Lue keskustelun säännöt.
Tulotaso periytyy köyhillä ja rikkailla
01.09.2016 |
Jälleen uusi todiste siitä, että lapsiperheiden köyhyys ei ole mikään evvk-juttu, josta *vips* vain noustaan tuosta vaan "oikealla asenteella"
Lukekaa tämän päivän Hesarista.
"VANHEMPIEN sosioekonominen asema periytyy lapsille etenkin silloin, kun vanhemmat sijoittuvat selvästi pieni- tai suurituloisiin. Tämän johtopäätöksen tekee Outi Sirniö tuoreessa sosiologian väitöstutkimuksessaan, joka tarkistetaan Helsingin yliopistossa perjantaina.
Tutkimuksen mukaan perheen materiaaliset, sosiaaliset ja kulttuuriset toimintamahdollisuudet ja toimintaolosuhteet ennustavat lapsen asemaa.
Materiaaliset toimintamahdollisuudet ja -olosuhteet voidaan luokitella Sirniön mukaan perheen taloudellisiin oloihin, asioihin, joita rahalla saa. Näitä ovat esimerkiksi harrastukset, kirjat, perheen tekemät matkat sekä ylimääräinen koulutus.
Kulttuuriset mahdollisuudet liittyvät tietotaitoon ja koulutukseen. Sirniön mukaan nämä ovat kulttuurista pääomaa, jota ihminen kerää etenkin lapsuudessa. Esimerkiksi tiedonhankintakyky ja lapsen halukkuus oppia ovat kulttuurisia mahdollisuuksia.
Sosiaalisilla mahdollisuuksilla tarkoitetaan mahdollisia sosiaalisia verkostoja, joita voidaan myöhemmällä iällä käyttää hyväksi esimerkiksi työnhankinnassa tai ylimääräisen koulutuksen hankinnassa. Tuntemalla ihmisiä voi siis parantaa omaa asemaa.
Pienituloisen perheen lapsen mahdollisuudet saavuttaa parempi sosioekonominen asema vaikeutuvat, kun taas parempituloisessa perheessä mainitut mahdollisuudet säilyvät.
PERHETAUSTALLA on merkitystä niin lapsuudessa kuin aikuisuudessakin. Suurituloinen perhetausta suojelee tutkimuksen mukaan tulevaisuudessa pienituloisuudelta, johon liittyy matala koulutus ja työttömyys."
Kommentit (432)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuopukseni on koulussa jonne osa lapsista tulee vauraalta alueelta ja osa köyhältä alueelta.
Ja miten se näkyy? Esimerkiksi siinä että niissä koulujen myyjäisissä tai talkoissa ei koskaan näe niitä ns. köyhän alueen vanhempia. He eivät käy koululla oikeastaan koskaan.
Kouluun on noin 300 metriä sieltä alueelta.
Ja esimerkiksi nyt kun minun lapseni luokan leirikoulu lähestyy, sieltä ollaan kyllä lähdössä leirikouluun, mutta mitään ei ole maksettu eikä yhteenkään talkooseen koko kuuden vuoden aikana ei ole osallistuttu.
Ja juu, ovat kovasti jaksamisen rajoilla ja diipadaapa, mutta niin on kyllä kaikki muutkin vanhemmat.
Mitä tämä tällainen käyttäytyminen on???
Luetko sä ollenkaan tekstejäsi, ennen kuin julkaiset niitä? Että diipadaapaa, jollain on matalapalkkainen vuorotyö, mutta diipadaapaa, kyllä sen silti pitäis rampata leipomassa kermapersemukuloiden leirikoulun myyjäisiin pullaa, vaikka omansa ei sinne pääse, koska pitäisi löytyä 200 euroa (juu, mä olen lukenut sen sun tänne tekemän ruikutuksen aiheesta ennenkin) omaakin rahaa, ja päälle iso summa käyttörahaakin vielä.
Diipadaapaa tosiaan.
Kehtaatkin vielä kermaperse väittää, että se nyt on ihan sama määrä huoli ja työtä jollain yksinhuoltajalla pienine tuloineen kuin sulla.
Mäkin olen kermaperse eli hyvätuloinen akateeminen uranainen, mutta mua hävettää sunlaisten ihmisten epärealistinen ja epäempaattinen möyhötys.
Diipadaapa. Luuletko sinä ettei esimerkiksi yrittäjävanhemmat kuten me lama-aikana joudu a)paiskimaan paljon töitä ja b) elämään epävarmuudessa.
Ja todella monella yksinhuoltajalla se yksinhuoltajuus on taas jälleen kerran niiden omien valintojen seurausta. Väännetty mukula jos toinenkin vähän kelle sattuu ja sitten itketään. Ja juu, tiedän, kohta ilmestyy ne autokolarin ruhjomat yksikätiset lesket tähänkin ketjuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä mua tässä keskustelussa häiritsee ovat nämä nimitykset, kuten "kermaperse". Määritelmän mukaan itsekin sellainen olen (= korkeakoulutettujen ja koulutusta arvostavien sivistyneiden vanhempien lapsi, joka on kotoa saanut hyvä eväät). MUTTA eipä ole kukaan puolestani niitä kouluja käynyt. Ihan itse olen kouluni käynyt, laudaturit kirjoittanut, pyrkinyt yliopistoon ja sieltä viidessä vuodessa valmistunut, vaikka koko opiskeluajan teinkin töitä. Tein sekä hanttihommia että oman alan töitä. Opintotukea en juuri voinut nostaa, koska tulorajat menivät helposti sen yli. Kun täällä sanottiin, että "köyhien muksut ovat illat töissä ja rikkaiden opiskelevat".
Että kyllä mua pikkusen sapettaa tämä kermaperseiden vähättely. Hyvässä duunissa ja asemassa olen, etuoikeutettu toki, mutta sanoisin, että on siinä osansa silläkin, mitä vaivaa olen asian eteen itse nähnyt. Samaa sinnikkyyttä opetan lapsillekin, toivattavasti ottavat onkeensa eivätkä kuvittele, että joku muu tekee asiat heidän puolestaan tässä elämässä.
Kermaperseellä viitataan asenteeseen, ei koulutusasteeseen tai tuloluokkaan. Minäkin olen hyvätuloinen, akateeminen uranainen ja ihan itse ässännyt koulut.
Mutta se ei tee minusta idioottia ja sokeaa ymmärtämään, että paljon on myös ollut hyvän tuurin tuomaa. Että keskikoulun käyneillä ja ennen sotia syntyneillä vanhemmillani oli koulutusmyönteinen asenne. Että kotini oli keskituloinen, ja minulla oli mahdollisuus harrastaa, mitä halusin. Pääsin kahdesti lukiokesinä kielikursseille ulkomaille.
