaa vuokra, ostaa ruuat ja vaatteet, maksaa liikkuminen jne.

Mieti nyt hitto vähän, mitä puhut. Nolottaa sun puolestasi.

Kyllä Helsingissä tuolla rahalla ne lapset elää oikein hyvää elämää. Paljon loistavia kouluja ja paljon harrastuksia tarjolla.

Vierailija kirjoitti:

Ei koulumenestys rikastumiseen juurikaan vaikuta, keskituloisia on varmasti suurin osa koulussa hyvin menestyneistä. Työllä ei rikastu vaan epärehellisyydellä tai perimisellä.

Hahahaha tämä oli juuri tätä superkateutta, vai että epärehellisyydellä. :DD

Vierailija kirjoitti:

Kenen syy on, että työskentelen pienituloisena siivoajana eikä meillä ole varaa asua Westendissä? Minä luulin, että minä olin se joka teki huonot valinnat aikoinani, saanko sittenkin syyttää rikkaita viinan käytöstä ja lapsen tekemisestä huonolla hetkellä? :D

No, onneksi Suomi tarjosi kuntoutusta ja nyt opiskelen keskitasoista ammattia jolla voin saada parempipalkkaisen ammatin. Suomi tarjosi tämänkin.

Ketä voi syytellä?

Ihan itseäsi surkeasta trollista.

Kuntoutusta tai koulutusta saa vielä, mutta kuntoutuksen osalta sekin alkaa olla mennyttä elämää.

http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/liitto/tiedotteet/?x1564214=51587…

Kukaan ei tässä halua ketään erityisesti syyllistää yksilönä, kunhan todetaan faktat. Että perheiden tulotaso periytyy lapsille, eikä pelkästään asenteiden takia, vaan myös siksi, että hyvätuloisten perheiden lapsilla on paremmat mahdollisuudet.

Ja siksi niitä opetuksen määrärahoja ei saisi ainakaan enää leikata, vaan nostaa. Ja lapsiperheiden tukia myös.

Tuloerotkin kun ovat kasvussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään koulutuskaan ei enää takaa hyvää työpaikkaa, Suomi on täynnä työttömiä ja matalapalkkaduuneissa äheltäviä akateemisia. 70/80- luvuilla sosioekonominen nousu oli käytännössä varmaa korkeakoulututkinnon myötä, tänä päivänä vanhempien taustalla ja suhteilla on erittäin paljon merkitystä työelämää ajatellen.

Jep. Ja tämä on syy lyödä koulunkäynti lekkeriksi jo eskarissa?

Pointti oli, että koulutus ei pelasta ketään nykyaikana. Suhteiden merkitys kasvaa koko ajan työpaikkojen vähentyessä jatkuvan yt-ruletin myötä. Vanhemmat ihmiset syyllistävät tämän päivän nuoria työttömiä laiskureiksi vaikka he elivät nuoruutensa ihan erilaisessa maailmassa kuin nykynuoret. Töitä riitti kaikille ilman koulutustakin eikä robotisaatiosta ollut tietoakaan.

Ja silti sieltä sosioekonomisen arvoasteikon yläpäästä mennään edelleen töihin. Ja hankitaan sitä ennen hyvä koulutus. Entä jos hyväksyttäisiin se fakta, että edelleen parhaat pääsevät töihin ja jostain kumman syystä se on sitä väkeä, joka hoitaa asiansa hyvin eskarista alkaen.

Tämän "faktan" voit nyt testata empiirisesti: synny kaksi kertaa samana päivänä. Toinen sinä viedään sairaalasta köyhään kotiin, toinen rikkaaseen. Sitten vain odotat ja katsot ovatko molemmat sinät 30 vuoden päästä samassa duunissa.

Eivät ole, miksi köyhät ja ongelmaiset siis lisääntyvät niin paljon?

Köyhien ja rikkaiden väliin mahtuu suurin osa suomalaisista. Siksi minusta onkin typerää verrata köyhiä rikkaisiin. Pitäisi verrata köyhien elintasoa niihin tavallisiin työssäkäyviin suomalaisiin, jotka eivät ole lapsilisää lukuunottamatta oikeutettuja yhteiskunnan tukiin, mutta joilla ei myöskään ole mikään huippupalkka vaan palkka ennen veroja 1800-3200 €/kk. 

Onhan ne lähtökohdatkin erilaiset. Itse köyhästä perheestä. Opiskeluun ei kannustettu. Ysin jälkeen alkoi painostus töihin.

Kun muutin kotoa, en mitään saanut mukaan. Monta vuotta tein työtä pienellä palkalla. Työn ohessa opiskelin merkonomiksi.

Vuosien uurastuksen jälkeen sain jo suht hyvää palkkaa. Paljon en ole kuitenkaan säästöön saanut, vaikka elänyt säästeliäästi.

Liian monta vuotta meni "hukkaan" pienillä tuloilla. Sain asumistukea 40 m2 kaupungin vuokra-asuntoon!!

