Lue keskustelun säännöt.
Ajattelin tehdä erillisen avaukseen minkälaisessa yhteiskunnassa mies haluaisi elää ja miksi Suomesta on tullut niin ankea paikka elää monille miehille
27.07.2016 |
Tiedän, että tämä kuulostaa monien naisten mielestä typerältä ja te ette pysty ymmärtämään yksinäisiä miehiä, lähinnä pilkkaatte ja nauratte heille. Niin yksinkertaiselta kun se kuulostaa moni mies haluaisi läheisyyttä ja ihmissuhteen naisen kanssa, yhä useampi täysin normaali työssäkäyvä mies joka näyttää ihan hyvältä on tuomittu ikuiseen yksinäisyyteen tässä maassa.
Noin yksinkertaisella asialla voitaisiin estää syrjäytymistä. Moni mies haluaisi elää yhteiskunnassa jossa hän ei ole täyshylkiö ja hänellä on mahdollisuus saada merkityksellinen ja hyvä ihmissuhde. Suomessa se tuntuu liian monille olevan mahdotonta.
Luulen, että moni yksinäinen mies pystyy samaistumaan kommenttiini ja on samaa mieltä.
Kommentit (216)
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin loukkaa naisena se, että aina valitat vain ja ainoastaan miesten tilannetta. Eikä naisilla ole tunteita, eivätkö naiset kärsi yksinäisyydestä? Miksi väheksyt naisia ja heidän tunteitaan --- vai lieneekö tämä asennevamma syynä ongelmiisi?
En ole alkuperäinen postaaja, mutta vastaan kuitenkin.
Ap ei ymmärtääkseni väheksynyt naisia. Yllä olevassa lainauksessa myös valitetaan sitä, että AP valittaa aina vain miesten tilannetta. Ap kirjoittaa nimimerkillä Vierailija, joten mistä tiedätte, että hän aina valittaa miesten tilannetta? Itse en pystynyt edes päättelemään onko hän kirjoittanut aikaisemmin mitään.
Ei ole mitenkään naisilta pois, jos on yksinäisiä miehiä. Myös molemman sukupuolen ongelmista pitäisi voida puhua. Jopa ihan oikeiden tutkimusten mukaan miesten ja naisten ystävyyssuhteet ovat erilaisia. Tottakai on myös naisia, jotka kärsivät yksinäisyydestä, mutta ei se poista sitä, että on myös yksinäisyydestä kärsiviä miehiä.
Miehen asemaa tässä yhteiskunnassa ei ainakaan helpota perinteinen näkemys: "Itkeminen on akkojen hommaa" ...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt olen varma siitä, että miesviha on todellista ja sitä on PALJON
Inisijöitä vihataan aina, sukupuoleen, ikään ja ihonväriin katsomatta. Vai luuletko oikeasti, että tämä "viha" kohdistuu jokaiseen vastaantulevaan mieheen jo ennenkun tämä avaa suunsa? :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kansalliset bordellit joihin pakollinen 6-12kk palvelus jokaiselle suomalaiselle naiselle. Eikä mitään pelkkää nussimista vaan boyfriend experience jne myös. Sitten pilluseteleitä kelalta jokaiselle huonosaantiselle miehelle, ätmeille ja syrjäytyneille. Ongelma ratkaistu. Ei tää kovin vaikea juttu ollut.
Arvostan ratkaisua, jonka olet kehittänyt mm. äitiäsi ja sisariasi varten.
Älkääs nyt, kyllä tämä tasa-arvoa lisäisi! Nythän yleensä nähdään nimittäin vain silmiään pyyhkiviä äitejä intin porteille, kun poikiaan sinne vievät, tämän jälkeen nähtäisiin varmaan monen miehenkin kyynelöivän, kun tytärtään palveluun saattaa!
En tosiaan ihmettele jos tuollaisen ajatusmaailman omaava mies jää yksinäiseksi. Sitä tuskin tarvitsee kenenkään miettiä. Mutta edelleen tahtoisin kuulla missä ne normaalit kunnolliset yksinäiset miehet ovat?
