Lue keskustelun säännöt.
mies petti. kannattaako edes yrittää jatkaa? mielipiteitä, kiitos!
11.08.2016 |
Meillä pitkä parisuhde ja lapset. Miehellä lyhyt suhde työkaveriin, jäi kiinni. Molemmat väittävät sen olevan nyt ohi. Mies haluaa jatkaa. Mä en tiedä mitä haluan.
Kannattaako ees nähdä sitä vaivaa, että tämän paskan rämpii yhdessä läpi vai erota samantien? Kokemuksia.
Kommentit (214)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pettäminen nähdään niin vakavana asiana? MIKSI? Ihminen on biologiansa vanki. Moni meistä yrittää päivät pitkät laihtua, mutta ei pysty siihen vaikka kuinka yrittäisi, koska kehoa ei vain yksinkertaisesti pysty täysin komentamaan mielen halulla. Moni miestä haluaisi myös opiskella, mutta ei vain jaksa tai saa aikaisesti - samasta syystä. Koettakaapa vaikka olla yksi päivä puhumatta.
Miten tämä näkyy sitten seksielämässä? Mies tuottaa miljoonia siittiöitä päivittäin, nainen yhden munasolun suurinpiirtein kuukaudessa. Evoluution kannalta paras mies on aikojen alussa hedelmöittänyt useita naisia, koska näin useampi jälkeläinen on selviytynyt aikuisuuteen. Tähän ajaa vaihtelunhalu. Aika moni mies kamppailee pitkään ja rajusti sen kanssa, että hänen biologiansa käskee alitajuisesti hankkia uusia naisia. Ne jotka ovat niin tehneet ovat ehkä parhaiten evoluutiossa menestyneet. Myöhemmin keksittiin yksiavioisuus. Mies on siis halujensa kanssa ristiriitatilanteessa: voittaako kiintymys yhteen naiseen vai alati kasvava jostain kumpuava biologinen tarve hedelmöittää uusi kumppani?
Monet miehet kestävät tätä kiirastulta vuositolkulla alati kasvavan paineen alla. Naisia joka puolella. Potentiaalisia kumppaneita. Toisaalta yhteiskunnan paine, toisaalta evoluution raastava, alitajuinen käsky "pane". Heille nostan hattua. Mitään hyväksyttyä keinoa tämän paineen purkamiseen ei ole, koska bordellitkin ovat kiellettyjä tai vähintään erittäin paheksuttuja. Jos suhde on kunnossa niin harvaa miestä kiinnostaa johonkin random-panoon tutustua. Se on biologian sanelemaa juttua. Jos mies kertoo asiasta rehellisesti naiselleen, tämä on useimmiten suunniltaan järkytyksestä, vaikka mies on ollut rehellinen. Nainen ottaa sitten ehkä vaistomaisesti vielä kovemman kontrollin. Mies saa rehellisyydestään siis huonomman palkinnon kuin valehtelusta tai kertomattomuudesta. Näin pettämiset ajautuvat sitten salatouhuiksi ja pahimmillaan suhteiksi.
Jossakin viestissä mainittiin miehen kestäneen ensin 20vuotta uskollisena ja sitten 16? Ja nainen sanoi että katuu ikinä tutustuneensakaan häneen?!? Itse nostan tälle kaverille suoraan hattua, hän on varmaan todella rakastanut vaimoaan kun on itseään pettänyt noinkin kauan kun kaverilla halut selvästi on.
Rentoutukaa vähän. Antakaa miehellenne (tai naisellenne) vaikka joskus rehellinen panoloma ja todennäköisesti suhde on sen jälkeen ainakin miehen puolelta paljon parempi. Luottamuskin paranee. Ehkäisyt ja taudinehkäisyt vaan kuntoon.
Roskaa. Nykytutkimuksen valossa molemmat sukupuolet ovat yhtä moniavioisia. Naisten kannattaa panna monien eri miesten kanssa ja siten kilpailuttaa spermaa ja saada lapselle parhaat perintötekijät.
Suurin osa ihmisistä silti pystyvät toimimaan moraalisesti ja olemaan pettämättä.
Olet varmaankin oikeassa,en sitä kiistänytkään. Naiset myös kilpailuttavat miehiä lisääntymistarkoituksessa. Se moduloi heidän käyttäytymistään, mutta takana on eri syyt kuin miehillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pettäminen nähdään niin vakavana asiana? MIKSI? Ihminen on biologiansa vanki. Moni meistä yrittää päivät pitkät laihtua, mutta ei pysty siihen vaikka kuinka yrittäisi, koska kehoa ei vain yksinkertaisesti pysty täysin komentamaan mielen halulla. Moni miestä haluaisi myös opiskella, mutta ei vain jaksa tai saa aikaisesti - samasta syystä. Koettakaapa vaikka olla yksi päivä puhumatta.
Miten tämä näkyy sitten seksielämässä? Mies tuottaa miljoonia siittiöitä päivittäin, nainen yhden munasolun suurinpiirtein kuukaudessa. Evoluution kannalta paras mies on aikojen alussa hedelmöittänyt useita naisia, koska näin useampi jälkeläinen on selviytynyt aikuisuuteen. Tähän ajaa vaihtelunhalu. Aika moni mies kamppailee pitkään ja rajusti sen kanssa, että hänen biologiansa käskee alitajuisesti hankkia uusia naisia. Ne jotka ovat niin tehneet ovat ehkä parhaiten evoluutiossa menestyneet. Myöhemmin keksittiin yksiavioisuus. Mies on siis halujensa kanssa ristiriitatilanteessa: voittaako kiintymys yhteen naiseen vai alati kasvava jostain kumpuava biologinen tarve hedelmöittää uusi kumppani?
Monet miehet kestävät tätä kiirastulta vuositolkulla alati kasvavan paineen alla. Naisia joka puolella. Potentiaalisia kumppaneita. Toisaalta yhteiskunnan paine, toisaalta evoluution raastava, alitajuinen käsky "pane". Heille nostan hattua. Mitään hyväksyttyä keinoa tämän paineen purkamiseen ei ole, koska bordellitkin ovat kiellettyjä tai vähintään erittäin paheksuttuja. Jos suhde on kunnossa niin harvaa miestä kiinnostaa johonkin random-panoon tutustua. Se on biologian sanelemaa juttua. Jos mies kertoo asiasta rehellisesti naiselleen, tämä on useimmiten suunniltaan järkytyksestä, vaikka mies on ollut rehellinen. Nainen ottaa sitten ehkä vaistomaisesti vielä kovemman kontrollin. Mies saa rehellisyydestään siis huonomman palkinnon kuin valehtelusta tai kertomattomuudesta. Näin pettämiset ajautuvat sitten salatouhuiksi ja pahimmillaan suhteiksi.
Jossakin viestissä mainittiin miehen kestäneen ensin 20vuotta uskollisena ja sitten 16? Ja nainen sanoi että katuu ikinä tutustuneensakaan häneen?!? Itse nostan tälle kaverille suoraan hattua, hän on varmaan todella rakastanut vaimoaan kun on itseään pettänyt noinkin kauan kun kaverilla halut selvästi on.
Rentoutukaa vähän. Antakaa miehellenne (tai naisellenne) vaikka joskus rehellinen panoloma ja todennäköisesti suhde on sen jälkeen ainakin miehen puolelta paljon parempi. Luottamuskin paranee. Ehkäisyt ja taudinehkäisyt vaan kuntoon.
Tämähän oli ihan täyttä paskaa alusta loppuun. Se mikä meidät ihmiset erottaa muista eläimistä on juurikin tuo ettemme ole biologiamme "vankeja". Me pystymme ns. taistelemaan näitä alkukantaisia himoa vastaan, me pystymme tekemään valintoja. Jos olisimme biologiamme vankeja, olisimme yhtä "tyhmiä" kuin mikä tahansa muu eläinlaji.
Emme pysty. Olemme biologiamme vankeja. Juurihan viestissäni perustelin tämän sillä että monet tahtoisivat laihtua, mutta eivät pysty siihen, koska heidän tahdonvoimansa ei riitä voittamaan biologista ruoanhimoa.
Eih... Emme ole tai väität meidän siis olevan alkukantaisia eläimiä? Mitä sinun mutusi todistaa? Jos koirat faktaksi jotain väittää niin perusteluiksi ei riitä oma mutu.
Mikä meidät siis erottaa muista eläimistä? JOKAINEN voi ja pystyy laihduttamaan, toisilla on vaan huonompi itsekuri kuin toisilla ja he ilmeisesti ovat jääneet luolamiestasolle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pettäminen nähdään niin vakavana asiana? MIKSI? Ihminen on biologiansa vanki. Moni meistä yrittää päivät pitkät laihtua, mutta ei pysty siihen vaikka kuinka yrittäisi, koska kehoa ei vain yksinkertaisesti pysty täysin komentamaan mielen halulla. Moni miestä haluaisi myös opiskella, mutta ei vain jaksa tai saa aikaisesti - samasta syystä. Koettakaapa vaikka olla yksi päivä puhumatta.