Toisin on ystävillä jotka saivat opiskella rauhassa, pääsivät hyviin ammatteihin ja tienesteihin heti kiinni. Jollakin vanhemmat osti asunnon tai tuki muuten rahallisesti. Tulivat takaajiksi ensiasuntoon.

Vierailija kirjoitti:

– Syitä köyhtymiseen ovat muun muassa sosiaaliturvan heikennykset ja matala taso, tuloerojen kasvu sekä työmarkkinoiden muutokset, kuten pätkätyöt ja huono toimeentulo, Hakovirta sanoo Turun Sanomissa.

Miten tämän asian ymmärtäminen voi olla palstalaisille ylivoimaisen vaikeaa?

Asiat ovat monimutkaisia. Miksi näin on käynyt? Miksi sosiaaliturvaa on jouduttu heikentämään? Ei, vastaus ei ole "ilkeä porvarihallitus". 

Talolousjärjestelmämme on keinotekoinen. Tälläkin hetkellä vallassa olijat tekevät parhaansa jotta oikeaa kilpailua ei synny vaan nimenomaa otsikonmukainen tapahtuu. Uusia menestyjiä  ei edes katsota hyvällä. Ongelma on poliittinen, monet konservatiivit eivät halua oikeaa kehitystä vaan kehitystä jossa mennään samaa rataa samalla järjestyksellä kuten aina ennenkin, heille joku tietokonepelifirma joka menestyy suomessa on punainen vaate. Tiettyä pahansuopuutta olikin ilmassa kun esim rovio ilmoitti että tulos on laskenut. Valitettavasti liian monet varakkaat eivät ole valmiita rehelliseen kilpailuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä te ehdotatte? Kaikista köyhien perheiden lapsista diplomi-insinöörejä ja rikkaista siivoajia? Miten TE ratkaisisitte sen sijaan, että marisisitte epätasa-arvosta? Kukaan tuskin voi väittää, että Suomessa köyhemmästä perheestä tulevalla olisi jotenkin _huonot_ mahdollisuudet, siis ihan oikeasti jos mietitte. Mitä auttaa se, että nyt laitettaisi taas muut maksamaan heille vaikka 200e/kk lisää? Muuttaisiko se lapsen kasvatusta joka on kuitenkin suurimmassa roolissa tässä?

Eli mielestäsi eriarvoisuuden olemassaoloa ei saa todeta jos ei osaa samalla myös poistaa sitä? Suhtaudutko muihinkin ongelmiin noin? Jos et osaa parantaa syöpää, niin vittuako sitä sitten edes myöntämään, että sellainen sairaus voi olla olemassa.

Kahden työttömän kaksilapsinen perhe saa Helsngissä vuodessa erilaisia ei-harkinnanvaraisia tukia yli 30 000 e ja siihen ilmaisen päivähoidon eli varhaiskasvatuksen päälle. Paljonko sinun mielestäsi pitäisi sitä rahaa antaa, että eriarvoisuus poistuu, jos edes tuo summa ei riitä?

Sinusta siis nelihenkinen perhe elää leveää elämää 30 tonnilla vuodessa, ja lapsilla on ihan samanlaiset mahikset harrastaa ja opiskella kuin 130 tonnia vuodessa ansaitsevilla?

Tuo sinusta hassattavissa oleva raha on siis se, millä perheen pitää maksaa vuokra, ostaa ruuat ja vaatteet, maksaa liikkuminen jne.

Mieti nyt hitto vähän, mitä puhut. Nolottaa sun puolestasi.

Kyllä Helsingissä tuolla rahalla ne lapset elää oikein hyvää elämää. Paljon loistavia kouluja ja paljon harrastuksia tarjolla.

Sähän sen "tiedät"....

Helsingissä nelihenkinen perhe maksaa pienestä lähiökolmiosta vuokraakin jo 15 tonnia vuodessa. Ruokaan menee kuusi tonnia vuodessa.

Jää yhdeksän tonnia vuodessa. 750 euroa kuussa neljälle hengelle. Siitä maksetaan vaatteet, kulkeminen, netti, vakuutukset, lääkkeet, ostetaan tarvittavat kodinkoneet hajonneiden tilalle yms.

Vertaapa tuota omaan hyvätuloiseen elämääsi, jos rehellisesti kykenet. Niinpä....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1, toki tuokin on osa kulttuuripääomaa. Voi olla monelle varsinkin pienillä paikkakunnilla ja haja-asutusalueella kyse silti myös rahasta, kun kirjasto on kymmenien kilometrien päässä.

Mutta pelkkä kirjastossakäynti ei enää ole mikään kilpailutekijä, jolla ihminen voi erottautua. Lukeminen on tärkeää, mutta ei ihan sellaista ekstraa, jolla kerätään pojoja hakiessa opiskelupaikkaa tai työpaikkaa.

Itse asiassa se äidinkielen hyvä taito on kaiken muun oppimisen perusta. Koulumenestyksen avain.

Ja se asuinpaikan valinta on osa hyvää vanhemmuutta.

Toki on, muttei erottautumistekijä. Hyviä äidinkielen osaajia on kolmetoista tusinassa, kärjistäen sanottuna.

