Mun mies on niin suuri pettymyksen aihe mulle

Äitivalittaja, lapset kerää kiviä kylpyhuoneeseen! Persoonallisuushäiriöinen on taas palannut!

Ihan pimeä tää tyyppi

Ap kuulostaa todelliselta Minä-minä-minä-ihmiseltä.

Oletko koskaan ollut rakastunut tai välittänyt aidosti jostain ihmisestä?

Varmasti turhauttava tilanne joo, jos asiat ei mee niinkuin haluaisi. Aina ei mene nallekarkit tasan. Mut koita tajuta että mieskin ns. elää omaa elämäänsä. Onko reilua jos sanelet hänelle kaiken mitä ja miten hänen pitäisi asiat hoitaa? Ei.

Mun mielestä ei oo ollenkaan hyvä juttu jos suhde menee siihen että yritetään muuttaa kumppania enemmän mieleisekseen. Tosi rakkautta on kun hyväksyy toisen hyvien puolien lisäksi huonotkin.

Jos elämäsi ei ole nyt sellaista, kuin haluaisit sen olevan, tee asialle jotain! Tänne avautuminen varmaan saa vähän purettua hermoja, mutta sillä ei saa aikaiseksi vielä mitään mikä edistäis sun tilannetta. Tsemppiä

N20

Miesten ongelma on se että ne ei osaa ymmärtää sitä millä tavalla nainen puhuu. Ja naisen ongelma se että ei osaa puhua niin että mieskin sen ymmärtää. http://seura.fi/terveys/parisuhde/tunnen-itseni-yksinaiseksi-avioliitos…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millä logiikalla ulkoaohjautuva ihminen on oman elämänsä ja itsensä herra?

Ap

Hei voisiko joku vastata tähän? Minusta ei millään logiikalla.

Ap

Et ole vielä, etkä pysty näkemään sitä että olet. Mutta jos sallit, se päivä koittaa että koet suorastaan valaistumisen tässä asiassa. - se 20v narsistin nukkena ollut

Aika ovela vastaus :D Siis en tarkoita pahasti, vaan ihan vain että jaaaahas, kun ei sitä näe kun ei ole sitä - niin, mitä ei ole? Minää? Yhteyttä minään, itseen..? Ei kyllä tasan tunnu, että olen herra, enhän kykenisi korjaamaan elämäänikään ilman apua. Se riippuu siitä, mitä muut sanovat ja tekevät mulle. Auttavatko, antavatko tilaa, tukevatko, vai kiristävätkö, kuristavatko, ylläpitävätkö näkökulmaa, että olen vain narsistien jatke?

En tiedä, miksi olen löytänyt kuitenkin elämääni ihmisiä, joiden avulla olen saanut kuulla, että yläpuoleltani saneleminen ei ole oikein. Ja olen sitten lähtenyt hakemaan apua ja tukea lisää ja lisää.

Ap

Niin tai siinähän lukikin, että et ole vielä, no nii-in, en kyllä koe olevani. Enkä usko muidenkaan kaikkien suomalaisten olevan. Sitten mua vi-tut-taa nämä sönkkääjät, jotka sanoo kiveen hakattuna, että ihminen vaan on oman elämänsä herra. Ei kyllä aina ole todellakaan. Mutta tuo asenne heillä vapauttaa heidät olemaan oikeasti tukematta vaikkapa narsistien uhreja, mutta se heille täysin sallittakoon. Jokaisella kun on oma elämänsä. Kunhan vain olisivat tietoisia asiasta.

Ap

Minä olen psykopaatti-narsistin (dg.) uhri ja sanon sinulle että lopeta syiden hakeminen muista ja keskity ehjäämään itsesi. Niin kauan kuin sinulla ei ole aitoa motivaatiota moiseen, ei elämäsi parane vaan se on seliseliä ja ympäristön myrkyttämistä. Nyt sinä etsit vain syitä ja tekosyitä se sijaan että käyttäisit elämäsi hyödyllisesti. Eteenpäin meno on mahdollista.

Äitihullun jutut ei muutu. Joku on aina hampaissa, viimeaikoina se on ollut mies.

Mies joka yksin hoitaa kodin ja lapset. Kun äitihullu istuu ja valittaa.

Entäpä äiti? Ainoa esimerkki äidin narsistisuudesta oli että äiti käski siivota, lainasi heppalehdet ja rajoitti raivareita.

Äitihullun narsistisuudesta saadaan lukea joka päivä

No pistät miehen ruotuun ja laitat ite tavarat sinne missä niitä haluat pitää. Jos mies roudaa vintille, niin sinä roudaat takaisin. Nostat asiasta helve*illisen haloon, että jo jo se on prkl jos ei mun tavarani ala pysyä siinä mihin ne laitan. Sama juttu muissa käytännön jutuissa ja jos ei mene perille, niin anna maistaa omaa lääkettä.