Miten tämä näkyy sitten seksielämässä? Mies tuottaa miljoonia siittiöitä päivittäin, nainen yhden munasolun suurinpiirtein kuukaudessa. Evoluution kannalta paras mies on aikojen alussa hedelmöittänyt useita naisia, koska näin useampi jälkeläinen on selviytynyt aikuisuuteen. Tähän ajaa vaihtelunhalu. Aika moni mies kamppailee pitkään ja rajusti sen kanssa, että hänen biologiansa käskee alitajuisesti hankkia uusia naisia. Ne jotka ovat niin tehneet ovat ehkä parhaiten evoluutiossa menestyneet. Myöhemmin keksittiin yksiavioisuus. Mies on siis halujensa kanssa ristiriitatilanteessa: voittaako kiintymys yhteen naiseen vai alati kasvava jostain kumpuava biologinen tarve hedelmöittää uusi kumppani?
Monet miehet kestävät tätä kiirastulta vuositolkulla alati kasvavan paineen alla. Naisia joka puolella. Potentiaalisia kumppaneita. Toisaalta yhteiskunnan paine, toisaalta evoluution raastava, alitajuinen käsky "pane". Heille nostan hattua. Mitään hyväksyttyä keinoa tämän paineen purkamiseen ei ole, koska bordellitkin ovat kiellettyjä tai vähintään erittäin paheksuttuja. Jos suhde on kunnossa niin harvaa miestä kiinnostaa johonkin random-panoon tutustua. Se on biologian sanelemaa juttua. Jos mies kertoo asiasta rehellisesti naiselleen, tämä on useimmiten suunniltaan järkytyksestä, vaikka mies on ollut rehellinen. Nainen ottaa sitten ehkä vaistomaisesti vielä kovemman kontrollin. Mies saa rehellisyydestään siis huonomman palkinnon kuin valehtelusta tai kertomattomuudesta. Näin pettämiset ajautuvat sitten salatouhuiksi ja pahimmillaan suhteiksi.
Jossakin viestissä mainittiin miehen kestäneen ensin 20vuotta uskollisena ja sitten 16? Ja nainen sanoi että katuu ikinä tutustuneensakaan häneen?!? Itse nostan tälle kaverille suoraan hattua, hän on varmaan todella rakastanut vaimoaan kun on itseään pettänyt noinkin kauan kun kaverilla halut selvästi on.
Rentoutukaa vähän. Antakaa miehellenne (tai naisellenne) vaikka joskus rehellinen panoloma ja todennäköisesti suhde on sen jälkeen ainakin miehen puolelta paljon parempi. Luottamuskin paranee. Ehkäisyt ja taudinehkäisyt vaan kuntoon.
Tämähän oli ihan täyttä paskaa alusta loppuun. Se mikä meidät ihmiset erottaa muista eläimistä on juurikin tuo ettemme ole biologiamme "vankeja". Me pystymme ns. taistelemaan näitä alkukantaisia himoa vastaan, me pystymme tekemään valintoja. Jos olisimme biologiamme vankeja, olisimme yhtä "tyhmiä" kuin mikä tahansa muu eläinlaji.
Emme pysty. Olemme biologiamme vankeja. Juurihan viestissäni perustelin tämän sillä että monet tahtoisivat laihtua, mutta eivät pysty siihen, koska heidän tahdonvoimansa ei riitä voittamaan biologista ruoanhimoa.
Ja monet ihmiset myös pystyvät tahdonvoimallaan ihmeellisiin saavutuksiin. En nyt vertaisi pettämistä laihduttamiseeen koska useimmiten pettäjän täytyy itse myös aktiivisesti toteuttaa mielihalujaan pelkän niiden vastustamisen sijaan, mutta jos se parisuhde tai joku muu asia vain on tarpeeksi tärkeä tai tavoittelemisen arvoinen, suurin osa ihmisistä kykenee kontrolloimaan käytöstään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pettäminen nähdään niin vakavana asiana? MIKSI? Ihminen on biologiansa vanki. Moni meistä yrittää päivät pitkät laihtua, mutta ei pysty siihen vaikka kuinka yrittäisi, koska kehoa ei vain yksinkertaisesti pysty täysin komentamaan mielen halulla. Moni miestä haluaisi myös opiskella, mutta ei vain jaksa tai saa aikaisesti - samasta syystä. Koettakaapa vaikka olla yksi päivä puhumatta.
Miten tämä näkyy sitten seksielämässä? Mies tuottaa miljoonia siittiöitä päivittäin, nainen yhden munasolun suurinpiirtein kuukaudessa. Evoluution kannalta paras mies on aikojen alussa hedelmöittänyt useita naisia, koska näin useampi jälkeläinen on selviytynyt aikuisuuteen. Tähän ajaa vaihtelunhalu. Aika moni mies kamppailee pitkään ja rajusti sen kanssa, että hänen biologiansa käskee alitajuisesti hankkia uusia naisia. Ne jotka ovat niin tehneet ovat ehkä parhaiten evoluutiossa menestyneet. Myöhemmin keksittiin yksiavioisuus. Mies on siis halujensa kanssa ristiriitatilanteessa: voittaako kiintymys yhteen naiseen vai alati kasvava jostain kumpuava biologinen tarve hedelmöittää uusi kumppani?
Monet miehet kestävät tätä kiirastulta vuositolkulla alati kasvavan paineen alla. Naisia joka puolella. Potentiaalisia kumppaneita. Toisaalta yhteiskunnan paine, toisaalta evoluution raastava, alitajuinen käsky "pane". Heille nostan hattua. Mitään hyväksyttyä keinoa tämän paineen purkamiseen ei ole, koska bordellitkin ovat kiellettyjä tai vähintään erittäin paheksuttuja. Jos suhde on kunnossa niin harvaa miestä kiinnostaa johonkin random-panoon tutustua. Se on biologian sanelemaa juttua. Jos mies kertoo asiasta rehellisesti naiselleen, tämä on useimmiten suunniltaan järkytyksestä, vaikka mies on ollut rehellinen. Nainen ottaa sitten ehkä vaistomaisesti vielä kovemman kontrollin. Mies saa rehellisyydestään siis huonomman palkinnon kuin valehtelusta tai kertomattomuudesta. Näin pettämiset ajautuvat sitten salatouhuiksi ja pahimmillaan suhteiksi.
Jossakin viestissä mainittiin miehen kestäneen ensin 20vuotta uskollisena ja sitten 16? Ja nainen sanoi että katuu ikinä tutustuneensakaan häneen?!? Itse nostan tälle kaverille suoraan hattua, hän on varmaan todella rakastanut vaimoaan kun on itseään pettänyt noinkin kauan kun kaverilla halut selvästi on.
Rentoutukaa vähän. Antakaa miehellenne (tai naisellenne) vaikka joskus rehellinen panoloma ja todennäköisesti suhde on sen jälkeen ainakin miehen puolelta paljon parempi. Luottamuskin paranee. Ehkäisyt ja taudinehkäisyt vaan kuntoon.
Tämähän oli ihan täyttä paskaa alusta loppuun. Se mikä meidät ihmiset erottaa muista eläimistä on juurikin tuo ettemme ole biologiamme "vankeja". Me pystymme ns. taistelemaan näitä alkukantaisia himoa vastaan, me pystymme tekemään valintoja. Jos olisimme biologiamme vankeja, olisimme yhtä "tyhmiä" kuin mikä tahansa muu eläinlaji.
Emme pysty. Olemme biologiamme vankeja. Juurihan viestissäni perustelin tämän sillä että monet tahtoisivat laihtua, mutta eivät pysty siihen, koska heidän tahdonvoimansa ei riitä voittamaan biologista ruoanhimoa.
Ja monet ihmiset myös pystyvät tahdonvoimallaan ihmeellisiin saavutuksiin. En nyt vertaisi pettämistä laihduttamiseeen koska useimmiten pettäjän täytyy itse myös aktiivisesti toteuttaa mielihalujaan pelkän niiden vastustamisen sijaan, mutta jos se parisuhde tai joku muu asia vain on tarpeeksi tärkeä tai tavoittelemisen arvoinen, suurin osa ihmisistä kykenee kontrolloimaan käytöstään.
Tämä!!! Ja juuri se, että kykenemme kontrolloimaan käytössämme, erottaa meidät muista eläimistä. Emme todellakaan ole biologiamme vankeja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pettäminen nähdään niin vakavana asiana? MIKSI? Ihminen on biologiansa vanki. Moni meistä yrittää päivät pitkät laihtua, mutta ei pysty siihen vaikka kuinka yrittäisi, koska kehoa ei vain yksinkertaisesti pysty täysin komentamaan mielen halulla. Moni miestä haluaisi myös opiskella, mutta ei vain jaksa tai saa aikaisesti - samasta syystä. Koettakaapa vaikka olla yksi päivä puhumatta.
Miten tämä näkyy sitten seksielämässä? Mies tuottaa miljoonia siittiöitä päivittäin, nainen yhden munasolun suurinpiirtein kuukaudessa. Evoluution kannalta paras mies on aikojen alussa hedelmöittänyt useita naisia, koska näin useampi jälkeläinen on selviytynyt aikuisuuteen. Tähän ajaa vaihtelunhalu. Aika moni mies kamppailee pitkään ja rajusti sen kanssa, että hänen biologiansa käskee alitajuisesti hankkia uusia naisia. Ne jotka ovat niin tehneet ovat ehkä parhaiten evoluutiossa menestyneet. Myöhemmin keksittiin yksiavioisuus. Mies on siis halujensa kanssa ristiriitatilanteessa: voittaako kiintymys yhteen naiseen vai alati kasvava jostain kumpuava biologinen tarve hedelmöittää uusi kumppani?