Ja että NYT ymmärrän, että lapsiperheiden tuet ja opetuksen määrärahat ovat tärkeitä, että jatkossakin lapsilla olisi mahdollisuus toteuttaa lahjakkuuttaan kodin tulotasosta riippumatta. Tämä ei ENÄÄ ole nimittäin selvää, sen verran roimalla kädellä on opetuksen määrärahoja leikattu ja kolmen ässän hallitus haluaa leikata lisääkin, samoin opintotukia.
Kukaan ei kiistä, etteivätkö köyhistä lahjakkaimmat nousisi, mutta heitä on vähän ja nousu vaatii moninverroin sinnikkyyttä ja lahjoja verrattuna rikkaitten perheiden lapsiin. Ja se on huono asia, jo siksikin, että tuloerojen kasvu ja sosiaalisen nousun väheneminen on taloudelle huono juttu. Moraalista ja yhteiskuntatarauhasta puhumattakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän vanhempien köyhyys näkyy opiskelu aikoinakin.Rikkaan muksu lukee illat, köyhän muksu on töissä. loma aikoina rikkaan muksut ovat etelän lämmössä rentoutumassa kun taas köyhän muksu tekee töitä.Kyllähän tämä väistämättä vaikuttaa koulu menestykseen ja siihen ettei köyhän muksu pysty vuosi kausia yliopistossa keplottelemaan työn ja koulun välillä .
Mä oon köyhän muksu joka teki aina työtä koulun ohessa jo yläasteelta ja lukiosta lähtien. Opinpahan arvostamaan työntekoa ja hyvää ammattia, päätin että itse haluan aikuisena olla siinä asemassa ettei tartte joka senttiä laskea, saan oman asunnon ja pystyn matkustelemaan. Kaikkea mitä en lapsena ja nuorena saanut. On se itsestäkin kiinni ja omasta yritteliäisyydestä.
Siinäpä se. Köyhän pitää yrittää ja tehdä, rikas saa olla laiska ja saa kaiken valmiina. Ja se on väärin varsinkin niiden mielestä, jotka eivät halua tai uskalla yrittää ja tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän vanhempien köyhyys näkyy opiskelu aikoinakin.Rikkaan muksu lukee illat, köyhän muksu on töissä. loma aikoina rikkaan muksut ovat etelän lämmössä rentoutumassa kun taas köyhän muksu tekee töitä.Kyllähän tämä väistämättä vaikuttaa koulu menestykseen ja siihen ettei köyhän muksu pysty vuosi kausia yliopistossa keplottelemaan työn ja koulun välillä .
Mä oon köyhän muksu joka teki aina työtä koulun ohessa jo yläasteelta ja lukiosta lähtien. Opinpahan arvostamaan työntekoa ja hyvää ammattia, päätin että itse haluan aikuisena olla siinä asemassa ettei tartte joka senttiä laskea, saan oman asunnon ja pystyn matkustelemaan. Kaikkea mitä en lapsena ja nuorena saanut. On se itsestäkin kiinni ja omasta yritteliäisyydestä.
Siinäpä se. Köyhän pitää yrittää ja tehdä, rikas saa olla laiska ja saa kaiken valmiina. Ja se on väärin varsinkin niiden mielestä, jotka eivät halua tai uskalla yrittää ja tehdä.
Ja ei se kuitenkaan kannata ja Rockefellerkin oli rikkaampi kuin minä. Nyyh. ANNA. VAADIN. SUN SYY.
zorro kirjoitti:
Eikös Kimi Räikkösellä ollut lapsena ulkovessa. Entäs nyt?
Todella mahtava esimerkki. Nyt jäämme odottamaan, että koulujen opinto-ohjaajat alkavat suositella köyhien lapsille F1-kuljettajan uraa. Rock-tähti voisi olla toinen kova, koska Ville Valon faija on vain pornokauppias.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään koulutuskaan ei enää takaa hyvää työpaikkaa, Suomi on täynnä työttömiä ja matalapalkkaduuneissa äheltäviä akateemisia. 70/80- luvuilla sosioekonominen nousu oli käytännössä varmaa korkeakoulututkinnon myötä, tänä päivänä vanhempien taustalla ja suhteilla on erittäin paljon merkitystä työelämää ajatellen.
Jep. Ja tämä on syy lyödä koulunkäynti lekkeriksi jo eskarissa?
Pointti oli, että koulutus ei pelasta ketään nykyaikana. Suhteiden merkitys kasvaa koko ajan työpaikkojen vähentyessä jatkuvan yt-ruletin myötä. Vanhemmat ihmiset syyllistävät tämän päivän nuoria työttömiä laiskureiksi vaikka he elivät nuoruutensa ihan erilaisessa maailmassa kuin nykynuoret. Töitä riitti kaikille ilman koulutustakin eikä robotisaatiosta ollut tietoakaan.
Ja silti sieltä sosioekonomisen arvoasteikon yläpäästä mennään edelleen töihin. Ja hankitaan sitä ennen hyvä koulutus. Entä jos hyväksyttäisiin se fakta, että edelleen parhaat pääsevät töihin ja jostain kumman syystä se on sitä väkeä, joka hoitaa asiansa hyvin eskarista alkaen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just kävin Itäkeskuksen peruskoululla. Kamalaa. Likaista ja sotkuista., juopot pihassa kaljall?
Ja kuitenkin se on yksi niitä harvoja Helsingin kouluja, jotka on hiljan isolla rahalla remontoitu, joihin syydetään koko ajan pd-rahaa ja suunnitellaan mm kiinaopetusta. Ja vielä juuri tyypillinen yhden alueen koulu, jossa se koulu on yhteisön keskus.
Silti vain sotketaan, rikotaan, roskataan ja kännätään.
Taisit saada niiltä juopoilta juomaa? Et kai sä nyt tosissaan selvin päin väitä, että ne on ne lapset itse tai niiden vanhemmat, jotka juopottelee lastensa koulun pihalla?
Tuohan todistaa vaan, että tutkimus on oikeassa, asuinpaikalla on merkitystä. Köyhän perheen vesan on pakko käydä tuollaista lähiökoulua, rikkaan perheen vesa käy siistiä koulua Töölössä. Ihan riippumatta lapsen lahjakkuudesta.
En tiedä, olivat seiånikäisiä, että saattoivat hyvinkin olla vanhempia. Ja sen koulun sisustan olån kyllä sotkeneet ne lapset.
Helsingissä pääsee tuoltakin alueelta ihan kuka vaan muualle kouluun. Painotuksia on pilvin pimein, kaupunki maksaa koulumatkat.
