Lue keskustelun säännöt.
Siis miten te oikein hoidatte ruoanlaiton arkisin?
08.08.2016 |
Me tullaan klo 16-18 välillä kotiin, ja lapset on silloin jo niin nälkäisiä, että melkein minkä tahansa ruoan kokkaamisessa menee liian pitkään. Iltaisin ei huvita käyttää vähäistä omaa aikaa ruoan tekemiseen valmiiksi, ja toisaalta vain harvat ruoat kelpaavat meillä uudestaan lämmitettynä.
Ihan konkreettiset vinkit ja ohjeet kiinnostavat!
Kommentit (333)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sulle on siis oma aika tärkeämpi kuin lasten ravinto?
Kyllä näin työssäkäyvänä vanhempana tekee iltaisin mieli vähän levähtää eikä vääntää jotain makaronilaatikkoa ja nakkikeittoa.
Ja piti kuitenkin ne pennut vääntää? Ei tullut mieleen että niille pitää laittaa joka päivä ruokaa?
Ehkäpä mä mieluummin vietän aikaa lasteni kanssa kuin kuppaan hellan äärellä heti pitkän päivän jälkeen? AP
Lapset voi ottaa mukaan ruuan laittoon. Samalla oppivat siinä.
Juuri näin.
Nykyihmiset ovat vieraantuneet ns. normaalielämästä, ennen lasten kanssa ei koko aja niin kauheasti "oltu", toki luettiin, leikittiin, pelattiin jne., mutta elettiin normaalielämää kotitöineen.
Jo harrastuksia on niin paljon, että koko ajan mennään tukka putkella, ei sekään kyllä mitään perheaikaa ole, ja toki se myös on valinta. Minä rajoihin aikoinaan lasteni harrastuksia, niin että aikaa jäi yhdessäololle, koulutehtäville, mutta myös ns. vapaalle oleilulle.
Niin näyttävät lapseni tekevän nyt omiensa kanssa. Tiiviitä ovat heidän perheensä, pääosa vapaa-ajasta vietettävät yhdessä, vaativat työt vanhemmilla.
Jos lapset tulee päivähoidosta 16-18, heidän pitää antaa levätä. Pitkä raskas päivä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En osta valmiita tai edes puolivalmiita. Ruuanlaitto on kivaa. Meillä syödään hyvin ja minulle äitinä se on kunnia-asia. Kokeilen mielelläni uusia juttuja. Rahaa säästyy kun hiukan suunnittelee. Säilön myös kesällä paljon ja hyödynnän sitä talvella. Satokauden mukaan on edullisinta ostaa esimerkiksi vihanneksia/hedelmiä halvemmalla.
Kaikista ei tähän ole, vaatii tietynlaista luonnetta ja kasvatusta.
Minusta on järkyttävää, kuinka monelle ruuanlaitto on kamalaa pakkopullaa ja ajantuhlausta. Mielestäni oikeanlainen ravinto on yksi tärkeimmistä asioista, mitä ihmisen elämään kuuluu. Erityisesti lasten kehitykselle ja kasvamiselle en paljon mitään tärkeämpää edes keksi. Kaikki tutkimukset tukevat terveellisen ruokavalion tärkeyttä, ja valmisruuissa on tutkitusti paljon sellaisia aineksia, mitkä eivät päivittäisessä käytössä ole hyviä kenellekään.
Jos vuorokaudessa on n. 16 hereilläolotuntia, joista työhön työmatkoineen kuluu noin 9 tuntia, jää silti tuntikausia joka päivä aikaa muuhun. Miksi sitä aikaa ei saisi kulua edes tuntia päivässä sellaiseen asiaan, jolla on tärkeä merkitys lasten hyvinvoinnille? Väitän, että oikea ruoka on paljon tärkeämpää kuin se epämääräinen "yhdessäolo", mikä nykyään käytännössä tarkoittaa, että istutaan samassa huoneessa jokainen oman puhelimensa äärellä. Ja ruokaa voi laittaa lasten kanssa yhdessä, siinä tulee jopa vähän puhuttua, kun samalla ei pysty pelaamaan eikä chättäämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sulle on siis oma aika tärkeämpi kuin lasten ravinto?
Kyllä näin työssäkäyvänä vanhempana tekee iltaisin mieli vähän levähtää eikä vääntää jotain makaronilaatikkoa ja nakkikeittoa.
Ja piti kuitenkin ne pennut vääntää? Ei tullut mieleen että niille pitää laittaa joka päivä ruokaa?