Tämän kirjoitti nainen ja tarkoituksena oli olla sarkastinen.
En tiedä, ennättääkö yksinäinen AP treffiputkeltaan enää viestejä lukemaan, mutta kyllä asia on siten, että jos todellakin yritetty on 100 tai 1000 naista, niin minulla ei ole mitään kiinnostusta olla numero 101 tai 1001. Ja tämän me naiset kyllä vaistoamme: lähestytkö minua siksi, että juuri minä olen mielestäsi kiinnostava ihminen, vaiko lähestytkö minua sen vuoksi, että satun olemaan nainen, koska naiselle sinulla nyt olisi jotain määrittelemääsi käyttöä.
Jostakin syystä miesten on vaikea ymmärtää tätä tosiasiaa. Ihan sama, haetko pildeä vai parisuhdetta, kukaan ei halua olla jonon jatkona. Nytkin APlla on jo toinen valmiina jonossa mennessään tapaamaan ihan aitoa, oikeaa ihmistä. Ei sen vertaa edes aio keskittyä juuri tähän ihmiseen, kuka hän on, vaan varmistaa ainoastaan, että toinen nainen (ei siis ihminen) on jo valmiina odottamassa. Ihan sama siis, kuka tämä ensimmäinen on. Onnea matkaan.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin pystyn samaistumaan kommenttiisi, seurustelin edellisen kerran kymmenen vuotta sitten, ystäviä minulla ei ole koska minun on ujouteni vuoksi hyvin vaikea tutustua kehenkään.
Minä tosin luulen että minun todellisia kokemuksiani ei tähän keskusteluun kaivata koska olen nainen? Olen tältä palstalta lukenut että minulla on miehiä jonoksi asti ihan vain sukupuoleni takia.
Heti kommenttisi alla oli neuvo ap:lle. "Lopeta se turha vinkuminen ja ota koulu tosissaan"
Jos tuo pätee miehiin, niin kai se pätee naisiinkin.
Vierailija kirjoitti:
Siis tarkoitit sanoa että naisten pitäisi edelleen palvella miestä siinä sivussa kun käyvät töissä itsekkin. Tällaisen unelmanhan ne äidinhelmoissa kasvaneet haluaisi. Sitten kun pitäisi tehdä jotain sen yhteisen elämän eteen alkaa itkeminen kuinka koirakin on naiselle tärkeämpi. Niin miksiköhän?
Itsekkyyttä nyt näkyy molemmissa sukupuoliryhmissä. Normaalissa tasapainossa suhteessa yhdessä ne hommat hoituu.
En kyllä itsekään perheellisenä miehenä ymmärrä näiden nörttipoikien kitinää. Olihan sitä ominakin sinkkuaikoina joskus naisen puute ja kova etsintä päällä :D Mutta kyllä sitä aina sitten joku vosu ainakin löytyi, jos ei ihan vaimokandidaattia ollut siihen hätään tarjolla.
Tätäkin palstaa, kun lukee, niin tulee mieleen, että onko näiden reppanoiden (joita on kyllä ollut aina) määrä lisääntynyt vai ovatko ne löytäneet internetistä kanavan kitinälle? Kasvakaa pojat miehiksi ja katsokaa sinne housuun onko siellä lenkki vai prinssinakki. Ostakaa coolit kledjut kaupasta, käykää parturissa ja pankaa vähän Bossia niskaan. Kyllä niitä kimalaisia alkaa löytymään. Ei tämä matka tänne uroitten alfa-osastolle niin rankkaa ollut. Urheilua, frendejä, opiskelua, töitä, tavoitteita. Vähän nyt itseä kiinni niskasta! Lopettakaa somettaminen ja menkää sinne missä on ihmisiä.
Mutta jos se nuppi nyt on ihan jumissa, niin etsikää sitten niitä toisia päävammaisia, mutta lopettakaa nyt tämä naisten syyllistäminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kyllä edelleenkään ymmärrä, miksi täällä miehet kuvittelee meidän naisten vaan juoksevan tukka putkella treffeiltä toisille. Itse olen viimeksi käynyt treffeillä vuosi sitten. Siitä kehkeytyi lyhyt tapailu, joka päättyi siihen, että mies ei enää halunnut jatkaa, koska halusi jatkaa deittailua. Nyt kerään rohkeutta lähteä taas uudestaan treffailemaan.