Monet miehet kestävät tätä kiirastulta vuositolkulla alati kasvavan paineen alla. Naisia joka puolella. Potentiaalisia kumppaneita. Toisaalta yhteiskunnan paine, toisaalta evoluution raastava, alitajuinen käsky "pane". Heille nostan hattua. Mitään hyväksyttyä keinoa tämän paineen purkamiseen ei ole, koska bordellitkin ovat kiellettyjä tai vähintään erittäin paheksuttuja. Jos suhde on kunnossa niin harvaa miestä kiinnostaa johonkin random-panoon tutustua. Se on biologian sanelemaa juttua. Jos mies kertoo asiasta rehellisesti naiselleen, tämä on useimmiten suunniltaan järkytyksestä, vaikka mies on ollut rehellinen. Nainen ottaa sitten ehkä vaistomaisesti vielä kovemman kontrollin. Mies saa rehellisyydestään siis huonomman palkinnon kuin valehtelusta tai kertomattomuudesta. Näin pettämiset ajautuvat sitten salatouhuiksi ja pahimmillaan suhteiksi.
Jossakin viestissä mainittiin miehen kestäneen ensin 20vuotta uskollisena ja sitten 16? Ja nainen sanoi että katuu ikinä tutustuneensakaan häneen?!? Itse nostan tälle kaverille suoraan hattua, hän on varmaan todella rakastanut vaimoaan kun on itseään pettänyt noinkin kauan kun kaverilla halut selvästi on.
Rentoutukaa vähän. Antakaa miehellenne (tai naisellenne) vaikka joskus rehellinen panoloma ja todennäköisesti suhde on sen jälkeen ainakin miehen puolelta paljon parempi. Luottamuskin paranee. Ehkäisyt ja taudinehkäisyt vaan kuntoon.
Tämähän oli ihan täyttä paskaa alusta loppuun. Se mikä meidät ihmiset erottaa muista eläimistä on juurikin tuo ettemme ole biologiamme "vankeja". Me pystymme ns. taistelemaan näitä alkukantaisia himoa vastaan, me pystymme tekemään valintoja. Jos olisimme biologiamme vankeja, olisimme yhtä "tyhmiä" kuin mikä tahansa muu eläinlaji.
Emme pysty. Olemme biologiamme vankeja. Juurihan viestissäni perustelin tämän sillä että monet tahtoisivat laihtua, mutta eivät pysty siihen, koska heidän tahdonvoimansa ei riitä voittamaan biologista ruoanhimoa.
Eih... Emme ole tai väität meidän siis olevan alkukantaisia eläimiä? Mitä sinun mutusi todistaa? Jos koirat faktaksi jotain väittää niin perusteluiksi ei riitä oma mutu.
Mikä meidät siis erottaa muista eläimistä? JOKAINEN voi ja pystyy laihduttamaan, toisilla on vaan huonompi itsekuri kuin toisilla ja he ilmeisesti ovat jääneet luolamiestasolle.
Voi olla että eri ihmisillä tuo tahdonvoima on eri luokkaa. Totta että jotkut pystyvät laihtumaan, mutta kaikki eivät avustamatta siihen tunnu kykenevän. Aika monta lihavaa naista ja miestä näkee kadulla. Pitäisikö heitä syrjiä heikomman tahdonvoimansa takia? Entä pettäjiä? Joskus se on hetkestäkin kiinni, millaista tahdonlujuutta onnistuu osoittamaan.
Luottamuksesta sen verran, että monet naiset puhuvat, että he haluavat suhteissaan täyttä luottamusta ja rehellisyyttä. Tämä ei välttämättä kuitenkaan aina ihan pidä paikkaansa; jos mies sanoisi haluavansa nussia nyt 18-kesäistä kisakireää voimistelijatyttöä, nainen on useimmiten vihasta suunniltaan, vaikka mies olisi ollut täydellisen rehellinen. Nainen haluaa mieluummin kuulla miehen sanovan "mä haluan vain sua vaikka on oltukin yhdessä 20 vuotta". Se on puolison mielestä luottamusta. Valikoitua pikkunättiä kommunikaatiota, jossa varotaan suututtamasta toista ja pitäydytään mukavissa aiheissa. Väitän kuitenkin, että vähintään ajatuksen tasolla lähes 100% miehistä ajattelee ainakin JOSKUS noin. Ei aina, mutta joskus. Koska biologiamme on sellainen. Onko näin ajatteleva mies sitten sättimisen arvoinen? Onko lähes jokainen mies sättimisen arvoinen?
Luottamusta ei voi olla puoliksi. Sitä ei voi parisuhteessa rajata vain kivoihin ja itselle mieluisiin asioihin tai käyttäytyy typerästi. On aidosti tahdottava kuulla toisen mielipide ja annettava sille arvoa, oli se kuinka epämiellyttävä tahansa mikäli tahtoo aidon tasavertaisen parisuhteen. Tässä on monilla aikuistumisen paikka. Palkkio on myös sen mukainen niinkuin tämän ymmärtävät tietävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pettäminen nähdään niin vakavana asiana? MIKSI? Ihminen on biologiansa vanki. Moni meistä yrittää päivät pitkät laihtua, mutta ei pysty siihen vaikka kuinka yrittäisi, koska kehoa ei vain yksinkertaisesti pysty täysin komentamaan mielen halulla. Moni miestä haluaisi myös opiskella, mutta ei vain jaksa tai saa aikaisesti - samasta syystä. Koettakaapa vaikka olla yksi päivä puhumatta.
Miten tämä näkyy sitten seksielämässä? Mies tuottaa miljoonia siittiöitä päivittäin, nainen yhden munasolun suurinpiirtein kuukaudessa. Evoluution kannalta paras mies on aikojen alussa hedelmöittänyt useita naisia, koska näin useampi jälkeläinen on selviytynyt aikuisuuteen. Tähän ajaa vaihtelunhalu. Aika moni mies kamppailee pitkään ja rajusti sen kanssa, että hänen biologiansa käskee alitajuisesti hankkia uusia naisia. Ne jotka ovat niin tehneet ovat ehkä parhaiten evoluutiossa menestyneet. Myöhemmin keksittiin yksiavioisuus. Mies on siis halujensa kanssa ristiriitatilanteessa: voittaako kiintymys yhteen naiseen vai alati kasvava jostain kumpuava biologinen tarve hedelmöittää uusi kumppani?
Monet miehet kestävät tätä kiirastulta vuositolkulla alati kasvavan paineen alla. Naisia joka puolella. Potentiaalisia kumppaneita. Toisaalta yhteiskunnan paine, toisaalta evoluution raastava, alitajuinen käsky "pane". Heille nostan hattua. Mitään hyväksyttyä keinoa tämän paineen purkamiseen ei ole, koska bordellitkin ovat kiellettyjä tai vähintään erittäin paheksuttuja. Jos suhde on kunnossa niin harvaa miestä kiinnostaa johonkin random-panoon tutustua. Se on biologian sanelemaa juttua. Jos mies kertoo asiasta rehellisesti naiselleen, tämä on useimmiten suunniltaan järkytyksestä, vaikka mies on ollut rehellinen. Nainen ottaa sitten ehkä vaistomaisesti vielä kovemman kontrollin. Mies saa rehellisyydestään siis huonomman palkinnon kuin valehtelusta tai kertomattomuudesta. Näin pettämiset ajautuvat sitten salatouhuiksi ja pahimmillaan suhteiksi.
Jossakin viestissä mainittiin miehen kestäneen ensin 20vuotta uskollisena ja sitten 16? Ja nainen sanoi että katuu ikinä tutustuneensakaan häneen?!? Itse nostan tälle kaverille suoraan hattua, hän on varmaan todella rakastanut vaimoaan kun on itseään pettänyt noinkin kauan kun kaverilla halut selvästi on.
Rentoutukaa vähän. Antakaa miehellenne (tai naisellenne) vaikka joskus rehellinen panoloma ja todennäköisesti suhde on sen jälkeen ainakin miehen puolelta paljon parempi. Luottamuskin paranee. Ehkäisyt ja taudinehkäisyt vaan kuntoon.
Tämähän oli ihan täyttä paskaa alusta loppuun. Se mikä meidät ihmiset erottaa muista eläimistä on juurikin tuo ettemme ole biologiamme "vankeja". Me pystymme ns. taistelemaan näitä alkukantaisia himoa vastaan, me pystymme tekemään valintoja. Jos olisimme biologiamme vankeja, olisimme yhtä "tyhmiä" kuin mikä tahansa muu eläinlaji.
Emme pysty. Olemme biologiamme vankeja. Juurihan viestissäni perustelin tämän sillä että monet tahtoisivat laihtua, mutta eivät pysty siihen, koska heidän tahdonvoimansa ei riitä voittamaan biologista ruoanhimoa.
Eih... Emme ole tai väität meidän siis olevan alkukantaisia eläimiä? Mitä sinun mutusi todistaa? Jos koirat faktaksi jotain väittää niin perusteluiksi ei riitä oma mutu.
Mikä meidät siis erottaa muista eläimistä? JOKAINEN voi ja pystyy laihduttamaan, toisilla on vaan huonompi itsekuri kuin toisilla ja he ilmeisesti ovat jääneet luolamiestasolle.Voi olla että eri ihmisillä tuo tahdonvoima on eri luokkaa. Totta että jotkut pystyvät laihtumaan, mutta kaikki eivät avustamatta siihen tunnu kykenevän. Aika monta lihavaa naista ja miestä näkee kadulla. Pitäisikö heitä syrjiä heikomman tahdonvoimansa takia? Entä pettäjiä? Joskus se on hetkestäkin kiinni, millaista tahdonlujuutta onnistuu osoittamaan.
