Lue keskustelun säännöt.
Tulotaso periytyy köyhillä ja rikkailla
01.09.2016 |
Jälleen uusi todiste siitä, että lapsiperheiden köyhyys ei ole mikään evvk-juttu, josta *vips* vain noustaan tuosta vaan "oikealla asenteella"
Lukekaa tämän päivän Hesarista.
"VANHEMPIEN sosioekonominen asema periytyy lapsille etenkin silloin, kun vanhemmat sijoittuvat selvästi pieni- tai suurituloisiin. Tämän johtopäätöksen tekee Outi Sirniö tuoreessa sosiologian väitöstutkimuksessaan, joka tarkistetaan Helsingin yliopistossa perjantaina.
Tutkimuksen mukaan perheen materiaaliset, sosiaaliset ja kulttuuriset toimintamahdollisuudet ja toimintaolosuhteet ennustavat lapsen asemaa.
Materiaaliset toimintamahdollisuudet ja -olosuhteet voidaan luokitella Sirniön mukaan perheen taloudellisiin oloihin, asioihin, joita rahalla saa. Näitä ovat esimerkiksi harrastukset, kirjat, perheen tekemät matkat sekä ylimääräinen koulutus.
Kulttuuriset mahdollisuudet liittyvät tietotaitoon ja koulutukseen. Sirniön mukaan nämä ovat kulttuurista pääomaa, jota ihminen kerää etenkin lapsuudessa. Esimerkiksi tiedonhankintakyky ja lapsen halukkuus oppia ovat kulttuurisia mahdollisuuksia.
Sosiaalisilla mahdollisuuksilla tarkoitetaan mahdollisia sosiaalisia verkostoja, joita voidaan myöhemmällä iällä käyttää hyväksi esimerkiksi työnhankinnassa tai ylimääräisen koulutuksen hankinnassa. Tuntemalla ihmisiä voi siis parantaa omaa asemaa.
Pienituloisen perheen lapsen mahdollisuudet saavuttaa parempi sosioekonominen asema vaikeutuvat, kun taas parempituloisessa perheessä mainitut mahdollisuudet säilyvät.
PERHETAUSTALLA on merkitystä niin lapsuudessa kuin aikuisuudessakin. Suurituloinen perhetausta suojelee tutkimuksen mukaan tulevaisuudessa pienituloisuudelta, johon liittyy matala koulutus ja työttömyys."
Kommentit (432)
Eli tämä todistaa tavallaan myös sen, kuinka hyödyttömiä ne tuet on. Suurin osa on loppujen lopuksi kiinni perheen asenteesta ja geeneistä? Senhän tämä tutkimus osoittaa suoraan, enempi rahaa tukien muodossa ei tuota yhtään sen menestyvämpiä lapsia. Näin se on, myös köyhästä perheestä tulevalla lapsella on erittäin hyvät edellytykset, jos vanhemmat ovat fiksuja ja kannustavia, haastavat lasta jo pienenä älyllisesti ja heillä on odotuksia, panostavat lapseen henkisesti paljon. Näinhän se on.
Ei, en silti veisi köyhiltä tukia, mutta ainakin lopettaisin sen syyttelevän sormen hyvätuloisia kohtaan. Katse peiliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"KUN TARKASTELLAAN lasten älykkyysosamääriä, näyttää siltä, että perheen tulotaso voi olla jopa tärkeämpi tekijä kuin geenit.
Lapset, jotka on adoptoitu varakkaaseen perheeseen, saavat älykkyystesteissä keskimäärin 12 pistettä korkeamman tuloksen kuin köyhiin perheisiin adoptoidut lapset.
Älykkyystesteissä pärjäämiseen vaikuttavat myös sellaiset seikat kuin epäterveellinen ruokavalio ja äidin raskaudenaikainen päihteidenkäyttö, jotka molemmat ovat yleisempiä köyhissä kuin rikkaissa perheissä. Samoin stressaava asuinympäristö, jossa lapsi kokee pelkoa, ahdistusta tai häirintää, vaikuttaa kielteisesti hänen älykkyysosamääräänsä.
Varakkaiden perheiden lasten parempaa suoriutumista älykkyystesteissä saattaa selittää myös se, että lapsilla on todennäköisemmin pienestä pitäen ympärillään enemmän älyllisiä virikkeitä, kuten kirjoja ja älyä kehittäviä leluja, ja heitä viedään useammin esimerkiksi näyttelyihin ja museoihin.
Näyttäisi siis siltä, että vähentämällä köyhyyttä ihmisistä voi tehdä älykkäämpiä."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään koulutuskaan ei enää takaa hyvää työpaikkaa, Suomi on täynnä työttömiä ja matalapalkkaduuneissa äheltäviä akateemisia. 70/80- luvuilla sosioekonominen nousu oli käytännössä varmaa korkeakoulututkinnon myötä, tänä päivänä vanhempien taustalla ja suhteilla on erittäin paljon merkitystä työelämää ajatellen.
Jep. Ja tämä on syy lyödä koulunkäynti lekkeriksi jo eskarissa?
Pointti oli, että koulutus ei pelasta ketään nykyaikana. Suhteiden merkitys kasvaa koko ajan työpaikkojen vähentyessä jatkuvan yt-ruletin myötä. Vanhemmat ihmiset syyllistävät tämän päivän nuoria työttömiä laiskureiksi vaikka he elivät nuoruutensa ihan erilaisessa maailmassa kuin nykynuoret. Töitä riitti kaikille ilman koulutustakin eikä robotisaatiosta ollut tietoakaan.