Ei tässä maailmassa rutisemalla mitää saa, omat puolensa on pidettävä ja kompromissejakaan ei synny ilman keskustelua, joten puhukaa ja puhukaa.

Pohdi ite paperilla plussat ja miinukset eron ja jatkon osalta. Jos ero on parempi, niin sit teet niin, jos jatko on parempi, niin sitten jatkat.

Ja aika moni, melkein varmaan jokainen mies ja nainen pettyy jossain vaiheessa jollain tavalla kumppaniinsa, ei se mikään kumma ole. Varmasti sunkin mies on monin tavoin suhun pettyny jne. mutta se on elämää.

Pistä draivi päälle ja elä oman näköistäsi elämää ja raivaa sille tilaa jos mies jotenkin sitä estää. Ite täällä jokainen on elämästään vastuussa kaikin puolin.

Ap on klassinen esimerkki ns varjonarsistista. Narsistin lapsi, joka ei näe, että on itsekin samanlainen. Ei samalla lailla avoimen narsistinen kuin vanhempi vaan juurikin tällainen uhriutumisen kautta narsistista tyydytystä hakeva. Nämä ovat oksettavimpia ihmisiä, joita maa päällään kantaa. Koska olen joutunut itse elämään tällaisen vaikutuspiirissä, tiedän millaista tuhoa saa aikaan. PArannuskeinoa ei taida olla, joten näihin on turha tuhlataa aikaa tai empatiaa.

Onko tämä se äidin vihaaja, joka ei saanut rakastamaansa miestä ja ei pari viikkoa sitten halunut lähteä katsoo miehen pyöräilyä ja sukulaisia? En jaksanut kovin montaa viestiä lukea.

Olet aito rinsessa.

Vierailija kirjoitti:

Olen usean kuukauden ajan lukenut näitä ap:n ketjuja joissa SAMA asia vain kiertää kehää. Tilanne on nähtävästi ollut tällainen jo pitkään.

Pahinta on, että kaikki ap:n toiminta ja erityisesti lasten kaltoinkohtelu selitetään vain YHDELLÄ asialla: Koska äiti, koska lapsuudenkoti jne. niin minulla on OIKEUS kohdella omia lapsiani huonosti.

Ap ymmärrätkö että vaikka olisit miten henkisesti vammautunut niin sinulla *EI*, kuuletko *EI OLE* oikeutta kohdella lapsiasi huonosti? Teet VÄÄRIN.

Sinulla on VELVOLLISUUS (kyllä, vaikka olisit kokenut mitä tahansa) poistua lasten ja miehen elämästä jos et pysty lopettamaan kaltoinkohtelua.

Ymmärrän paljonkin mielenterveyden häiriöistä mutta ap:n toiminta on täysin anteeksiantamatonta, koska hän TIEDOSTAA tilanteensa mutta itsekkyyttään jatkaa muiden satuttamista ja tuhoamista.

Toivoisin että olisit trolli mutta taidat valitettavasti olla todellinen. Sydämeni itkee lastesi puolesta.

Mistä ihmeestä te voitte tunnistaa täällä yksittäisiä kirjoittajia??! Eikö kuitenklin suurin osa kirjoita nikeillä? vai näkyykö jossain IP-osoite?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen usean kuukauden ajan lukenut näitä ap:n ketjuja joissa SAMA asia vain kiertää kehää. Tilanne on nähtävästi ollut tällainen jo pitkään.

Pahinta on, että kaikki ap:n toiminta ja erityisesti lasten kaltoinkohtelu selitetään vain YHDELLÄ asialla: Koska äiti, koska lapsuudenkoti jne. niin minulla on OIKEUS kohdella omia lapsiani huonosti.

Ap ymmärrätkö että vaikka olisit miten henkisesti vammautunut niin sinulla *EI*, kuuletko *EI OLE* oikeutta kohdella lapsiasi huonosti? Teet VÄÄRIN.

Sinulla on VELVOLLISUUS (kyllä, vaikka olisit kokenut mitä tahansa) poistua lasten ja miehen elämästä jos et pysty lopettamaan kaltoinkohtelua.

Ymmärrän paljonkin mielenterveyden häiriöistä mutta ap:n toiminta on täysin anteeksiantamatonta, koska hän TIEDOSTAA tilanteensa mutta itsekkyyttään jatkaa muiden satuttamista ja tuhoamista.

Toivoisin että olisit trolli mutta taidat valitettavasti olla todellinen. Sydämeni itkee lastesi puolesta.

Mistä ihmeestä te voitte tunnistaa täällä yksittäisiä kirjoittajia??! Eikö kuitenklin suurin osa kirjoita nikeillä? vai näkyykö jossain IP-osoite?

