Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mikä elokuva on saanut sinut itkemään?
18.08.2016 |
Ja mikä ko. elokuvassa itketti?
Kommentit (150)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Poika raidallisessa pyjamassa. Aivan järkyttävä elokuva, mutta kannattaa katsoa. Kirjana myös erittäin hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Poika raidallisessa pyjamassa. Niin surullinen loppu :( kertoo Hitlerin pojasta ja juutalaiskeskitysleirin pojasta, jotka ystävystyvät. Tämä Hitlerin poika ei ymmärrä miksi toinen poika on aidan takana ja miksi ei pääse pois. Lopulta Hitlerin poika sujahtaa leirille ja pukeutuu samanlaiseen "pyjamaan" kuin muut ja joutuukin kaasukammioon muiden mukana :(
Mua ei taas itkettänyt yhtään toi leffan loppu. Tajusin kyllä, että sen oli tarkotus olla surullinen, mutta en oikein pystynyt käsittämään miksi ois pitänyt surra sitä natsipojan kuolemaa, kun siellä kuoli niin paljon juutalaisia eli miksi sen pojan henki ois niitä muita arvokkaampi. Yhtä viattomia ne kaikki kuolleet oli.
Mä itken usein kun katson sarjoja tai leffoja, mutta pahin on ollut Hachiko! Itkin ihan valtoimenaan puolet koko leffasta, enkä halua nähdä sitä enää koskaan uudestaan. Enkä edes ole koiraihminen.
Armageddon myös oli silloin teininä ihan liikaa.
Vuosaari ei niinkään itkettäny, mutta se oli muuten todella ahdistava.
Hachiko, sillä itselläni on koira. Elokuvassa tulee esille koiran ikuinen uskollisuus.
Elefanttimies, sillä rumana naisena pystyin samaistumaan päähenkilöön. Muistutti siitä, millaista kohtelua itse saan päivittäin jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
New Yorkin kadut: kohtaus, jossa Jim yrittää päästä kotiinsa, mutta äiti on turvalukinnut oven kun on kyllästynyt Jimin huumeiden käyttöön ja sit ne molemmat istuu eri puolella sitä ovea itkien (ja mä istuin ruudun toisella puolella itkien)
American History X: se leffan loppu. pilaamatta totaalisesti elokuvaa niiltä, jotka ei ole sitä nähnyt niin sanotaan vaikka niin, että se hetki siinä lopussa, kun Derek halaa veljeään vessassa
Tyttöni mun: Thomas J:n hautajaiset ja eteenkin se kun Vada kyseli arkun ääressä miksei Thomaksella ole laseja päässä :(
Tajusin vasta nyt vanhempana kun katsoin American History X:n, että syy Derekin uusnatsismiin oli isän kuolema työtehtävässä jollain mustalla asuinalueella. Sit se pääs siitä paskasta ulos ja otti veljen mukaansa ja sit se veli meni kuolemaan mustan ampujan toimesta ja miten leffa jatkuisi..... Derekistä tulisi taas varmasti uusnatsi.
The Notebook, rakkaustarina jossa itkin loppua kohden niin paljon että ylähuuli turposi silmistä puhumattakaan.
Up kohti korkeuksia. Kerran olen katsonut, toista kertaa yritin, mutta itkin alusta asti jo äänekästä itkua (kun tiesin tarinan) ja oli pakko poistua huoneesta.
Mielensäpahoittaja. Lopussa kyyneleet juoksivat virtana pitkin poskia vaikka kuinka yritin lopettaa. Muut leffateatterissa nauroivat leffalle. Valot syttyivät, leffa loppui ja taistelin. Kun pääsin autoon purskahdin vuolaaseen itkuun ja itkin koko kotimatkan. Ja vielä seuraavana iltanakin.
Kaikkiin elokuviin liittyy rakkaus, kaipuu ja vanhukset. Lähinnä vanhat papat. Ja taas itkettää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tähtiin kirjoitettu virhe. Itkin koko elokuvan alusta loppuun. Ikää on 48v.
Liiankin moni elokuva. Olen aika empaattinen ihminen ja eläydyn todella voimakkaasti elokuvien hahmojen tilanteisiin. Myös ehkä vähän naiivi ja idealistinen tunnepuoli aiheuttaa itkuja, koska kaikissa elokuvissa kun ei nyt satu olemaan onnellista loppua tai että "paha saa palkkansa".
Yksi pahimpia on kuitenkin varmaan Disneyn Up. En ikinä pysty katsomaan sitä rakkausmontaasia kuivin silmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuulen viemää - Melanien kohtalo ja hyvyys
Kyllä mua enemmän itkettää Rhettin suru Bonnien kuoltua.
Susilapset Ame ja Yuki. Kyllä siinä tuli välillä tosiaan itkettyä, kun näkee kuinka kovasti Hana yrittää kasvattaa ja pitää huolen lapsistaan, monen hankalan vastoinkäymisen jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poika raidallisessa pyjamassa. Niin surullinen loppu :( kertoo Hitlerin pojasta ja juutalaiskeskitysleirin pojasta, jotka ystävystyvät. Tämä Hitlerin poika ei ymmärrä miksi toinen poika on aidan takana ja miksi ei pääse pois. Lopulta Hitlerin poika sujahtaa leirille ja pukeutuu samanlaiseen "pyjamaan" kuin muut ja joutuukin kaasukammioon muiden mukana :(
Mua ei taas itkettänyt yhtään toi leffan loppu. Tajusin kyllä, että sen oli tarkotus olla surullinen, mutta en oikein pystynyt käsittämään miksi ois pitänyt surra sitä natsipojan kuolemaa, kun siellä kuoli niin paljon juutalaisia eli miksi sen pojan henki ois niitä muita arvokkaampi. Yhtä viattomia ne kaikki kuolleet oli.
No en nyt sanonutkaan että itkin pelkkää yhtä poikaa. Koko loppu oli niin surullinen musta. Mun mielestä se vaan oli niin koskettava kun se poika halus auttaa sitä ystäväänsä ja joutuikin myös itse sinne. Enkä nyt rupea analysoimaan et jaa ei toi pojan henki ollut tärkeempi kun muiden, musta se vaan oli niin surullinen. Toisaalta aatulle itselleen oikein kun menettikin sit poikansa. Oli sen ansainnut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jesus of Nazareth. Itkettää se kohtaus, missä Jeesusta naulataan ristille. Minunkin syntieni tähden se tapahtui. Suurempaa rakkautta ei ole kuin Jumalan rakkaus.
Vierailija kirjoitti:
Tuulen viemää - Melanien kohtalo ja hyvyys
Melanie oli hyvä kristitty, ei ajatellut vain itseään. Sekin kohtaus missä prostituoitu nainen tuli Melanieta ja Scarlettia vastaan, Melanie ei häntä torjunut eikä tuominnut.
Scarletthan halveksi Melanieta syvästi. Silti Melanie rakasti tätä ja antoi anteeksi. Kuolinvuoteellaankin hän viisaasti neuvoi Scarlettia olemaan hyvä Rhettille. Sääli että se oli vain liian myöhäistä.
Vierailija kirjoitti:
Ei se mikään Hitlerin poika ollut.
No ei todellakaan. Miten noin voi edes luulla?
Alue: Aihe vapaa
Aavikon kukka; ei kai kukaan voi katsoa ilman kyyneleitä pienen tytön ympärileikkausta?
Lastani ette saa; Loppu hyvin, kaikki hyvin.