Ja silti sieltä sosioekonomisen arvoasteikon yläpäästä mennään edelleen töihin. Ja hankitaan sitä ennen hyvä koulutus. Entä jos hyväksyttäisiin se fakta, että edelleen parhaat pääsevät töihin ja jostain kumman syystä se on sitä väkeä, joka hoitaa asiansa hyvin eskarista alkaen.
Lue nyt hyvä ihminen ajatuksella tuo artikkeli, josta keskustellaan!
Todella usein saa työelämässä ihmetellä, että millähän ansioilla tuokin on asemaansa päässyt, kun korvien välissä on niin paljon tyhjää, mutta kuten tutkimus osoittaa, kyse ei olekaan aina yksilön omista ansioista.
Vierailija kirjoitti:
Roihuvuoren alakoulu oltiin sulkemassa kokonaan. Alueen perheet kampanjoi sen puolesta vuosia. Ei se "tullut" kaupungilta kuten Itäkeskuksen peruskoulun remontointi.
Kyllä sen maksoi kaupunki. Älä valehtele.
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/235729-roihuvuoren-ala-aste-ko…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuopukseni on koulussa jonne osa lapsista tulee vauraalta alueelta ja osa köyhältä alueelta.
Ja miten se näkyy? Esimerkiksi siinä että niissä koulujen myyjäisissä tai talkoissa ei koskaan näe niitä ns. köyhän alueen vanhempia. He eivät käy koululla oikeastaan koskaan.
Kouluun on noin 300 metriä sieltä alueelta.
Ja esimerkiksi nyt kun minun lapseni luokan leirikoulu lähestyy, sieltä ollaan kyllä lähdössä leirikouluun, mutta mitään ei ole maksettu eikä yhteenkään talkooseen koko kuuden vuoden aikana ei ole osallistuttu.
Ja juu, ovat kovasti jaksamisen rajoilla ja diipadaapa, mutta niin on kyllä kaikki muutkin vanhemmat.
Mitä tämä tällainen käyttäytyminen on???
Luetko sä ollenkaan tekstejäsi, ennen kuin julkaiset niitä? Että diipadaapaa, jollain on matalapalkkainen vuorotyö, mutta diipadaapaa, kyllä sen silti pitäis rampata leipomassa kermapersemukuloiden leirikoulun myyjäisiin pullaa, vaikka omansa ei sinne pääse, koska pitäisi löytyä 200 euroa (juu, mä olen lukenut sen sun tänne tekemän ruikutuksen aiheesta ennenkin) omaakin rahaa, ja päälle iso summa käyttörahaakin vielä.
Diipadaapaa tosiaan.
Kehtaatkin vielä kermaperse väittää, että se nyt on ihan sama määrä huoli ja työtä jollain yksinhuoltajalla pienine tuloineen kuin sulla.
Mäkin olen kermaperse eli hyvätuloinen akateeminen uranainen, mutta mua hävettää sunlaisten ihmisten epärealistinen ja epäempaattinen möyhötys.
Diipadaapa. Luuletko sinä ettei esimerkiksi yrittäjävanhemmat kuten me lama-aikana joudu a)paiskimaan paljon töitä ja b) elämään epävarmuudessa.
Ja todella monella yksinhuoltajalla se yksinhuoltajuus on taas jälleen kerran niiden omien valintojen seurausta. Väännetty mukula jos toinenkin vähän kelle sattuu ja sitten itketään. Ja juu, tiedän, kohta ilmestyy ne autokolarin ruhjomat yksikätiset lesket tähänkin ketjuun.
Tekstisi toimi päinvastaisesti kuin halusit sen toimivan. Osoitit meille sivistymättömyytesi ja ennakkoluulosi. Ei jatkoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä te ehdotatte? Kaikista köyhien perheiden lapsista diplomi-insinöörejä ja rikkaista siivoajia? Miten TE ratkaisisitte sen sijaan, että marisisitte epätasa-arvosta? Kukaan tuskin voi väittää, että Suomessa köyhemmästä perheestä tulevalla olisi jotenkin _huonot_ mahdollisuudet, siis ihan oikeasti jos mietitte. Mitä auttaa se, että nyt laitettaisi taas muut maksamaan heille vaikka 200e/kk lisää? Muuttaisiko se lapsen kasvatusta joka on kuitenkin suurimmassa roolissa tässä?
Vierailija kirjoitti:
Eli tämä todistaa tavallaan myös sen, kuinka hyödyttömiä ne tuet on. Suurin osa on loppujen lopuksi kiinni perheen asenteesta ja geeneistä? Senhän tämä tutkimus osoittaa suoraan, enempi rahaa tukien muodossa ei tuota yhtään sen menestyvämpiä lapsia. Näin se on, myös köyhästä perheestä tulevalla lapsella on erittäin hyvät edellytykset, jos vanhemmat ovat fiksuja ja kannustavia, haastavat lasta jo pienenä älyllisesti ja heillä on odotuksia, panostavat lapseen henkisesti paljon. Näinhän se on.
Ei, en silti veisi köyhiltä tukia, mutta ainakin lopettaisin sen syyttelevän sormen hyvätuloisia kohtaan. Katse peiliin.