Ehkäpä mä mieluummin vietän aikaa lasteni kanssa kuin kuppaan hellan äärellä heti pitkän päivän jälkeen? AP
Juuri näin. Lapsille tärkeämpää on se että äiti viettää heidän kanssaan aikaa ja on aidosti läsnä. :)
No olisko isän kanssa vietetty aika mitenkään tärkeä? Vai meneekö se aina niin, että alle kouluikäisiä viihdyttää äiti niin, että ei ehdi laittaa ruokaa ja isä lepäilee?
Oikeasti ihan yhtä hyvää, aidosti läsnä yhdessä vietettyä aikaa sekin, on kun lapsi on mukana keittiössä. Hyvinkin pikkuinen voi olla jollakin tavalla apuna. Niin ne meilläkin ennen, ja nyt yksi heistä laittaa ruokaa teidänkin lapsillenne.
Vetää sanattomaksi kyllä, sano.
Samaan aikaan tulemme mekin kotiin. Kauppa ja ruoka tulille. Syömme ruokaa. Näin hoidamme ruuat arkisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta on järkyttävää, kuinka monelle ruuanlaitto on kamalaa pakkopullaa ja ajantuhlausta. Mielestäni oikeanlainen ravinto on yksi tärkeimmistä asioista, mitä ihmisen elämään kuuluu. Erityisesti lasten kehitykselle ja kasvamiselle en paljon mitään tärkeämpää edes keksi. Kaikki tutkimukset tukevat terveellisen ruokavalion tärkeyttä, ja valmisruuissa on tutkitusti paljon sellaisia aineksia, mitkä eivät päivittäisessä käytössä ole hyviä kenellekään.
Jos vuorokaudessa on n. 16 hereilläolotuntia, joista työhön työmatkoineen kuluu noin 9 tuntia, jää silti tuntikausia joka päivä aikaa muuhun. Miksi sitä aikaa ei saisi kulua edes tuntia päivässä sellaiseen asiaan, jolla on tärkeä merkitys lasten hyvinvoinnille? Väitän, että oikea ruoka on paljon tärkeämpää kuin se epämääräinen "yhdessäolo", mikä nykyään käytännössä tarkoittaa, että istutaan samassa huoneessa jokainen oman puhelimensa äärellä. Ja ruokaa voi laittaa lasten kanssa yhdessä, siinä tulee jopa vähän puhuttua, kun samalla ei pysty pelaamaan eikä chättäämään.
Kun on väsynyt, on väsynyt. Usein työpäivän jälkeen on. Ja ap nimenomaan ei halua syöttää einestä tai lämmitettyä ruokaa.
Me olemme ratkaisseet asian niin että varsinainen ruoka on vasta 19-20. Kotiin tultua syödään välipala jotta pahin nälkä talttuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulet kotiin 16 jälkeen, ja 16.08 olet jo av-palstalla.
Siinäpä se sinun tärkeysjärjestyksesi noin tiivistettynä.
Olen vielä lomalla tämän viikon. AP
No nyt ehtisit tehdä pakastimen täyteen ruokaa annoksittain, sieltä on helppo ottaa ja lämmittää! Meillä on aina hätävarana pakastimessa vähintään jauhelihatomaattikastiketta, jonka kanssa on helppo keittää pasta tai vaikka linssejä tai vaikka nuudeleita jos tosi hätä.
Mutta laiskuuttahan tuo on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulet kotiin 16 jälkeen, ja 16.08 olet jo av-palstalla.
Siinäpä se sinun tärkeysjärjestyksesi noin tiivistettynä.
Olen vielä lomalla tämän viikon. AP
No nyt ehtisit tehdä pakastimen täyteen ruokaa annoksittain, sieltä on helppo ottaa ja lämmittää! Meillä on aina hätävarana pakastimessa vähintään jauhelihatomaattikastiketta, jonka kanssa on helppo keittää pasta tai vaikka linssejä tai vaikka nuudeleita jos tosi hätä.
Mutta laiskuuttahan tuo on.
Loma. Miksi äidin kuuluu lomallakin huhkia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulet kotiin 16 jälkeen, ja 16.08 olet jo av-palstalla.
Siinäpä se sinun tärkeysjärjestyksesi noin tiivistettynä.
Olen vielä lomalla tämän viikon. AP
No nyt ehtisit tehdä pakastimen täyteen ruokaa annoksittain, sieltä on helppo ottaa ja lämmittää! Meillä on aina hätävarana pakastimessa vähintään jauhelihatomaattikastiketta, jonka kanssa on helppo keittää pasta tai vaikka linssejä tai vaikka nuudeleita jos tosi hätä.
Mutta laiskuuttahan tuo on.