Luottamuksesta sen verran, että monet naiset puhuvat, että he haluavat suhteissaan täyttä luottamusta ja rehellisyyttä. Tämä ei välttämättä kuitenkaan aina ihan pidä paikkaansa; jos mies sanoisi haluavansa nussia nyt 18-kesäistä kisakireää voimistelijatyttöä, nainen on useimmiten vihasta suunniltaan, vaikka mies olisi ollut täydellisen rehellinen. Nainen haluaa mieluummin kuulla miehen sanovan "mä haluan vain sua vaikka on oltukin yhdessä 20 vuotta". Se on puolison mielestä luottamusta. Valikoitua pikkunättiä kommunikaatiota, jossa varotaan suututtamasta toista ja pitäydytään mukavissa aiheissa. Väitän kuitenkin, että vähintään ajatuksen tasolla lähes 100% miehistä ajattelee ainakin JOSKUS noin. Ei aina, mutta joskus. Koska biologiamme on sellainen. Onko näin ajatteleva mies sitten sättimisen arvoinen? Onko lähes jokainen mies sättimisen arvoinen?
Luottamusta ei voi olla puoliksi. Sitä ei voi parisuhteessa rajata vain kivoihin ja itselle mieluisiin asioihin tai käyttäytyy typerästi. On aidosti tahdottava kuulla toisen mielipide ja annettava sille arvoa, oli se kuinka epämiellyttävä tahansa mikäli tahtoo aidon tasavertaisen parisuhteen. Tässä on monilla aikuistumisen paikka. Palkkio on myös sen mukainen niinkuin tämän ymmärtävät tietävät.
Ihan hienoa liibalaabaa muttei vastannut kysyttyihin kysymyksiin. Yritä uudelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pettäminen nähdään niin vakavana asiana? MIKSI? Ihminen on biologiansa vanki. Moni meistä yrittää päivät pitkät laihtua, mutta ei pysty siihen vaikka kuinka yrittäisi, koska kehoa ei vain yksinkertaisesti pysty täysin komentamaan mielen halulla. Moni miestä haluaisi myös opiskella, mutta ei vain jaksa tai saa aikaisesti - samasta syystä. Koettakaapa vaikka olla yksi päivä puhumatta.
Miten tämä näkyy sitten seksielämässä? Mies tuottaa miljoonia siittiöitä päivittäin, nainen yhden munasolun suurinpiirtein kuukaudessa. Evoluution kannalta paras mies on aikojen alussa hedelmöittänyt useita naisia, koska näin useampi jälkeläinen on selviytynyt aikuisuuteen. Tähän ajaa vaihtelunhalu. Aika moni mies kamppailee pitkään ja rajusti sen kanssa, että hänen biologiansa käskee alitajuisesti hankkia uusia naisia. Ne jotka ovat niin tehneet ovat ehkä parhaiten evoluutiossa menestyneet. Myöhemmin keksittiin yksiavioisuus. Mies on siis halujensa kanssa ristiriitatilanteessa: voittaako kiintymys yhteen naiseen vai alati kasvava jostain kumpuava biologinen tarve hedelmöittää uusi kumppani?
Monet miehet kestävät tätä kiirastulta vuositolkulla alati kasvavan paineen alla. Naisia joka puolella. Potentiaalisia kumppaneita. Toisaalta yhteiskunnan paine, toisaalta evoluution raastava, alitajuinen käsky "pane". Heille nostan hattua. Mitään hyväksyttyä keinoa tämän paineen purkamiseen ei ole, koska bordellitkin ovat kiellettyjä tai vähintään erittäin paheksuttuja. Jos suhde on kunnossa niin harvaa miestä kiinnostaa johonkin random-panoon tutustua. Se on biologian sanelemaa juttua. Jos mies kertoo asiasta rehellisesti naiselleen, tämä on useimmiten suunniltaan järkytyksestä, vaikka mies on ollut rehellinen. Nainen ottaa sitten ehkä vaistomaisesti vielä kovemman kontrollin. Mies saa rehellisyydestään siis huonomman palkinnon kuin valehtelusta tai kertomattomuudesta. Näin pettämiset ajautuvat sitten salatouhuiksi ja pahimmillaan suhteiksi.
Jossakin viestissä mainittiin miehen kestäneen ensin 20vuotta uskollisena ja sitten 16? Ja nainen sanoi että katuu ikinä tutustuneensakaan häneen?!? Itse nostan tälle kaverille suoraan hattua, hän on varmaan todella rakastanut vaimoaan kun on itseään pettänyt noinkin kauan kun kaverilla halut selvästi on.
Rentoutukaa vähän. Antakaa miehellenne (tai naisellenne) vaikka joskus rehellinen panoloma ja todennäköisesti suhde on sen jälkeen ainakin miehen puolelta paljon parempi. Luottamuskin paranee. Ehkäisyt ja taudinehkäisyt vaan kuntoon.
Tämähän oli ihan täyttä paskaa alusta loppuun. Se mikä meidät ihmiset erottaa muista eläimistä on juurikin tuo ettemme ole biologiamme "vankeja". Me pystymme ns. taistelemaan näitä alkukantaisia himoa vastaan, me pystymme tekemään valintoja. Jos olisimme biologiamme vankeja, olisimme yhtä "tyhmiä" kuin mikä tahansa muu eläinlaji.
Emme pysty. Olemme biologiamme vankeja. Juurihan viestissäni perustelin tämän sillä että monet tahtoisivat laihtua, mutta eivät pysty siihen, koska heidän tahdonvoimansa ei riitä voittamaan biologista ruoanhimoa.
Eih... Emme ole tai väität meidän siis olevan alkukantaisia eläimiä? Mitä sinun mutusi todistaa? Jos koirat faktaksi jotain väittää niin perusteluiksi ei riitä oma mutu.
Mikä meidät siis erottaa muista eläimistä? JOKAINEN voi ja pystyy laihduttamaan, toisilla on vaan huonompi itsekuri kuin toisilla ja he ilmeisesti ovat jääneet luolamiestasolle.Voi olla että eri ihmisillä tuo tahdonvoima on eri luokkaa. Totta että jotkut pystyvät laihtumaan, mutta kaikki eivät avustamatta siihen tunnu kykenevän. Aika monta lihavaa naista ja miestä näkee kadulla. Pitäisikö heitä syrjiä heikomman tahdonvoimansa takia? Entä pettäjiä? Joskus se on hetkestäkin kiinni, millaista tahdonlujuutta onnistuu osoittamaan.
Luottamuksesta sen verran, että monet naiset puhuvat, että he haluavat suhteissaan täyttä luottamusta ja rehellisyyttä. Tämä ei välttämättä kuitenkaan aina ihan pidä paikkaansa; jos mies sanoisi haluavansa nussia nyt 18-kesäistä kisakireää voimistelijatyttöä, nainen on useimmiten vihasta suunniltaan, vaikka mies olisi ollut täydellisen rehellinen. Nainen haluaa mieluummin kuulla miehen sanovan "mä haluan vain sua vaikka on oltukin yhdessä 20 vuotta". Se on puolison mielestä luottamusta. Valikoitua pikkunättiä kommunikaatiota, jossa varotaan suututtamasta toista ja pitäydytään mukavissa aiheissa. Väitän kuitenkin, että vähintään ajatuksen tasolla lähes 100% miehistä ajattelee ainakin JOSKUS noin. Ei aina, mutta joskus. Koska biologiamme on sellainen. Onko näin ajatteleva mies sitten sättimisen arvoinen? Onko lähes jokainen mies sättimisen arvoinen?
Luottamusta ei voi olla puoliksi. Sitä ei voi parisuhteessa rajata vain kivoihin ja itselle mieluisiin asioihin tai käyttäytyy typerästi. On aidosti tahdottava kuulla toisen mielipide ja annettava sille arvoa, oli se kuinka epämiellyttävä tahansa mikäli tahtoo aidon tasavertaisen parisuhteen. Tässä on monilla aikuistumisen paikka. Palkkio on myös sen mukainen niinkuin tämän ymmärtävät tietävät.
Eli sinä haluaisit rehellisyyden nimissä kuulla vaimosi haaveilevan välillä eksästään jolla oli isompi tai työkaverin treenattujen käsivarsien saavan joskus aikaan himonväristyksiä yllättävällä hetkellä? Miten kuvittelet sen palvelen suhteenne hyvinvointia, istuttamalla turhanpäiväisiä epävarmuuden ja riittämättömyyden siemeniä molempien mieliin?
Ainakin vaimosi saa “syrjiä" sinua sen heikkouden hetken takia, koska olet tehnyt hänen kanssaan sopimuksen, johon olette molemmat vähintään investoineet aikaa ja kiintymystä sekä mahdollisesti lisääntymisresursseja, joiden taakka on yleensä vielä naiselle suurempi. Hän saa päättää ettei haaskaa sitä kallista aikaansa enempää ihmiseen, jonka tahdonvoima on liian heikko, tai jolle liitto tai sen mahdollinen kariutuminen merkitsee liian vähän mahdollisena käyttäymistä muokkaavana tekijänä. Samat oikeudet on sinulla jos vaimosi pettää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No kuluiko se vehje käytössä? Jokainen mies panee kiimassa 18v itseään nuorempaa neitosta jos vaan saa tilaisuuden. Ihan ymmärrettävä asia, hyvä ihme.
