Minna, 47, on laittanut viisisataa hakemusta - töitä ei löydy

Vierailija kirjoitti:

Vilkaisin jutun nopeasti eikä Minnan osaaminen oikein vakuuttanut. Ei millään yrityksellä enää tänäpäivänä ole varaa mihinkään postinkäsittelijöihin, kukkienkastelijoihin tai kahvinkeittäjiin. Minnan pitäisi nyt kiireesti hankkia jotain itselleen sopivaa vuonna 2016 hyödyllistä osaaamista.

Olen opiskelija ja valmistun muutaman vuoden kuluttua maisteriksi 43-vuotiaana. Varmaan minut suorastaan revitään töihin heti valmistumisen jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Yritykseni on jo aika iso ja työllistää näkyvästi useita ihmisiä jo yli 10 vuoden ajan mutta ikinä ei kukaan ole töitä kysynyt vaikka työ olisi kivaa ja helppoa. Yrityksessä käy tuhansia ihmisiä päivittäin. En voi käsittää miksei kukaan ikinä ole kysynyt töitä, ei edes työharjoittelupaikkaa, ei edes tet jaksoa..

Mietipä tosiaan sitä!  Maksatko kunnon palkkaa ja noudatatko tessiä? Onko sinulla tapana  huutaa alaisillesi, tai esitätkö  kohtuuttomia vaatimuksia? Eikäö sinulle ole kukaan edes vihjannut, miksi juuri sinun yrityksesi on se paikka, johon kukaan ei halua mennä vaan ottaa mieluummin karenssin kuin sen riskin, että joutuisi sinun alaiseksi?

Näinä aikoina kannattaa työnantajan katsoa peiliin, jos ei työntekijöitä ole tunkemassa ovista ja ikkunoista , jos ei ole mahdottomia ammattitaitovaatimuksia.

Tää on kyllä huvittavaa kun jotkut duunarit luulevat viisikymppisenä, että se 10v työkokemus hommista jotka oppii viikossa painaa jotain. Kumpikohan on tehokkaampi... joku jo vähän väsähtänyt täti vai opiskelija tai muu nuori joka on vielä sille rahalle perso? Ja joo tiedetään, että on myös aloja joilla se työkokemus jotain merkitseekin.

Iällä on merkitystä vasta jossain 55+ vaiheessa. Alle viisikymppinen on nuori. On tottakai helpompi syyttää työnantajia ikäsyrjinnästä kuin katsoa peiliin ja miettiä, mikä omassa työnhaussa on pielessä.

Vierailija kirjoitti:

Olin aikoinaan vapaaehtoishommissa yhdistyksessä, joka työllisti myös pitkäaikaistyöttömiä - itse en osallistunut näihin työllistämispuuhiin. Jonkun kohdalta ymmärsi helpostikin, miksei töitä löydy, kun taas sitten oli tyyppejä, joista oli vaikea ymmärtää, miksei ole työnantajille kelvanneet. Mutta sitten taas työelämässä on tyyppejä, joista vain voi ihmetellä, että mitenköhän tuokin on tänne päässyt. Eli tasan ei käy tuuri. 

Jotkut pääsevät nuorena heti valmistuttuaan johtotehtäviin vaikka työkokemusta ei ole paljoakaan. Toiseksi ihmettelen sitä kun tuntemillani henkilöillä on helppo löytää töitä ja edetä urallaan vaikka heidän Linkedin-profiilissaan vilisee kirjoitusvirheitä ja profiilissa mainitaan kuinka he osaavat hyvin englantia vaikka eivät ole edes Linkedin profiilia laatia kunnolla englanniksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vilkaisin jutun nopeasti eikä Minnan osaaminen oikein vakuuttanut. Ei millään yrityksellä enää tänäpäivänä ole varaa mihinkään postinkäsittelijöihin, kukkienkastelijoihin tai kahvinkeittäjiin. Minnan pitäisi nyt kiireesti hankkia jotain itselleen sopivaa vuonna 2016 hyödyllistä osaaamista.

