Ajattelin tehdä erillisen avaukseen minkälaisessa yhteiskunnassa mies haluaisi elää ja miksi Suomesta on tullut niin ankea paikka elää monille miehille

Mies: "Mää niin tahtosin oman naisen... Mut ei yh:ta, ne on saastaista pilattua kuonaa!! Ja fätit on oksettavia ja muija on fäti jos kulkiluut ei näy kilometrin päähän, kaikkihan sen tietää!! ja liian pitkät kirahvit ei käy, ja rumille femakkolesbohuorille ei seiso ees pussi päässä , ja koulutetut frigidit ämmät on liian nokkavia, ja kaikki yli 21-vuotiaat on vanhoja kurppia joihin mää en koske ees vitsin vuoks, ja kaikki jotka on joskus pitäny toista poikaa kädestä on huoria enkä mää taho likasia kyläpyöriä! Mut siis mää en yhtään ymmärrä miks mää en löydä mulle sitä omaa erityistä kultaa..."

Joopa joo. Sitten pitäisi vielä ottaa tosissaan ne yksinäisyydestä ulisijat. Teille löytyisi seuraa käden käänteessä jos vain seuraisitte sitä samaa neuvoa jonka aina kyllä osaatte tarjota miehenpuutteesta valittavalle naiselle: lopettakaa se vaaleanpunaisissa prinssiharhoissanne eläminen ja hakekaa omantasoistanne seuraa. 

Vierailija kirjoitti:

Mies: "Mää niin tahtosin oman naisen... Mut ei yh:ta, ne on saastaista pilattua kuonaa!! Ja fätit on oksettavia ja muija on fäti jos kulkiluut ei näy kilometrin päähän, kaikkihan sen tietää!! ja liian pitkät kirahvit ei käy, ja rumille femakkolesbohuorille ei seiso ees pussi päässä , ja koulutetut frigidit ämmät on liian nokkavia, ja kaikki yli 21-vuotiaat on vanhoja kurppia joihin mää en koske ees vitsin vuoks, ja kaikki jotka on joskus pitäny toista poikaa kädestä on huoria enkä mää taho likasia kyläpyöriä! Mut siis mää en yhtään ymmärrä miks mää en löydä mulle sitä omaa erityistä kultaa..."

Joopa joo. Sitten pitäisi vielä ottaa tosissaan ne yksinäisyydestä ulisijat. Teille löytyisi seuraa käden käänteessä jos vain seuraisitte sitä samaa neuvoa jonka aina kyllä osaatte tarjota miehenpuutteesta valittavalle naiselle: lopettakaa se vaaleanpunaisissa prinssiharhoissanne eläminen ja hakekaa omantasoistanne seuraa. 

Tee joskus huviksesi miehen profiili treffisivustolle, ja testaa kuinka helppoa tavismiehen on löytää edes sitä omantasoista seuraa.

Del kirjoitti:

Ei AP tarjonnut mitään vastausta näihin ongelmiin. Hän toi ongelman tälle foorumille ja toivoi keskustelua ongelmasta, sekä mahdollisia ehdotuksia ongelman ratkaisemiseksi.

Tähän mennessä keskustelussa ei ole kukaan ehdottanut mitään ratkaisua.

Arvoisa Del, alunperin ap toi avausviestinsä ihan toiseen ketjuun, jonka olen linkittänyt edelliseen viestiini. Alunperin tämä ap:n teksti oli vastaus minun tuossa ketjussa esittämääni kommenttiin.

Tuossa ketjussa miehet puhuivat siitä, kuinka nykyisessä yhteiskunnassa ei ole heille mitään tavoiteltavaa, ei mitään mitä he haluaisivat rakentaa,  joten siksi he ovat tietoisesti jättäytyneet yhteiskunnan ulkopuolelle sosiaalituilla elämään. Minä kysyin heiltä, että millainen yhteiskunta olisi heidän ihanteensa, millainen yhteiskunta olisi sellainen, jota he haluaisivat rakentaa ja jossa heille olisi tarpeeksi tavoiteltavaa. Sain vastaukseksi tämän ketjun aloittajan aloitusviestin.

Olet oikeassa, ap ei esittänyt juuri mitään ratkaisuehdotuksia. Siksi minä niitä nyt kysyin, koska kysyin niitä alunperinkin ja sain vastaukseksi viestin ilman ensimmäistäkään konkreettista ratkaisua. Jotenkin siitä, että ap vastasi minun viestiini, oletin, että hän olisi halunnut keskustella siitä asiasta, mistä minäkin puhuin. Ilmeisesti sitten ei kuitenkaan?

Del kirjoitti:

Jos olet sattunut seuraamaan kotimaan uutisia tai keskusteluita viimeisen 10  vuoden aikana, niin olet saattanut huomata, että yhteiskunnassamme syrjäytyneisyys leviää. Siitä on oltu huolissaan ihan ministeritasollakin, eikä kukaan ole vielä pystynyt esittämään tähän yksinkertaista ratkaisua. Yleensä vaikeaan yhteiskunnalliseen ongelmaan ei ole yksinkertaista ratkaisua.

Totta, toisaalta ap ehdotti jo erästä ratkaisua, vaikkakin minulle jäi epäselväksi se, kuinka hän ajatteli että tämä hänen "yksinkertainen asiansa" yhteiskunnallisella tasolla toteutettaisiin.

"Niin yksinkertaiselta kun se kuulostaa moni mies haluaisi läheisyyttä ja ihmissuhteen naisen kanssa, yhä useampi täysin normaali työssäkäyvä mies joka näyttää ihan hyvältä on tuomittu ikuiseen yksinäisyyteen tässä maassa.

Noin yksinkertaisella asialla voitaisiin estää syrjäytymistä. Moni mies haluaisi elää yhteiskunnassa jossa hän ei ole täyshylkiö ja hänellä on mahdollisuus saada merkityksellinen ja hyvä ihmissuhde."

Ap:n mukaan siis syrjäytyneisyysongelmaa estetään sillä, että yksinäiset miehet löytävät itselleen naiset. Upeaa. Edelleen, kuinka tämä yhteiskunnallisella tasolla toteutetaan? Onko oikeasti edes mahdollista yhteiskunnallisella tasolla säätää sellaista, että miesten ei tarvitse elää ilman puolisoa?