Puhut miehistä ihan kuin he olisivat jotain viettiensä armoilla olevia eläimiä, ja se jotenkin vapauttaisi heidät ottamasta vastuuta omasta käytöksestään. Viimeksi kun tarkistin , niin miehetkin ovat ihmisiä, ja ihmisyyteen kuuluu tietoisuus ja kyky moraalisiin valintoihin, sekä vastuu elää noiden valintojen seurausten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Voi olla että eri ihmisillä tuo tahdonvoima on eri luokkaa. Totta että jotkut pystyvät laihtumaan, mutta kaikki eivät avustamatta siihen tunnu kykenevän. Aika monta lihavaa naista ja miestä näkee kadulla. Pitäisikö heitä syrjiä heikomman tahdonvoimansa takia? Entä pettäjiä? Joskus se on hetkestäkin kiinni, millaista tahdonlujuutta onnistuu osoittamaan.
Ihminen joka syö liikaa ja ihminen joka pettää puolisoaan eivät ole moraalisesti verrattavissa keskenään. Jälkimmäisen teot aiheuttavat suoraan huomattavaa vahinkoa muillekin kuin henkilölle itselleen, vaikka ihan mukavan vastuunvapautus aasinsillan olet tehnyt itsellesi, jolla perustella loukkaavaa käytöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pettäminen nähdään niin vakavana asiana? MIKSI? Ihminen on biologiansa vanki. Moni meistä yrittää päivät pitkät laihtua, mutta ei pysty siihen vaikka kuinka yrittäisi, koska kehoa ei vain yksinkertaisesti pysty täysin komentamaan mielen halulla. Moni miestä haluaisi myös opiskella, mutta ei vain jaksa tai saa aikaisesti - samasta syystä. Koettakaapa vaikka olla yksi päivä puhumatta.
Miten tämä näkyy sitten seksielämässä? Mies tuottaa miljoonia siittiöitä päivittäin, nainen yhden munasolun suurinpiirtein kuukaudessa. Evoluution kannalta paras mies on aikojen alussa hedelmöittänyt useita naisia, koska näin useampi jälkeläinen on selviytynyt aikuisuuteen. Tähän ajaa vaihtelunhalu. Aika moni mies kamppailee pitkään ja rajusti sen kanssa, että hänen biologiansa käskee alitajuisesti hankkia uusia naisia. Ne jotka ovat niin tehneet ovat ehkä parhaiten evoluutiossa menestyneet. Myöhemmin keksittiin yksiavioisuus. Mies on siis halujensa kanssa ristiriitatilanteessa: voittaako kiintymys yhteen naiseen vai alati kasvava jostain kumpuava biologinen tarve hedelmöittää uusi kumppani?
Monet miehet kestävät tätä kiirastulta vuositolkulla alati kasvavan paineen alla. Naisia joka puolella. Potentiaalisia kumppaneita. Toisaalta yhteiskunnan paine, toisaalta evoluution raastava, alitajuinen käsky "pane". Heille nostan hattua. Mitään hyväksyttyä keinoa tämän paineen purkamiseen ei ole, koska bordellitkin ovat kiellettyjä tai vähintään erittäin paheksuttuja. Jos suhde on kunnossa niin harvaa miestä kiinnostaa johonkin random-panoon tutustua. Se on biologian sanelemaa juttua. Jos mies kertoo asiasta rehellisesti naiselleen, tämä on useimmiten suunniltaan järkytyksestä, vaikka mies on ollut rehellinen. Nainen ottaa sitten ehkä vaistomaisesti vielä kovemman kontrollin. Mies saa rehellisyydestään siis huonomman palkinnon kuin valehtelusta tai kertomattomuudesta. Näin pettämiset ajautuvat sitten salatouhuiksi ja pahimmillaan suhteiksi.
Jossakin viestissä mainittiin miehen kestäneen ensin 20vuotta uskollisena ja sitten 16? Ja nainen sanoi että katuu ikinä tutustuneensakaan häneen?!? Itse nostan tälle kaverille suoraan hattua, hän on varmaan todella rakastanut vaimoaan kun on itseään pettänyt noinkin kauan kun kaverilla halut selvästi on.
Rentoutukaa vähän. Antakaa miehellenne (tai naisellenne) vaikka joskus rehellinen panoloma ja todennäköisesti suhde on sen jälkeen ainakin miehen puolelta paljon parempi. Luottamuskin paranee. Ehkäisyt ja taudinehkäisyt vaan kuntoon.
Tämähän oli ihan täyttä paskaa alusta loppuun. Se mikä meidät ihmiset erottaa muista eläimistä on juurikin tuo ettemme ole biologiamme "vankeja". Me pystymme ns. taistelemaan näitä alkukantaisia himoa vastaan, me pystymme tekemään valintoja. Jos olisimme biologiamme vankeja, olisimme yhtä "tyhmiä" kuin mikä tahansa muu eläinlaji.
Emme pysty. Olemme biologiamme vankeja. Juurihan viestissäni perustelin tämän sillä että monet tahtoisivat laihtua, mutta eivät pysty siihen, koska heidän tahdonvoimansa ei riitä voittamaan biologista ruoanhimoa.
Eih... Emme ole tai väität meidän siis olevan alkukantaisia eläimiä? Mitä sinun mutusi todistaa? Jos koirat faktaksi jotain väittää niin perusteluiksi ei riitä oma mutu.
Mikä meidät siis erottaa muista eläimistä? JOKAINEN voi ja pystyy laihduttamaan, toisilla on vaan huonompi itsekuri kuin toisilla ja he ilmeisesti ovat jääneet luolamiestasolle.Voi olla että eri ihmisillä tuo tahdonvoima on eri luokkaa. Totta että jotkut pystyvät laihtumaan, mutta kaikki eivät avustamatta siihen tunnu kykenevän. Aika monta lihavaa naista ja miestä näkee kadulla. Pitäisikö heitä syrjiä heikomman tahdonvoimansa takia? Entä pettäjiä? Joskus se on hetkestäkin kiinni, millaista tahdonlujuutta onnistuu osoittamaan.
Luottamuksesta sen verran, että monet naiset puhuvat, että he haluavat suhteissaan täyttä luottamusta ja rehellisyyttä. Tämä ei välttämättä kuitenkaan aina ihan pidä paikkaansa; jos mies sanoisi haluavansa nussia nyt 18-kesäistä kisakireää voimistelijatyttöä, nainen on useimmiten vihasta suunniltaan, vaikka mies olisi ollut täydellisen rehellinen. Nainen haluaa mieluummin kuulla miehen sanovan "mä haluan vain sua vaikka on oltukin yhdessä 20 vuotta". Se on puolison mielestä luottamusta. Valikoitua pikkunättiä kommunikaatiota, jossa varotaan suututtamasta toista ja pitäydytään mukavissa aiheissa. Väitän kuitenkin, että vähintään ajatuksen tasolla lähes 100% miehistä ajattelee ainakin JOSKUS noin. Ei aina, mutta joskus. Koska biologiamme on sellainen. Onko näin ajatteleva mies sitten sättimisen arvoinen? Onko lähes jokainen mies sättimisen arvoinen?
Luottamusta ei voi olla puoliksi. Sitä ei voi parisuhteessa rajata vain kivoihin ja itselle mieluisiin asioihin tai käyttäytyy typerästi. On aidosti tahdottava kuulla toisen mielipide ja annettava sille arvoa, oli se kuinka epämiellyttävä tahansa mikäli tahtoo aidon tasavertaisen parisuhteen. Tässä on monilla aikuistumisen paikka. Palkkio on myös sen mukainen niinkuin tämän ymmärtävät tietävät.
Eli sinä haluaisit rehellisyyden nimissä kuulla vaimosi haaveilevan välillä eksästään jolla oli isompi tai työkaverin treenattujen käsivarsien saavan joskus aikaan himonväristyksiä yllättävällä hetkellä? Miten kuvittelet sen palvelen suhteenne hyvinvointia, istuttamalla turhanpäiväisiä epävarmuuden ja riittämättömyyden siemeniä molempien mieliin?
Ainakin vaimosi saa “syrjiä" sinua sen heikkouden hetken takia, koska olet tehnyt hänen kanssaan sopimuksen, johon olette molemmat vähintään investoineet aikaa ja kiintymystä sekä mahdollisesti lisääntymisresursseja, joiden taakka on yleensä vielä naiselle suurempi. Hän saa päättää ettei haaskaa sitä kallista aikaansa enempää ihmiseen, jonka tahdonvoima on liian heikko, tai jolle liitto tai sen mahdollinen kariutuminen merkitsee liian vähän mahdollisena käyttäymistä muokkaavana tekijänä. Samat oikeudet on sinulla jos vaimosi pettää.
Kyllä ja olen kuullutkin puolisoni sanovan himoitsevansa jotakuta toista henkilöä. Ei se minua haittaa, ymmärrän että se on biologista. Jos hän eksyy toiseen sänkyyn niin se on hänen asiansa. Minä en hänen kehoaan omista, vaan tahdon olla parisuhteessa, jos hän tahtoo kanssani olla. Mieluummin otan täyden rehellisyyden kuin "tahdon vain sut", ja sitten aistin sen biologisen himon jostain katseista tai eleistä.