Olen opiskelija ja valmistun muutaman vuoden kuluttua maisteriksi 43-vuotiaana. Varmaan minut suorastaan revitään töihin heti valmistumisen jälkeen.

Minä valmistuin saman ikäisenä vähän reilu kymmenen vuotta sitten. Aluksi riitti sen verran pätkätöitä, että pysyin ansiosidonnaisella. Nyt ei enää. 

Pitäsköhän taas alkaa opiskelemaan? Ehkä kuusikymppinen vastavalmistunut pitkällä työkokemuksella olisi rautaa työmarkkinoilla.  Päihittäisi  sekä kolmekymppisen vastavalmistuneen että kuusikymppisen, joka valmistui 30 vuotta sitten.

It-alalla neljäkymppinen alkaa jo olla liian vanha. Voi olla ettei jossakin esim. hoitoalalla ikä vaikuta, mutta it on sellainen ala, jossa halutaan mieluiten töihin ainoastaan nuoria. Aina perustellaan, että vanhemmilla on osaaminen vanhentunut, mutta nuorten kohdalla se ei jostain syystä ole ongelma. Ei nimittäin ole väliä jos ei vielä osaa mitään, koska silloin ei osaa myöskään kyseenalaistaa esimerkiksi paskaa palkkaa tai työntekoa koskevien lakien noudattamatta jättämistä.

Olen nähnyt sellaisen työpaikkailmoituksenkin pari vuotta sitten, jossa oli ilmoitettu, että etsitään alle kolmevitosia. Työ sinänsä oli ihan minkä ikäiselle tahansa sopivaa, ei ollut mikään harjoittelupaikka tmv. vaan ihan tavallinen.

Katsoin tuon haastattelun. Nopeasti ainakin itse kyseisessä tilanteessa alkaisin urheilemaan, laihduttaisin ja yrittäisin kommunikoida paremmin. Lisäksi menisin mihin tahansa työhön millä tahansa palkalla ja hakisin siitä käsin parempaa.

Vierailija kirjoitti:

Iällä on merkitystä vasta jossain 55+ vaiheessa. Alle viisikymppinen on nuori. On tottakai helpompi syyttää työnantajia ikäsyrjinnästä kuin katsoa peiliin ja miettiä, mikä omassa työnhaussa on pielessä.

Kyllä iällä alkaa olla useassa tapauksessa jo merkitystä 45-vuoden tienoilla mutta varmaan tuossa 55-vuoden jälkeen se merkitys rupeaa sitten huomattavasti kasvamaan kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Siis mitä hittoa sehän on työnantajien mielestä vaan parempi, kun on yli 40-vuotias naisen ollessa kyseessä. Kolmekymppinen ei mistään saa töitä, koska on lisääntymisiässä ja tämä on kuultu usean työnantajan suusta suoraan. En nyt tarkoita, että 60-vuotias työllistyisi helposti, mutta juurinkin 40-50 on parhaassa iässä. Lapset alkaa olla jo niin vanhoja, ettei niitä tartte kokoajan hoitaa ja mikä tärkeintä ei ole tulossa äitiyslomaa.

T. 30-vuotias korkeasti koulutettu 400 hakemusta ja yksi äippälomasijaisuus viimeisen 3 vuoden aikana.

Voin luvata ettei sinun työllistymisesi johdu "vauvantekoiästä". Defenssinä toki mukava.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeasti hakemuksia tulee vaan liikaa. Meille tuli töihin myyjän hommaan yli 300 hakemusta ja yksi paikka. Luuletteko että pomo kävi ne kaikki läpi?

Joo ja nyt hallitus koettaa aktivoida työttömiä hakemaan töitä entistä suuremmalla innolla... 

Jopa jotkin maltillisemmat kokoomus-poliitikotkin ovat alkaneet viime aikoina ihan julkisesti myöntää, että ei niitä työpaikkoja vain joka paikassa ole, alueellinenkin vaihtelu on tosi suurta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vilkaisin jutun nopeasti eikä Minnan osaaminen oikein vakuuttanut. Ei millään yrityksellä enää tänäpäivänä ole varaa mihinkään postinkäsittelijöihin, kukkienkastelijoihin tai kahvinkeittäjiin. Minnan pitäisi nyt kiireesti hankkia jotain itselleen sopivaa vuonna 2016 hyödyllistä osaaamista.