Asuinpaikkaa ei voi köyhä valita. Sehän se oli yksi noista tekijöistä, jos et sattunut ymmärtämään.

Itse asiassa ei ole. Juuri julkaistiin tutkimus jossa todettiin että nimenomaan siinä äidinkielessä on nyt paljon ongelmia.

Ja kyllä köyhä voi valita sen asuinpaikan. Ei kukaan pakota korvessa kököttämään. Tai lisääntymään sinne korpeen.

Itse asiassa on. Peruskoulu antaa lapsille ihan hyvät eväät äidinkielessä, ja lukemalla kehitytään lisää.

Sen sijaan eroja näkee harrastuksissa ja ulkomaankokemuksessa, kielitaidossakin. Kun asuu hyvässä koulupiirissä, voi lukea erotttautumista edesauttavia kieliä. On aika iso ero sillä, osaako lapsi perusenglannin, ruotsin ja C-saksan, vai onko hän suorittanut kansainvälisen tutkinnon englanniksi ja hallitsee myös ranskaa, kiinaa ja espanjaa.

Eikä köyhä voi valita asuinpaikkaansa. Korkeintaan voi muuttaa lähikaupunkiin, jos saa kunnan vuokrakasarmista luukun. Eikä sekään välttämättä onnistu, jos ei ole ko. kunnassa valmiina työpaikkaa. Sekö sun mielestä oli ratkaiseva etu lapselle? Koeta nyt kermaperse tajuta, että vapaa liikkuvuus koskee lähinnä meitä hyvätuloisia, joilla on varaa OSTAA asunto tai maksaa kalliita vuokria vapailla markkinoilla.

Itse asiassa ei ole. Peruskoulu ei enää pysty nostamaan niitä sivistymättömien kotien lapsia sieltä sivistymättömuyydestä. Kyse ei ole ulkomaanmatkoista.

Ja nuo kaikki ns erottuvat kielet on painotettuja kieliä, joihin voi hakeutua myös muilta alueilta.

Ja niihin on helpompi hakeutua, jos ei asu korvessa. Ja asumistukihan mahdollistaa nimenomaan köyhälle sen asumisen ihan missä vaan, koska sillä maksetaan erotus.

Hauska utopistinen asenne sulla. Että toisaalta on varaa ottaa se vuokrakämppä vapailta markkinoilta, ja sitten saada siihen täysi tuki. No ei onnistu, asumistuet eivät edes likipitäen riitä pk-seudulla niihin vapaiden markkinoiden vuokriin. Eikä vuokrakämppiä saa kaupungilta, jos vasya suunnittelee muuttoa pk-seudulle. Niihin on tuhansien ihmisten jono ihan stadilaisia hakijoita.

Painotustutkintoihin on todella kovat pääsykokeet, jos kyse on hyvästä koulusta. Pointtihan olikin, että se kermaperseipana pääsee sisälle ilman mitään kokeita.

Köyhistä vain parhaimmat. Jos hekään.

Oi voi tätä katkeruuden määrää. Ei siellä testeissä kysytä vanhempien tulotasoa tai arvonimiä. Ihan anonyymisti ollaan, lapsi omalla nimellä ja siinäpä ne tiedot oikeastaan ovatkin sitten. Katsotaan mitkä ovat lapsen kyvyt ja nimenomaan se kapasiteetti oppia asioita jos opetuskieli ei ole kaikissa aineissa suomi. Eli mitataan lahjakkuutta, kykyä hahmottaa ja ymmärtää asioita ja motivaatiota (musiikkiluokilla tietysti musikaalisuutta, matikkaluokilla niitä valmiuksia). Jännä juttu, että valtaosa tulee hyväosaisista perheistä. Ettei vaan olisikin kyse juuri siitä, että he ovat niitä alunperinkin lahjakkaampia ja saaneet sitten edelleen kyvykkäitä lapsia kun perintötekijät ovat suotuisat? Ei ne rikkaat sattumalta ole rikkaita tai hyväosaiset muuten pärjääviä. Kyllä suuri osa on kouluttautunut pitkälle ja ovat päästään teräviä, tekevät ja kykenevät fiksuihin kauaskantoisiin päätelmiin ja ratkaisuihin.

Raha periytyy, mutta myös geenit. Samoin asenne. Köyhissä suvuissa usein aika moni asia on perustavanlaatuisesti pielessä ihan siellä kyky- ja asennetasolla. Tyydytään ruikuttamaan ja syyttelemään muita, mutta ei hahmoteta omaa osuutta asioihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei koulumenestys rikastumiseen juurikaan vaikuta, keskituloisia on varmasti suurin osa koulussa hyvin menestyneistä. Työllä ei rikastu vaan epärehellisyydellä tai perimisellä.

Hahahaha tämä oli juuri tätä superkateutta, vai että epärehellisyydellä. :DD

Kyllä esim laiton viinakauppa oli suomessa tuottavaa bisnestä aikanaan. Tosin sinä et pysty aiheesta asialliseen keskusteluun, joten mene vain kävelylle se tekee varmasti hyvää sinulle.