Tämä äitihullu jankkaa täällä jatkuvasti. Jutut on luettu niin monta kertaa. Näin hulluja ei muut kirjoita

Vierailija kirjoitti:

Ap on klassinen esimerkki ns varjonarsistista. Narsistin lapsi, joka ei näe, että on itsekin samanlainen. Ei samalla lailla avoimen narsistinen kuin vanhempi vaan juurikin tällainen uhriutumisen kautta narsistista tyydytystä hakeva. Nämä ovat oksettavimpia ihmisiä, joita maa päällään kantaa. Koska olen joutunut itse elämään tällaisen vaikutuspiirissä, tiedän millaista tuhoa saa aikaan. PArannuskeinoa ei taida olla, joten näihin on turha tuhlataa aikaa tai empatiaa.

Olen muistaakseni lukenut, että narsismia voidaan hoitaa. 

Miten olisi parisuhdeterapia, voisiko siitä olla apua? Voimia sinulle!

Kai sä sit hait ne tavarat pois ja keksit niille paikan?

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsuusvalokuvani ovat menneet vintillä pilalle, niin kuinka mieheni korvaa ne minulle?

Ap

Mitä sä niillä kuvilla, siitä sun paskasta lapsuudesta...? Eiks parempikin ole että kuvatkin menee pilalle, koska lapsuuskin meni pilalle ja itse olet pilalla pysyvästi, ja luultavasti jo kohdusta asti. Pilasit jo äitisi elämän, nyt pilaat miehesi ja lastesi elämän. Terapeutti tietysti on tyytyväinen, kun viet sille voita ja särvintä leivän päälle.

Vierailija kirjoitti:

Se vaan on. Valitsin sen huolellisesti, mutta ei se ollutkaan hyvä valinta, koska itse aloin muuttua. Ja on mies ilmankin muuttumistani pettymyksen aihe minulle. Ei hän elä perhe-elämääkään laisinkaan minun kuvittelemallani tavalla. En kestä. Mulla on väärä mies, aarght. Siis minulle väärä. Mun on vaikea kuitenkaan erota, koska ei siellä ole näköpiirissä elämää, yksinäisenä. Masennusta vain. Mies ei tee asioita siten kuin mä haluaisin. Olen sille sanonut sata kertaa, että tee näin, mutta mies ei tee. Nyt alan olla liian pettynyt kestämään enää syyttäen itseäni liioista vaatimuksista. Näin olen siis tehnyt ja ajatellut, että mä vaadin liikoja tai väärin. Mutta ei se olisi liikaa vaadittu, että elämäni olisi sellaista kuin itse haluan. Se olisi kivaa.

Kerro tuo miehellesi. On varmaan onnen kukkuloilla kauniista sanoista, sen sijaan valitat siitä täällä ja keräät sympatiaa mitä et todellakaan saa. Eihän miehesi voi olla kaltaisesi arvoinen, tietenkin jotain tasokkaampaa ansaitset. Tai eiköhän koko juttu ole keksitty.

Yyh mulla tulee ihan ne jooga-murhaaja vibat aina näistä äitihullun teksteistä. Tuollaista täysin todellisuudesta irti olevaa mukaperusteltua höttöä... Kauhean pelottavaa. Tuollainen täysin sairas mieli saattaa yhtäkkiä päättää että hän on niin pettynyt lapsiinsa, että ne pitää lopettaa. Kuten jooga-hullu teki.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000000839189.html

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä minä minä. Oman rautapanssarinsa sisällä on tunkkaista ja yksinäistä.

Voi olla, mutta enpä ole sitä itse itselleni luonut. Jos mulla sellainen on se on lapsuuskotini vika.

Ap

Mutta nyt olet aikuinen. Sinulla on parisuhde ja lapsia. Jos sinua on kohdeltu lapsena huonosti, sinulla on nyt oiva ja ainutkertainen tilaisuus tehdä toisin ja paremmin.

Toisin kuin lapsena, nyt voit valita. Jos lapset on hankittu, heistä huolehditaan parhaalla mahdollisella tavalla. Merkittävän osan valinnoistasi olet jo tehnyt naimalla tämän miehen ja synnyttämällä lapsenne. Jokaisen on elettävä valintojensa kanssa.

Jos tarvitset tukea, tukitahoja varmasti löytyy. Tärkeää olisi nyt sisäistää se fakta, että aikuisen ei todellakaan tarvitse kärsiä kurjasta lapsuudestaan koko ikää. Tee nykyisestä elämästäsi hyvää ja parasta perheellesi äläkä maksata lapsillasi lapsuustraumojasi, eivät ole heidän vikansa. Itseäsi ja asenteitasi voit muuttaa, et muita.