Olen opiskelija ja valmistun muutaman vuoden kuluttua maisteriksi 43-vuotiaana. Varmaan minut suorastaan revitään töihin heti valmistumisen jälkeen.

Samassa veneessä, tosin valmistun kohta 39-vuotiaana. Edes alan kesätöitä ei ole riittänyt. Pari kertaa haastattelussa on annettu ymmärtää iän olevan jo este - työkokemus on pitkä, mutta aivan toiselta alalta.

Olis tosi kiva nähdä välillä uutisia pitkään työttöminä olleista ihmisistä, jotka ovat työllistyneet. Heitäkin on. Aina vaan nostetaan esiin näitä tapauksia, jotka eivät ole saaneet töitä.

Monet tekevät osa-aikatyötä 16-20 h/vko ja hakevat lisäksi soviteltua päivärahaa. Sen maksatus sujuu kyllä, jos työnantajalta saa palkkatodistuksen ajallaan. Jos ei saa, niin eihän se ole kassan tai Kelan vika vaan työnantajan. Osa-aikatyössä olevalla on kuitenkin paremmat mahdollisuudet päästä kokoaikatyöhön kuin työttömällä, se on fakta.

Vuosikausia työttöminä olleiden yleisin selitys osa-aikatyön välttämiselle on se, että tuet putoavat. Osa tuntuu ajattelevan, että ne tuet (työmarkkina-, asumis. ja toimeentulotuki) ovat itsestäänselvyys työttömälle ja yhteiskunnan kuuluu maksaa niitä ilman vastinetta. Eikö kuitenkin olisi mukavampaa ansaita se sama raha itse? Ei tarvitsisi täytellä hakemuksia Kelaan ja sossuun eikä toimitella tiliotteita sossulle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä hiukan ihmettelen on, että mihin ihmeessä voi laittaa satoja hakemuksia? Laitatteko te niitä pääosin paikkoihin, joihin tiedätte, ettette pääse?

Toimin hr-alalla ja rehellisesti sanottuna iällä ei ihan aidosti ole _mitään_ merkitystä. Osaaminen ratkaisee, ja usein vähän varttuneemmalla on paljon kokemusta ja ajattelu eri tasolla kuin ihan nuorella. Eli meidän näkökulmasta 40-50-vuotiaat on usein parhaita työntekijöitä; paljon kokemusta, lapset niin isoja ettei tarvitse heidän takiaan olla koko ajan pois jne. Mutta jokaiseen työhön valitaan hakijoista aidosti sopivin, ja iällä on hyvin vähän siinä merkitystä.

Jutussa ei mainittu millaista koulutusta Minnalla on; valitettavasti tuo hänen työkokemuksensa on sellaista, johon nykyisin palkataan osa-aikaisesti opiskelijoita eikä se välttämättä tuota juuri mitään ammattitaitoa. Todennäköisesti hänen työnhakuasiakirjansa eivät ole sellaisia kuin nykyään vaaditaan eikä niissä tule ilmi motivaatio tai osaaminen haettavaan työhön, ne ovat olennaisimmat asiat mitä rekrytoija katsoo. Aiempi työkokemus on tärkeää, mutta jos ei osaa tuoda ilmi mitä aiemmista työpaikoista on oppinut ja mitkä ovat omat vahvuudet sekä miksi hakee juuri kyseistä työtä, ei rekrytoija valitettavasti kiinnitä huomiota hakemukseen kun aina on hakijoita jotka osaavat kertoa nämä asiat (ja jos on hakenut viittäsataa työtä, herää kysymys hakeeko tosiaan vain sellaisia työpaikkoja, jotka häntä oikeasti kiinnostavat tai motivoivat. Miksi hakea ihan sama -työpaikkoja, kun tosissaan liikkeellä olevat hakijat menevät joka tapauksessa ohi?) Nyt kun työttömyyttä on takana noin monta vuotta, lienee mahdotonta saada mitään työtä. Vähän sellaisen vaikutelman sai jutusta, että Minnakin on lannistunut, eikä ihme. 