Nro 147 jatkaa vielä: eli ne kunnolliset yksinäiset miehet ovat siellä, missä kunnolliset, yksinäiset naisetkin: eivät vain ole löytäneet juuri sitä oikeaa ihmistä, eivätkä tahdo kulkea yrittämässä tuhatta ihmistä summa mutikassa. He eivät tosin olekaan sitten täällä valittamassa, että ketään ei löydy, koska eivät tahdokaan ketä tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä liittyykö tähän mutta itsellä ollut vähän aina sellainen fiilis että 80-luku "kasari" oli hyvää aikaa. No tietty se johtuu omalla kohdalla siitä että sitä oli sillloin nuori ja kaikki vasta edessä. Se oli toiveikasta aikaa mutta ei ne toiveet minun mielestäni ihan tyhjän päällä olleet sen perusteella mitä siinä tuli katseltua omaa ja kaverien ja sukulaisten perheitä ja muutenkin. Esim omassa perheessä mutsi ja faija oli aikana aloittaneet käytännössä "P.A" pohjalta. Nyt oli vaurastuttu, asuntolainat hupeni hyvää vauhtia, oli varaa laittaa pihaa nätiksi, tehdä kotona remonttia vähän paremmilla materiaaleilla, ostaa kerrankin uusi auto joka ei ollut ihan sieltä hinnaston alapäästä........
Minusta kasarilla me nuoret oltiin aika tasa-arvoisia ja avara katseisia. Samassa jengissä pelasi pankinjohtajan poikaa ja teollisuusneuvoksen poikaa ja duunarin poikaa. Tytöt oli mukavia, heihin oli helppo ottaa kontaktia. Niin sanotut vihreät arvot oli aika hyvin pinnalla ja ne oli enemmän luontoon ja sen suojelemiseen keskittyviä mitä vihreys nykyään mielletään. Myös rauhan aate oli pinnalla ja suurvaltojen ydinaseiden vastainen mieliala. Eikä ainakaan nuoret pitäneet eroa sillä oliko USA vai NL aseet kyseessä, vaan pahoja oli molemmat. Rauhan aatetta kannatettiin mutta inttiin mentiin silti. Maailma ei ollut niin mustavalkoinen.
Oli monia tyttöjä jotka yhteiskuntaopin tunnilla sanoi myös olevansa feministejä ja varmaan olikin. Ei niistä asioista ikinä riidelty vaan kunnioitettiin toisen mielipiteitä. Ihan sama että siihen aikaan oli politiikasta kiinnostuneita nuoriakin. Oli vielä Kommunismin aatetta tunnustavaa ja oli Kokoomusta tukevaa ja vaikka mitä. Ei niistäkään riitaa tullut. Eikä sitä että joku sanoi olevansa uskovainen ja toinen ei niin ei niistä tapeltu eikä toisen mielipidettä yritetty mollata.
Se aika ei ollut niin mustavalkoista millä nykyään yritetään kaikkea maalata. Nykyään on minusta ihan liikaa sitä että olet joko näiden puolella tai noiden. Yksi esimerkki tästä on paljon puhuttu maahamuutto asia.
Tietysti tässä on takana sitä että aika kultaa muistot. Siihen aikaan oli paljon niitä jotka muisteli omaa nuoruuttaan ennen sotaa ja etä silloin oli asiat heillä hyvin. No heille tuli sota kaikkine kauheuksineen. Meille tuli sitten lamat ja muut, ei lähellekään yhtä rankkaa. Mutta nuo oli ne omat kultaiset vuodet.