Ongelma on se tuon alueen aikuisten asenne ja tapa kasvattaa jälkeläisiään. Ko koulu oli superhieno ja haluttu vielä 15-20 vuotta sitten. Ei ole enää.
Painotuksiin pitää hakea erikseen pääsykokeen kautta. Parhaimpiin on todella vaikea päästä, oma lapsenikin on matikassa lahjakas ja haki matikkaluokalle, koska lähiömme koulu on helevetin huono. Ei päässyt, koska alle kymmenesosa hakijoista pääsi.
Ja nuo siis vasta yläasteella. Alakouluissa painotuksia on paljon vähemmän, ja johonkin SYK:iin on erittäin vaikea päästä.
Eli kuten olen ketjussa koko ajan sanonut: köyhistä pääsevät eteenpäin vain harvat lahjakkaimmat, rikkaista kaikki, koska asuvat hyvien koulujen alueella.
Helsingissä on painotuksia, joihin hakea jo eskarissa tai sitten ekalta, kolmoselta. Paljon.
Noin puolet yleensä pääsee eli mikään ihmelapsi ei tarvitse olla.
Ja se syy miksi tuo koulu on nkyyään noin surkea, johtuu täysin sen koulupiirin vanhemmista. Ei kaupungista, ei meistä hyväosaisista, ei rahan tai julkisten varojen puutteesta. Ihan vaan vanhempien asenteista ja pään sisuksesta.
Puolet my ass. Johonkin hilavitkutinpainotukseen, kuten kuvisluokalle voi päästäkin puoley. Mutta todellisuudessa alakoulujen painotusluokkia on vähän, ainakaan hyvissä kouluissa. Juu, on tuossa meidän lähiö-ala-asteellakin luontopainotus, mutta ei se siitä silti hyvää koulua tee.
Ja syy koulun heikkouteen on, että siellä on surkeat määrärahat, mutta todella heterogeeninen oppilasaines. Samalle luokalle tungettuna erityisoppilaat ja liuta eri etnisistä ryhmistä ja kielistä tulevia oppilaita, mutta ei mitään mahdollisuuksia eriyttää opetusta.
Kai ymmärrät, että jos koulualueella asuu vain ylempää keskiluokkaa, siellä ei ole juurikaan maahanmuuttajia, joiden lapsilla olisi tarvetta pienryhmille tai omakieliselle opetukselle? Että on halvempaa ja helpompaa opettaa homogeenistä luokkaa? Et selvästi ymmärrä.
Kai sä luit tuolla olleen yläkouluopen kirjoituksen? Tai tyhmä mun tietysti on edes kysyä, koska jos luitkin, niin et ymmärtänyt. Tuollaisten lähiökoulujen ongelmien hoitoon jaetaan tänä lukuvuonna 1,6 miljoonaa, jota on jakamassa kymmeniä kouluja. Ei riitä mihinkään.
Meidän lähikoulusta vietiin muuten kolmesta koulunkäyntiavustajastakin pari vuotta sitten yksi, eli entisestään heikennettiin mahdollisuuksia ottaa vaikkapa huonosti suomea osaavia sivuun pienryhmäksi. Kiitos Kokoomuksen junailemien opetusmäärärahojen leikkausten.
Mut joo, onhan se ny toki alueen VANHEMPIEN vika!
Saat..a, mikä idiootti olet.
Ei tarvitse mennä kuin Roihuvuoreen, jossa koulut ja koko alue oli paljon surkeammassa kunnossa kuin Itis. Nyt siellä on kaksi hyvää koulua, siisti asuinympäristö, paljon harrastustoimintaa, hyvä yhteishenki. Täysin vanhempien voimilla rakennettu.
Olen ollut opettamassa Ratakadun Norssissa, jossa on tavallisilla luokilla ne kaikkein hyvätuloisimpien lapset. Siellä oli todella rauhatonta. Ei se pelkkä hyvä osoite takaa hyvää käytöstä. Eikä se huono osoite oikeuta lyömään lekkeriksi.
Mä toistan. Lähiökouluissa on heterogeeninen eli suomeksi kirjava oppilasmateriaali. Jo senkin takia pelkkä perusopetus on hankalaa ja kallista.
Keskiluokkaisessa Roihuvuoressa näin ei ole. Siksi luokkien opetus on halvempaa ja helpompaa ja hyviä tuloksia saavutetaan vähemmällä.
Roihuvuoren kouluja ei ole rakennettu vanhempien yhteistoiminnalla. Roihuvuoren alakoulua rempattiin viime vuonna 12 miljoonalla. Ja sä pidät sitä, että vastaremontoitu koulu on siistimpi kuin vanha koulu Itiksessä todistuksena jotenkin alueen perheiden paremmuudesta?!!!
Ei tsiisus.
Norssissa on toki ollut levottomiakin luokkia, missäpä keskustan koulussa ei ole - se ei silti tee Norssista huonoa koulua ja sen opetuksesta ja oppiainevalikosta huonoa. Jotain realismia nyt kehiin, nainen!
Mä ihan vaan heitän vertailun vuoksi vaikka kielet.
http://www.norssi.helsinki.fi/index.php?page=peruskoulu
Verrattuna meidän lähikouluun Apolloon, jossa onnistuu pitkänä pelkkä englanti, valinnaisena pelkkä saksa. Ja joka on lukiona Suomen huonoin, kertoo myös yläkoulun tasosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuopukseni on koulussa jonne osa lapsista tulee vauraalta alueelta ja osa köyhältä alueelta.
Ja miten se näkyy? Esimerkiksi siinä että niissä koulujen myyjäisissä tai talkoissa ei koskaan näe niitä ns. köyhän alueen vanhempia. He eivät käy koululla oikeastaan koskaan.
Kouluun on noin 300 metriä sieltä alueelta.
Ja esimerkiksi nyt kun minun lapseni luokan leirikoulu lähestyy, sieltä ollaan kyllä lähdössä leirikouluun, mutta mitään ei ole maksettu eikä yhteenkään talkooseen koko kuuden vuoden aikana ei ole osallistuttu.
Ja juu, ovat kovasti jaksamisen rajoilla ja diipadaapa, mutta niin on kyllä kaikki muutkin vanhemmat.
Mitä tämä tällainen käyttäytyminen on???
Luetko sä ollenkaan tekstejäsi, ennen kuin julkaiset niitä? Että diipadaapaa, jollain on matalapalkkainen vuorotyö, mutta diipadaapaa, kyllä sen silti pitäis rampata leipomassa kermapersemukuloiden leirikoulun myyjäisiin pullaa, vaikka omansa ei sinne pääse, koska pitäisi löytyä 200 euroa (juu, mä olen lukenut sen sun tänne tekemän ruikutuksen aiheesta ennenkin) omaakin rahaa, ja päälle iso summa käyttörahaakin vielä.