On ihan tutkittua tietoa siitä, että ainakin asiantuntijatöissä rekrytoinnista päättävän tai haastattelijan oma ikä vaikuttaa paljonkin rekrytointipäätökseen. Esim. it-alalla (vaikka hr onkin mukana) lopullisen rekrytointipäätöksen tekee lähes aina varsinaisesta asia-substanssista vastaava henkilö, tällöin on havaittu että jos haastattelija on vaikkapa 35-vuotias, niin hänellä on kyllä erittäin korkea kynnys palkata 45-vuotias tehtävään (esimiespaikat ovat asia erikseen, nyt puhutaan asiantuntijan paikasta).

Kyllä Suomen työmarkkinoilla on iällä merkitystä ja tietyillä aloilla kuten it-ala tuo merkitys korostuu paljonkin. Yli 55-vuotiaan asema työmarkkinoilla alkaa olla jo todella hankala. Jos siis hakee työpaikkaa työttömänä ollessaan. Eri asia voi olla jos vaihtaa työpaikkaa.

Kävin aikoinaan Accenturen haastattelussa, olin silloin n. 35-vuotias. Haastattelija kysyi minulta täysin vakavalla naamalla, että voinko tosiaan sopeutua työyhteisöön, koska olen jo noin iäkäs.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin aikoinaan vapaaehtoishommissa yhdistyksessä, joka työllisti myös pitkäaikaistyöttömiä - itse en osallistunut näihin työllistämispuuhiin. Jonkun kohdalta ymmärsi helpostikin, miksei töitä löydy, kun taas sitten oli tyyppejä, joista oli vaikea ymmärtää, miksei ole työnantajille kelvanneet. Mutta sitten taas työelämässä on tyyppejä, joista vain voi ihmetellä, että mitenköhän tuokin on tänne päässyt. Eli tasan ei käy tuuri. 

Jotkut pääsevät nuorena heti valmistuttuaan johtotehtäviin vaikka työkokemusta ei ole paljoakaan. Toiseksi ihmettelen sitä kun tuntemillani henkilöillä on helppo löytää töitä ja edetä urallaan vaikka heidän Linkedin-profiilissaan vilisee kirjoitusvirheitä ja profiilissa mainitaan kuinka he osaavat hyvin englantia vaikka eivät ole edes Linkedin profiilia laatia kunnolla englanniksi.

Tätä minäkin olen ihmetellyt. Ihan alkeellisia kielioppi- ja kirjoitusvirheitä jokaisessa lausessa.  Esim. "A" puuttuu lähes aina ja myös "its" ja "it's" ero tuntuu olevan hukassa. Ehkä hakemusasiakirjat sitten ovat suomeksi ja heillä on muita vahvuuksia - muita syitä en keksi.

Vierailija kirjoitti:

Yritykseni on jo aika iso ja työllistää näkyvästi useita ihmisiä jo yli 10 vuoden ajan mutta ikinä ei kukaan ole töitä kysynyt vaikka työ olisi kivaa ja helppoa. Yrityksessä käy tuhansia ihmisiä päivittäin. En voi käsittää miksei kukaan ikinä ole kysynyt töitä, ei edes työharjoittelupaikkaa, ei edes tet jaksoa..

Sinä siis odottelet perseelläsi työtaakan alla, että tuhannet ja tuhannet ohikulkijat tajuavat ihan itse juuri sinun ihanan yrityksesi olevan työntekijöiden tarpeessa? Eikö käy mielessä, että SINÄ voisit itse tuoda yritystäsi esiin työmarkkinoille, esim. MOL, vuokratyöyritykset tai vaikka A4 ikkunassa, että HELPPOA JA KIVAA TYÖTÄ TARJOLLA!

Ihan tiedoksi: sinun yrityksesi on yksi vajaasta 300 000 yrityksestä Suomessa. Et voi olettaa että ihmiset ovat kiinnostuneita juuri siitä sinun yrityksestäsi, vaikka se sinulle olisi miten henki ja elämä. Muille ihmisille se on vain yksi muiden joukossa, ja esim. nimi ei kerro toimialasta, tarvittavan työntekijän osaamisesta tai työpaikan laadusta yhtään mitään.