En kyllä usko, että elämässä saa yrittämättä yhtään mitään, koskee niin koulutusta, mielekästä työtä, ystäviä, mukavaa vapaa-aikaa yms. Eli jos sen parisuhteen haluaa löytää eikä kuuluu niihin suosittuihin, joilla on koko ajan paljon halukkaita kumppaneita tyrkyllä, niin on vaan käytävä treffeillä ja tutustuttava uusiin ihmisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuitenkin mahdollisuuteni aina saada nainen on olleet lähes olemattomat. Pari pidempää suhdetta, irtoseksiäkin toisinaan, mutta kaikki tuo on niin kovan työn takana, että mitä enemmän ikää tulee en kertakaikkiaan jaksa viihdyttää ja juosta baareissa, treffeillä sen sata kertaa kunnes tärppää.
Tuota, haetko ihmissuhdetta vai pillua? Tässä on juuri se teidän "syrjäytyneiden" miesten perisynti. Nainen on pelkkä pillu, johon te haluaisitte tyydyttää itsenne. Ihmisenä , ystävänä, kumppanina... noh, teillä ei ole hajuakaan naisista. Ja se paistaa teistä kauas. Ja näin on noidankehä valmis.
Niin se nyt vain menee, että naista pitää viihdyttää. Tapaat jonkun naisen baarissa, juttelet hänelle ja vaikka yrität keksiä juttua, jotta hän viihtyisi kanssasi ja suostuisi puhumaan kanssasi. Jos hyvin käy, niin pääset hänen kanssaan treffeille joskus. Treffeillä saattaa tärpätä ja mahdollisesti pääset naisen luokse tai tapaatte uudemman kerran. Tästä onkin sitten jo lyhyt matka seurusteluun. Mutta tuolta viihdytyksestä se lähtee. Harva nainen kiinnostuu miehestä, joka on tylsä.
Vierailija kirjoitti:
Eli sinun mielestäsi syrjäytyneistä naisista ei tarvitse välittää, koska ilmiö on pienempi? Olet varmasti samaa mieltä raiskauksen uhreiksi tulleista miehistä? Tai miksi välittää heistä, kun heitä on vain pieni marginaali raiskauksen uhreista.
Ihan turhaan annat kuvan, että toisen sukupuolen ongelmasta keskusteleminen olisi jotenkin pois toiselta sukupuolelta.
Jos kärjistät tämän suoraan raiskauksen tasolle, niin ok. Samalla logiikalla naisiin kohdistuvista murhista ei tarvitse välittää, koska miehiä tapetaan enemmän. Oikeastihan tämä ei ole ok ja kummankin sukupuolen ongelmat oavt yhtä tärkeitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jepulis kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuitenkin mahdollisuuteni aina saada nainen on olleet lähes olemattomat. Pari pidempää suhdetta, irtoseksiäkin toisinaan, mutta kaikki tuo on niin kovan työn takana, että mitä enemmän ikää tulee en kertakaikkiaan jaksa viihdyttää ja juosta baareissa, treffeillä sen sata kertaa kunnes tärppää.
Tuota, haetko ihmissuhdetta vai pillua? Tässä on juuri se teidän "syrjäytyneiden" miesten perisynti. Nainen on pelkkä pillu, johon te haluaisitte tyydyttää itsenne. Ihmisenä , ystävänä, kumppanina... noh, teillä ei ole hajuakaan naisista. Ja se paistaa teistä kauas. Ja näin on noidankehä valmis.
Niin se nyt vain menee, että naista pitää viihdyttää. Tapaat jonkun naisen baarissa, juttelet hänelle ja vaikka yrität keksiä juttua, jotta hän viihtyisi kanssasi ja suostuisi puhumaan kanssasi. Jos hyvin käy, niin pääset hänen kanssaan treffeille joskus. Treffeillä saattaa tärpätä ja mahdollisesti pääset naisen luokse tai tapaatte uudemman kerran. Tästä onkin sitten jo lyhyt matka seurusteluun. Mutta tuolta viihdytyksestä se lähtee. Harva nainen kiinnostuu miehestä, joka on tylsä.