Eli Suomessa ei ole 40 vuoteen ollut yhtään fiksua köyhää vanhempaa, koska yksikään alle 40-vuotias köyhän perheen lapsi ei ole menestynyt niin hyvin, että hänet tunnettaisiin yleisesti jostain saavutuksesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eli tämä todistaa tavallaan myös sen, kuinka hyödyttömiä ne tuet on. Suurin osa on loppujen lopuksi kiinni perheen asenteesta ja geeneistä? Senhän tämä tutkimus osoittaa suoraan, enempi rahaa tukien muodossa ei tuota yhtään sen menestyvämpiä lapsia. Näin se on, myös köyhästä perheestä tulevalla lapsella on erittäin hyvät edellytykset, jos vanhemmat ovat fiksuja ja kannustavia, haastavat lasta jo pienenä älyllisesti ja heillä on odotuksia, panostavat lapseen henkisesti paljon. Näinhän se on.
Ei, en silti veisi köyhiltä tukia, mutta ainakin lopettaisin sen syyttelevän sormen hyvätuloisia kohtaan. Katse peiliin.
Onko sinulla muulloinkin vaikeuksia ymmärtää lukemaasi, vai estääkö asenteesi sen tässä asiassa?
Vierailija kirjoitti:
"KUN TARKASTELLAAN lasten älykkyysosamääriä, näyttää siltä, että perheen tulotaso voi olla jopa tärkeämpi tekijä kuin geenit.
Lapset, jotka on adoptoitu varakkaaseen perheeseen, saavat älykkyystesteissä keskimäärin 12 pistettä korkeamman tuloksen kuin köyhiin perheisiin adoptoidut lapset.
Älykkyystesteissä pärjäämiseen vaikuttavat myös sellaiset seikat kuin epäterveellinen ruokavalio ja äidin raskaudenaikainen päihteidenkäyttö, jotka molemmat ovat yleisempiä köyhissä kuin rikkaissa perheissä. Samoin stressaava asuinympäristö, jossa lapsi kokee pelkoa, ahdistusta tai häirintää, vaikuttaa kielteisesti hänen älykkyysosamääräänsä.
Varakkaiden perheiden lasten parempaa suoriutumista älykkyystesteissä saattaa selittää myös se, että lapsilla on todennäköisemmin pienestä pitäen ympärillään enemmän älyllisiä virikkeitä, kuten kirjoja ja älyä kehittäviä leluja, ja heitä viedään useammin esimerkiksi näyttelyihin ja museoihin.
Näyttäisi siis siltä, että vähentämällä köyhyyttä ihmisistä voi tehdä älykkäämpiä."
Niin eli syytetään hyvätuloisia siitä, että köyhän mamma käytti päihteitä raskausaikana eikä osannut edes kasvattaa lasta ja antaa hänelle virikkeitä. Kertokaa nyt mikä teidän ehdotus on? Lisää tukia päihdeäidille rahana? Muuta tukea on jo saatavilla runsaasti, sivusta olen seurannut päihdeäidin kierrettä ja parantumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just kävin Itäkeskuksen peruskoululla. Kamalaa. Likaista ja sotkuista., juopot pihassa kaljall?
Ja kuitenkin se on yksi niitä harvoja Helsingin kouluja, jotka on hiljan isolla rahalla remontoitu, joihin syydetään koko ajan pd-rahaa ja suunnitellaan mm kiinaopetusta. Ja vielä juuri tyypillinen yhden alueen koulu, jossa se koulu on yhteisön keskus.
Silti vain sotketaan, rikotaan, roskataan ja kännätään.
Taisit saada niiltä juopoilta juomaa? Et kai sä nyt tosissaan selvin päin väitä, että ne on ne lapset itse tai niiden vanhemmat, jotka juopottelee lastensa koulun pihalla?
Tuohan todistaa vaan, että tutkimus on oikeassa, asuinpaikalla on merkitystä. Köyhän perheen vesan on pakko käydä tuollaista lähiökoulua, rikkaan perheen vesa käy siistiä koulua Töölössä. Ihan riippumatta lapsen lahjakkuudesta.
En tiedä, olivat seiånikäisiä, että saattoivat hyvinkin olla vanhempia. Ja sen koulun sisustan olån kyllä sotkeneet ne lapset.
Helsingissä pääsee tuoltakin alueelta ihan kuka vaan muualle kouluun. Painotuksia on pilvin pimein, kaupunki maksaa koulumatkat.
Ongelma on se tuon alueen aikuisten asenne ja tapa kasvattaa jälkeläisiään. Ko koulu oli superhieno ja haluttu vielä 15-20 vuotta sitten. Ei ole enää.
Painotuksiin pitää hakea erikseen pääsykokeen kautta. Parhaimpiin on todella vaikea päästä, oma lapsenikin on matikassa lahjakas ja haki matikkaluokalle, koska lähiömme koulu on helevetin huono. Ei päässyt, koska alle kymmenesosa hakijoista pääsi.
Ja nuo siis vasta yläasteella. Alakouluissa painotuksia on paljon vähemmän, ja johonkin SYK:iin on erittäin vaikea päästä.
Eli kuten olen ketjussa koko ajan sanonut: köyhistä pääsevät eteenpäin vain harvat lahjakkaimmat, rikkaista kaikki, koska asuvat hyvien koulujen alueella.
Helsingissä on painotuksia, joihin hakea jo eskarissa tai sitten ekalta, kolmoselta. Paljon.
Noin puolet yleensä pääsee eli mikään ihmelapsi ei tarvitse olla.
