Mun mies on niin suuri pettymyksen aihe mulle

"Rrrriing"

"Mieskaupassa"

"Kuulkaa kun minun mieheni ei toimi!"

"Jahas, mikäs siinä on vikana?"

"Se ei tee mitä minä haluan ja sillä on mielipiteitä!"

"No sehän ei laisinkaan käy päinsä! Kuinka pitkään tätä on esiintynyt"

"Jonkun aikaa jo, on lähes ihminen käytökseltään ja ei tottele puoliakaan komennoista"

"Hyvänen aika, me lähetämme jonkun heti hakemaan hänet pois. Haluatteko, että hänet korjataan vai otatteko uuden tilalle."

"Kyllä se varmaan on turvallisinta ottaa uusi tilalle, eikös uusissa malleissa ole isommat peniksetkin?"

"Hyvä on rouva, saatte uuden mallin vaihdossa, toivottavasti kaikki itsenäinen käytös miehestänne katoaa aj voitte unohtaa asian".

Aapeenlaisia pikku pirinsessoja tuntuu riittävän "tee minun tavallani tai muuten olet huono mies".

Sä voit valita, annatko menneisyyden hallita sua. Töitä se teettää ja paljon, mutta kannattaa. Mä valitsin aikoinaan, että ex ei hallitse mun ajatuksia eikä mua. Käänsin ajatukseni tarvittaessa muualle, ja pikku hiljaa se lakkasi syömästä mun energiaa.

Saattaa tuntua sille ettei uutta elämää eron jälkeen olisi,mutta kuolet sisältä jos jatkat tuollaista elämää.

Miehesi voisi kuunnella sinua,mutta tuskin tulee muuttumaan oikeasti,tee itsellesi palvelus ja mieti mitä haluat elämältä.

Maailman seikkailut voi odottaa mutta jäät paljosta paitsi jos jäät suhteeseen mistä et saa irti mitä haluat.

Omista kokemuksista lähipiiristä,voin sanoa,huono suhde vie voimat,valehtelet itsellesi jos sanot että kaikki muuttuu,ei muutu,ei vaa muutu.

Vierailija kirjoitti:

Aapeenlaisia pikku pirinsessoja tuntuu riittävän "tee minun tavallani tai muuten olet huono mies".

No ei kai kukaan nainenkaan noin ihan ihan parisuhteen pilaamisen ilosta tunne, koska sehän on haitallinen ajattelumalli, jostain (lapsuudesta) sekin kumpuaa. Mun mies ei usko ja osin uskoo mun tuollaisia ajatuksia. Olihan minunkin äitini mielipide minusta se, että olen huono ihminen, koska en tee niin kuin hän sanoo.

Ap

^ Ja siis kyllä äiti sai minut itseään uskomaankin. Vaikka se oli väärin. Mä olen kuullut (joiltain muilta, vaikka mieheltä), että mä kelpaisin, mutta mä en enää usko sitä. Kuitenkin se hylkää jos alan olla oma itseni (ja on vikoja, eli jos teen asioita niin kuin hän ei halua mun tekevän.)

Ap

Keksipä uusi aihe taas. Tämä on käynyt tylsäksi. 

Ja siis saahan se hylätä, mutta vaikea arvostaa ihmistä, joka ehkä hylkäisi, jos olen oma itseni. Ei voi arvostaa sellaisia ihmisiä. Eli ei keitään ihmisiä. Nää on nyt tämmöisiä traumoja. Älyttömiä, haitallisia ja tyhmiä, mutta niihin silti uskoo.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Keksipä uusi aihe taas. Tämä on käynyt tylsäksi. 

Ei kun tää tuntuu nyt puhuttelevan itseäni kovasti (vaikka olisikin tylsä, varmaan onkin).

Ap

Vierailija kirjoitti:

Se vaan on. Valitsin sen huolellisesti, mutta ei se ollutkaan hyvä valinta, koska itse aloin muuttua. Ja on mies ilmankin muuttumistani pettymyksen aihe minulle. Ei hän elä perhe-elämääkään laisinkaan minun kuvittelemallani tavalla. En kestä. Mulla on väärä mies, aarght. Siis minulle väärä. Mun on vaikea kuitenkaan erota, koska ei siellä ole näköpiirissä elämää, yksinäisenä. Masennusta vain. Mies ei tee asioita siten kuin mä haluaisin. Olen sille sanonut sata kertaa, että tee näin, mutta mies ei tee. Nyt alan olla liian pettynyt kestämään enää syyttäen itseäni liioista vaatimuksista. Näin olen siis tehnyt ja ajatellut, että mä vaadin liikoja tai väärin. Mutta ei se olisi liikaa vaadittu, että elämäni olisi sellaista kuin itse haluan. Se olisi kivaa.

Että rakkautta ei se ollutkaan...

Millainenhan pettymyksen aihe olet miehellesi, onko tullut mieleen kysyä itseltäsi. Vaikutat varsinaiselta herkkupalalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se vaan on. Valitsin sen huolellisesti, mutta ei se ollutkaan hyvä valinta, koska itse aloin muuttua. Ja on mies ilmankin muuttumistani pettymyksen aihe minulle. Ei hän elä perhe-elämääkään laisinkaan minun kuvittelemallani tavalla. En kestä. Mulla on väärä mies, aarght. Siis minulle väärä. Mun on vaikea kuitenkaan erota, koska ei siellä ole näköpiirissä elämää, yksinäisenä. Masennusta vain. Mies ei tee asioita siten kuin mä haluaisin. Olen sille sanonut sata kertaa, että tee näin, mutta mies ei tee. Nyt alan olla liian pettynyt kestämään enää syyttäen itseäni liioista vaatimuksista. Näin olen siis tehnyt ja ajatellut, että mä vaadin liikoja tai väärin. Mutta ei se olisi liikaa vaadittu, että elämäni olisi sellaista kuin itse haluan. Se olisi kivaa.

