Minna, 47, on laittanut viisisataa hakemusta - töitä ei löydy
Näin helppoa on löytää työ nykyään Suomessa:
Kommentit (211)
Mä en asu enää Suomessa, mutta vaikeaa on saada töitä Suomesta ja vaikeaa on nykyisessä kotimaassanikin. Siihen taitaa tarvita hullun tuuria.
Mä olen aina ollut erittäin kiitelty työntekijä, mulla ei ole poissaoloja, olen aina töissä ajoissa ja teen työni todella hyvin. Helppo on saada lyhyitä työsuhteita ja sijaisuuksia, mutta mistään vakituisemmasta ei näytä olevan mitään toivoa. Ja sijaisuuksia tehdessä näkee kyllä hyvin, että suuri osa näistä vakituisen työpaikan omaavista saikuttaa säännöllisesti, tulee töihin myöhässä ja osa tekee työnsäkin hällä väliä -mentaliteetillä.
Miehen työpaikalla on ihan samanlaista. Miehellä on vakipaikka.
Potuttaa oikeesti ja väliin iskee masennus. Mitä järkee tässä on. :(
Ihan tavallista Suomessa. Olen itse ja moni työtön ystäväni on korkeasti koulutettu, omalla alallani hyvin kokenut ja monipuolinen ammattilainen. Ahkera ja fiksu, hyvä esiintyjä. Haen töitä 6-8 tuntia päivässä. Hakemuksia kertyy sadoittain. Osaan kirjoittaa hyvän,kohdennetun hakemuksen.
On vain niin, että jokaista hakemaani työtä kohti on ollut 100-300 hakemusta. Iso osa joukosta varmasti todella päteviä.
Töitä vaan ei tietyillä aloilla ole. Esim. omat alani viestintä ja aikuiskoulutus on ajettu aivan alas. Suunta on sama lähivuosina.
Vierailija kirjoitti:
No eiköhän tuossa ole osuutta myös hakemuksissa ja hakijalla...
No eipä aina ole. Riippuu myös alasta ja miten paljon on työtarjontaa vai onko olenkaan.
Itse olen alalla, jossa tuulet puhaltaa, mutta töitä kyllä on, enkä ole 20 vuoteen ollut päivääkään työtön. Mutta aika silmiä avaava kokemus oli kun vierestä seurasin miehen työnhakus reilun vuoden verran. niin omalta alaltaan kuin erinlaisia hanttihommia hän haki (edes varastohommiin hän ei päässyt kun ei ollut kokemusta ja mahdollinen työnantaja.totesi että eipä kannata kun mies lähtee heti jos saa parempi palkkaista omaa työtään, ja olihan se sanomattakin selvää) että kiveen alla oli kunnes vihdoin nappasi. Ruuhka suomessa vielä asutaan, eli parhaakla mahdollisella paalupaikalla kun töitä eysii. Hakemukset hänellä oli loistavia, monen sadan hakijan joukosta pääsi usein muutaman joukkoon, josta kuitenkin valittiin vain se yksi. Hakemukset hän rustasi aina huolellisesti joka firmaa varten. Mietti tarkkaan mitä sanoo ja kuinka työhaastattelussa esiintyy ja sanoo. Hakemuksia hän rustasi tuona aikana yli 100kpl. Ja joka paikkaan oli useampi sata hakija.
Että ei se aina ole niin helppoa. Joskus se vaatii hyvää tuuria ja suhteita. Jokainen työtön ei ole automaattisesti laiska, tai automaattisesti tee jotain asiaa väärin. tunnen toki muutaman ikuisen lomailijankin, joita ei töihin saa edes kirveellä ajamallakaan.
Työttömyys on rankkaa sellaiselle ihmiselle, joka työtä haluaa tehdä. Ja monet hylyt ovat kyllä pettymyksiä ja ajavat ihmisen itseluottamusta alas.
No, nyt meidän perheessä on taas kaksi työssäkäyvää ihmistä. Ja lähetän paljon tsemppejä niille ihmisille jotka töitä jaksavat aktiivisesti ja periksiantamatta hakea. Toivottavasti työnhaku tuottaa teille pian tuloksia. Älkää antako periksi!!
Katoin ja luin vihdoin ton haastattelun ja kyllä nyt tuli vaikutelma, etteivät he edes halua työllistyä. Tossa ajassa olis ehtinyt tekemään paljonkin sen eteen esimerkiksi lisäkouluttautumalla..
Olisi kiva nähdä jonkun semivälkyn tradenomin haastattelu siitä, miten on hakenut töitä muttei työllisty. Tai datanomin. Tai mitä näitä "turhia " koulutuslinjoja onkaan. Pääsisi oikeasti ihmettelemään, että miten tuo tyyppi ei ole x vuodessa työllistynyt.