Ja se syy miksi tuo koulu on nkyyään noin surkea, johtuu täysin sen koulupiirin vanhemmista. Ei kaupungista, ei meistä hyväosaisista, ei rahan tai julkisten varojen puutteesta. Ihan vaan vanhempien asenteista ja pään sisuksesta.
Puolet my ass. Johonkin hilavitkutinpainotukseen, kuten kuvisluokalle voi päästäkin puoley. Mutta todellisuudessa alakoulujen painotusluokkia on vähän, ainakaan hyvissä kouluissa. Juu, on tuossa meidän lähiö-ala-asteellakin luontopainotus, mutta ei se siitä silti hyvää koulua tee.
Ja syy koulun heikkouteen on, että siellä on surkeat määrärahat, mutta todella heterogeeninen oppilasaines. Samalle luokalle tungettuna erityisoppilaat ja liuta eri etnisistä ryhmistä ja kielistä tulevia oppilaita, mutta ei mitään mahdollisuuksia eriyttää opetusta.
Kai ymmärrät, että jos koulualueella asuu vain ylempää keskiluokkaa, siellä ei ole juurikaan maahanmuuttajia, joiden lapsilla olisi tarvetta pienryhmille tai omakieliselle opetukselle? Että on halvempaa ja helpompaa opettaa homogeenistä luokkaa? Et selvästi ymmärrä.
Kai sä luit tuolla olleen yläkouluopen kirjoituksen? Tai tyhmä mun tietysti on edes kysyä, koska jos luitkin, niin et ymmärtänyt. Tuollaisten lähiökoulujen ongelmien hoitoon jaetaan tänä lukuvuonna 1,6 miljoonaa, jota on jakamassa kymmeniä kouluja. Ei riitä mihinkään.
Meidän lähikoulusta vietiin muuten kolmesta koulunkäyntiavustajastakin pari vuotta sitten yksi, eli entisestään heikennettiin mahdollisuuksia ottaa vaikkapa huonosti suomea osaavia sivuun pienryhmäksi. Kiitos Kokoomuksen junailemien opetusmäärärahojen leikkausten.
Mut joo, onhan se ny toki alueen VANHEMPIEN vika!
Saat..a, mikä idiootti olet.
Ei tarvitse mennä kuin Roihuvuoreen, jossa koulut ja koko alue oli paljon surkeammassa kunnossa kuin Itis. Nyt siellä on kaksi hyvää koulua, siisti asuinympäristö, paljon harrastustoimintaa, hyvä yhteishenki. Täysin vanhempien voimilla rakennettu.
Olen ollut opettamassa Ratakadun Norssissa, jossa on tavallisilla luokilla ne kaikkein hyvätuloisimpien lapset. Siellä oli todella rauhatonta. Ei se pelkkä hyvä osoite takaa hyvää käytöstä. Eikä se huono osoite oikeuta lyömään lekkeriksi.
Mä toistan. Lähiökouluissa on heterogeeninen eli suomeksi kirjava oppilasmateriaali. Jo senkin takia pelkkä perusopetus on hankalaa ja kallista.
Keskiluokkaisessa Roihuvuoressa näin ei ole. Siksi luokkien opetus on halvempaa ja helpompaa ja hyviä tuloksia saavutetaan vähemmällä.
Roihuvuoren kouluja ei ole rakennettu vanhempien yhteistoiminnalla. Roihuvuoren alakoulua rempattiin viime vuonna 12 miljoonalla. Ja sä pidät sitä, että vastaremontoitu koulu on siistimpi kuin vanha koulu Itiksessä todistuksena jotenkin alueen perheiden paremmuudesta?!!!
Ei tsiisus.
Norssissa on toki ollut levottomiakin luokkia, missäpä keskustan koulussa ei ole - se ei silti tee Norssista huonoa koulua ja sen opetuksesta ja oppiainevalikosta huonoa. Jotain realismia nyt kehiin, nainen!
Mä ihan vaan heitän vertailun vuoksi vaikka kielet.
http://www.norssi.helsinki.fi/index.php?page=peruskoulu
Verrattuna meidän lähikouluun Apolloon, jossa onnistuu pitkänä pelkkä englanti, valinnaisena pelkkä saksa. Ja joka on lukiona Suomen huonoin, kertoo myös yläkoulun tasosta.
Roihuvuori ei ole keskiluokkainen alue. Siellä on todella paljon kaupungin vuokra-asuntoja, enemmän kuin Puotinharjussa.
Norssissa on muuten erittäin heikko kielivalikoima, esim saksaa voi opiskella vain koska eläkkeelle jäänyt saksan opettaja työskentelee liki ilmaiseksi.
Malminkartanon tienoilta on vain taivas rajana hyviin kouluihin, jos se lähikoulun kielivalikoima ei nappaa. Venäläinen koulu, Ranskalainen koulu, Englantilainen koulu, Töölön koulut, Steiner, Syk, Meilahden kiina. Joitakin mainitakseni.
Ja kuka on niin pöpi, että kuvittelee, että lukio käydään lähikoulussa???!!!
Minusta tuo Norssin kielivalikoima oli suorastaan taivaallinen.
Totta kai painotettuun opetukseen voi pääsykokeen kautta pyrkiä, mutta vain pieni osa pääsee. Esimerkiksi minun muksuni siis pyrki matikkaluokalle, mutta sinne pääsi alle kymmenes hakijoista. Käy nyt Apolloa, koska ei päässyt millekään matikkaluokalle. Ok, vetelee edelleen kymppejä, mutta....