Diipadaapaa tosiaan.
Kehtaatkin vielä kermaperse väittää, että se nyt on ihan sama määrä huoli ja työtä jollain yksinhuoltajalla pienine tuloineen kuin sulla.
Mäkin olen kermaperse eli hyvätuloinen akateeminen uranainen, mutta mua hävettää sunlaisten ihmisten epärealistinen ja epäempaattinen möyhötys.
Diipadaapa. Luuletko sinä ettei esimerkiksi yrittäjävanhemmat kuten me lama-aikana joudu a)paiskimaan paljon töitä ja b) elämään epävarmuudessa.
Ja todella monella yksinhuoltajalla se yksinhuoltajuus on taas jälleen kerran niiden omien valintojen seurausta. Väännetty mukula jos toinenkin vähän kelle sattuu ja sitten itketään. Ja juu, tiedän, kohta ilmestyy ne autokolarin ruhjomat yksikätiset lesket tähänkin ketjuun.
Ei mun tarvitse tuoda tähän yhtään ääriesimerkkiä. Sanonpa vaan, että muista, MUISTA tuo kirjoituksesi sitten, kun miehesi lähtee toisen naisen matkaan ja yrityksenne menee konkkaan ja sinä haet kaupungin vuokra-asuntoa itäisistä lähiöistä. Muista tuo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhempien sosiaaliset piirit vaikuttavat myös lapsen kehitykseen ja tulevaisuuteen. Breaking News! Ja mitenköhän tätä pitäisi nyt korjata yhteiskunnan toimesta? Lisää rahaa jonnekin?
Kyllä. Koulutukseen ja lapsiperheiden tukiin.
Vai meinaatko, että se on edes yhteiskunnan kokonaisetu, että köyhien perheiden muksut eivät kouluttaudu kunnolla ja pysyvät köyhinä? Katsos kun ei ole. Lue tuo OECD-linkki.
Mutta kun se rahan kaataminen lapsiperheille ei nytkään tuo mitään muutosta! Sosioekonominen asema säilyy siksi, että ihmiset itse tekevät jotain eikä siksi, että heille annetaan rahaa vaatimatta vastinetta.
Lue tuo tutkimus.
Ja kommentoi sitten vasta.
Kyse ei ole pelkäsrään siitä, miten vanhemmat tukevat esim. koulunkäynnissä tai lukevat lapsena kotona ääneen.
Eikä lapsilisät tai peruskoulun tasa-arvoisuus ESTÄ ketään köyhää lasta nousemasta sosioekonomisesti. Mutta jos annetaan muiden kuin rikkaiden asuinalueiden kouluken kurjistua ja leikataan köyhien tukia niin, että mihinkään harrastamiseen tai lapsen opintoihin toisen asteenkaan tutkinnoissa ei enää ole varaa, niin se estää kyllä. Varmuudella.
Luin sen koko tutkimuksen, en vain abstraktia. Ja jos yhtään paneutuisit asiaan, niin nimenomaan niiden köyhien asuinalueiden kouluihin syydetään satoja tuhansia enemmän rajaa kuin ns. tavallisille asuinalueille ja siitä huolimatta ei saada aikaan yhtään mitään.
Enkä ole koskaan ymmärtänyt sitä, että ns. keskiluokan lapsilla vanhemmat voivat ilmaiseksi vetää jalkapallokerhoja koulun kentällä, mutta ns. köyhillä vanhemmilla ei ole koskaan mitään mahdollisuutta olla talkoissa mukana, vaikka ainoa, mitä vaaditaan, on aika. Sen sijaan oletetaan, että urheiluseurat ottavat ilmaiseksi mukaan niitä, joilla ei ole varaa maksaa, koska "muutenhan ei voi harrastaa".
Minä stadin yläkoulun opettajana tunnen kuules oikein hyvin positiividen diskriminaation tuet, joita maksetaan lähiökouluille, kiitos vaan.
Ne eivät riitä edes välttämättämiin eriyttämisiin, joita on pakko tehdä erityisopetuksen ja mm. maahanmuuttajataustaisten tarpeiden hoitamiseksi.
Saati että niillä oikeasti saataisiin mitään tason nostoa kouluhin. Tänä vuonna summa oli "huikeat" 1,6 miljoonaa euroa, joita jaettiin 39 prosentille stadin kouluista. Koko perusopetuksen budjetti on liki 600 miljoonaa euroa, joten voinet tuosta päätellä, että noilla lähiökoulujen tuilla ei todellakaan ole isoa merkitystä.
Hyvä tietysti, että edes jotain, mutta jos haluttaisiin OIKEASTI kohentaa lähiökouluja, joilla on oppilaskunnan kirjavuuden ja erikielisyyden takia isommat menot ja haasteet, summa pitäisi heti kymmenkeraistaa, eikä sekään riittäisi!
Sitä paitsi noita tukia on viime vuosina leikattu, ei lisätty. Samalla on myös vähennetty koulunkäyntiavustajia, mikä entisesrään heikentää mm. maahanmuuttajien tarvitseman tuen järjestämistä ja erityislasten lisääntyvän ingroinnin järjestämistä!
Yläkouluissa lapsille ei ole stadissa antaa enää edes työkirjoja, missään aineessa. Tekstikirjoja on kierrätetty jo vuosia. Luokassa hyvätuloisten vanhemmat ovat ostaneet lapsilleen omia työkirjoja, ettei aikaa tarvitse tärvätä esim. kielen tehtäväksi olevan sanaristikon kopiointiin vihkoon.
Yksikään urheiluseura ei tykkää vertauksestasi, että vapaaehtoispohjalla toimiva harrastekerho olisi muka sama asia kuin oikea seuratoiminta. Eikä se sitä olekaan kuin kokkari-av-mammeron märissä päiväunissa.
Entä jos maahanmuuttajien vanhemmilta vaadittaisiin samaa kuin mitä ns. hyvätuloiset vaativat itseltään eli osallistumista lapsen koulunkäyntiin? Ja samalla lopetettaisiin koko omankielinen opetus, ei jossain Ranskassa opeteta suomeksi vaan todetaan, että on vanhempien oma asia huolehtia siitä puolesta.
Urheiluseurat saavat tykätä tai olla tykkäämättä vertauksestani, mutta jos lapselle haluaa harrastuksen, niin sen voi luoda porukalla itse, ei siihen tarvita kilpailuihin tähtäävää urheiluseuraa ja kalliita lisenssejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just kävin Itäkeskuksen peruskoululla. Kamalaa. Likaista ja sotkuista., juopot pihassa kaljall?