Ap myös kertoo, että yhteiskunta on tehnyt yksinäisistä miehistä täyshylkiöitä. Mielestäni on kohtuullista pyytää perusteluita tällaiselle väitteelle. On kuitenkin kaksi täysin eri asiaa kokea itse olevansa täyshylkiö yksinäisyyden takia kuin väittää yhteiskunnan pitävän häntä täyshylkiönä. Jälkimmäiselle argumentille pitäisi kyetä osoittamaan joitain konkreettisia asioita, millä tavalla yhteiskunta sortaa erityisesti naisettomia miehiä. Ap:n mukaan suomalainen yhteiskunta on sellainen, jossa yksinäinen mies on täyshylkiö ja jossa miehillä ei käytännössä ole mahdollisuutta saada merkityksellistä ja hyvää ihmissuhdetta. Jos ja kun tämä kerran aloittajan mukaan on yhteiskunnan vika ja yhteiskunnallinen ongelma, niin lienee hänenkin kohtuullista edes yrittää pohtia yhteiskunnallisin keinoin toteutettavissa olevia ratkaisuja siihen, eikö?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No kerro miten miesten syrjäytyminen mielestäsi estettäisiin? 

Minusta pitäisi jo lähteä peruskouluista ottamaan koppia näistä miehistä. Taata heille opiskelu tai työpaikka, liian moni putoaa sieltä suoraan syrjäytymiskierteeseen. 

Auttaisipa tämä. Moni naisista syrjäytynyt ei ole syrjäytynyt sanan klassisessa merkityksessä. Tiedän useita miehiä, jotka ovat koulutettuja ja töissä, mutta eivät kelpaa naisille jostain syystä. Tämän seurauksena on tullut mm. masennusta ja päihdeongelmia

Tarjolla on kyllä mielenterveyspalveluja. Ihmisen psyykessä on jotakin häikkää, jos kumppanin puute aiheuttaa noin itsetuhoista käytöstä.

Olet 70v vanhapiika, vai millä kokemuksella/tiedolla tämän toteat?

En usko että minun tarvitsee olla 70-vuotias tai vanhapiika, että voisin jotakin ymmärtää ihmisen mielenterveydestä. Väitätkö että ihminen joka alkoholisoituu ja on MIELENTERVEYSONGELMAINEN, ei tarvitse ammattiapua?

En ole sellaista väittänyt. Väite on, että sinun tarvitsee olla 70v vanhapiika, jotta tiedät mitä elämän läpi kulkeminen ilman kumppania voi ihmiselle aiheuttaa. Kukaan ei ole täydellinen, sinunkin psyykessä on häikkää. Kysymys on vain siitä, missä kohtaa ne ongelmapisteet kenelläkin sijaitsee.

Mutta kun ei ole mitään ohjetta jolla olisi pillun saanti takuu. Katsos kun myös me naiset olemme ihmisiä ja pidämme eri asioista.

Ettekö ymmärrä, ettei kaikille miehille yksinkertaisesti riitä naista?

Miehiä syntyy enemmän ja määrä tasaantuu vasta keski-iän tietämillä/jälkeen.

Lisäksi maahan on tullut ja tulee edelleen kymmeniä tuhansia turvapaikanhakijoita, joista 80% on (nuoria) miehiä.

Lukemat siis vääristyvät entisestään ja miehiä voi olla joillain paikkakunnilla jo huomattavastikin enemmän kuin naisia.

N24

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä olet itse tehnyt hyvän itsetunnon eteen? Ja ihan ystävällisesti nyt kysyn. On totta, että kasvatuksesi ja kokemuksesi ovat tarjonneet vain tietynlaista tukea henkiseen kasvamiseen, mutta loppujen lopuksi juuri sinä itse vastaat omasta onnellusuudestasi, ja kyllä, itsetunnostasi. Itse, olen nainen, olin pitkään ujo ja arka, en seurustellut ja itsetuntoni oli maassa. Näin itseni jo valmiiksi huonona vaihtoehtona, vaikka kuinka kiltti ja sydäminen olinkin pohjimmiltani. Päätin kuitenkin muuttaa tilanteeni, ja aloin pienillä askelilla parantamaan elämääni. Oma itsetuntoni on kasvanut kohisten, seurustelen ja elämä hymyilee. Pakota itsesi sosiaalisiin tilanteisiin oppimaan, pyri olemaan itsesi paras versio. Ei sinun.pohjimmiltasi tarvitse muuttua, mutta rt voi olettaa, että jos vain istut hiljaa niin kaikki tarjotaan valmiiksi eteesi. Myös epäonnistumiset ovat osa elämää, ja ne voi hyödyntää.

Minulla on paljon ystäviä ja kavereita, sosiaalisuuttakin löytyy, en ole älyttömän rumakaan. Kuitenkin mahdollisuuteni aina saada nainen on olleet lähes olemattomat. Pari pidempää suhdetta, irtoseksiäkin toisinaan, mutta kaikki tuo on niin kovan työn takana, että mitä enemmän ikää tulee en kertakaikkiaan jaksa viihdyttää ja juosta baareissa, treffeillä sen sata kertaa kunnes tärppää.

Tuo on jo paljon, ihan pari pidempää suhdetta ja silloin tällöin irtoseksiä. Vai liikaa työtä? No sellaista se on, ihmissuhteiden eteen täytyy nähdä ihan vaivaa, vai pitäiskö naisten laota eteesi jalat harallaan käskystä, ettei herrasta tunnu siltä, että täytyisi ihan kohdata ihmisenä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä olet itse tehnyt hyvän itsetunnon eteen? Ja ihan ystävällisesti nyt kysyn. On totta, että kasvatuksesi ja kokemuksesi ovat tarjonneet vain tietynlaista tukea henkiseen kasvamiseen, mutta loppujen lopuksi juuri sinä itse vastaat omasta onnellusuudestasi, ja kyllä, itsetunnostasi. Itse, olen nainen, olin pitkään ujo ja arka, en seurustellut ja itsetuntoni oli maassa. Näin itseni jo valmiiksi huonona vaihtoehtona, vaikka kuinka kiltti ja sydäminen olinkin pohjimmiltani. Päätin kuitenkin muuttaa tilanteeni, ja aloin pienillä askelilla parantamaan elämääni. Oma itsetuntoni on kasvanut kohisten, seurustelen ja elämä hymyilee. Pakota itsesi sosiaalisiin tilanteisiin oppimaan, pyri olemaan itsesi paras versio. Ei sinun.pohjimmiltasi tarvitse muuttua, mutta rt voi olettaa, että jos vain istut hiljaa niin kaikki tarjotaan valmiiksi eteesi. Myös epäonnistumiset ovat osa elämää, ja ne voi hyödyntää.

Minulla on paljon ystäviä ja kavereita, sosiaalisuuttakin löytyy, en ole älyttömän rumakaan. Kuitenkin mahdollisuuteni aina saada nainen on olleet lähes olemattomat. Pari pidempää suhdetta, irtoseksiäkin toisinaan, mutta kaikki tuo on niin kovan työn takana, että mitä enemmän ikää tulee en kertakaikkiaan jaksa viihdyttää ja juosta baareissa, treffeillä sen sata kertaa kunnes tärppää.