Aivan turha ihmetellä, kun ei itse tee tasan mitään sopivien työnhakijoiden saamiseksi. Kumma, jos tarvetta ja mahdollisuuksia on, mutta kaikki laajentaminen, kehittäminen ja kasvu ulkoistetaan täysin ulkopuolisille. Miten kukaan satunnainen ohikulkija tietäisi sinun yrityksesi tarpeesta enemmän kuin sinä itse?

Ei se kerro mitään, että on laittanut viisisataa hakemista. Entä jos jokainen hakemus on vakiomuotoinen, täynnä huolimattomuus- ja kirjoitusvirheitä ja niiden eteen ei selvästikään ole nähty vaivaa. Ei ole paneuduttu siihen, minkälainen työtehtävä on tarjolla ja koitettu sen mukaan räätälöidä itsensä näköinen, mutta samalla mahdollisimman myyvä hakemus.

Itse olen laittanut työhakemuksia tipoittain. Ja lähes joka kerta on tärpännyt. Ensin määräaikaisia sijaisuuksia ja sitten kävi niin, että nuorena naisena alle kolmekymppisenä, yhden lapsen jo tehneenä sain vakipaikan valtionhallinnosta. Tämä siis siitäkin huolimatta, että kotona pieni 2-vuotias, joka varmaan sairastelisi ja odotettavissa oli, että lisää lapsia tulee. Ja tulikin.

Oma veljeni taas on vankivenkula; ei koulutusta, vankilassa ollut useamman vuoden nuoruudessaan ja väliajat, kun siviilissä on silloin ollut on aina jotain hanttihommia ja töitä riittänyt. Osa ihan verokortilla ja sitten tietty tyhmäilyt päälle.

Ihmetelty on miehen kanssa sitä, että miten veljeni halutessaan töitä tuollaisellakin taustalla saa, kun tuntuu tuo työnsaanti olevan koulutetuillekin ihmisille isoissa kaupungeissa niin hankalaa.

Vierailija kirjoitti:

Kävin aikoinaan Accenturen haastattelussa, olin silloin n. 35-vuotias. Haastattelija kysyi minulta täysin vakavalla naamalla, että voinko tosiaan sopeutua työyhteisöön, koska olen jo noin iäkäs.

Itse olin pari vuotta sitten pienessä it-firmassa, jossa suurin osa oli jotakin 25-30 vuotiaita nörttipoikia. Toimari myös vaikka ikää oli hänellä 40 korvilla. Rasittava paikka. Itse olin 35 enkä sopeutunut paikkaan ollenkaan. Eniten kärsin täydellisestä kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen puutteesta. Eri asia sitten oliko vika minussa vai työyhteisössä vai molemmissa. Mutta työnteko ja ilmapiiri oli sellainen, että ihmettelen jos ko. firma enää porskuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Tää on kyllä huvittavaa kun jotkut duunarit luulevat viisikymppisenä, että se 10v työkokemus hommista jotka oppii viikossa painaa jotain. Kumpikohan on tehokkaampi... joku jo vähän väsähtänyt täti vai opiskelija tai muu nuori joka on vielä sille rahalle perso? Ja joo tiedetään, että on myös aloja joilla se työkokemus jotain merkitseekin.

Viisikymppisellä duunarilla on kyllä todennäköisemmin kymmenien vuosien työkokemus, ainakin vielä tällä hetkellä. Voi olla, että tulevaisuudessa on vain kymmenen vuoden.

Anyway, tässä tunnistan kyllä ongelman; mitä vanhemmaksi tulee, sen vähemmän perso on rahalle. Asuntolainan ja lasten tarpeiden kaltaiset motivaattorit eivät ole enää ajankohtaisia ja vapaa-aikaansa arvostaa enemmän kuin tilipussia, etenkin jos sen eteen vaaditaan 50-tuntista viikkoa ja palkattomia ylitöitä.