Ja kuitenkin se on yksi niitä harvoja Helsingin kouluja, jotka on hiljan isolla rahalla remontoitu, joihin syydetään koko ajan pd-rahaa ja suunnitellaan mm kiinaopetusta. Ja vielä juuri tyypillinen yhden alueen koulu, jossa se koulu on yhteisön keskus.
Silti vain sotketaan, rikotaan, roskataan ja kännätään.
Taisit saada niiltä juopoilta juomaa? Et kai sä nyt tosissaan selvin päin väitä, että ne on ne lapset itse tai niiden vanhemmat, jotka juopottelee lastensa koulun pihalla?
Tuohan todistaa vaan, että tutkimus on oikeassa, asuinpaikalla on merkitystä. Köyhän perheen vesan on pakko käydä tuollaista lähiökoulua, rikkaan perheen vesa käy siistiä koulua Töölössä. Ihan riippumatta lapsen lahjakkuudesta.
"Ihan riippumatta lapsen lahjakkuudesta".
On lukemattoman moneen kertaan tutkimuksissa todettu fakta, että varakkaiden perheiden lapset ovat fiksumpia ja lahjakkaampia, kuin köyhien perheiden lapset. Ja sen myötä pärjäävät elämässään paremmin, luonnollisesti. Syy löytyy osittain geeneistä, mutta varsinkin kasvuympäristön asenteesta lapseen ja hänen tarpeisiinsa.
Av:lla romantisoidaan köyhyyttä ja kaadetaan sen syy häpeilemättä pärjäävien niskaan juuri tuollaisella Köyhät ovat lahjakkaita ja hyväsydämisiä, varakkaat ovat pahoja ja tyhmiä -propagandalla. Se varmaan lohduttaa köyhiä, mutta viekö se teitä pois köyhyydestä, vai yhä syvemmälle sinne?
Ai? Jos tuo on lukemattomia kertoka todistettu fakta, niin sinä sitten varmaan panet edes yhteen tuollaiseen tutkimukseen linkin.
Kun tuo ap:n linkkaama tutkimuskin sanoo ihan päinvastaista. Että iso merkitys on tuurilla, eli sillä, mihin perheeseen sattuu syntymään. Kannustetaanko kotona opiskelemaan. Onko vanhemmilla varaa asua hyvässä koulupiirissä, kustantaa kursseja ja hyviä harrastuksia. Pääsekö vanhempien ja suvun ja tuttavien suhteilla hyviin työpaikkoihin.
Mä luotan tuohon tutkimustietoon, en sun mutuun, jota et perustele muulla kuin "onhan se nyt lukemattomia kertoja todettu "fakta"". Juu, varmaan Eiran Lionsien rouvakerhossa on monta kertaa todettu, että perintövarallisuus on osoitus älykkyydestä, mutta hei: ei se siitä silti FAKTAKSI muutu.
Lue sinäkin vielä tuo tutkimus, jossa on tiukkaa tilastofaktaa:
https://www.labour.fi/?wpfb_dl=1455
Sosiaalisen nousun mahdollisuudet kaventuneet, pysyvät tuloerot kasvaneet.
Ja mieti, että jopa liberalistisesta politiikastaan tunnettu OECD pitää tuloerojen kasvua tyhmänä talouden kannalta. Ei siis mistään kukkahattutätien moraalin kannalta, vaan kansakuntien talouden kannalta on helevetin tyhmää hukata ison kansanjoukon potentiaalit sillä, että heilleä ei ole samoja mahdollisuuksia kouluttautua ja kehittää sitä potentiaaliaan.
Lue ja kommentoi nyt ensin vaikka tuota
http://www.naeyc.org/tyc/article/the-word-gap
Ja sitten lue vaikka tuo juttu, jos enkku ei taivu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään koulutuskaan ei enää takaa hyvää työpaikkaa, Suomi on täynnä työttömiä ja matalapalkkaduuneissa äheltäviä akateemisia. 70/80- luvuilla sosioekonominen nousu oli käytännössä varmaa korkeakoulututkinnon myötä, tänä päivänä vanhempien taustalla ja suhteilla on erittäin paljon merkitystä työelämää ajatellen.
Jep. Ja tämä on syy lyödä koulunkäynti lekkeriksi jo eskarissa?
Pointti oli, että koulutus ei pelasta ketään nykyaikana. Suhteiden merkitys kasvaa koko ajan työpaikkojen vähentyessä jatkuvan yt-ruletin myötä. Vanhemmat ihmiset syyllistävät tämän päivän nuoria työttömiä laiskureiksi vaikka he elivät nuoruutensa ihan erilaisessa maailmassa kuin nykynuoret. Töitä riitti kaikille ilman koulutustakin eikä robotisaatiosta ollut tietoakaan.
Ja silti sieltä sosioekonomisen arvoasteikon yläpäästä mennään edelleen töihin. Ja hankitaan sitä ennen hyvä koulutus. Entä jos hyväksyttäisiin se fakta, että edelleen parhaat pääsevät töihin ja jostain kumman syystä se on sitä väkeä, joka hoitaa asiansa hyvin eskarista alkaen.
Tämän "faktan" voit nyt testata empiirisesti: synny kaksi kertaa samana päivänä. Toinen sinä viedään sairaalasta köyhään kotiin, toinen rikkaaseen. Sitten vain odotat ja katsot ovatko molemmat sinät 30 vuoden päästä samassa duunissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän vanhempien köyhyys näkyy opiskelu aikoinakin.Rikkaan muksu lukee illat, köyhän muksu on töissä. loma aikoina rikkaan muksut ovat etelän lämmössä rentoutumassa kun taas köyhän muksu tekee töitä.Kyllähän tämä väistämättä vaikuttaa koulu menestykseen ja siihen ettei köyhän muksu pysty vuosi kausia yliopistossa keplottelemaan työn ja koulun välillä .
Opintojen päätyttyä sillä köyhällä muksulla on näyttää nippu työtodistuksia, rikkaan muksulla ei. Kumman arvelet pärjäävän paremmin?
Rikkaan muksu pärjää paremmin,koska on saanut ylemmän asteen koulutuksen johon köyhän muksulla ei ole varaa.Lopputulema köyhän muksu menee matala palkka duunariksi ja jatkaa elämäänsä köyhänä,rikkaan muksu jatkaa opiskelua,jos ei töitä heti ole tarjolla.