Että rakkautta ei se ollutkaan...

Millainenhan pettymyksen aihe olet miehellesi, onko tullut mieleen kysyä itseltäsi. Vaikutat varsinaiselta herkkupalalta.

No se ei tullut miehelle yllätyksenä, etten ole hänen kanssaan, koska rakastan häntä. Ja varmaan olen pettymys, en sitä mitenkään kiistä. Mutta ihmettelen ennenkaikkea, että miksi hän sitten enää on kanssani. Mulle valkeni vasta muutama päivä sitten, että olen mieheeni näin pettynyt, on siis niin hirveästi asioita, joissa olen pettynyt häneen! On asioita, joissa en ole, mutta en tiedä paljonko ne sitten painavat tässä. Aika näyttää. Aion kertoa sille, mikä pettymys hän minulle onkaan. Katsotaan sitten paljonko se haittaa häntä. Haluankin olla ilkeä, haluan kostaa. Sen, ettei hän ole ymmärtänyt kun olen ollut häneen pettynyt, että se on pettymystä. Tosin en itsekään sitä ymmärtänyt, mutta luulin hänen nyt ymmärtävän. Sekin on pettymys, ettei mies ymmärtänyt. Vaikka olisin nyt kohtuuton niin en välitä. Minua on loukattu elämässäni niin hirveästi, eikä ole autettu ja jokainen läheinen joka ei pysty auttamaan saa kärsiä siitä. Koska läheisten kuuluisi osata auttaa.

Ap

Eiköhän joku alstslainen ota mieheesi yhteyttä. Onko Hämeenlinnassa aurinkoista?

Ensin olisi hyvä ymmärtää että asenteesi ei ole ihan tavallinen ja tulkitset asioita vääristäen ja tunteiden sääntelysi vaikuttaa keskeneräiseltä. Tämän ymmärrettyäsi voisit hyötyä terapeuttisesta avusta. Elämäsi ja ihmissuhteesi voisivat olla jatkossa hieman vähemmän työläitä ja tyydyttävämpiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäminäminäminä.

Sopeudu, ääliö. Sinä et ole maailman keskipiste.

Sopeudu, ääliö. Ai siihen, ettei elämäni ole omaani, vai? Sopeudu itse sellaiseen jos edes osaat aavistaakaan, mitä se on.

Ap

Jassoo... Miksi sitten tulet tänne vinkumaan ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäminäminäminä.

Sopeudu, ääliö. Sinä et ole maailman keskipiste.

Sopeudu, ääliö. Ai siihen, ettei elämäni ole omaani, vai? Sopeudu itse sellaiseen jos edes osaat aavistaakaan, mitä se on.

Ap

Jassoo... Miksi sitten tulet tänne vinkumaan ?

Koska en aio sopeutua.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aapeenlaisia pikku pirinsessoja tuntuu riittävän "tee minun tavallani tai muuten olet huono mies".

No ei kai kukaan nainenkaan noin ihan ihan parisuhteen pilaamisen ilosta tunne, koska sehän on haitallinen ajattelumalli, jostain (lapsuudesta) sekin kumpuaa. Mun mies ei usko ja osin uskoo mun tuollaisia ajatuksia. Olihan minunkin äitini mielipide minusta se, että olen huono ihminen, koska en tee niin kuin hän sanoo.

Ap

Kannattaisi varmaan kasata itsensä, hakea apua ja lopettaa lapsuudenolojen syyttäminen

Vierailija kirjoitti:

Ensin olisi hyvä ymmärtää että asenteesi ei ole ihan tavallinen ja tulkitset asioita vääristäen ja tunteiden sääntelysi vaikuttaa keskeneräiseltä. Tämän ymmärrettyäsi voisit hyötyä terapeuttisesta avusta. Elämäsi ja ihmissuhteesi voisivat olla jatkossa hieman vähemmän työläitä ja tyydyttävämpiä.

Tiedän kyllä ettei asenteeni ole ihan tavallinen tai siis itseasiassa luulen, että se on tavallinen, mutta ei sen analysoiminen kun itse on vielä keskeneräinen. Joko ollaan laput silmillä täysin tai jo kypsytty asioissa.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aapeenlaisia pikku pirinsessoja tuntuu riittävän "tee minun tavallani tai muuten olet huono mies".

No ei kai kukaan nainenkaan noin ihan ihan parisuhteen pilaamisen ilosta tunne, koska sehän on haitallinen ajattelumalli, jostain (lapsuudesta) sekin kumpuaa. Mun mies ei usko ja osin uskoo mun tuollaisia ajatuksia. Olihan minunkin äitini mielipide minusta se, että olen huono ihminen, koska en tee niin kuin hän sanoo.

Ap

Kannattaisi varmaan kasata itsensä, hakea apua ja lopettaa lapsuudenolojen syyttäminen

Luulitko keksineesi nyt ruudin?

Ap

Ap kohta joku tekee susta ilmoituksen lastensuojeluun.

Vierailija kirjoitti:

Ap kohta joku tekee susta ilmoituksen lastensuojeluun.

No siis vaikeuksista puhuminenko se noin paljon pelottaa? Olisipa minunkin äidistäni soitettu lastensuojeluun.

Ap