Eikä Maltsu edes ole mitenkään erityisen hyvässä sijainnissa noihin mainitsemiisi kouluhin, ihan samat mahdollisuudet painotusluokkiin on kaikilla stadilaisteineillä.
Keskustan hyvillä alueilla jokainen pääsee hyvään lähikouluun ilman pääsykoetta. Sehän se oli nimenomaan pointtina. Että siellä EI tarvitse olla huippulahjakas.
Ainoastaan idiootti ei ymmärrä, että kyse oli yläkoulun opettajien ja koulun yleisestä tasosta. Apollo on yhteiskoulu, jossa samat opettajat opettavat yläasteen ja lukion puolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli tämä todistaa tavallaan myös sen, kuinka hyödyttömiä ne tuet on. Suurin osa on loppujen lopuksi kiinni perheen asenteesta ja geeneistä? Senhän tämä tutkimus osoittaa suoraan, enempi rahaa tukien muodossa ei tuota yhtään sen menestyvämpiä lapsia. Näin se on, myös köyhästä perheestä tulevalla lapsella on erittäin hyvät edellytykset, jos vanhemmat ovat fiksuja ja kannustavia, haastavat lasta jo pienenä älyllisesti ja heillä on odotuksia, panostavat lapseen henkisesti paljon. Näinhän se on.
Ei, en silti veisi köyhiltä tukia, mutta ainakin lopettaisin sen syyttelevän sormen hyvätuloisia kohtaan. Katse peiliin.
Onko sinulla muulloinkin vaikeuksia ymmärtää lukemaasi, vai estääkö asenteesi sen tässä asiassa?
Etkö tuon paremmin osaa argumentoida? Väitätkö, ettei sillä kasvatuksella sitten ole suurinta merkitystä? Väität, että suuremmat tuet olisi nyt ratkaisu ja tällä muutamalla satasella lapsesta tulisi älykäs tienaaja ja korkeasti koulutettu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä te ehdotatte? Kaikista köyhien perheiden lapsista diplomi-insinöörejä ja rikkaista siivoajia? Miten TE ratkaisisitte sen sijaan, että marisisitte epätasa-arvosta? Kukaan tuskin voi väittää, että Suomessa köyhemmästä perheestä tulevalla olisi jotenkin _huonot_ mahdollisuudet, siis ihan oikeasti jos mietitte. Mitä auttaa se, että nyt laitettaisi taas muut maksamaan heille vaikka 200e/kk lisää? Muuttaisiko se lapsen kasvatusta joka on kuitenkin suurimmassa roolissa tässä?
Eli mielestäsi eriarvoisuuden olemassaoloa ei saa todeta jos ei osaa samalla myös poistaa sitä? Suhtaudutko muihinkin ongelmiin noin? Jos et osaa parantaa syöpää, niin vittuako sitä sitten edes myöntämään, että sellainen sairaus voi olla olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä te ehdotatte? Kaikista köyhien perheiden lapsista diplomi-insinöörejä ja rikkaista siivoajia? Miten TE ratkaisisitte sen sijaan, että marisisitte epätasa-arvosta? Kukaan tuskin voi väittää, että Suomessa köyhemmästä perheestä tulevalla olisi jotenkin _huonot_ mahdollisuudet, siis ihan oikeasti jos mietitte. Mitä auttaa se, että nyt laitettaisi taas muut maksamaan heille vaikka 200e/kk lisää? Muuttaisiko se lapsen kasvatusta joka on kuitenkin suurimmassa roolissa tässä?
Oletko sä oikeasti vähän hmmm... Hidas?
Tässä ketjussa on mainittu jo kaksi olennaista seikkaa.
1) opetuksen taso ja tasa-arvo. Opetusmäärärahoista on viime vuosina leikattu ja nyt leikataan lisää. Ei se haittaa hyvien koulujen varakkaita oppilaita, joille vanhemmilla on varaa ostaa työkirjoja ja kustantaa tukiopetusta ja kielileirejä. Varsinkaan eriyttämisen ja tukiopetuksen määrärahoja pitää nopeasti lisätä, koska nykyisellään erityisoppilaista isoin osa ja erikieliset oppilaat joudutaan sullomaan ilman tukia normiluokkiin.
2) lapsiperheiden tulotason kurjistamiselle stoppi! Jo parilla sadalla eurolla kuussa lisärahaa saataisiin lapsille parempaa ruokaa ja mahdollisuus harrastaa jotakin sen sijaan, että he notkuvat pelkästään kotosalla. Kyllä, tällä on iso, iso merkitys, vaikka sinulle 200 euroa onkin pikkuraha. Se voi olla köyhän lapsiperheen kolmen viikon ruokabudjetti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eli tämä todistaa tavallaan myös sen, kuinka hyödyttömiä ne tuet on. Suurin osa on loppujen lopuksi kiinni perheen asenteesta ja geeneistä? Senhän tämä tutkimus osoittaa suoraan, enempi rahaa tukien muodossa ei tuota yhtään sen menestyvämpiä lapsia. Näin se on, myös köyhästä perheestä tulevalla lapsella on erittäin hyvät edellytykset, jos vanhemmat ovat fiksuja ja kannustavia, haastavat lasta jo pienenä älyllisesti ja heillä on odotuksia, panostavat lapseen henkisesti paljon. Näinhän se on.
Ei, en silti veisi köyhiltä tukia, mutta ainakin lopettaisin sen syyttelevän sormen hyvätuloisia kohtaan. Katse peiliin.