Kaverimies on huippukuntoinen, siisti, työssäkäyvä ja ihan kivan näköinen mies. On perinyt vielä isot massit vanhemmiltaan eli rahaa on. Ja sinkku. Miksikö? Koska on umpitylsä, puhuu lähinnä sporttaamisestaan tai uusimmista hilavitkuttimistaan. Veikkaan, että kaveri jääkin yksin ja näyttää mies itsekin siihen jo sopeutuneen, eipä ole yritystä ollut mihinkään suuntaan enää vuosiin.
Jepulis kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuitenkin mahdollisuuteni aina saada nainen on olleet lähes olemattomat. Pari pidempää suhdetta, irtoseksiäkin toisinaan, mutta kaikki tuo on niin kovan työn takana, että mitä enemmän ikää tulee en kertakaikkiaan jaksa viihdyttää ja juosta baareissa, treffeillä sen sata kertaa kunnes tärppää.
Tuota, haetko ihmissuhdetta vai pillua? Tässä on juuri se teidän "syrjäytyneiden" miesten perisynti. Nainen on pelkkä pillu, johon te haluaisitte tyydyttää itsenne. Ihmisenä , ystävänä, kumppanina... noh, teillä ei ole hajuakaan naisista. Ja se paistaa teistä kauas. Ja näin on noidankehä valmis.
Niin se nyt vain menee, että naista pitää viihdyttää. Tapaat jonkun naisen baarissa, juttelet hänelle ja vaikka yrität keksiä juttua, jotta hän viihtyisi kanssasi ja suostuisi puhumaan kanssasi. Jos hyvin käy, niin pääset hänen kanssaan treffeille joskus. Treffeillä saattaa tärpätä ja mahdollisesti pääset naisen luokse tai tapaatte uudemman kerran. Tästä onkin sitten jo lyhyt matka seurusteluun. Mutta tuolta viihdytyksestä se lähtee. Harva nainen kiinnostuu miehestä, joka on tylsä.
Ylipäänsä sitä toista ihmistä pitää viihdyttää. Ainakin silloin kun olen itse kiinnostunut miehestä, yritän saada hänet viihtymään ja nauramaan. Jos vain möllöttäisin seiniä tuijotellen, olisi se varma merkki siitä, etten ole kiinnostunut. Harva mies kiinnostuu vakavasti naisesta, joka on tylsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen jotenkin todella hämmentynyt tästä keskustelusta. Sekä tytön että pojan vanhempina meillä on ollut itsestäänselvyys, että lapsillemme opetetaan samat asiat - sukupuolesta viis. Molempia kannustetaan harrastamaan, pärjäämään koulussa, lukemaan kirjoja, opetetaan rahankäyttöä, satsataan lasten kaverisuhteisiin, opetetaan ruoanlaittoa, hygieniaa jne. Me molemmat vanhemmat käymme töissä ja molemmat hoidamme lapsia ja kotia. Mallioppiminen. Hassua ajatella, että näistä lähtökohdista huolimatta yhteiskunnan pitäisi jotenkin erityisesti muuttua nimenomaan poikamme näkökulmasta. Kukaan tai mikään taho ei aktiivisesti pidä miehiä yhteiskunnan ulkopuolella - kuten naiset aikoinaan pidettiin ihan lain tasolla (äänioikeus, omistaminen, työssäkäynti, koulutus jne.) Se, miksi nimenomaan nuoret miehet syrjäytyvät, on eräänlainen mysteeri. Lähtökohdat ja mahdollisuudet ovat samat, poikia ei aktiivisesti suljeta koulutuksen, työelämän, äänioikeuden ulkopuolelle. Jostain syystä moni kuitenkin ajautuu siihen pisteeseen. Miksi? Ei tätä voi selittää vain kotioloissa. Saavatko syrjäytyneet perheet vain poikia? Eivät. Koulun väitetään suosivan tyttöjä - olivatko poikakoulujen opetusmetodit jotenkin radikaalisti poikkeavia aikoinaan? No eivät. Ja kyllähän opetussuunnitelmaa jatkuvasti viedään siihen suuntaan, että vähemmän pänttäystä ja enemmän tekemisen kautta oppimista. Miten se suosii tyttöjä?