Viimeinen kappale meni vähän ohi.
Edellisiin viesteihin vielä, että en väitä että ihminen on täydellisesti halujensa vietävissä oleva eläin. Sanon vain, että väite "ihminen voi valita puhtaasti tahtonsa mukaan, eikä biologialla ole tähän vaikutusta" ei pidä paikkaansa. Lihavuusesimerkki todistaa tuon vääräksi.
Puhun nyt miehenä joka itsekin petti samalla tavoin ja joskus aimmin joutui petetyksi. Olemme ihmisiä ja ihmiset tekee virheitä, täällä kiihkeimpiä ovat ne joilla ei ole kokemusta kummastakaan. Minulla on.
Kun tulin petetyksi jätin heti naisen joka sen teki. Virhe.
Kun itse petin uudessa liitossa päätimme yrittää uudestaan yhdessä, koville otti reilun vuoden mutta hyvä tuli. Elämme nyt erinomaisen hyvää elämää, se aloitettiin uudestaan puhtaalta pöydältä. Vaatii molemmilta muuttumista ja vastaantuloa... Oikea päätös
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Biologinen ruoanhimo? Wtf! Tunnen aika monta ihmistä, jotka eivät himoitse ruokaa eläimellisesti.
Meillä mies jäi kanssa pettämisestä kiinni aikoinaan. Mä yritin, ihan tosissani, koska oli ne pienet lapsetkin, mutta ei siitä sitten kuitenkaan tullut yhtään mitään. Vuosi siinä taisi mennä, mutta kuten joku jo aikaisemmin kirjoitti, niin ei mennyt päivääkään, etteikö asia olisi mielessäni ollut.
Anteeksi en pystynyt antamaan ja mua rupesi mies ällöttämään mitä pidemmälle aika vaan kului. Lopulta sitten erottiin. Kaikille olisi ollut huomattavasti helpompaa, että ero olisi tullut silloin heti, kun pettäminen tuli ilmi. Mutta näin jälkiviisana se on helppo todeta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pettäminen nähdään niin vakavana asiana? MIKSI? Ihminen on biologiansa vanki. Moni meistä yrittää päivät pitkät laihtua, mutta ei pysty siihen vaikka kuinka yrittäisi, koska kehoa ei vain yksinkertaisesti pysty täysin komentamaan mielen halulla. Moni miestä haluaisi myös opiskella, mutta ei vain jaksa tai saa aikaisesti - samasta syystä. Koettakaapa vaikka olla yksi päivä puhumatta.
Miten tämä näkyy sitten seksielämässä? Mies tuottaa miljoonia siittiöitä päivittäin, nainen yhden munasolun suurinpiirtein kuukaudessa. Evoluution kannalta paras mies on aikojen alussa hedelmöittänyt useita naisia, koska näin useampi jälkeläinen on selviytynyt aikuisuuteen. Tähän ajaa vaihtelunhalu. Aika moni mies kamppailee pitkään ja rajusti sen kanssa, että hänen biologiansa käskee alitajuisesti hankkia uusia naisia. Ne jotka ovat niin tehneet ovat ehkä parhaiten evoluutiossa menestyneet. Myöhemmin keksittiin yksiavioisuus. Mies on siis halujensa kanssa ristiriitatilanteessa: voittaako kiintymys yhteen naiseen vai alati kasvava jostain kumpuava biologinen tarve hedelmöittää uusi kumppani?
Monet miehet kestävät tätä kiirastulta vuositolkulla alati kasvavan paineen alla. Naisia joka puolella. Potentiaalisia kumppaneita. Toisaalta yhteiskunnan paine, toisaalta evoluution raastava, alitajuinen käsky "pane". Heille nostan hattua. Mitään hyväksyttyä keinoa tämän paineen purkamiseen ei ole, koska bordellitkin ovat kiellettyjä tai vähintään erittäin paheksuttuja. Jos suhde on kunnossa niin harvaa miestä kiinnostaa johonkin random-panoon tutustua. Se on biologian sanelemaa juttua. Jos mies kertoo asiasta rehellisesti naiselleen, tämä on useimmiten suunniltaan järkytyksestä, vaikka mies on ollut rehellinen. Nainen ottaa sitten ehkä vaistomaisesti vielä kovemman kontrollin. Mies saa rehellisyydestään siis huonomman palkinnon kuin valehtelusta tai kertomattomuudesta. Näin pettämiset ajautuvat sitten salatouhuiksi ja pahimmillaan suhteiksi.
Jossakin viestissä mainittiin miehen kestäneen ensin 20vuotta uskollisena ja sitten 16? Ja nainen sanoi että katuu ikinä tutustuneensakaan häneen?!? Itse nostan tälle kaverille suoraan hattua, hän on varmaan todella rakastanut vaimoaan kun on itseään pettänyt noinkin kauan kun kaverilla halut selvästi on.
Rentoutukaa vähän. Antakaa miehellenne (tai naisellenne) vaikka joskus rehellinen panoloma ja todennäköisesti suhde on sen jälkeen ainakin miehen puolelta paljon parempi. Luottamuskin paranee. Ehkäisyt ja taudinehkäisyt vaan kuntoon.
Tämähän oli ihan täyttä paskaa alusta loppuun. Se mikä meidät ihmiset erottaa muista eläimistä on juurikin tuo ettemme ole biologiamme "vankeja". Me pystymme ns. taistelemaan näitä alkukantaisia himoa vastaan, me pystymme tekemään valintoja. Jos olisimme biologiamme vankeja, olisimme yhtä "tyhmiä" kuin mikä tahansa muu eläinlaji.
Emme pysty. Olemme biologiamme vankeja. Juurihan viestissäni perustelin tämän sillä että monet tahtoisivat laihtua, mutta eivät pysty siihen, koska heidän tahdonvoimansa ei riitä voittamaan biologista ruoanhimoa.
Eih... Emme ole tai väität meidän siis olevan alkukantaisia eläimiä? Mitä sinun mutusi todistaa? Jos koirat faktaksi jotain väittää niin perusteluiksi ei riitä oma mutu.
Mikä meidät siis erottaa muista eläimistä? JOKAINEN voi ja pystyy laihduttamaan, toisilla on vaan huonompi itsekuri kuin toisilla ja he ilmeisesti ovat jääneet luolamiestasolle.Voi olla että eri ihmisillä tuo tahdonvoima on eri luokkaa. Totta että jotkut pystyvät laihtumaan, mutta kaikki eivät avustamatta siihen tunnu kykenevän. Aika monta lihavaa naista ja miestä näkee kadulla. Pitäisikö heitä syrjiä heikomman tahdonvoimansa takia? Entä pettäjiä? Joskus se on hetkestäkin kiinni, millaista tahdonlujuutta onnistuu osoittamaan.
Luottamuksesta sen verran, että monet naiset puhuvat, että he haluavat suhteissaan täyttä luottamusta ja rehellisyyttä. Tämä ei välttämättä kuitenkaan aina ihan pidä paikkaansa; jos mies sanoisi haluavansa nussia nyt 18-kesäistä kisakireää voimistelijatyttöä, nainen on useimmiten vihasta suunniltaan, vaikka mies olisi ollut täydellisen rehellinen. Nainen haluaa mieluummin kuulla miehen sanovan "mä haluan vain sua vaikka on oltukin yhdessä 20 vuotta". Se on puolison mielestä luottamusta. Valikoitua pikkunättiä kommunikaatiota, jossa varotaan suututtamasta toista ja pitäydytään mukavissa aiheissa. Väitän kuitenkin, että vähintään ajatuksen tasolla lähes 100% miehistä ajattelee ainakin JOSKUS noin. Ei aina, mutta joskus. Koska biologiamme on sellainen. Onko näin ajatteleva mies sitten sättimisen arvoinen? Onko lähes jokainen mies sättimisen arvoinen?
Luottamusta ei voi olla puoliksi. Sitä ei voi parisuhteessa rajata vain kivoihin ja itselle mieluisiin asioihin tai käyttäytyy typerästi. On aidosti tahdottava kuulla toisen mielipide ja annettava sille arvoa, oli se kuinka epämiellyttävä tahansa mikäli tahtoo aidon tasavertaisen parisuhteen. Tässä on monilla aikuistumisen paikka. Palkkio on myös sen mukainen niinkuin tämän ymmärtävät tietävät.
Eli sinä haluaisit rehellisyyden nimissä kuulla vaimosi haaveilevan välillä eksästään jolla oli isompi tai työkaverin treenattujen käsivarsien saavan joskus aikaan himonväristyksiä yllättävällä hetkellä? Miten kuvittelet sen palvelen suhteenne hyvinvointia, istuttamalla turhanpäiväisiä epävarmuuden ja riittämättömyyden siemeniä molempien mieliin?
Ainakin vaimosi saa “syrjiä" sinua sen heikkouden hetken takia, koska olet tehnyt hänen kanssaan sopimuksen, johon olette molemmat vähintään investoineet aikaa ja kiintymystä sekä mahdollisesti lisääntymisresursseja, joiden taakka on yleensä vielä naiselle suurempi. Hän saa päättää ettei haaskaa sitä kallista aikaansa enempää ihmiseen, jonka tahdonvoima on liian heikko, tai jolle liitto tai sen mahdollinen kariutuminen merkitsee liian vähän mahdollisena käyttäymistä muokkaavana tekijänä. Samat oikeudet on sinulla jos vaimosi pettää.