Ei ja ei. Onpa vaikea juttu monille. Mikäli tähän asiaan haluttaisiin vaikuttaa, tulisi sosioekonomisia eroja tasata vähitellen mm. tuloeroja pienentämällä, jolloin seuraava sukupolvi olisi aina edellistä hieman tasavertaisemmassa tilanteessa. Hidas prosessi siis, mutta yhteiskunnan toimivuuden kannalta varsin toivottavaa kehitystä. Ja näinhän prosessi etenikin tuonne 2000-luvulle asti, kunnes poliitikot päättivät kääntää kehityksen takaisin kohti lähtökuoppia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä te ehdotatte? Kaikista köyhien perheiden lapsista diplomi-insinöörejä ja rikkaista siivoajia? Miten TE ratkaisisitte sen sijaan, että marisisitte epätasa-arvosta? Kukaan tuskin voi väittää, että Suomessa köyhemmästä perheestä tulevalla olisi jotenkin _huonot_ mahdollisuudet, siis ihan oikeasti jos mietitte. Mitä auttaa se, että nyt laitettaisi taas muut maksamaan heille vaikka 200e/kk lisää? Muuttaisiko se lapsen kasvatusta joka on kuitenkin suurimmassa roolissa tässä?
Eli mielestäsi eriarvoisuuden olemassaoloa ei saa todeta jos ei osaa samalla myös poistaa sitä? Suhtaudutko muihinkin ongelmiin noin? Jos et osaa parantaa syöpää, niin vittuako sitä sitten edes myöntämään, että sellainen sairaus voi olla olemassa.
Yleensä jos oikein syyllistetään hyvätuloisia tukikurjuuksista niin on se syy sille, jonkinlainen järkevä ratkaisu mielessä. Ehkä tämä oli taas sitä "hyväosaisen kakara perkele vittu, mut en tiiä miks".
En valitettavasti osaa sanoa mitään, mikä parantaisi asiaa koska nytkin Suomi tekee hirveästi näiden lasten eteen ja keski- sekä hyvätuloiset maksaa ihan mielettömiä summia näistäkin lapsista, silti ainoastaan kuulee kiittämättömyyttä ja kuinka kurjaa on ilmaisesta koulutuksesta, terveydenhuollosta ja kaikista tuista huolimatta. Voidaan tämä siis todeta tietty, mutta en jotenkaan jaksa velloa aiheessa jolle ei vaan voi yhtään mitään. En voi kasvattaa heidän kaikkien lapsia paremmin kuitenkaan.
Lapsiperheiden köyhyydestä tuli pysyvää - tässä riskitekijät
Suomalaisissa lapsiperheissä köyhyys on viime vuosina lisääntynyt ja muuttunut entistä pysyvämmäksi tilaksi, kirjoittaa Turun Sanomat.
Tutkija Mia Hakovirta Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitokselta kertoo kolme isoa syytä köyhyyteen.
– Syitä köyhtymiseen ovat muun muassa sosiaaliturvan heikennykset ja matala taso, tuloerojen kasvu sekä työmarkkinoiden muutokset, kuten pätkätyöt ja huono toimeentulo, Hakovirta sanoo Turun Sanomissa.
Miten tämän asian ymmärtäminen voi olla palstalaisille ylivoimaisen vaikeaa?
Linkin takana erään opettajan blogi. Suosittelen.
http://blogit.image.fi/heraakoulu/paljonko-asuinpaikkasi-vaikuttaa-laps…
Mieheni sisko. On nyt viisissäkymmenissä, katkeroitunut ja ns. köyhän kansan edustaja.
Faktoja:
- miehen vanhemmat todella kaunaisia "herroja" kohtaan
- tälle tyttärelle maksettu lukioaikana mm asunto jossa asua, silti koulu takkusi
- ei ikinä kesätöissä, eka työpaikka parikymppisenä, senkin hankin minä, ja hän lähti sieltä ilmoittamatta
- eka lapsi parikymppisenä ulkomaalaiselle miehelle, joka yllätysyllätys ei ikinä työllistynyt, itsensä mieelstä siksi että suomalaiset on rasisteja, monen mielestä siksi että hän oli vastenmielinen tumpelo
- ikävuodet 20 - 30 seilausta Suomen ja miehen kotimaan väliä, aina vanhempien luo majoittuen, lähdöt tulipalolähtöjä niin että vuokrat maksamatta jne.
- 30-vuotiaana palasi "kotiin", sai toisen lapsen jonkun kanssa", vanhemmat elätti
- kun oli 40, äiti kuoli, pakko muuttaa "omilleen" eli kaupunginasuntoon
- lapset: molemmat puolikielisiä, työttömiä, syrjäytyneitä, esikoisella jo nelivuotiaana hampaat lahosi suuhun
Lopputulos:
Kaunainen köyhä, jonka mielestä kaikki oli yhteiskunnan syytä ja meidän hyväosaisten aiheuttamaa (unohtaa että rahaa ja aikaa on annettu ja sotkuja setvitty)
Sivustakatsoja sanoisi, että eväät oli, mutta ne hukattiin. Ihan itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"KUN TARKASTELLAAN lasten älykkyysosamääriä, näyttää siltä, että perheen tulotaso voi olla jopa tärkeämpi tekijä kuin geenit.
Lapset, jotka on adoptoitu varakkaaseen perheeseen, saavat älykkyystesteissä keskimäärin 12 pistettä korkeamman tuloksen kuin köyhiin perheisiin adoptoidut lapset.
