Mikä elokuva on saanut sinut itkemään?
Kommentit (150)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poika raidallisessa pyjamassa. Niin surullinen loppu :( kertoo Hitlerin pojasta ja juutalaiskeskitysleirin pojasta, jotka ystävystyvät. Tämä Hitlerin poika ei ymmärrä miksi toinen poika on aidan takana ja miksi ei pääse pois. Lopulta Hitlerin poika sujahtaa leirille ja pukeutuu samanlaiseen "pyjamaan" kuin muut ja joutuukin kaasukammioon muiden mukana :(
Mua ei taas itkettänyt yhtään toi leffan loppu. Tajusin kyllä, että sen oli tarkotus olla surullinen, mutta en oikein pystynyt käsittämään miksi ois pitänyt surra sitä natsipojan kuolemaa, kun siellä kuoli niin paljon juutalaisia eli miksi sen pojan henki ois niitä muita arvokkaampi. Yhtä viattomia ne kaikki kuolleet oli.
Eihän siinä sen natsin pojan henki ollutkaan sen arvokkaampi kuin muidenkaan. Sen oli tarkoitus olla järkyttävää, että tavallisesta perheenisästä sukeutui hirviö, joka ei herännyt tekoihinsa ennen kuin oli tappanut oman poikansa. Äiti yritti paeta ennen kuin on liian myöhäistä, mutta isä ei tajunnut asiaa. Ehkä hän olisi toiminut kaikessa toisin jo aiemmin, jos olisi ymmärtänyt todellisuuden paremmin. Minusta elokuva on hyvä kertomus siitä, miten meissä jokaisessa on ainesta hyvään ja pahaan ja miten ihan jokaisesta aikuisesta tänäkin päivänä löytyy niin paljon kovuutta, että pystyy tappamaan viattomia lapsia, jos maailma saattaa meidät sellaiseen tilanteeseen. Olisiko isä voinut lopultakaan tehdä toisin kuin teki?
Olisi voinut, mutta ei halunnut, koska pahantekemisestä maksetaan niin hyvin tässä maailmassa. Meillä on edelleen suhteessa ihan samankaltaisia "natseja" tekemässä rahan ja aseman vuoksi pahaa viattomille lähimmäisilleen.
Maija Poppasessa kyyhkysnainen ja se laulu
Tähtiin kirjoitettu virhe. Elämä on niin epäreilua.
Vierailija kirjoitti:
The Notebook, se loppu. Tuli eilen telkkarista ja en ehtinyt katsomaan kuin osan, olin siis aiemmin nähnyt kyseisen elokuvan. Mutta taas aloin pillittämään lopussa, omalla mummulla Alzheimer, joten kai toi jotenkin sitä kautta ottaa itseä itkuhermosta.
Sama. Paitsi että mummu kuollut jo. Ja onhan se Ryan Gosling symppis.
"Niihin verrattuna, jotka vaarantavat henkensä taistellakseen Akakabutoa vastaan sinä olet pelkkä nolla!"
Joka kerta.
Room, katsoin eilen ja itkin.
Kannattaa katsoa, hyvä elokuva ja ajankohtainen. :)
Vierailija kirjoitti:
Tähtiin kirjoitettu virhe. Itkin koko elokuvan alusta loppuun. Ikää on 48v.
Tämä
Voi niitä on niin monta mm. Leijonakuningas, Braveheart, klassinen titanic :). Sarjoista Lost itkin aivan hulluna kun se sukellusvene upposi ja nämä rakastavaiset kuolivat....
Vierailija kirjoitti:
Interstellar saa vaikuttavuudellaan ja valtavalla tematiikallaan kyyneleet silmiin. Do not go gentle into that good night on ollut "se runo" minulle lapsesta saakka, ja sen kuuleminen elokuvassa nostatti kunnon tunnemyrskyn. Osittain elokuva on kyllä turhan sentimentaalinen, sen myönnän, mutta onhan siinä todella paljon hyvääkin.
Ei siinä minusta ole mitään sentimentaalista, siis verrattuna sellaisiin lefoihin jotka on tehty tunnereaktioita silmällä pitäen kuten tear jerker Titanic. Sellaiset asiat kuin ajan kuluminen vain ovat sentimentaalisia meille ihmisille.
Vierailija kirjoitti:
Interstellar saa vaikuttavuudellaan ja valtavalla tematiikallaan kyyneleet silmiin. Do not go gentle into that good night on ollut "se runo" minulle lapsesta saakka, ja sen kuuleminen elokuvassa nostatti kunnon tunnemyrskyn. Osittain elokuva on kyllä turhan sentimentaalinen, sen myönnän, mutta onhan siinä todella paljon hyvääkin.
Interstellaria katsoessa saattaa kyllä tulla itku, mutta ei suinkaan elokuvan koskettavuuden takia.
Leijonakuningas , poika näki isänsä kuoleman
Elokuvan sanoma ja opetukset olivat kuitenkin hyviä ja totta
51 jatkaa...
American History X
Seitsemännen Portaan Enkeli
Flight 93, kun lopussa kerrotaan miten viimeiselle koneelle kävi.
Seitsemän elämää (seven pounds), yksinkertaisesti koko elokuva ja erityisesti loppu, jossa itken jo aivan valtoimenaan.
Leijonakuningas silloin aikanaan, kävin elokuvissa katsomassa. Juuri se kohta kun Simba näki isänsä kuoleman, nyyh. Seuraavan kerran Titanicissa ja itkin varmaan viikon sen jälkeen.
Sitten kyynistyin enkä muista että olisin itkenyt elokuvan takia, liikuttunut kyllä usein ja saanut ajateltavaa.
Vierailija kirjoitti:
One day, en muista mitä on suomeksi.Perustuu David Nichollsin romaaniin. Kerro minulle jotain hyvää ja Brokeback mountain täältä mainituista.
Sinä päivänä suomeksi. Joo olihan se kanssa melkoinen nyyhky :( se kirja/leffa antaa sen tunteen, ettei pitäis hukata hetkeäkään, jos on tunteita jotakuta kohtaan.
Indecent proposal. Demi Moorin ja Woody Harrelsonin uudestan tapaaminen leffa loppupuolella.
Secret life of the bees.
Se kohtaus ku se "queen latifan" vähän tärähtänyt sisko tekee itsemurhan.
Finding Neverland tulee ensimmäisenä mieleen.
The Notebook, se loppu. Tuli eilen telkkarista ja en ehtinyt katsomaan kuin osan, olin siis aiemmin nähnyt kyseisen elokuvan. Mutta taas aloin pillittämään lopussa, omalla mummulla Alzheimer, joten kai toi jotenkin sitä kautta ottaa itseä itkuhermosta.