Kyllä ja olen kuullutkin puolisoni sanovan himoitsevansa jotakuta toista henkilöä. Ei se minua haittaa, ymmärrän että se on biologista. Jos hän eksyy toiseen sänkyyn niin se on hänen asiansa. Minä en hänen kehoaan omista, vaan tahdon olla parisuhteessa, jos hän tahtoo kanssani olla. Mieluummin otan täyden rehellisyyden kuin "tahdon vain sut", ja sitten aistin sen biologisen himon jostain katseista tai eleistä.
Viimeinen kappale meni vähän ohi.
Edellisiin viesteihin vielä, että en väitä että ihminen on täydellisesti halujensa vietävissä oleva eläin. Sanon vain, että väite "ihminen voi valita puhtaasti tahtonsa mukaan, eikä biologialla ole tähän vaikutusta" ei pidä paikkaansa. Lihavuusesimerkki todistaa tuon vääräksi.
En nyt välttämättä suosittele kaikista toisten himoamisista keskustelemaan kumppanin kanssa, oma kokemukseni on että ihan onnellinen ja luottavainen voi olla ilmankin, mutta jos se toimii teille niin mikäs siinä.
En oikein ymmärrä pointtiasi. Pettäminen on ja tulee olemaan suurimmalle osalle parisuhteessa kriisi, joka täytyy käsitellä. Jatkon kannalta on tärkeää että loukattu osapuoli tuntee olevansa pettäjälle tärkeä ja tulleensa kuulluksi, johon eivät nämä "se oli vaan biologinen vietti enkä minä" huutelut välttämättä kuulu.
Pettämisestä voi päästä yli kuten täälläkin on kerrottu, se vaan yleensä vaatii kovaa tahota molemmilta.
Hlökoht toivon että mahdollisimman moni ainakin ensin yrittää selvitellä puhumalla ja ulkopuolista apua hankkimalla välejään, oli lopputulos mikä tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi pettäminen nähdään niin vakavana asiana? MIKSI? Ihminen on biologiansa vanki. Moni meistä yrittää päivät pitkät laihtua, mutta ei pysty siihen vaikka kuinka yrittäisi, koska kehoa ei vain yksinkertaisesti pysty täysin komentamaan mielen halulla. Moni miestä haluaisi myös opiskella, mutta ei vain jaksa tai saa aikaisesti - samasta syystä. Koettakaapa vaikka olla yksi päivä puhumatta.
Miten tämä näkyy sitten seksielämässä? Mies tuottaa miljoonia siittiöitä päivittäin, nainen yhden munasolun suurinpiirtein kuukaudessa. Evoluution kannalta paras mies on aikojen alussa hedelmöittänyt useita naisia, koska näin useampi jälkeläinen on selviytynyt aikuisuuteen. Tähän ajaa vaihtelunhalu. Aika moni mies kamppailee pitkään ja rajusti sen kanssa, että hänen biologiansa käskee alitajuisesti hankkia uusia naisia. Ne jotka ovat niin tehneet ovat ehkä parhaiten evoluutiossa menestyneet. Myöhemmin keksittiin yksiavioisuus. Mies on siis halujensa kanssa ristiriitatilanteessa: voittaako kiintymys yhteen naiseen vai alati kasvava jostain kumpuava biologinen tarve hedelmöittää uusi kumppani?
Monet miehet kestävät tätä kiirastulta vuositolkulla alati kasvavan paineen alla. Naisia joka puolella. Potentiaalisia kumppaneita. Toisaalta yhteiskunnan paine, toisaalta evoluution raastava, alitajuinen käsky "pane". Heille nostan hattua. Mitään hyväksyttyä keinoa tämän paineen purkamiseen ei ole, koska bordellitkin ovat kiellettyjä tai vähintään erittäin paheksuttuja. Jos suhde on kunnossa niin harvaa miestä kiinnostaa johonkin random-panoon tutustua. Se on biologian sanelemaa juttua. Jos mies kertoo asiasta rehellisesti naiselleen, tämä on useimmiten suunniltaan järkytyksestä, vaikka mies on ollut rehellinen. Nainen ottaa sitten ehkä vaistomaisesti vielä kovemman kontrollin. Mies saa rehellisyydestään siis huonomman palkinnon kuin valehtelusta tai kertomattomuudesta. Näin pettämiset ajautuvat sitten salatouhuiksi ja pahimmillaan suhteiksi.
Jossakin viestissä mainittiin miehen kestäneen ensin 20vuotta uskollisena ja sitten 16? Ja nainen sanoi että katuu ikinä tutustuneensakaan häneen?!? Itse nostan tälle kaverille suoraan hattua, hän on varmaan todella rakastanut vaimoaan kun on itseään pettänyt noinkin kauan kun kaverilla halut selvästi on.
Rentoutukaa vähän. Antakaa miehellenne (tai naisellenne) vaikka joskus rehellinen panoloma ja todennäköisesti suhde on sen jälkeen ainakin miehen puolelta paljon parempi. Luottamuskin paranee. Ehkäisyt ja taudinehkäisyt vaan kuntoon.
Jos sinä koet noin, niin sinun ja kaltaistesi ei ylipäätään kannata ruveta parisuhteeseen, jos kerran uskollisuus omaa kumppania kohtaan on mahdotonta. Yrität vain vyöryttää syyn omasta selkärangattomuudestasi sen petetyn osapuolen harteille, mikä on aika läpinäkyvää ja todella halveksittavaa.
mies 47 kirjoitti:
Puhun nyt miehenä joka itsekin petti samalla tavoin ja joskus aimmin joutui petetyksi. Olemme ihmisiä ja ihmiset tekee virheitä, täällä kiihkeimpiä ovat ne joilla ei ole kokemusta kummastakaan. Minulla on.
Kun tulin petetyksi jätin heti naisen joka sen teki. Virhe.
Kun itse petin uudessa liitossa päätimme yrittää uudestaan yhdessä, koville otti reilun vuoden mutta hyvä tuli. Elämme nyt erinomaisen hyvää elämää, se aloitettiin uudestaan puhtaalta pöydältä. Vaatii molemmilta muuttumista ja vastaantuloa... Oikea päätös
Niinhän sinä luulet. Vaimosi ei unohda, mutta voi tarvittaessa esittää neutraalia. Mitä muuttumista ja vastaantuloa se teiltä vaati ? Rouva antaa reikää useammin? Voihkii päälle kuten leffoissa? Ja kehuu sen jälkeen sua kuumaksi kolliksi? Lumetta kaikki, naiset osaa laskea hyödyt vastaan haitat.
Mieti miksi rouva jäi. Mitä ero olisi tarkoittanut hänelle käytännössä . Niinpä... Paskaa miestä voi saavutettavan edun vuoksi kutsua kultarakkaaksi kunhan saa pitää lapset, kodin ja elintason . Niin minäkin teen ja pettäjämieheni luulee että meillä menee hyvin. Mun mies kehuu että meidän suhteessa keskustellaan nyt avoimemmin kuin koskaan. Hullua, koska mä en nykyään kerro mitään henkilökohtaisia asioitani sille. Sylkisin päin naamaa jos kehtaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pettäminen nähdään niin vakavana asiana? MIKSI? Ihminen on biologiansa vanki. Moni meistä yrittää päivät pitkät laihtua, mutta ei pysty siihen vaikka kuinka yrittäisi, koska kehoa ei vain yksinkertaisesti pysty täysin komentamaan mielen halulla. Moni miestä haluaisi myös opiskella, mutta ei vain jaksa tai saa aikaisesti - samasta syystä. Koettakaapa vaikka olla yksi päivä puhumatta.
Miten tämä näkyy sitten seksielämässä? Mies tuottaa miljoonia siittiöitä päivittäin, nainen yhden munasolun suurinpiirtein kuukaudessa. Evoluution kannalta paras mies on aikojen alussa hedelmöittänyt useita naisia, koska näin useampi jälkeläinen on selviytynyt aikuisuuteen. Tähän ajaa vaihtelunhalu. Aika moni mies kamppailee pitkään ja rajusti sen kanssa, että hänen biologiansa käskee alitajuisesti hankkia uusia naisia. Ne jotka ovat niin tehneet ovat ehkä parhaiten evoluutiossa menestyneet. Myöhemmin keksittiin yksiavioisuus. Mies on siis halujensa kanssa ristiriitatilanteessa: voittaako kiintymys yhteen naiseen vai alati kasvava jostain kumpuava biologinen tarve hedelmöittää uusi kumppani?
Monet miehet kestävät tätä kiirastulta vuositolkulla alati kasvavan paineen alla. Naisia joka puolella. Potentiaalisia kumppaneita. Toisaalta yhteiskunnan paine, toisaalta evoluution raastava, alitajuinen käsky "pane". Heille nostan hattua. Mitään hyväksyttyä keinoa tämän paineen purkamiseen ei ole, koska bordellitkin ovat kiellettyjä tai vähintään erittäin paheksuttuja. Jos suhde on kunnossa niin harvaa miestä kiinnostaa johonkin random-panoon tutustua. Se on biologian sanelemaa juttua. Jos mies kertoo asiasta rehellisesti naiselleen, tämä on useimmiten suunniltaan järkytyksestä, vaikka mies on ollut rehellinen. Nainen ottaa sitten ehkä vaistomaisesti vielä kovemman kontrollin. Mies saa rehellisyydestään siis huonomman palkinnon kuin valehtelusta tai kertomattomuudesta. Näin pettämiset ajautuvat sitten salatouhuiksi ja pahimmillaan suhteiksi.