Älykkyystesteissä pärjäämiseen vaikuttavat myös sellaiset seikat kuin epäterveellinen ruokavalio ja äidin raskaudenaikainen päihteidenkäyttö, jotka molemmat ovat yleisempiä köyhissä kuin rikkaissa perheissä. Samoin stressaava asuinympäristö, jossa lapsi kokee pelkoa, ahdistusta tai häirintää, vaikuttaa kielteisesti hänen älykkyysosamääräänsä.
Varakkaiden perheiden lasten parempaa suoriutumista älykkyystesteissä saattaa selittää myös se, että lapsilla on todennäköisemmin pienestä pitäen ympärillään enemmän älyllisiä virikkeitä, kuten kirjoja ja älyä kehittäviä leluja, ja heitä viedään useammin esimerkiksi näyttelyihin ja museoihin.
Näyttäisi siis siltä, että vähentämällä köyhyyttä ihmisistä voi tehdä älykkäämpiä."
Niin eli syytetään hyvätuloisia siitä, että köyhän mamma käytti päihteitä raskausaikana eikä osannut edes kasvattaa lasta ja antaa hänelle virikkeitä. Kertokaa nyt mikä teidän ehdotus on? Lisää tukia päihdeäidille rahana? Muuta tukea on jo saatavilla runsaasti, sivusta olen seurannut päihdeäidin kierrettä ja parantumista.
Oiskohan vaikka apua siitä, että äitien päihdevierotusta ei lopeteta eikä turvakoteja karsita, kuten nyt ollaan tekemässä.
Sä et taida lainkaan seurata uutisia.
http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/liitto/tiedotteet/?x1564214=51587…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just kävin Itäkeskuksen peruskoululla. Kamalaa. Likaista ja sotkuista., juopot pihassa kaljall?
Ja kuitenkin se on yksi niitä harvoja Helsingin kouluja, jotka on hiljan isolla rahalla remontoitu, joihin syydetään koko ajan pd-rahaa ja suunnitellaan mm kiinaopetusta. Ja vielä juuri tyypillinen yhden alueen koulu, jossa se koulu on yhteisön keskus.
Silti vain sotketaan, rikotaan, roskataan ja kännätään.
Taisit saada niiltä juopoilta juomaa? Et kai sä nyt tosissaan selvin päin väitä, että ne on ne lapset itse tai niiden vanhemmat, jotka juopottelee lastensa koulun pihalla?
Tuohan todistaa vaan, että tutkimus on oikeassa, asuinpaikalla on merkitystä. Köyhän perheen vesan on pakko käydä tuollaista lähiökoulua, rikkaan perheen vesa käy siistiä koulua Töölössä. Ihan riippumatta lapsen lahjakkuudesta.
En tiedä, olivat seiånikäisiä, että saattoivat hyvinkin olla vanhempia. Ja sen koulun sisustan olån kyllä sotkeneet ne lapset.
Helsingissä pääsee tuoltakin alueelta ihan kuka vaan muualle kouluun. Painotuksia on pilvin pimein, kaupunki maksaa koulumatkat.
Ongelma on se tuon alueen aikuisten asenne ja tapa kasvattaa jälkeläisiään. Ko koulu oli superhieno ja haluttu vielä 15-20 vuotta sitten. Ei ole enää.
Painotuksiin pitää hakea erikseen pääsykokeen kautta. Parhaimpiin on todella vaikea päästä, oma lapsenikin on matikassa lahjakas ja haki matikkaluokalle, koska lähiömme koulu on helevetin huono. Ei päässyt, koska alle kymmenesosa hakijoista pääsi.
Ja nuo siis vasta yläasteella. Alakouluissa painotuksia on paljon vähemmän, ja johonkin SYK:iin on erittäin vaikea päästä.
Eli kuten olen ketjussa koko ajan sanonut: köyhistä pääsevät eteenpäin vain harvat lahjakkaimmat, rikkaista kaikki, koska asuvat hyvien koulujen alueella.
Helsingissä on painotuksia, joihin hakea jo eskarissa tai sitten ekalta, kolmoselta. Paljon.
Noin puolet yleensä pääsee eli mikään ihmelapsi ei tarvitse olla.
Ja se syy miksi tuo koulu on nkyyään noin surkea, johtuu täysin sen koulupiirin vanhemmista. Ei kaupungista, ei meistä hyväosaisista, ei rahan tai julkisten varojen puutteesta. Ihan vaan vanhempien asenteista ja pään sisuksesta.
Puolet my ass. Johonkin hilavitkutinpainotukseen, kuten kuvisluokalle voi päästäkin puoley. Mutta todellisuudessa alakoulujen painotusluokkia on vähän, ainakaan hyvissä kouluissa. Juu, on tuossa meidän lähiö-ala-asteellakin luontopainotus, mutta ei se siitä silti hyvää koulua tee.
Ja syy koulun heikkouteen on, että siellä on surkeat määrärahat, mutta todella heterogeeninen oppilasaines. Samalle luokalle tungettuna erityisoppilaat ja liuta eri etnisistä ryhmistä ja kielistä tulevia oppilaita, mutta ei mitään mahdollisuuksia eriyttää opetusta.
Kai ymmärrät, että jos koulualueella asuu vain ylempää keskiluokkaa, siellä ei ole juurikaan maahanmuuttajia, joiden lapsilla olisi tarvetta pienryhmille tai omakieliselle opetukselle? Että on halvempaa ja helpompaa opettaa homogeenistä luokkaa? Et selvästi ymmärrä.