Mielestäni vuoden työttömyysaika ei ole kovin pitkä. Jos toisen mokoman viettää vielä ilman oman alan töitä, niin voi alkaa pohtimaan uudelleenkouluttautumista toiselle alalle.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin surullista että edelleen tällaisen aiheen ketju on hetkessä täynnä näitä: hakijassa täytyy olla vikaa, oma vikansa - hokijoita.
Yhteiskunta ei voi toimia siten että vain täydelliset ihmiset saavat töitä. On oltava markkinoita myös hieman virheellisille eli normaaleille ihmisille. Toisaalta jos yhteiskunnassa on töitä tarjolla vain täydellisille ihmisille niin näiden on turha tulla kitisemään siitä että jotain 20% valtion budjetista menee tällä hetkellä työttömyyden eri menoihin.
Se on valinta. Joko nämä omasta mielestään ilmeisen täydelliset ja työnhakijoiltakin täydellisyyttä vaativat työnantajat tai rekrykonsultit oppivat sietämään hieman epätäydellisiä hakijoita ja antavat heille töitä tai sitten he maksavat palkastaan veroina sen että nämä ihmiset istuvat pysyvästi kotonaan lähettelemässä hakemuksia.
Missään muualla maailmassa viiden kympin ikä ei tee täysin kelvottomaksi tekemään liki mitään työtä.
Monellakin alalla, erityisesti asiantuntijatöissä, on valloillaan nykyisin olettama että hakija on 125%:n täydellinen ihminen joka suhteessa. Jos tähän olettamaan tulee pienikin särö esim. työhakemuksessa, niin hakemus lentää roskakoriin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vilkaisin jutun nopeasti eikä Minnan osaaminen oikein vakuuttanut. Ei millään yrityksellä enää tänäpäivänä ole varaa mihinkään postinkäsittelijöihin, kukkienkastelijoihin tai kahvinkeittäjiin. Minnan pitäisi nyt kiireesti hankkia jotain itselleen sopivaa vuonna 2016 hyödyllistä osaaamista.
Olen opiskelija ja valmistun muutaman vuoden kuluttua maisteriksi 43-vuotiaana. Varmaan minut suorastaan revitään töihin heti valmistumisen jälkeen.
Se varmaan riippuu ihan siitä minkä alan maisteriksi valmistut. Tutkinto toiselta alalta on (työnantajan näkökulmasta) hyödyllisempi kuin toiselta.
Minä kouluttauduin uudelle alalle, kun jäin työttömäksi. Alan piti olla hyvin työllistävä. Ja paskat. Olen valmistumisen jälkeen ollut töissä 1,5 kk ja nyt taas työttömänä vuoden verran. Sen sijaan kaikki nuoremmat opiskelukaverini saivat töitä heti. Osaan tehdä hakemuksia ja suoritin opintoni loistavasti sekä olen muutenkin täysin soveltuva ammattiini, mutta ilmeisesti ikä on se, mikä on minun pahin miinukseni. Ottaisin myös minkä tahansa työn alalta, esimerkiksi osa-aikaisen, mutta ei niitä ole.
Pahinta on tunnustaa se tosiasia, että uudelleenkouluttautuminenkin oli hukkaan heitettyä aikaa. En jaksaisi taas lähteä opiskelemaan jotakin uutta, kun ei tästä aiemmastakaan ollut hyötyä. Enkä edes tiedä millä rahoittaisin uudet opinnot. Täytyy alkaa katsella jotain muuta kuin omien alojen töitä. Olen jo joitain hakenutkin, mutta olen kuulemma ylikoulutettu.
Koskahan Minnalle mahtaa tulla mieleen, että toi ei taida vetää. Jotain muuta tarttis keksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vilkaisin jutun nopeasti eikä Minnan osaaminen oikein vakuuttanut. Ei millään yrityksellä enää tänäpäivänä ole varaa mihinkään postinkäsittelijöihin, kukkienkastelijoihin tai kahvinkeittäjiin. Minnan pitäisi nyt kiireesti hankkia jotain itselleen sopivaa vuonna 2016 hyödyllistä osaaamista.
Olen opiskelija ja valmistun muutaman vuoden kuluttua maisteriksi 43-vuotiaana. Varmaan minut suorastaan revitään töihin heti valmistumisen jälkeen.
Se varmaan riippuu ihan siitä minkä alan maisteriksi valmistut. Tutkinto toiselta alalta on (työnantajan näkökulmasta) hyödyllisempi kuin toiselta.