Tuo on jo paljon, ihan pari pidempää suhdetta ja silloin tällöin irtoseksiä. Vai liikaa työtä? No sellaista se on, ihmissuhteiden eteen täytyy nähdä ihan vaivaa, vai pitäiskö naisten laota eteesi jalat harallaan käskystä, ettei herrasta tunnu siltä, että täytyisi ihan kohdata ihmisenä?

Tämä just kertoo monen miehen/pojan asenteen, kun naisten pitäisi vaan olla käytettävissä niin kuin puhallettavan nuken. Muistutan vaan, että oikea elämä ei mene kuten porno, joka tosiaan ei ole realitya vaan näyttelemistä.

Te tänne kirjoittelevat olette paljon yksinäisempiä kuin minä olen, tai mitä minä ikinä olen ollut. Onhan teillä kuitenkin tämä vauvafoorumi joka antaa teille jotain lohtua yksinäisyyteenne. 

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä olet itse tehnyt hyvän itsetunnon eteen? Ja ihan ystävällisesti nyt kysyn. On totta, että kasvatuksesi ja kokemuksesi ovat tarjonneet vain tietynlaista tukea henkiseen kasvamiseen, mutta loppujen lopuksi juuri sinä itse vastaat omasta onnellusuudestasi, ja kyllä, itsetunnostasi. Itse, olen nainen, olin pitkään ujo ja arka, en seurustellut ja itsetuntoni oli maassa. Näin itseni jo valmiiksi huonona vaihtoehtona, vaikka kuinka kiltti ja sydäminen olinkin pohjimmiltani. Päätin kuitenkin muuttaa tilanteeni, ja aloin pienillä askelilla parantamaan elämääni. Oma itsetuntoni on kasvanut kohisten, seurustelen ja elämä hymyilee. Pakota itsesi sosiaalisiin tilanteisiin oppimaan, pyri olemaan itsesi paras versio. Ei sinun.pohjimmiltasi tarvitse muuttua, mutta rt voi olettaa, että jos vain istut hiljaa niin kaikki tarjotaan valmiiksi eteesi. Myös epäonnistumiset ovat osa elämää, ja ne voi hyödyntää.

Minulla on paljon ystäviä ja kavereita, sosiaalisuuttakin löytyy, en ole älyttömän rumakaan. Kuitenkin mahdollisuuteni aina saada nainen on olleet lähes olemattomat. Pari pidempää suhdetta, irtoseksiäkin toisinaan, mutta kaikki tuo on niin kovan työn takana, että mitä enemmän ikää tulee en kertakaikkiaan jaksa viihdyttää ja juosta baareissa, treffeillä sen sata kertaa kunnes tärppää.

WTF?

Pari pidempää suhdetta ja irtosuhteita? Ongelma on nyt päässäsi, jos sanot mahdollisuuksiasi olemattomiksi. Vai provoatko? Itsellä on kaksi pidempää suhdetta, pari tapailua eikä muuta. Olen lähes 40. Ei tulisi mieleenkään sanoa että mahdollisuuteni saada mies olisivat olleet olemattomat, vaikka ei minuakaan kotoa haettu ja pakkeja on tullut oikealta ja vasemmalta.

Et välttämättä tajua minkälainen se työnmäärä ja pakkien ja hylkäysten määrä on ollut että olen edes nuo suhteet saanut. Se on ihan uskomatonta, pakkeja tulee oikealta ja vasemmalta. 

Olen elämäni aikana saanut pakit luultavasti yli tuhannelta naiselta ehkä ennemmänkin, saadakseni 2 suhdetta ja muutaman irtosuhteen.

Passiivinen mies jää aina ilman joka kulttuurissa. Niin se luonnonlaki vaan on.

Olet varmasti oikeassa, mutta joillakin naisilla ei ole harmainta aavistustakaan kuinka monet pakit ja kuinka paljon työtä monet miehet tekevät saadakseen edes yhden suhteen. Eivät ymmärrä miesten ja naisten eroa tässä suhteessa, kuinka moni teistä naisista on saanut yli tuhannet pakit ja kuinka montaa miestä te olette edes lähestynyt, tehnyt aloitteen elämänne aikana? Ette te naiset näe kun sen onnistumisen, ette näe yksinäisiä öitä, jatkuvia hylkäämisiä, jopa pilkkaa, naureskelua jota voi kestää vuosia saadakseen edes sen yhden naisen.

Tuntisitteko te itsenne hirveän halutuksi, jos teidän elämä olisi tuollaista, tuskin.

Voin rehellisesti sanoa, että en ymmärräkään. En osaa edes kuvitella, millaista olisi ollut elämänsä aikana tavata yli tuhat mielenkiintoista miestä, joiden kanssa olisi halunnut parisuhteeseen. En osaa kuvitella, millaista olisi ollut, jos näitä miehiä olisi ollut edes 50. 

Et siis ole tavannut koskaan 50 ulkoisesti sinulle millään tavalla kelpaavaa miestä?

Kuvittele millaista olisi jos kulaan mies koskaan ei olisi sinua lähestynyt ja ne joita sinä lähestyit, sanoivat lähinnä " ei kiinnosta, mene nyt siitä".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä olet itse tehnyt hyvän itsetunnon eteen? Ja ihan ystävällisesti nyt kysyn. On totta, että kasvatuksesi ja kokemuksesi ovat tarjonneet vain tietynlaista tukea henkiseen kasvamiseen, mutta loppujen lopuksi juuri sinä itse vastaat omasta onnellusuudestasi, ja kyllä, itsetunnostasi. Itse, olen nainen, olin pitkään ujo ja arka, en seurustellut ja itsetuntoni oli maassa. Näin itseni jo valmiiksi huonona vaihtoehtona, vaikka kuinka kiltti ja sydäminen olinkin pohjimmiltani. Päätin kuitenkin muuttaa tilanteeni, ja aloin pienillä askelilla parantamaan elämääni. Oma itsetuntoni on kasvanut kohisten, seurustelen ja elämä hymyilee. Pakota itsesi sosiaalisiin tilanteisiin oppimaan, pyri olemaan itsesi paras versio. Ei sinun.pohjimmiltasi tarvitse muuttua, mutta rt voi olettaa, että jos vain istut hiljaa niin kaikki tarjotaan valmiiksi eteesi. Myös epäonnistumiset ovat osa elämää, ja ne voi hyödyntää.