Jossakin viestissä mainittiin miehen kestäneen ensin 20vuotta uskollisena ja sitten 16? Ja nainen sanoi että katuu ikinä tutustuneensakaan häneen?!? Itse nostan tälle kaverille suoraan hattua, hän on varmaan todella rakastanut vaimoaan kun on itseään pettänyt noinkin kauan kun kaverilla halut selvästi on.
Rentoutukaa vähän. Antakaa miehellenne (tai naisellenne) vaikka joskus rehellinen panoloma ja todennäköisesti suhde on sen jälkeen ainakin miehen puolelta paljon parempi. Luottamuskin paranee. Ehkäisyt ja taudinehkäisyt vaan kuntoon.
Tämähän oli ihan täyttä paskaa alusta loppuun. Se mikä meidät ihmiset erottaa muista eläimistä on juurikin tuo ettemme ole biologiamme "vankeja". Me pystymme ns. taistelemaan näitä alkukantaisia himoa vastaan, me pystymme tekemään valintoja. Jos olisimme biologiamme vankeja, olisimme yhtä "tyhmiä" kuin mikä tahansa muu eläinlaji.
Emme pysty. Olemme biologiamme vankeja. Juurihan viestissäni perustelin tämän sillä että monet tahtoisivat laihtua, mutta eivät pysty siihen, koska heidän tahdonvoimansa ei riitä voittamaan biologista ruoanhimoa.
Eih... Emme ole tai väität meidän siis olevan alkukantaisia eläimiä? Mitä sinun mutusi todistaa? Jos koirat faktaksi jotain väittää niin perusteluiksi ei riitä oma mutu.
Mikä meidät siis erottaa muista eläimistä? JOKAINEN voi ja pystyy laihduttamaan, toisilla on vaan huonompi itsekuri kuin toisilla ja he ilmeisesti ovat jääneet luolamiestasolle.Voi olla että eri ihmisillä tuo tahdonvoima on eri luokkaa. Totta että jotkut pystyvät laihtumaan, mutta kaikki eivät avustamatta siihen tunnu kykenevän. Aika monta lihavaa naista ja miestä näkee kadulla. Pitäisikö heitä syrjiä heikomman tahdonvoimansa takia? Entä pettäjiä? Joskus se on hetkestäkin kiinni, millaista tahdonlujuutta onnistuu osoittamaan.
Luottamuksesta sen verran, että monet naiset puhuvat, että he haluavat suhteissaan täyttä luottamusta ja rehellisyyttä. Tämä ei välttämättä kuitenkaan aina ihan pidä paikkaansa; jos mies sanoisi haluavansa nussia nyt 18-kesäistä kisakireää voimistelijatyttöä, nainen on useimmiten vihasta suunniltaan, vaikka mies olisi ollut täydellisen rehellinen. Nainen haluaa mieluummin kuulla miehen sanovan "mä haluan vain sua vaikka on oltukin yhdessä 20 vuotta". Se on puolison mielestä luottamusta. Valikoitua pikkunättiä kommunikaatiota, jossa varotaan suututtamasta toista ja pitäydytään mukavissa aiheissa. Väitän kuitenkin, että vähintään ajatuksen tasolla lähes 100% miehistä ajattelee ainakin JOSKUS noin. Ei aina, mutta joskus. Koska biologiamme on sellainen. Onko näin ajatteleva mies sitten sättimisen arvoinen? Onko lähes jokainen mies sättimisen arvoinen?
Luottamusta ei voi olla puoliksi. Sitä ei voi parisuhteessa rajata vain kivoihin ja itselle mieluisiin asioihin tai käyttäytyy typerästi. On aidosti tahdottava kuulla toisen mielipide ja annettava sille arvoa, oli se kuinka epämiellyttävä tahansa mikäli tahtoo aidon tasavertaisen parisuhteen. Tässä on monilla aikuistumisen paikka. Palkkio on myös sen mukainen niinkuin tämän ymmärtävät tietävät.
Eli sinä haluaisit rehellisyyden nimissä kuulla vaimosi haaveilevan välillä eksästään jolla oli isompi tai työkaverin treenattujen käsivarsien saavan joskus aikaan himonväristyksiä yllättävällä hetkellä? Miten kuvittelet sen palvelen suhteenne hyvinvointia, istuttamalla turhanpäiväisiä epävarmuuden ja riittämättömyyden siemeniä molempien mieliin?
Ainakin vaimosi saa “syrjiä" sinua sen heikkouden hetken takia, koska olet tehnyt hänen kanssaan sopimuksen, johon olette molemmat vähintään investoineet aikaa ja kiintymystä sekä mahdollisesti lisääntymisresursseja, joiden taakka on yleensä vielä naiselle suurempi. Hän saa päättää ettei haaskaa sitä kallista aikaansa enempää ihmiseen, jonka tahdonvoima on liian heikko, tai jolle liitto tai sen mahdollinen kariutuminen merkitsee liian vähän mahdollisena käyttäymistä muokkaavana tekijänä. Samat oikeudet on sinulla jos vaimosi pettää.
Kyllä ja olen kuullutkin puolisoni sanovan himoitsevansa jotakuta toista henkilöä. Ei se minua haittaa, ymmärrän että se on biologista. Jos hän eksyy toiseen sänkyyn niin se on hänen asiansa. Minä en hänen kehoaan omista, vaan tahdon olla parisuhteessa, jos hän tahtoo kanssani olla. Mieluummin otan täyden rehellisyyden kuin "tahdon vain sut", ja sitten aistin sen biologisen himon jostain katseista tai eleistä.
Viimeinen kappale meni vähän ohi.
Edellisiin viesteihin vielä, että en väitä että ihminen on täydellisesti halujensa vietävissä oleva eläin. Sanon vain, että väite "ihminen voi valita puhtaasti tahtonsa mukaan, eikä biologialla ole tähän vaikutusta" ei pidä paikkaansa. Lihavuusesimerkki todistaa tuon vääräksi.
En nyt välttämättä suosittele kaikista toisten himoamisista keskustelemaan kumppanin kanssa, oma kokemukseni on että ihan onnellinen ja luottavainen voi olla ilmankin, mutta jos se toimii teille niin mikäs siinä.
En oikein ymmärrä pointtiasi. Pettäminen on ja tulee olemaan suurimmalle osalle parisuhteessa kriisi, joka täytyy käsitellä. Jatkon kannalta on tärkeää että loukattu osapuoli tuntee olevansa pettäjälle tärkeä ja tulleensa kuulluksi, johon eivät nämä "se oli vaan biologinen vietti enkä minä" huutelut välttämättä kuulu.
Pettämisestä voi päästä yli kuten täälläkin on kerrottu, se vaan yleensä vaatii kovaa tahota molemmilta.
Hlökoht toivon että mahdollisimman moni ainakin ensin yrittää selvitellä puhumalla ja ulkopuolista apua hankkimalla välejään, oli lopputulos mikä tahansa.
Pointti on siinä, että nykyään parisuhteelle asetetaan sellaisia tavoitteita, jotka ovat ristiriidassa meidän lajimme evolutiivisen kehityksen kanssa. Me emme ole evoluution mukaan ole kehittyneet yksiavioisiksi. Mikäli hyväksyisimme tosiasiat ja sopeutuisimme niihin avoimemmin keskustelun ja pohdinnan kautta niin parisuhdeongelmat helpottuisivat ja ihmiset olisivat onnellisempia.
Pettäminen saatetaan tutkimusten mukaan kokea yhtenä pahimmista kriiseistä elämässä. Pettäminen, jossa kukaan ei kuollut, loukkaantunut fyysisesti tai menettänyt rahojaan. Eikö tämä ole vähän naiivia? Keskityttäisiinkö jo vakavampiin ongelmiin, kuten vaikka terveyden ja hyvinvoinnin vaalimiseen ja kulttuurien välisen vuoropuhelun edistämiseen.
Vierailija kirjoitti:
Emme pysty. Olemme biologiamme vankeja. Juurihan viestissäni perustelin tämän sillä että monet tahtoisivat laihtua, mutta eivät pysty siihen, koska heidän tahdonvoimansa ei riitä voittamaan biologista ruoanhimoa.
Tuolla perusteella koko rikoslaki täytyisi miettiä uudelleen, sehän perustuu siihen että ihminen on vastuussa teoistaan ja kykenee valitsemaan käytöksensä (ellei toisin todisteta).
Vapaa tahto voi olla approksimaatio, mutta kaikki yhteiskunnalliset sopimukset ja yksilöiden välinen yhteistyö perustuvat siihen- käsitykseen että ihminen on velvoitettu vastaamaan teoistaan toisille. Lihavuudesta en vaatisi ketään tilille, mutta sopimusrikkomuksesta kyllä. Pettäminen on ihan sanana sitä.
Emme pysty. Olemme biologiamme vankeja. Juurihan viestissäni perustelin tämän sillä että monet tahtoisivat laihtua, mutta eivät pysty siihen, koska heidän tahdonvoimansa ei riitä voittamaan biologista ruoanhimoa.