Loma. Miksi äidin kuuluu lomallakin huhkia?
Laiskan ei syömän pidä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulet kotiin 16 jälkeen, ja 16.08 olet jo av-palstalla.
Siinäpä se sinun tärkeysjärjestyksesi noin tiivistettynä.
Olen vielä lomalla tämän viikon. AP
No nyt ehtisit tehdä pakastimen täyteen ruokaa annoksittain, sieltä on helppo ottaa ja lämmittää! Meillä on aina hätävarana pakastimessa vähintään jauhelihatomaattikastiketta, jonka kanssa on helppo keittää pasta tai vaikka linssejä tai vaikka nuudeleita jos tosi hätä.
Mutta laiskuuttahan tuo on.
Loma. Miksi äidin kuuluu lomallakin huhkia?
Laiskan ei syömän pidä.
Ahaa, olet joku tollo uskovainen. Loma on lomaa naisellekin.
Meillä syödään töiden jälkeen välipalaa, ja ruoka vasta seitsemän jälkeen. Molemmat vanhemmat laittaa ruokaa, joskus tehdään yhdessä ja joskus toinen tekee yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotenkin hassua että nykyään tehdään kaikesta niin iso juttu. Omaa aikaa, omat harrastukset, minä minä minä.... en jaksa, en viitsi, EN HALUA! Kuin pikkulasten kitinää.
Ennen lapset tehtiin ja heidän kanssaan elettiin. Ei siinä koko iltaa äiti tai isä istunut pakertamassa legolinnaa vaan lapset touhusivat keskenään osan aikaa. Siis sen ajan että vanhemmat ehtivät tekemään ruuan. Tai lapset olivat tosiaan keittiössä vaikka tekemässä läksyjä samalla kun vanhemmat laittoivat ruuan. Yhdessäoloa sekin, ihan laadukasta vieläpä. Viikonloppuisin leivottiin tai käytiin mummolassa sunnuntailounaalla (tämä perinne jatkuu omassa kodissani edelleen, nyt kaikki tulevat meille).
Ja kuitenkin käytiin töissä, kaukaakin ja julkisilla kulkuneuvoilla jolloin matkaan meni tupla-aika omaan autoon verrattuna. Silti lapsista kasvoi täysipäisiä perhekeskeisiä terveellistä ja hyvää itsetehtyä ruokaa arvostavia aikuisia.
Niin ja en yhtään ihmettele, että tuntuu että aika ei riitä ja ruuanlaitto vie pois omaa aikaa, jos kodissa on jokin kirjoittamaton sääntö että äiti aina kokkaa. Kokisin arjen tosi ikäväksi, jos ruokapuoli olisi aina minun vastuullani.
134
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin hassua että nykyään tehdään kaikesta niin iso juttu. Omaa aikaa, omat harrastukset, minä minä minä.... en jaksa, en viitsi, EN HALUA! Kuin pikkulasten kitinää.
Ennen lapset tehtiin ja heidän kanssaan elettiin. Ei siinä koko iltaa äiti tai isä istunut pakertamassa legolinnaa vaan lapset touhusivat keskenään osan aikaa. Siis sen ajan että vanhemmat ehtivät tekemään ruuan. Tai lapset olivat tosiaan keittiössä vaikka tekemässä läksyjä samalla kun vanhemmat laittoivat ruuan. Yhdessäoloa sekin, ihan laadukasta vieläpä. Viikonloppuisin leivottiin tai käytiin mummolassa sunnuntailounaalla (tämä perinne jatkuu omassa kodissani edelleen, nyt kaikki tulevat meille).
Ja kuitenkin käytiin töissä, kaukaakin ja julkisilla kulkuneuvoilla jolloin matkaan meni tupla-aika omaan autoon verrattuna. Silti lapsista kasvoi täysipäisiä perhekeskeisiä terveellistä ja hyvää itsetehtyä ruokaa arvostavia aikuisia.
Älä viitsi. Muistan erinomaisen hyvin että oma äitini marisi päivittäin. Ja melkein joka päivä heitä kokoontui oiein kaarti marisemaan. Anoppi ei muuta tehnytkään kuin marissut. Ja naiset hyökkää yleensä just tuolla lailla syyllisäen toistensa kimppuun. Että olet laiska jos et lomalla kokkaa pakastinta täyteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulet kotiin 16 jälkeen, ja 16.08 olet jo av-palstalla.
Siinäpä se sinun tärkeysjärjestyksesi noin tiivistettynä.