Minulla on paljon ystäviä ja kavereita, sosiaalisuuttakin löytyy, en ole älyttömän rumakaan. Kuitenkin mahdollisuuteni aina saada nainen on olleet lähes olemattomat. Pari pidempää suhdetta, irtoseksiäkin toisinaan, mutta kaikki tuo on niin kovan työn takana, että mitä enemmän ikää tulee en kertakaikkiaan jaksa viihdyttää ja juosta baareissa, treffeillä sen sata kertaa kunnes tärppää.

WTF?

Pari pidempää suhdetta ja irtosuhteita? Ongelma on nyt päässäsi, jos sanot mahdollisuuksiasi olemattomiksi. Vai provoatko? Itsellä on kaksi pidempää suhdetta, pari tapailua eikä muuta. Olen lähes 40. Ei tulisi mieleenkään sanoa että mahdollisuuteni saada mies olisivat olleet olemattomat, vaikka ei minuakaan kotoa haettu ja pakkeja on tullut oikealta ja vasemmalta.

Et välttämättä tajua minkälainen se työnmäärä ja pakkien ja hylkäysten määrä on ollut että olen edes nuo suhteet saanut. Se on ihan uskomatonta, pakkeja tulee oikealta ja vasemmalta. 

Olen elämäni aikana saanut pakit luultavasti yli tuhannelta naiselta ehkä ennemmänkin, saadakseni 2 suhdetta ja muutaman irtosuhteen.

Passiivinen mies jää aina ilman joka kulttuurissa. Niin se luonnonlaki vaan on.

Olet varmasti oikeassa, mutta joillakin naisilla ei ole harmainta aavistustakaan kuinka monet pakit ja kuinka paljon työtä monet miehet tekevät saadakseen edes yhden suhteen. Eivät ymmärrä miesten ja naisten eroa tässä suhteessa, kuinka moni teistä naisista on saanut yli tuhannet pakit ja kuinka montaa miestä te olette edes lähestynyt, tehnyt aloitteen elämänne aikana? Ette te naiset näe kun sen onnistumisen, ette näe yksinäisiä öitä, jatkuvia hylkäämisiä, jopa pilkkaa, naureskelua jota voi kestää vuosia saadakseen edes sen yhden naisen.

Tuntisitteko te itsenne hirveän halutuksi, jos teidän elämä olisi tuollaista, tuskin.

Voin rehellisesti sanoa, että en ymmärräkään. En osaa edes kuvitella, millaista olisi ollut elämänsä aikana tavata yli tuhat mielenkiintoista miestä, joiden kanssa olisi halunnut parisuhteeseen. En osaa kuvitella, millaista olisi ollut, jos näitä miehiä olisi ollut edes 50. 

Et siis ole tavannut koskaan 50 ulkoisesti sinulle millään tavalla kelpaavaa miestä?

Kuvittele millaista olisi jos kulaan mies koskaan ei olisi sinua lähestynyt ja ne joita sinä lähestyit, sanoivat lähinnä " ei kiinnosta, mene nyt siitä".

Eli haluatko sä siis parisuhteeseen kenen vaan kanssa jonka ulkonäkö kelpaa sulle? Kannattaa lukea toi lainaamasi kommentti uudestaan ajatuksella.

N 43 kirjoitti:

Del kirjoitti:

Ei AP tarjonnut mitään vastausta näihin ongelmiin. Hän toi ongelman tälle foorumille ja toivoi keskustelua ongelmasta, sekä mahdollisia ehdotuksia ongelman ratkaisemiseksi.

Tähän mennessä keskustelussa ei ole kukaan ehdottanut mitään ratkaisua.

Arvoisa Del, alunperin ap toi avausviestinsä ihan toiseen ketjuun, jonka olen linkittänyt edelliseen viestiini. Alunperin tämä ap:n teksti oli vastaus minun tuossa ketjussa esittämääni kommenttiin.

Tuossa ketjussa miehet puhuivat siitä, kuinka nykyisessä yhteiskunnassa ei ole heille mitään tavoiteltavaa, ei mitään mitä he haluaisivat rakentaa,  joten siksi he ovat tietoisesti jättäytyneet yhteiskunnan ulkopuolelle sosiaalituilla elämään. Minä kysyin heiltä, että millainen yhteiskunta olisi heidän ihanteensa, millainen yhteiskunta olisi sellainen, jota he haluaisivat rakentaa ja jossa heille olisi tarpeeksi tavoiteltavaa. Sain vastaukseksi tämän ketjun aloittajan aloitusviestin.

Olet oikeassa, ap ei esittänyt juuri mitään ratkaisuehdotuksia. Siksi minä niitä nyt kysyin, koska kysyin niitä alunperinkin ja sain vastaukseksi viestin ilman ensimmäistäkään konkreettista ratkaisua. Jotenkin siitä, että ap vastasi minun viestiini, oletin, että hän olisi halunnut keskustella siitä asiasta, mistä minäkin puhuin. Ilmeisesti sitten ei kuitenkaan?

Del kirjoitti:

Jos olet sattunut seuraamaan kotimaan uutisia tai keskusteluita viimeisen 10  vuoden aikana, niin olet saattanut huomata, että yhteiskunnassamme syrjäytyneisyys leviää. Siitä on oltu huolissaan ihan ministeritasollakin, eikä kukaan ole vielä pystynyt esittämään tähän yksinkertaista ratkaisua. Yleensä vaikeaan yhteiskunnalliseen ongelmaan ei ole yksinkertaista ratkaisua.

Totta, toisaalta ap ehdotti jo erästä ratkaisua, vaikkakin minulle jäi epäselväksi se, kuinka hän ajatteli että tämä hänen "yksinkertainen asiansa" yhteiskunnallisella tasolla toteutettaisiin.

"Niin yksinkertaiselta kun se kuulostaa moni mies haluaisi läheisyyttä ja ihmissuhteen naisen kanssa, yhä useampi täysin normaali työssäkäyvä mies joka näyttää ihan hyvältä on tuomittu ikuiseen yksinäisyyteen tässä maassa.

Noin yksinkertaisella asialla voitaisiin estää syrjäytymistä. Moni mies haluaisi elää yhteiskunnassa jossa hän ei ole täyshylkiö ja hänellä on mahdollisuus saada merkityksellinen ja hyvä ihmissuhde."

Ap:n mukaan siis syrjäytyneisyysongelmaa estetään sillä, että yksinäiset miehet löytävät itselleen naiset. Upeaa. Edelleen, kuinka tämä yhteiskunnallisella tasolla toteutetaan? Onko oikeasti edes mahdollista yhteiskunnallisella tasolla säätää sellaista, että miesten ei tarvitse elää ilman puolisoa?