Voisiko AV hoitaa tuon lainausbugin kuntoon? Kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen peruskoulupohjaisen yrittäjäisän ja amk-tasoisen äidin lapsi. Koska vanhemmilla ollut rahavaikeuksia 90-luvun lamasta alkaen ja joutuivat töihin jo 13-vuotiaina, halusivat minulle ns. paremman lapsuuden. Eli ei töitä vaan opiskelua.
Opiskeluun kannustettiin ja luin kaksi maisterintutkintoa 7 vuodessa. Tein töitä myös osittain samaan aikaan opintojen loppuvaiheessa. Kotoa opin mallin että jos on aikaa istua sohvalla, töitä on tehty liian vähän. Silti kouluttamattomat vanhempani elävät kädestä suuhun.
Luulin itse olevani matkalla hyvään elämään, mutta yliopistoon pääsystä vaikeudet ja eri tausta vasta alkoivat näkymään. Jo lukiossa mummo joutui ostamaan kirjat koska vanhemmilla eikä minulla ollut varaa. Kerran tarjottiin kaupasta töitä, vanhemmat kielsivät koska kuvittelivat koulutuksen tekevän autuaaksi. Aloin kuitenkin täysi-ikäistyttyäni töitä hakea, mutta en saanut mitään kun ei ollut kokemusta juuri niistä töistä. Vanhemmat eivät osanneet neuvoa työnhaussa, eivät neuvoa uran kehittämisessä eikä kontakteja ollut kehenkään. Opintoni menivät hyvin mutta kun muut juhli ja ryhmäytyi, minä opiskelin. Kun muun reissasivat, minä opiskelin. En pystynyt muuttamaan omilleni koska en saanut opiskelija-asuntoa eikä rahaa ollut. En voinut kutsua ketään kotiini, koska asuin vanhempieni nurkissa.
Opiskeluaikana vanhemmat hankkivat/vuokrasivat asunnot suurimmalle osalle opiskelukavereitani. Kesätyövaiheessa erottui, ketkä olivat sukujuuriltaan saman tieteen harjoittajia. En itse saanut koskaan kunnon kesätöitä. Lopulta hankin auton jotta pystyin lähteä töihin 50km päähän (asuen edelleen kotona). Tämä auttoi vähän, sain työn lähempää kahden vuoden kuluttua. Olen kuitenkin kaikissa asioissa valtavalla takamatkalla verrattuna 95% opiskelukavereistani. He saivat asunnot, rahaa, matkustelua, työpaikat, kontakteja ja käytännön tukea ja neuvoja uran kanssa.
Sukuni ei anna rahaa kuin serkulleni koska minähän olen "rikas". Ihmettelevät suureen ääneen, miksen osta asuntoa. En osta, koska en saa lainaa. Tienaan ok, mutta ylimääräistä ei Helsingin vuokran jälkeen jää ollenkaan. Pukeudun aina samoihin vaatteisiin, koska muita ei ole jne. Myöhemmin kuulin opiskelukavereideni ajatelleen että olen köyhä, koska pukeudun niin huonosti. Esim. alallani käytetään hyvin paljon tiettyjä vaatemerkkejä, ammattini edustajan ovat melko homogeeninen ryhmä.
Olen tehnyt opiskeluaikoinani töitä jokaisena viikonpäivänä (opintoja), myöhemmin opintoja ja palkkatöitä. Töissä olen asunut urakehityksen toivossa. Joudun kuitenkin olemaan nöyrä ja hyväksymään töissä mitä tahansa koska olisi katastrofi olla ilman työtä. Kuitenkaan urani ei ole edennyt ollenkaan kuten hyvistä suvuista tulevilla koulukavereillani, joista moni on johtajan paikalla jo nyt (vajaa 40-vuotiaina). Moni parhaiten menestyneistä on mies. Olen osin katkera, koska opiskeluaikoina nämä samat miehet ihmettelivät kuinka jaksan aina opiskella tai olla töissä. Oli pakko, en olisi jaksanutkaan mutta kuvittelin sen tuovan huolettoman elintason. Niin ei tapahtunut. Asiat voisi olla huonomminkin mutta ei voi sanoa, ettenkö olisi ponnistellut sosiaalisen nousun eteen.
90-luvun lama massatyöttömyyksineen oli käänteentekevä monelle suomalaiselle. Se jätti jälkeensä pitkäaikaistyöttömyyden, pysyvän köyhyyden ja valtavan määrän psyykkisiä ongelmia. 5000 yritystä päätyi silloin konkurssiin, moni päätti itse päivänsä. Tähänkään mennessä tätä pysyvää köyhyyttä ei ole kyetty yhteiskunnassamme ratkaisemaan, sen sijaan meillä luodaan yhä uusia köyhiä.
On myös muistettava, että yhteiskunnan tuet ovat jääneet pahasti jälkeen muusta ansiokehityksestä, joten tukien varassa toimeentulo on entistäkin haasteellisempaa. Aikuisen toimeentulotuen perusosa on pysynyt samana 20 vuotta. Toimeentulotukia saavilla lapsilisä ymmärretään nykyisin tuloksi. Muilla kuin toimeentulotukea saavilla lapsilisää pidetään sen sijaan kulukorvauksena ja kaikille kuuluvana etuutena.
http://yle.fi/uutiset/toimeentulotuki_pysynyt_samana_20_vuotta/5318028
Eikä köyhyys koketa vain työttömiä tai sairaita. Yli puoli miljoonaa työssäkäyvää tarvitsee palkkansa lisäksi yhteiskunnan tukia selviytyäkseen välttämättömistä elinkustannuksista.
http://yle.fi/uutiset/tyolla_parjaaminen_on_myytti__suomessa_on_puoli_m…
http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/07/tyossakayvat-koy…
Esimerkiksi yksinyrittäjistä joka viides elää köyhyysrajalla. Yksi tärkeimmistä asioista olisi kohentaa heidän perusturvaansa, mutta siihen ei hallituksella, tälläkään, tunnu olevan kiinnostusta.
http://yle.fi/uutiset/suomeen_syntynyt_yrittajien_koyhalisto/5310744
Miten kukaan voi ajatella, että näillä asioilla ei olisi selvää yhteyttä sosioekonomisen aseman periytymiseen?
Diipa daapa kuvaa hyvin tämän ketjun asennetta köyhiä kohtaan. Todella hyvin.
Diipa daapa mitä sitä nyt huolehtimaan koulutuksen tasa-arvosta, kunhan meidän koulun määrärahoja ei leikata!
Diipa daapa mitä nuo jorisee ongelmistaan, kyllä työttömyys ja avioerot on jokaisen täysin oma vika!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just kävin Itäkeskuksen peruskoululla. Kamalaa. Likaista ja sotkuista., juopot pihassa kaljall?