Olen vielä lomalla tämän viikon. AP
No nyt ehtisit tehdä pakastimen täyteen ruokaa annoksittain, sieltä on helppo ottaa ja lämmittää! Meillä on aina hätävarana pakastimessa vähintään jauhelihatomaattikastiketta, jonka kanssa on helppo keittää pasta tai vaikka linssejä tai vaikka nuudeleita jos tosi hätä.
Mutta laiskuuttahan tuo on.
Loma. Miksi äidin kuuluu lomallakin huhkia?
Laiskan ei syömän pidä.
Ahaa, olet joku tollo uskovainen. Loma on lomaa naisellekin.
Ok, siinätapauksessa mulla on sulle ehdotus.
Syökää ravintolassa.
Meillä mies tekee kaikki ruuat. Hänen lapsuudenkodissaan isä on tehnyt kaikki ruuat, joten käytäntö on periytynyt ja tulee häneltä luonnostaan.
Usein mies tosin pyytää minua päättämään, mitä ruokaa tekisi.
No minä olen ensinnäkin jättänyt lapset tekemättä, koska myönnän, että minua kiinnostaa enemmän oma vapaa-aika kuin nirsojen lasten ravinto. Sekä minä että mieheni pystymme syömään uudelleen lämmitettyä ruokaa, joten alkuviikko yleensä menee viikonlopun jämillä. Olemme molemmat sekasyöjiä, kasvikset, kalat ja lihat uppoaa kumpaankin. Syömme myös paljon kylmää ruokaa eli salaatteja ja kylmiä keittoja näin kesällä. Tykkäämme molemmat ruuanlaitosta ja molemmilla on myös aika monta arkikäyttöön soveltuvaa pikaruokabravuuria, mm. makkarakeitto, kasvismunakas, kylmäsavulohipasta, katkarapucurry, linssikeitto yms. puolen tunnin ruokia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulet kotiin 16 jälkeen, ja 16.08 olet jo av-palstalla.
Siinäpä se sinun tärkeysjärjestyksesi noin tiivistettynä.
Olen vielä lomalla tämän viikon. AP
No nyt ehtisit tehdä pakastimen täyteen ruokaa annoksittain, sieltä on helppo ottaa ja lämmittää! Meillä on aina hätävarana pakastimessa vähintään jauhelihatomaattikastiketta, jonka kanssa on helppo keittää pasta tai vaikka linssejä tai vaikka nuudeleita jos tosi hätä.
Mutta laiskuuttahan tuo on.
Loma. Miksi äidin kuuluu lomallakin huhkia?
Oletko sä lomalla äitiydestä? No sittenhän lasten isä tekee ne ruuat tietysti.
Olemme miehen kanssa molemmat yrittäjiä, lapsi haetaan klo 17 päiväkodista, vuorotellen. Mies on surkea kokki, joten minä teen aina kerralla kahden päivän illalliset sinä aikana kun lapsi katsoo Pikku-Kakkosen. Puolessa tunnissa-tunnissa ehtii mitä vain!
Etsi käsiisi vaikka Jamie Oliverin 30minute meals kirja ja aloita sillä.
Minä rukoilen tätä provoksi, jotenkin tulee tosi surullinen oli lastesi puolesta kun pöydässä ei ole ruokaa siksi, kun äiti tarvitsee nyt vähän omaa aikaa.
Mä myös ihmettelen tota kiirettä. Meillä lapset 15- ja 12- v. Nuorempi urheilee niin tosissaan kuin sen ikäisenä voi ja hänen menonsa määräävät ruokatouhut. Koulun jälkeen hän syö pienen välipalan ja tekee läksyt. Sen jälkeen tuhdimpi välipala tai pieni annos ruokaa. Mulla on jääkaapissa joko edellispäivän jämäannos valmiina hänelle, tai sitten paistettuja kanapihvejä, joita on lähes aina valmiina ( paistan iltaisin ). Varsinaisen aterian hän syö vasta treenien jälkeen. Jompikumpi vanhemmista valmistaa ruokaa ja toinen on illan kuskina. 15v. osaa myös tarvittaessa avittaa ruokatouhuja ohjeiden mukaisesti ennen meidän kotiutumista.
Tästä ei tietenkään ole mitään hyötyä ap:lle, koska vaaditaan paljon suunnittelua ja ennakointia, jos perheessä on harrastavia lapsia.
Mainittakoon vielä, että tämä meidän 12v on innokas myös ruoanlaitossa. Nyt lomallakin on ruokkinut muutaman kerran kyläilevän kaverinsa, kun ovat olleet keskenään. Ja poika on siis kyseessä. Suosittelen kyllä lämpimästi, että lapset otetaan mukaan ruokatouhuihin.