Ap myös kertoo, että yhteiskunta on tehnyt yksinäisistä miehistä täyshylkiöitä. Mielestäni on kohtuullista pyytää perusteluita tällaiselle väitteelle. On kuitenkin kaksi täysin eri asiaa kokea itse olevansa täyshylkiö yksinäisyyden takia kuin väittää yhteiskunnan pitävän häntä täyshylkiönä. Jälkimmäiselle argumentille pitäisi kyetä osoittamaan joitain konkreettisia asioita, millä tavalla yhteiskunta sortaa erityisesti naisettomia miehiä. Ap:n mukaan suomalainen yhteiskunta on sellainen, jossa yksinäinen mies on täyshylkiö ja jossa miehillä ei käytännössä ole mahdollisuutta saada merkityksellistä ja hyvää ihmissuhdetta. Jos ja kun tämä kerran aloittajan mukaan on yhteiskunnan vika ja yhteiskunnallinen ongelma, niin lienee hänenkin kohtuullista edes yrittää pohtia yhteiskunnallisin keinoin toteutettavissa olevia ratkaisuja siihen, eikö?

Arvoisa N43, tulkitsin AP:n keskustelun avauksen vähän eri tavalla, koska en tuntenut historiaa. Lisäksi halusin keskittyä tässä varsinaiseen avaukseen.

On varmasti totta, että osa miehistä jättäytyy yhteiskunnan ulkopuolelle koska heistä tuntuu, että yhteiskunnalla ei ole heille mitään tarjottavaa. Samoin on varmasti naisia, jotka tuntevat näin. Eli mielestäni ongelma on todellinen ja olemassa.

Toisaalta, jos haluaa lähteä AP:n linjalle ja miettiä minkälainen ihminen on yhteiskunnan hylkiö niin ei siihen yksinäisyys riitä. Jos otetaan mukaan tuo vanha keskusteluketju ja sieltä poimitaan tuo sosiaalituet niin alkaa olemaan ymmärrystä. Jos mies/nainen jättäytyy yhteiskunnan ulkopuolelle, elää sosiaalituilla, yksin, käymättä töissä, niin sitten varmaan alkaa tuntumaankin yhteiskunnan hylkäämältä. Tässä on kuitenkin jo kyse moniongelmaisesta henkilöstä, jonka ainoa ongelma ei todellakaan ole yksinäisyys.

AP on kuitenkin oikeassa, että paljon syrjäytymistä voitaisiin estää onnellisella parisuhteella. Tähän voitaisiin, vähäsen, vaikuttaa yhteiskunnallisella tasolla. Itselle mieleen tulevia keinoja on keskustelu- tai parisuhdekurssit miehille. Toisaalta, voisi olla myös hyvä muistuttaa naisille jollakin foorumilla, että suuri osa miehistä on keskinkertaisia tai vähäsen reppanoita. Noilla keinoilla olisi tarkoitus lisätä miesten keskustelutaitoja sekä parantaa itsevarmuutta tai aloitteen ottoa.

Kuten kaikkiin monimutkaisiin ja vaikeisiin ongelmiin niin tähänkään ei ole mitään yksinkertaista ratkaisua. Enkä myöskään lähtisi etsimään yksinkertaisia syitä ilmiöön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on muuten huomenna treffit, luulen että hylkäys ja pakit on taas tiedossa. Olenkin jo varannut illaksi muuta puhaa ja sopinut jo uudet treffit viikonlopuksi, odotan niistäkin pakkeja. Yleensä natsaa vasta sadan pakkien kohdalla kunnes joku huolii. Eli ehkä 1-2vuodessa voin tällä tahdilla saada naisen, jos sittenkään.

Ap

No mene sinne treffeille sillä mielellä, että haet kaveria. Jos susta saa kuvan, että pakkomielteisesti etsit naista niin huonostihan siinä käy. Kukaan ei tykkää itsessäälissä rypevistä ihmisistä, oli syy mikä tahansa.

Onkohan nyt ajateltu ihan loppuun saakka. Se että jaksaa yrittää tositarkoituksella löytää itselleen elämänkumppania tuskin tarkoittaa itsesäälissä rypemistä. Päinvastoin.

On todellakin. Alkuperäinen viesti on kuin suoraan marttyyrin käsikirjasta. Ja minä en suoraan sanottuna haluaisi kumpoania, joka on asenteella että jos joku huolisi. Koiran voisin sillä mielellä ottaakin, jonkun rassukan.

No, kerro mitä pitäisi tehdä jos tutustuminen naisiin ei ole tuottanut tulosta? Lopettaa tutustuminen ja kontaktien ottaminen jotta sinä voit todeta tyytyväisenä "mitä vikaa tuossakin on kun ei eses oikeaa naista saanut"?

Tiedän pari yksinäistä naista sulle tarjota heti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on muuten huomenna treffit, luulen että hylkäys ja pakit on taas tiedossa. Olenkin jo varannut illaksi muuta puhaa ja sopinut jo uudet treffit viikonlopuksi, odotan niistäkin pakkeja. Yleensä natsaa vasta sadan pakkien kohdalla kunnes joku huolii. Eli ehkä 1-2vuodessa voin tällä tahdilla saada naisen, jos sittenkään.

Ap

No mene sinne treffeille sillä mielellä, että haet kaveria. Jos susta saa kuvan, että pakkomielteisesti etsit naista niin huonostihan siinä käy. Kukaan ei tykkää itsessäälissä rypevistä ihmisistä, oli syy mikä tahansa.

Onkohan nyt ajateltu ihan loppuun saakka. Se että jaksaa yrittää tositarkoituksella löytää itselleen elämänkumppania tuskin tarkoittaa itsesäälissä rypemistä. Päinvastoin.

On todellakin. Alkuperäinen viesti on kuin suoraan marttyyrin käsikirjasta. Ja minä en suoraan sanottuna haluaisi kumpoania, joka on asenteella että jos joku huolisi. Koiran voisin sillä mielellä ottaakin, jonkun rassukan.

No, kerro mitä pitäisi tehdä jos tutustuminen naisiin ei ole tuottanut tulosta? Lopettaa tutustuminen ja kontaktien ottaminen jotta sinä voit todeta tyytyväisenä "mitä vikaa tuossakin on kun ei eses oikeaa naista saanut"?

Mun ehdotus on se, että jatkat tutustumista (sekä miehiin että naisiin), kasvamista ja itsesi kehittämistä. Yritä tehdä elämästäsi sellaista että olet onnellinen riippumatta siitä oletko parisuhteessa vai et. En tiedä auttaako tämä, mutta ei vaikeaan ongelmaan ole koskaan olemassa mitään yksinkertaista patenttiratkaisua. Sinä olet yksilö, aivan kuten kaikki muutkin. Elä kunnioittaen sekä muiden yksilöllisyyttä että omaasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen muuten aloituksen alapeukkujen määrää. Onko yhteiskunta jossa miehenkään ei tarvitse kärsiä yksinäisyydestä ja hän löytäisi kivan naisen joku kauhistus ja hirveä asia teille? Joskus väkisin miettii, että naisilla on joku krooninen miesvihatauti, naiset on ainoastaan silloin tyytyväisiä kun miehen elämä on pelkkää kurjuutta ja kärsimystä aamusta iltaan.