Ja kuitenkin se on yksi niitä harvoja Helsingin kouluja, jotka on hiljan isolla rahalla remontoitu, joihin syydetään koko ajan pd-rahaa ja suunnitellaan mm kiinaopetusta. Ja vielä juuri tyypillinen yhden alueen koulu, jossa se koulu on yhteisön keskus.
Silti vain sotketaan, rikotaan, roskataan ja kännätään.
Taisit saada niiltä juopoilta juomaa? Et kai sä nyt tosissaan selvin päin väitä, että ne on ne lapset itse tai niiden vanhemmat, jotka juopottelee lastensa koulun pihalla?
Tuohan todistaa vaan, että tutkimus on oikeassa, asuinpaikalla on merkitystä. Köyhän perheen vesan on pakko käydä tuollaista lähiökoulua, rikkaan perheen vesa käy siistiä koulua Töölössä. Ihan riippumatta lapsen lahjakkuudesta.
En tiedä, olivat seiånikäisiä, että saattoivat hyvinkin olla vanhempia. Ja sen koulun sisustan olån kyllä sotkeneet ne lapset.
Helsingissä pääsee tuoltakin alueelta ihan kuka vaan muualle kouluun. Painotuksia on pilvin pimein, kaupunki maksaa koulumatkat.
Ongelma on se tuon alueen aikuisten asenne ja tapa kasvattaa jälkeläisiään. Ko koulu oli superhieno ja haluttu vielä 15-20 vuotta sitten. Ei ole enää.
Painotuksiin pitää hakea erikseen pääsykokeen kautta. Parhaimpiin on todella vaikea päästä, oma lapsenikin on matikassa lahjakas ja haki matikkaluokalle, koska lähiömme koulu on helevetin huono. Ei päässyt, koska alle kymmenesosa hakijoista pääsi.
Ja nuo siis vasta yläasteella. Alakouluissa painotuksia on paljon vähemmän, ja johonkin SYK:iin on erittäin vaikea päästä.
Eli kuten olen ketjussa koko ajan sanonut: köyhistä pääsevät eteenpäin vain harvat lahjakkaimmat, rikkaista kaikki, koska asuvat hyvien koulujen alueella.
Helsingissä on painotuksia, joihin hakea jo eskarissa tai sitten ekalta, kolmoselta. Paljon.
Noin puolet yleensä pääsee eli mikään ihmelapsi ei tarvitse olla.
Ja se syy miksi tuo koulu on nkyyään noin surkea, johtuu täysin sen koulupiirin vanhemmista. Ei kaupungista, ei meistä hyväosaisista, ei rahan tai julkisten varojen puutteesta. Ihan vaan vanhempien asenteista ja pään sisuksesta.
Puolet my ass. Johonkin hilavitkutinpainotukseen, kuten kuvisluokalle voi päästäkin puoley. Mutta todellisuudessa alakoulujen painotusluokkia on vähän, ainakaan hyvissä kouluissa. Juu, on tuossa meidän lähiö-ala-asteellakin luontopainotus, mutta ei se siitä silti hyvää koulua tee.
Ja syy koulun heikkouteen on, että siellä on surkeat määrärahat, mutta todella heterogeeninen oppilasaines. Samalle luokalle tungettuna erityisoppilaat ja liuta eri etnisistä ryhmistä ja kielistä tulevia oppilaita, mutta ei mitään mahdollisuuksia eriyttää opetusta.
Kai ymmärrät, että jos koulualueella asuu vain ylempää keskiluokkaa, siellä ei ole juurikaan maahanmuuttajia, joiden lapsilla olisi tarvetta pienryhmille tai omakieliselle opetukselle? Että on halvempaa ja helpompaa opettaa homogeenistä luokkaa? Et selvästi ymmärrä.
Kai sä luit tuolla olleen yläkouluopen kirjoituksen? Tai tyhmä mun tietysti on edes kysyä, koska jos luitkin, niin et ymmärtänyt. Tuollaisten lähiökoulujen ongelmien hoitoon jaetaan tänä lukuvuonna 1,6 miljoonaa, jota on jakamassa kymmeniä kouluja. Ei riitä mihinkään.
Meidän lähikoulusta vietiin muuten kolmesta koulunkäyntiavustajastakin pari vuotta sitten yksi, eli entisestään heikennettiin mahdollisuuksia ottaa vaikkapa huonosti suomea osaavia sivuun pienryhmäksi. Kiitos Kokoomuksen junailemien opetusmäärärahojen leikkausten.
Mut joo, onhan se ny toki alueen VANHEMPIEN vika!
Saat..a, mikä idiootti olet.
Ei tarvitse mennä kuin Roihuvuoreen, jossa koulut ja koko alue oli paljon surkeammassa kunnossa kuin Itis. Nyt siellä on kaksi hyvää koulua, siisti asuinympäristö, paljon harrastustoimintaa, hyvä yhteishenki. Täysin vanhempien voimilla rakennettu.
Olen ollut opettamassa Ratakadun Norssissa, jossa on tavallisilla luokilla ne kaikkein hyvätuloisimpien lapset. Siellä oli todella rauhatonta. Ei se pelkkä hyvä osoite takaa hyvää käytöstä. Eikä se huono osoite oikeuta lyömään lekkeriksi.
Mä toistan. Lähiökouluissa on heterogeeninen eli suomeksi kirjava oppilasmateriaali. Jo senkin takia pelkkä perusopetus on hankalaa ja kallista.
Keskiluokkaisessa Roihuvuoressa näin ei ole. Siksi luokkien opetus on halvempaa ja helpompaa ja hyviä tuloksia saavutetaan vähemmällä.
Roihuvuoren kouluja ei ole rakennettu vanhempien yhteistoiminnalla. Roihuvuoren alakoulua rempattiin viime vuonna 12 miljoonalla. Ja sä pidät sitä, että vastaremontoitu koulu on siistimpi kuin vanha koulu Itiksessä todistuksena jotenkin alueen perheiden paremmuudesta?!!!
Ei tsiisus.
Norssissa on toki ollut levottomiakin luokkia, missäpä keskustan koulussa ei ole - se ei silti tee Norssista huonoa koulua ja sen opetuksesta ja oppiainevalikosta huonoa. Jotain realismia nyt kehiin, nainen!
Mä ihan vaan heitän vertailun vuoksi vaikka kielet.
http://www.norssi.helsinki.fi/index.php?page=peruskoulu
Verrattuna meidän lähikouluun Apolloon, jossa onnistuu pitkänä pelkkä englanti, valinnaisena pelkkä saksa. Ja joka on lukiona Suomen huonoin, kertoo myös yläkoulun tasosta.