Toivon myös todella, että jos valmistuu maisteriksi 43v niin takana on jo toinen koulutus/kova työputki. Ei anna kovinkaan dynaamista kuvaa valmistua yliopistosta vasta tuon ikäisenä ? Itse vietin 9v yliopistossa mutta sen koko ajan olin myös töissä, jotka tukivat omaa alaani, ja hankin toisen lapsistamme mutta työhaastatteluissa on saanut tätä opiskelun kestoa perustella ja silti olin alle 30 kun valmistuin. Työpaikkoja minulla on ollut sen jälkeen viisi ja yhden vuoden käytin vielä lisäkouluttautumiseen, joka tuki omaa osaamistani. Mutta työttömänä en ole ollut kuin jonkun satunnaisen viikon eri työpaikkojen välillä. Joten 43v vastavalmistunut maisteri saa kyllä varautua perustelemaan miksi valmistui tavallista vanhempana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vilkaisin jutun nopeasti eikä Minnan osaaminen oikein vakuuttanut. Ei millään yrityksellä enää tänäpäivänä ole varaa mihinkään postinkäsittelijöihin, kukkienkastelijoihin tai kahvinkeittäjiin. Minnan pitäisi nyt kiireesti hankkia jotain itselleen sopivaa vuonna 2016 hyödyllistä osaaamista.
Olen opiskelija ja valmistun muutaman vuoden kuluttua maisteriksi 43-vuotiaana. Varmaan minut suorastaan revitään töihin heti valmistumisen jälkeen.
Minä valmistuin saman ikäisenä vähän reilu kymmenen vuotta sitten. Aluksi riitti sen verran pätkätöitä, että pysyin ansiosidonnaisella. Nyt ei enää.
Pitäsköhän taas alkaa opiskelemaan? Ehkä kuusikymppinen vastavalmistunut pitkällä työkokemuksella olisi rautaa työmarkkinoilla. Päihittäisi sekä kolmekymppisen vastavalmistuneen että kuusikymppisen, joka valmistui 30 vuotta sitten.
Kannattaisi, koska silloin osoitat, ettet ole Minna. Ja se koulutus voi olla jotain esim vierasta kieltä avoimessa yliopistossa (jos olet vaikka sairaanhoitaja ja osaat edes auttavasti arabiaa tmv voit mennä monen hakijan ohi...)
Koulutus ja harrastukset myös osoittavat että olet elämän syrjässä kiinni ja innostunut asioista ja 'hyväkuntoinen'
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vilkaisin jutun nopeasti eikä Minnan osaaminen oikein vakuuttanut. Ei millään yrityksellä enää tänäpäivänä ole varaa mihinkään postinkäsittelijöihin, kukkienkastelijoihin tai kahvinkeittäjiin. Minnan pitäisi nyt kiireesti hankkia jotain itselleen sopivaa vuonna 2016 hyödyllistä osaaamista.
Olen opiskelija ja valmistun muutaman vuoden kuluttua maisteriksi 43-vuotiaana. Varmaan minut suorastaan revitään töihin heti valmistumisen jälkeen.
Se varmaan riippuu ihan siitä minkä alan maisteriksi valmistut. Tutkinto toiselta alalta on (työnantajan näkökulmasta) hyödyllisempi kuin toiselta.
Toivon myös todella, että jos valmistuu maisteriksi 43v niin takana on jo toinen koulutus/kova työputki. Ei anna kovinkaan dynaamista kuvaa valmistua yliopistosta vasta tuon ikäisenä ? Itse vietin 9v yliopistossa mutta sen koko ajan olin myös töissä, jotka tukivat omaa alaani, ja hankin toisen lapsistamme mutta työhaastatteluissa on saanut tätä opiskelun kestoa perustella ja silti olin alle 30 kun valmistuin. Työpaikkoja minulla on ollut sen jälkeen viisi ja yhden vuoden käytin vielä lisäkouluttautumiseen, joka tuki omaa osaamistani. Mutta työttömänä en ole ollut kuin jonkun satunnaisen viikon eri työpaikkojen välillä. Joten 43v vastavalmistunut maisteri saa kyllä varautua perustelemaan miksi valmistui tavallista vanhempana.
No niin Häkämies, jatkapa taas niitä EK:n töitä äläkä tuhlaa kaikkea aikaasi mammapalstalla.
Meillä päättyi haku vapaaseen myyjän paikkaan eilen. Saatiin 402 hakemusta. Jos olette hakeneet yrityksemme palvelukseen niin good luck.
En palkkaisi itsekään tommosen habituksen omaavaa ihmistä. Joku on pielessä.
Kyllä jotain mätää on Suomen työmarkkinoissa ja myös työanantajien asenteissa. Suomessahan on jopa n. 1000 työtöntä tohtorin tutkinnon suorittanutta, ei missään toisessa maassa (väkilukuun suhteutettuna) ole varmaan vastavaa, puhumattakaan kymmenistä tuhansista maisterin tasoisen akateemisen tutkinnon suorittaneista työttömistä. Monet akateemiset sanovat myös, että tutkinnon suorittaminen on ollut huomattavasti vaativampaa mitä työelämässä oleminen, silloin jos ovat vain sen työpaikan saaneet ensin.