Minä luulen että alapeukut johtuvat siitä kun aloituksessa annetaan sellainen kuva että vain miehet ovat Suomessa yksinäisiä.

No voi helvetti soikoon. On se vallan kauheata että tässä feminismin kyllästämässä maassa joku kehtaa edes ajatella ääneen miesten ongelmia, ilman että joku tulee vinkumaan et kyl naisilki on jotkut jutut vaikeita.

Kai näitä juttuja tulee sitten miettiä vain hiljaa itsekseen pullon kanssa.

Käsittämättömän vaikeaa on naisten myöntää, että parinhaku on miehelle erilaista koska naiset mielestään ovat palkintoja jotka voivat odottaa miesten kontakteja ja jos itse hakevat miestä niin yrittävät AINA pariutua ylöspäin eli saada miehen joka on puolustaja ja/tai elättäjä.

Kuinka monen naisen tiedät halunneen kiivaasti ottamaan kontaktia kynäniskaisen työttömän miehen kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä olet itse tehnyt hyvän itsetunnon eteen? Ja ihan ystävällisesti nyt kysyn. On totta, että kasvatuksesi ja kokemuksesi ovat tarjonneet vain tietynlaista tukea henkiseen kasvamiseen, mutta loppujen lopuksi juuri sinä itse vastaat omasta onnellusuudestasi, ja kyllä, itsetunnostasi. Itse, olen nainen, olin pitkään ujo ja arka, en seurustellut ja itsetuntoni oli maassa. Näin itseni jo valmiiksi huonona vaihtoehtona, vaikka kuinka kiltti ja sydäminen olinkin pohjimmiltani. Päätin kuitenkin muuttaa tilanteeni, ja aloin pienillä askelilla parantamaan elämääni. Oma itsetuntoni on kasvanut kohisten, seurustelen ja elämä hymyilee. Pakota itsesi sosiaalisiin tilanteisiin oppimaan, pyri olemaan itsesi paras versio. Ei sinun.pohjimmiltasi tarvitse muuttua, mutta rt voi olettaa, että jos vain istut hiljaa niin kaikki tarjotaan valmiiksi eteesi. Myös epäonnistumiset ovat osa elämää, ja ne voi hyödyntää.

Minulla on paljon ystäviä ja kavereita, sosiaalisuuttakin löytyy, en ole älyttömän rumakaan. Kuitenkin mahdollisuuteni aina saada nainen on olleet lähes olemattomat. Pari pidempää suhdetta, irtoseksiäkin toisinaan, mutta kaikki tuo on niin kovan työn takana, että mitä enemmän ikää tulee en kertakaikkiaan jaksa viihdyttää ja juosta baareissa, treffeillä sen sata kertaa kunnes tärppää.

WTF?

Pari pidempää suhdetta ja irtosuhteita? Ongelma on nyt päässäsi, jos sanot mahdollisuuksiasi olemattomiksi. Vai provoatko? Itsellä on kaksi pidempää suhdetta, pari tapailua eikä muuta. Olen lähes 40. Ei tulisi mieleenkään sanoa että mahdollisuuteni saada mies olisivat olleet olemattomat, vaikka ei minuakaan kotoa haettu ja pakkeja on tullut oikealta ja vasemmalta.

Et välttämättä tajua minkälainen se työnmäärä ja pakkien ja hylkäysten määrä on ollut että olen edes nuo suhteet saanut. Se on ihan uskomatonta, pakkeja tulee oikealta ja vasemmalta. 

Olen elämäni aikana saanut pakit luultavasti yli tuhannelta naiselta ehkä ennemmänkin, saadakseni 2 suhdetta ja muutaman irtosuhteen.

Passiivinen mies jää aina ilman joka kulttuurissa. Niin se luonnonlaki vaan on.

Olet varmasti oikeassa, mutta joillakin naisilla ei ole harmainta aavistustakaan kuinka monet pakit ja kuinka paljon työtä monet miehet tekevät saadakseen edes yhden suhteen. Eivät ymmärrä miesten ja naisten eroa tässä suhteessa, kuinka moni teistä naisista on saanut yli tuhannet pakit ja kuinka montaa miestä te olette edes lähestynyt, tehnyt aloitteen elämänne aikana? Ette te naiset näe kun sen onnistumisen, ette näe yksinäisiä öitä, jatkuvia hylkäämisiä, jopa pilkkaa, naureskelua jota voi kestää vuosia saadakseen edes sen yhden naisen.

Tuntisitteko te itsenne hirveän halutuksi, jos teidän elämä olisi tuollaista, tuskin.

Voin rehellisesti sanoa, että en ymmärräkään. En osaa edes kuvitella, millaista olisi ollut elämänsä aikana tavata yli tuhat mielenkiintoista miestä, joiden kanssa olisi halunnut parisuhteeseen. En osaa kuvitella, millaista olisi ollut, jos näitä miehiä olisi ollut edes 50. 

Et siis ole tavannut koskaan 50 ulkoisesti sinulle millään tavalla kelpaavaa miestä?

Kuvittele millaista olisi jos kulaan mies koskaan ei olisi sinua lähestynyt ja ne joita sinä lähestyit, sanoivat lähinnä " ei kiinnosta, mene nyt siitä".

Eli haluatko sä siis parisuhteeseen kenen vaan kanssa jonka ulkonäkö kelpaa sulle? Kannattaa lukea toi lainaamasi kommentti uudestaan ajatuksella.

Tätä sanoin tuolla aiemmin. Kyllä ainakin minä näen heti, lähestyykö mies minua itseni - siis todella minun persoonani - vuoksi vaiko sen vuoksi, että olen ulkonäöllisesti sopiva nainen, tai ylipäätään nainen. En ymmärrä, miksi miehet eivät ymmärrä, miten turn off tuo asenne "olen jo lähestynyt tuhatta ja nyt lähestyn sinua, koska minulla olisi nyt naiselle käyttöä" oikein on! Ihan sama, oletko vain pildeä vaiko peräti oikein hurskasta parisuhdetta vailla, kumpikaan en tälläisen lähestymisen perusteella innostu antamaan.