Älä suotta odota mitään logiikkaa :) Ei tämä elämä niin vaikeaa ole mutta jotkut vain eivät pärjää normaalissa menossa mukana ja haluavat minkä tahansa selityksen.
Tässä keskusteltiin miesten yksinäisyydestä ja sinä vaihdat aiheen koulun opetussuunnitelmaan.
Jos joku postaa tänne uuden ketjun jossa hän pohtii miksi naiset tuntevat turvattomuutta iltaisin Helsingissä täällä ilmeisesti tulisi 3. laisia viestejä:
A) Tämä johtuu koulusta ja kasvatuksesta!
B) No. Mikäs se sun ratkaisu sitten on!!!
C) Ai et miesten pitäisi palvella naisia?!?
Jospa voitaisiin ihan vain puhua asiasta? :) Joku voisi esittää jonkin ongelman ilman, että hänellä on valmista ratkaisua?
Kiitos hyvästä ja ajankohtaisesta aloituksesta. Tulet saamaan melkoisen ryöpytyksen, varaudu siihen. Toivoisin asiallista keskustelua tästä ongelmasta yhteiskunnassamme. Ne, jotka viittaavat naisten vastaavaan tilanteeseen, voisivat tehdä aiheesta oman aloituksen, eli toisin sanoen: pysytään aloituksen aiheessa.
En osaa sanoa miten ongelma tulisi ratkaista, olisiko jo peruskoulussa kannustettava syrjäytymisen uhassa olevia poikia opiskelemaan ja opettelemaan sosiaalisia taitoja ja hyviä käytöstapoja.
On todella surullista nähdä miten ihan hyvät nuoret miehet jäävät ilman rakkautta, läheisyyttä, parisuhdetta, perhettä.
Itse olen perustanut perheen 80-luvulla ja ei silloin vielä ollut niin suuria vaatimuksia sen kumppanin suhteen. Minulle kelpasi tavismies ja itsekin olen ihan tavisnainen, ei ollut mitään prinsessaunelmia ylellisestä elämästä, hienosta talosta ja autosta.
Juttelin kerran erään nuoren miehen kanssa näistä asioista. Hän on korkeasti koulutettu, komea ja mukava mies. Hän kertoi, kuinka tapaamillaan nuorilla naisilla on suuret vaatimukset mieheltä. Pitää olla kaikkea materiaa, uutta ja hienoa. Eikö taviselämä enää riitä? hänkin olisi halunnut vaimon ja perheen. En tietenkään tarkoita, että ihan kaikki naiset ovat edellä kuvatunlaisia, mutta tuollainen asenne on lisääntynyt sekää miesten, että naisten keskuudessa.
Myös nuorilla miehillä on suuria vaatimuksia naisten suhteen, pitää olla kaunis, treenattu, nuori yms. Tavisnaiset eivät kelpaa enää. Olisiko "tosiTV-ohjelmilla osuutta asiaan.
Yleisesti nuorisolla ei ole enää kunnioitusta muita ihmisiä kohtaa. esimerkkinä pyörätien valtaaminen joukolla ja ei tehdä elettäkään väistämiseen jos joku yrittää ohi. Näitä esimerkkejä voisin luetella kymmeniä omista kokemuksistani. Ehkä tämä kunnioituksen ja arvostamisen puute on yksi niistä syistä, jotka johtavat arvojen kovenemiseen.
nainen60
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän pojat pärjäsivät entisaikoina koulussa vaikka opetus oli ihan samanlaista
Kyllähän naiset pärjäsi ennen ihan hyvin ilman äänioikeutta.
Se, että joskus ennen on tehty jotain ei ole oikeutus nykyajalle.
N 43 kirjoitti:
Tämä avaus on alunperin vastaus minun esittämääni kysymykseen oheisessa ketjussa: http://www.vauva.fi/keskustelu/2621200/kiitos_feministeille
Tuossa ketjussa vastasin jo aloittajalle, mutta koska en sinne ole saanut vastausta kommenttiini, kirjoitan sen tähän uudestaan:
Käytännön esimerkkejä nyt jäin kaipaamaan. Kuinka toivoisit yhteiskunnan ratkaisevan tällaisia ongelmia? Tunnetko samanlaista huolta myös yksinäisten naisten asemasta?