Roihuvuori ei ole keskiluokkainen alue. Siellä on todella paljon kaupungin vuokra-asuntoja, enemmän kuin Puotinharjussa.
Norssissa on muuten erittäin heikko kielivalikoima, esim saksaa voi opiskella vain koska eläkkeelle jäänyt saksan opettaja työskentelee liki ilmaiseksi.
Malminkartanon tienoilta on vain taivas rajana hyviin kouluihin, jos se lähikoulun kielivalikoima ei nappaa. Venäläinen koulu, Ranskalainen koulu, Englantilainen koulu, Töölön koulut, Steiner, Syk, Meilahden kiina. Joitakin mainitakseni.
Ja kuka on niin pöpi, että kuvittelee, että lukio käydään lähikoulussa???!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just kävin Itäkeskuksen peruskoululla. Kamalaa. Likaista ja sotkuista., juopot pihassa kaljall?
Ja kuitenkin se on yksi niitä harvoja Helsingin kouluja, jotka on hiljan isolla rahalla remontoitu, joihin syydetään koko ajan pd-rahaa ja suunnitellaan mm kiinaopetusta. Ja vielä juuri tyypillinen yhden alueen koulu, jossa se koulu on yhteisön keskus.
Silti vain sotketaan, rikotaan, roskataan ja kännätään.
Taisit saada niiltä juopoilta juomaa? Et kai sä nyt tosissaan selvin päin väitä, että ne on ne lapset itse tai niiden vanhemmat, jotka juopottelee lastensa koulun pihalla?
Tuohan todistaa vaan, että tutkimus on oikeassa, asuinpaikalla on merkitystä. Köyhän perheen vesan on pakko käydä tuollaista lähiökoulua, rikkaan perheen vesa käy siistiä koulua Töölössä. Ihan riippumatta lapsen lahjakkuudesta.
"Ihan riippumatta lapsen lahjakkuudesta".
On lukemattoman moneen kertaan tutkimuksissa todettu fakta, että varakkaiden perheiden lapset ovat fiksumpia ja lahjakkaampia, kuin köyhien perheiden lapset. Ja sen myötä pärjäävät elämässään paremmin, luonnollisesti. Syy löytyy osittain geeneistä, mutta varsinkin kasvuympäristön asenteesta lapseen ja hänen tarpeisiinsa.
Av:lla romantisoidaan köyhyyttä ja kaadetaan sen syy häpeilemättä pärjäävien niskaan juuri tuollaisella Köyhät ovat lahjakkaita ja hyväsydämisiä, varakkaat ovat pahoja ja tyhmiä -propagandalla. Se varmaan lohduttaa köyhiä, mutta viekö se teitä pois köyhyydestä, vai yhä syvemmälle sinne?
Ai? Jos tuo on lukemattomia kertoka todistettu fakta, niin sinä sitten varmaan panet edes yhteen tuollaiseen tutkimukseen linkin.
Kun tuo ap:n linkkaama tutkimuskin sanoo ihan päinvastaista. Että iso merkitys on tuurilla, eli sillä, mihin perheeseen sattuu syntymään. Kannustetaanko kotona opiskelemaan. Onko vanhemmilla varaa asua hyvässä koulupiirissä, kustantaa kursseja ja hyviä harrastuksia. Pääsekö vanhempien ja suvun ja tuttavien suhteilla hyviin työpaikkoihin.
Mä luotan tuohon tutkimustietoon, en sun mutuun, jota et perustele muulla kuin "onhan se nyt lukemattomia kertoja todettu "fakta"". Juu, varmaan Eiran Lionsien rouvakerhossa on monta kertaa todettu, että perintövarallisuus on osoitus älykkyydestä, mutta hei: ei se siitä silti FAKTAKSI muutu.
Lue sinäkin vielä tuo tutkimus, jossa on tiukkaa tilastofaktaa:
https://www.labour.fi/?wpfb_dl=1455
Sosiaalisen nousun mahdollisuudet kaventuneet, pysyvät tuloerot kasvaneet.
Ja mieti, että jopa liberalistisesta politiikastaan tunnettu OECD pitää tuloerojen kasvua tyhmänä talouden kannalta. Ei siis mistään kukkahattutätien moraalin kannalta, vaan kansakuntien talouden kannalta on helevetin tyhmää hukata ison kansanjoukon potentiaalit sillä, että heilleä ei ole samoja mahdollisuuksia kouluttautua ja kehittää sitä potentiaaliaan.
Lue ja kommentoi nyt ensin vaikka tuota
http://www.naeyc.org/tyc/article/the-word-gap
Ja sitten lue vaikka tuo juttu, jos enkku ei taivu
Mitä sinä oikein luulet todistavasi lasten sanavarastolla? Kai sä nyt idioottinakin ymmärrät, että se ei tarkoita älykkyyttä, vaan sitä, että hyväosaisten vanhemmilla on enemmän aikaa ja viitseliäisyyttä touhuta ja jutella lastensa kanssa.
Ja vaikkapa - kun anglosaksisesta tutkimuksesta on kyse ja siellä yleisesti harrastetaan lastenhoitajia kotona ja pannaan lapset jo taaperona tarhoihin, joissa taso heittelee valtavasti rikkaiden hyvistä tarhoista köyhien alueiden lasten säilytyspaikkoihin - siitä, onko kodilla varaa panostaa lapsen hoitomuotoon.
Huokaus. Oikeesti, mä menen nyt siivoamaan, sinulle puhuminen on turhempaa kuin betoniseinän kanssa väittely. Et ymmärrä argumentteja, yrität todistella ennakkoluulojasi täysin aiheeseen liittymättömillä asioilla.
Roihuvuoren alakoulu oltiin sulkemassa kokonaan. Alueen perheet kampanjoi sen puolesta vuosia. Ei se "tullut" kaupungilta kuten Itäkeskuksen peruskoulun remontointi.
Ei tarvitse mennä kuin Roihuvuoreen, jossa koulut ja koko alue oli paljon surkeammassa kunnossa kuin Itis. Nyt siellä on kaksi hyvää koulua, siisti asuinympäristö, paljon harrastustoimintaa, hyvä yhteishenki. Täysin vanhempien voimilla rakennettu.
Olen ollut opettamassa Ratakadun Norssissa, jossa on tavallisilla luokilla ne kaikkein hyvätuloisimpien lapset. Siellä oli todella rauhatonta. Ei se pelkkä hyvä osoite takaa hyvää käytöstä. Eikä se huono osoite oikeuta lyömään lekkeriksi.