Miehet, lopettaa tosiaankin tämä naisten lähestyminen. Tutustukaa sen sijaan naisiin, ja kattsokaa siitä sitten eteenpäin, mitä voisi olla tulevaisuudessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä olet itse tehnyt hyvän itsetunnon eteen? Ja ihan ystävällisesti nyt kysyn. On totta, että kasvatuksesi ja kokemuksesi ovat tarjonneet vain tietynlaista tukea henkiseen kasvamiseen, mutta loppujen lopuksi juuri sinä itse vastaat omasta onnellusuudestasi, ja kyllä, itsetunnostasi. Itse, olen nainen, olin pitkään ujo ja arka, en seurustellut ja itsetuntoni oli maassa. Näin itseni jo valmiiksi huonona vaihtoehtona, vaikka kuinka kiltti ja sydäminen olinkin pohjimmiltani. Päätin kuitenkin muuttaa tilanteeni, ja aloin pienillä askelilla parantamaan elämääni. Oma itsetuntoni on kasvanut kohisten, seurustelen ja elämä hymyilee. Pakota itsesi sosiaalisiin tilanteisiin oppimaan, pyri olemaan itsesi paras versio. Ei sinun.pohjimmiltasi tarvitse muuttua, mutta rt voi olettaa, että jos vain istut hiljaa niin kaikki tarjotaan valmiiksi eteesi. Myös epäonnistumiset ovat osa elämää, ja ne voi hyödyntää.

Minulla on paljon ystäviä ja kavereita, sosiaalisuuttakin löytyy, en ole älyttömän rumakaan. Kuitenkin mahdollisuuteni aina saada nainen on olleet lähes olemattomat. Pari pidempää suhdetta, irtoseksiäkin toisinaan, mutta kaikki tuo on niin kovan työn takana, että mitä enemmän ikää tulee en kertakaikkiaan jaksa viihdyttää ja juosta baareissa, treffeillä sen sata kertaa kunnes tärppää.

WTF?

Pari pidempää suhdetta ja irtosuhteita? Ongelma on nyt päässäsi, jos sanot mahdollisuuksiasi olemattomiksi. Vai provoatko? Itsellä on kaksi pidempää suhdetta, pari tapailua eikä muuta. Olen lähes 40. Ei tulisi mieleenkään sanoa että mahdollisuuteni saada mies olisivat olleet olemattomat, vaikka ei minuakaan kotoa haettu ja pakkeja on tullut oikealta ja vasemmalta.

Et välttämättä tajua minkälainen se työnmäärä ja pakkien ja hylkäysten määrä on ollut että olen edes nuo suhteet saanut. Se on ihan uskomatonta, pakkeja tulee oikealta ja vasemmalta. 

Olen elämäni aikana saanut pakit luultavasti yli tuhannelta naiselta ehkä ennemmänkin, saadakseni 2 suhdetta ja muutaman irtosuhteen.

Passiivinen mies jää aina ilman joka kulttuurissa. Niin se luonnonlaki vaan on.

Olet varmasti oikeassa, mutta joillakin naisilla ei ole harmainta aavistustakaan kuinka monet pakit ja kuinka paljon työtä monet miehet tekevät saadakseen edes yhden suhteen. Eivät ymmärrä miesten ja naisten eroa tässä suhteessa, kuinka moni teistä naisista on saanut yli tuhannet pakit ja kuinka montaa miestä te olette edes lähestynyt, tehnyt aloitteen elämänne aikana? Ette te naiset näe kun sen onnistumisen, ette näe yksinäisiä öitä, jatkuvia hylkäämisiä, jopa pilkkaa, naureskelua jota voi kestää vuosia saadakseen edes sen yhden naisen.

Tuntisitteko te itsenne hirveän halutuksi, jos teidän elämä olisi tuollaista, tuskin.

Voin rehellisesti sanoa, että en ymmärräkään. En osaa edes kuvitella, millaista olisi ollut elämänsä aikana tavata yli tuhat mielenkiintoista miestä, joiden kanssa olisi halunnut parisuhteeseen. En osaa kuvitella, millaista olisi ollut, jos näitä miehiä olisi ollut edes 50. 

Et siis ole tavannut koskaan 50 ulkoisesti sinulle millään tavalla kelpaavaa miestä?

Kuvittele millaista olisi jos kulaan mies koskaan ei olisi sinua lähestynyt ja ne joita sinä lähestyit, sanoivat lähinnä " ei kiinnosta, mene nyt siitä".

Eli haluatko sä siis parisuhteeseen kenen vaan kanssa jonka ulkonäkö kelpaa sulle? Kannattaa lukea toi lainaamasi kommentti uudestaan ajatuksella.

Tätä sanoin tuolla aiemmin. Kyllä ainakin minä näen heti, lähestyykö mies minua itseni - siis todella minun persoonani - vuoksi vaiko sen vuoksi, että olen ulkonäöllisesti sopiva nainen, tai ylipäätään nainen. En ymmärrä, miksi miehet eivät ymmärrä, miten turn off tuo asenne "olen jo lähestynyt tuhatta ja nyt lähestyn sinua, koska minulla olisi nyt naiselle käyttöä" oikein on! Ihan sama, oletko vain pildeä vaiko peräti oikein hurskasta parisuhdetta vailla, kumpikaan en tälläisen lähestymisen perusteella innostu antamaan.

Miehet, lopettaa tosiaankin tämä naisten lähestyminen. Tutustukaa sen sijaan naisiin, ja kattsokaa siitä sitten eteenpäin, mitä voisi olla tulevaisuudessa.

Näet heti, just joo. Sinä mitään näe vaan lemppaat jos mies ei ole riittävällä tasolla. Tarpeeksi narsistinen jännäpelimies kun lähestyy sinua tai muita naisia niin kummasti tussu kostuu ja "nähtiin heti kuinka mies lähestyi ihmistä, ei pillua".

Miksi muuten pieni määrä miehiä nussii suurta osaa sinkkunaisista ja tavalliset miehet harvemmin hyväksytään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen muuten aloituksen alapeukkujen määrää. Onko yhteiskunta jossa miehenkään ei tarvitse kärsiä yksinäisyydestä ja hän löytäisi kivan naisen joku kauhistus ja hirveä asia teille? Joskus väkisin miettii, että naisilla on joku krooninen miesvihatauti, naiset on ainoastaan silloin tyytyväisiä kun miehen elämä on pelkkää kurjuutta ja kärsimystä aamusta iltaan.

Minä luulen että alapeukut johtuvat siitä kun aloituksessa annetaan sellainen kuva että vain miehet ovat Suomessa yksinäisiä.

No voi helvetti soikoon. On se vallan kauheata että tässä feminismin kyllästämässä maassa joku kehtaa edes ajatella ääneen miesten ongelmia, ilman että joku tulee vinkumaan et kyl naisilki on jotkut jutut vaikeita.

Kai näitä juttuja tulee sitten miettiä vain hiljaa itsekseen pullon kanssa.