Millä tavalla mielestäsi nykyisin yhteiskunnallisella tasolla sorretaan yksinäisiä miehiä enemmän kuin muita ihmisryhmiä? Millä tavalla koet yhteiskunnan asettaneen yksinäiset miehet täyshylkiön asemaan? Yhteiskunnassamme ei kuitenkaan rajoiteta perustuslakiin kirjattuja perusoikeuksia siviilisäädyn perusteella. Mitä sellaisia oikeuksia, jotka suomalainen tämän päivän yhteiskunta muille kansalaisille tarjoaa, se mielestäsi evää juuri yksinäisiltä miehiltä? Mitä sellaisia oikeuksia joita yhteiskunta voi kansalaisilleen tarjota, sinä toivoisit, jotta mainitsemaasi ongelmaan löytyisi ratkaisu?
Ei AP tarjonnut mitään vastausta näihin ongelmiin. Hän toi ongelman tälle foorumille ja toivoi keskustelua ongelmasta, sekä mahdollisia ehdotuksia ongelman ratkaisemiseksi.
Tähän mennessä keskustelussa ei ole kukaan ehdottanut mitään ratkaisua. Tähän mennessä on väitelty:
A) onko ongelmaa edes olemassa
B) onko se AP:n oma ongelma (mielisairas kun ei kestä yksinäisyyttä; onko hänen kasvatus mennyt pieleen kun on yksin; mikä ap:ssa on vikana kun hän on yksin)
C) Onko sillä mitään väliä
Jos olet sattunut seuraamaan kotimaan uutisia tai keskusteluita viimeisen 10 vuoden aikana, niin olet saattanut huomata, että yhteiskunnassamme syrjäytyneisyys leviää. Siitä on oltu huolissaan ihan ministeritasollakin, eikä kukaan ole vielä pystynyt esittämään tähän yksinkertaista ratkaisua. Yleensä vaikeaan yhteiskunnalliseen ongelmaan ei ole yksinkertaista ratkaisua.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän kyllä, että yksinäisyys katkeroittaa. Olen itse ollut aina sinkkuna, ikää on 40 vuotta enkä ole siis koskaan seurustellut. Ja olen välillä ollut todella masentunut, onneton ja katkera. Mutta ei kai tästä kaikesta voi ketään syyttää? Itseäni en enää syytä enkä voi syyttää myöskään miehiä, jotka eivät ole minuun rakastuneet. Olen ihan kivoja miehiä tavannut niin tosielämässä kuin netin kauttakin, mutta ne suhteet eivät ole koskaan mihinkään vakavempaan johtaneet ja useimmiten syynä on ollut se, ettei miestä ole kiinnostanut tarpeeksi.
En usko, että uhriutuminen ratkaisee mitään. Itse olen ratkaissut asian käymällä terapiassa ja tutkimalla omia ajatuksiani ja yrittämällä elää hyvää elämää siitä huolimatta, etten ole saanut lapsia tai parisuhdetta.
Tämä keskustelu on järkyttänyt minua. Jos olisit mies, niin sinulle kerrottaisiin koko asian olevan oma vikasi. Osa tosin epäilisi vian olevan äitisi. Ja joku olisi aivan varma, että olet mielisairas, kun yksinäisyys vaikuttaa sinuun!
Yksin elämiseen voi miehellä olla monta syytä. Luin Pentistä, jonka elämän täytti Mikki Hiiri ja muut Diseny hahmot, siis koko elämän, johon ei naista oikein mahtunut. Tavallaan ymmärrän, toisaalta en, mutta se on hänen elämänsä ja hienoa sellaisenaan. http://seura.fi/ihmiset/tarinat/pentti-asui-yksiossa-20-000-disney-esin…
Että oot kyllä inhottava, ilkeä ihminen. Ei sulla ole oikeutta sanoa noin. Toivottavasti et kasvata yhtään lasta tähän maailmaan, tuo miesviha on kamala!