Kai sä luit tuolla olleen yläkouluopen kirjoituksen? Tai tyhmä mun tietysti on edes kysyä, koska jos luitkin, niin et ymmärtänyt. Tuollaisten lähiökoulujen ongelmien hoitoon jaetaan tänä lukuvuonna 1,6 miljoonaa, jota on jakamassa kymmeniä kouluja. Ei riitä mihinkään.
Meidän lähikoulusta vietiin muuten kolmesta koulunkäyntiavustajastakin pari vuotta sitten yksi, eli entisestään heikennettiin mahdollisuuksia ottaa vaikkapa huonosti suomea osaavia sivuun pienryhmäksi. Kiitos Kokoomuksen junailemien opetusmäärärahojen leikkausten.
Mut joo, onhan se ny toki alueen VANHEMPIEN vika!
Saat..a, mikä idiootti olet.
Ei tarvitse mennä kuin Roihuvuoreen, jossa koulut ja koko alue oli paljon surkeammassa kunnossa kuin Itis. Nyt siellä on kaksi hyvää koulua, siisti asuinympäristö, paljon harrastustoimintaa, hyvä yhteishenki. Täysin vanhempien voimilla rakennettu.
Olen ollut opettamassa Ratakadun Norssissa, jossa on tavallisilla luokilla ne kaikkein hyvätuloisimpien lapset. Siellä oli todella rauhatonta. Ei se pelkkä hyvä osoite takaa hyvää käytöstä. Eikä se huono osoite oikeuta lyömään lekkeriksi.
Mä toistan. Lähiökouluissa on heterogeeninen eli suomeksi kirjava oppilasmateriaali. Jo senkin takia pelkkä perusopetus on hankalaa ja kallista.
Keskiluokkaisessa Roihuvuoressa näin ei ole. Siksi luokkien opetus on halvempaa ja helpompaa ja hyviä tuloksia saavutetaan vähemmällä.
Roihuvuoren kouluja ei ole rakennettu vanhempien yhteistoiminnalla. Roihuvuoren alakoulua rempattiin viime vuonna 12 miljoonalla. Ja sä pidät sitä, että vastaremontoitu koulu on siistimpi kuin vanha koulu Itiksessä todistuksena jotenkin alueen perheiden paremmuudesta?!!!
Ei tsiisus.
Norssissa on toki ollut levottomiakin luokkia, missäpä keskustan koulussa ei ole - se ei silti tee Norssista huonoa koulua ja sen opetuksesta ja oppiainevalikosta huonoa. Jotain realismia nyt kehiin, nainen!
Mä ihan vaan heitän vertailun vuoksi vaikka kielet.
http://www.norssi.helsinki.fi/index.php?page=peruskoulu
Verrattuna meidän lähikouluun Apolloon, jossa onnistuu pitkänä pelkkä englanti, valinnaisena pelkkä saksa. Ja joka on lukiona Suomen huonoin, kertoo myös yläkoulun tasosta.
Roihuvuori ei ole keskiluokkainen alue. Siellä on todella paljon kaupungin vuokra-asuntoja, enemmän kuin Puotinharjussa.
Norssissa on muuten erittäin heikko kielivalikoima, esim saksaa voi opiskella vain koska eläkkeelle jäänyt saksan opettaja työskentelee liki ilmaiseksi.
Malminkartanon tienoilta on vain taivas rajana hyviin kouluihin, jos se lähikoulun kielivalikoima ei nappaa. Venäläinen koulu, Ranskalainen koulu, Englantilainen koulu, Töölön koulut, Steiner, Syk, Meilahden kiina. Joitakin mainitakseni.
Ja kuka on niin pöpi, että kuvittelee, että lukio käydään lähikoulussa???!!!
Minusta tuo Norssin kielivalikoima oli suorastaan taivaallinen.
Totta kai painotettuun opetukseen voi pääsykokeen kautta pyrkiä, mutta vain pieni osa pääsee. Esimerkiksi minun muksuni siis pyrki matikkaluokalle, mutta sinne pääsi alle kymmenes hakijoista. Käy nyt Apolloa, koska ei päässyt millekään matikkaluokalle. Ok, vetelee edelleen kymppejä, mutta....
Eikä Maltsu edes ole mitenkään erityisen hyvässä sijainnissa noihin mainitsemiisi kouluhin, ihan samat mahdollisuudet painotusluokkiin on kaikilla stadilaisteineillä.
Keskustan hyvillä alueilla jokainen pääsee hyvään lähikouluun ilman pääsykoetta. Sehän se oli nimenomaan pointtina. Että siellä EI tarvitse olla huippulahjakas.
Ainoastaan idiootti ei ymmärrä, että kyse oli yläkoulun opettajien ja koulun yleisestä tasosta. Apollo on yhteiskoulu, jossa samat opettajat opettavat yläasteen ja lukion puolella.
Malminkartano on hyvässä asemassa, koska sieltä on yhden lyhyen bussimatkan päässä runsas kouluvalikoima. Esim meiltä ei ole.
Ainoat ns hyvät koulut keskustassa on Ressu ja ehkä jokin noista Norssiin johtavista alakouluista.
Silti en tajua pointtiasi, koska Helsingissä oikeasti voi vaan valita. Jos ei sitä tee, se on sitten oma valinta.
151, tuo tutkimus lasten puheenoppimisesta tukee täysin ap:n linkkaamaa tutkimusta. Sinä et vaan tyhmyytäsi ymmärrä asiaa.