Mihin se on ne hakemukset laittanut, keittiön pöydällekö?
Hakemukset kannattaa aina lähettää, ei laitella minne sattuu.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä jotain mätää on Suomen työmarkkinoissa ja myös työanantajien asenteissa. Suomessahan on jopa n. 1000 työtöntä tohtorin tutkinnon suorittanutta, ei missään toisessa maassa (väkilukuun suhteutettuna) ole varmaan vastavaa, puhumattakaan kymmenistä tuhansista maisterin tasoisen akateemisen tutkinnon suorittaneista työttömistä. Monet akateemiset sanovat myös, että tutkinnon suorittaminen on ollut huomattavasti vaativampaa mitä työelämässä oleminen, silloin jos ovat vain sen työpaikan saaneet ensin.
Vai olisiko mitä sittenkin jo koulutuksessa? Miksi kaikki täytyy kouluttaa pitkän kaavan mukaan?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on jotain pahasti pielessä, jos 16-20-tuntista työviikkoa ei kannata tehdä.
Itse jouduin muutama vuosi sitten työttömäksi, meitä jäi samasta työpaikasta useampi pois yt-neuvotteluiden seurauksena. Minä menin osa-aikaiseen työhön ja sain liitolta soviteltua päivärahaa. Työkaverit kysyivät et mitä järkeä kun kotona olemalla saa saman rahan.. Häh? Sitä järkeä että osa-aikaisesta poiki noin vuoden kuluttua kokoaikainen vakituinen työ. Työhistorissa ei ole aukkoja joka taas auttaa tulevaisuudessa jos jään uudelleen työttömäksi.
Nykytilanne on siis se että itsellä on töitä, olen päässyt jopa ylenemään esimiestehtäviin. Muut ovat vissiin nykyään perus työttömyyskorvauksella vai miksi sitä nyt sanotaankaan kun liiton päivät ovat loppuneet eikä töitä löydy. Jatkuvasti näyttävät kyllä naukuvan jossain facebookissa että töitä ei vain ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on jotain pahasti pielessä, jos 16-20-tuntista työviikkoa ei kannata tehdä.
Itse jouduin muutama vuosi sitten työttömäksi, meitä jäi samasta työpaikasta useampi pois yt-neuvotteluiden seurauksena. Minä menin osa-aikaiseen työhön ja sain liitolta soviteltua päivärahaa. Työkaverit kysyivät et mitä järkeä kun kotona olemalla saa saman rahan.. Häh? Sitä järkeä että osa-aikaisesta poiki noin vuoden kuluttua kokoaikainen vakituinen työ. Työhistorissa ei ole aukkoja joka taas auttaa tulevaisuudessa jos jään uudelleen työttömäksi.
Nykytilanne on siis se että itsellä on töitä, olen päässyt jopa ylenemään esimiestehtäviin. Muut ovat vissiin nykyään perus työttömyyskorvauksella vai miksi sitä nyt sanotaankaan kun liiton päivät ovat loppuneet eikä töitä löydy. Jatkuvasti näyttävät kyllä naukuvan jossain facebookissa että töitä ei vain ole.
Tämä. Ei osata ajatella tulevaisuutta ja laiskistutaan. Osa-aikaisen työn ottamiseen on muitakin järkeviä syitä kuin palkka. Työkokemus, saa jalkaa oven väliin, ei aukkoja työhistoriaan, pysyy rytmi ja virkeys kun tuntee kuuluvansa työporukkaan jne jne.
Jotenkin surullista että edelleen tällaisen aiheen ketju on hetkessä täynnä näitä: hakijassa täytyy olla vikaa, oma vikansa - hokijoita.
Yhteiskunta ei voi toimia siten että vain täydelliset ihmiset saavat töitä. On oltava markkinoita myös hieman virheellisille eli normaaleille ihmisille. Toisaalta jos yhteiskunnassa on töitä tarjolla vain täydellisille ihmisille niin näiden on turha tulla kitisemään siitä että jotain 20% valtion budjetista menee tällä hetkellä työttömyyden eri menoihin.
Se on valinta. Joko nämä omasta mielestään ilmeisen täydelliset ja työnhakijoiltakin täydellisyyttä vaativat työnantajat tai rekrykonsultit oppivat sietämään hieman epätäydellisiä hakijoita ja antavat heille töitä tai sitten he maksavat palkastaan veroina sen että nämä ihmiset istuvat pysyvästi kotonaan lähettelemässä hakemuksia.
Missään muualla maailmassa viiden kympin ikä ei tee täysin kelvottomaksi tekemään liki mitään työtä.