Käsittämättömän vaikeaa on naisten myöntää, että parinhaku on miehelle erilaista koska naiset mielestään ovat palkintoja jotka voivat odottaa miesten kontakteja ja jos itse hakevat miestä niin yrittävät AINA pariutua ylöspäin eli saada miehen joka on puolustaja ja/tai elättäjä.

Kuinka monen naisen tiedät halunneen kiivaasti ottamaan kontaktia kynäniskaisen työttömän miehen kanssa?

Käsittämättömän vaikeaa näyttää olevan tajuta että niin se vaan on. En minä ittaisi paskinta työpaikkaakaan vain koska se tarvitsee työntekijää. Kyllä minä yrittäisin katsoa sellaisen, josta pidän ja joka maksaa sellaista palkkaa että sillä tulee toimeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä olet itse tehnyt hyvän itsetunnon eteen? Ja ihan ystävällisesti nyt kysyn. On totta, että kasvatuksesi ja kokemuksesi ovat tarjonneet vain tietynlaista tukea henkiseen kasvamiseen, mutta loppujen lopuksi juuri sinä itse vastaat omasta onnellusuudestasi, ja kyllä, itsetunnostasi. Itse, olen nainen, olin pitkään ujo ja arka, en seurustellut ja itsetuntoni oli maassa. Näin itseni jo valmiiksi huonona vaihtoehtona, vaikka kuinka kiltti ja sydäminen olinkin pohjimmiltani. Päätin kuitenkin muuttaa tilanteeni, ja aloin pienillä askelilla parantamaan elämääni. Oma itsetuntoni on kasvanut kohisten, seurustelen ja elämä hymyilee. Pakota itsesi sosiaalisiin tilanteisiin oppimaan, pyri olemaan itsesi paras versio. Ei sinun.pohjimmiltasi tarvitse muuttua, mutta rt voi olettaa, että jos vain istut hiljaa niin kaikki tarjotaan valmiiksi eteesi. Myös epäonnistumiset ovat osa elämää, ja ne voi hyödyntää.

Minulla on paljon ystäviä ja kavereita, sosiaalisuuttakin löytyy, en ole älyttömän rumakaan. Kuitenkin mahdollisuuteni aina saada nainen on olleet lähes olemattomat. Pari pidempää suhdetta, irtoseksiäkin toisinaan, mutta kaikki tuo on niin kovan työn takana, että mitä enemmän ikää tulee en kertakaikkiaan jaksa viihdyttää ja juosta baareissa, treffeillä sen sata kertaa kunnes tärppää.

WTF?

Pari pidempää suhdetta ja irtosuhteita? Ongelma on nyt päässäsi, jos sanot mahdollisuuksiasi olemattomiksi. Vai provoatko? Itsellä on kaksi pidempää suhdetta, pari tapailua eikä muuta. Olen lähes 40. Ei tulisi mieleenkään sanoa että mahdollisuuteni saada mies olisivat olleet olemattomat, vaikka ei minuakaan kotoa haettu ja pakkeja on tullut oikealta ja vasemmalta.

Et välttämättä tajua minkälainen se työnmäärä ja pakkien ja hylkäysten määrä on ollut että olen edes nuo suhteet saanut. Se on ihan uskomatonta, pakkeja tulee oikealta ja vasemmalta. 

Olen elämäni aikana saanut pakit luultavasti yli tuhannelta naiselta ehkä ennemmänkin, saadakseni 2 suhdetta ja muutaman irtosuhteen.

Passiivinen mies jää aina ilman joka kulttuurissa. Niin se luonnonlaki vaan on.

Olet varmasti oikeassa, mutta joillakin naisilla ei ole harmainta aavistustakaan kuinka monet pakit ja kuinka paljon työtä monet miehet tekevät saadakseen edes yhden suhteen. Eivät ymmärrä miesten ja naisten eroa tässä suhteessa, kuinka moni teistä naisista on saanut yli tuhannet pakit ja kuinka montaa miestä te olette edes lähestynyt, tehnyt aloitteen elämänne aikana? Ette te naiset näe kun sen onnistumisen, ette näe yksinäisiä öitä, jatkuvia hylkäämisiä, jopa pilkkaa, naureskelua jota voi kestää vuosia saadakseen edes sen yhden naisen.

Tuntisitteko te itsenne hirveän halutuksi, jos teidän elämä olisi tuollaista, tuskin.

Voin rehellisesti sanoa, että en ymmärräkään. En osaa edes kuvitella, millaista olisi ollut elämänsä aikana tavata yli tuhat mielenkiintoista miestä, joiden kanssa olisi halunnut parisuhteeseen. En osaa kuvitella, millaista olisi ollut, jos näitä miehiä olisi ollut edes 50. 

Et siis ole tavannut koskaan 50 ulkoisesti sinulle millään tavalla kelpaavaa miestä?

Kuvittele millaista olisi jos kulaan mies koskaan ei olisi sinua lähestynyt ja ne joita sinä lähestyit, sanoivat lähinnä " ei kiinnosta, mene nyt siitä".

Eli haluatko sä siis parisuhteeseen kenen vaan kanssa jonka ulkonäkö kelpaa sulle? Kannattaa lukea toi lainaamasi kommentti uudestaan ajatuksella.

Tätä sanoin tuolla aiemmin. Kyllä ainakin minä näen heti, lähestyykö mies minua itseni - siis todella minun persoonani - vuoksi vaiko sen vuoksi, että olen ulkonäöllisesti sopiva nainen, tai ylipäätään nainen. En ymmärrä, miksi miehet eivät ymmärrä, miten turn off tuo asenne "olen jo lähestynyt tuhatta ja nyt lähestyn sinua, koska minulla olisi nyt naiselle käyttöä" oikein on! Ihan sama, oletko vain pildeä vaiko peräti oikein hurskasta parisuhdetta vailla, kumpikaan en tälläisen lähestymisen perusteella innostu antamaan.

Miehet, lopettaa tosiaankin tämä naisten lähestyminen. Tutustukaa sen sijaan naisiin, ja kattsokaa siitä sitten eteenpäin, mitä voisi olla tulevaisuudessa.

Näet heti, just joo. Sinä mitään näe vaan lemppaat jos mies ei ole riittävällä tasolla. Tarpeeksi narsistinen jännäpelimies kun lähestyy sinua tai muita naisia niin kummasti tussu kostuu ja "nähtiin heti kuinka mies lähestyi ihmistä, ei pillua".

Miksi muuten pieni määrä miehiä nussii suurta osaa sinkkunaisista ja tavalliset miehet harvemmin hyväksytään?

Joo laita vaan sormet korviin ja laula jännämieslaulua ettei vaan tarvitsis miettiä omaa asennetta...