Lue keskustelun säännöt.
Lääkäriliiton mielestä opiskelupaikkoja pitäisi vähentää
11.07.2016 |
Ei jessus mitä sikailua. Nyt jo lääkärien palkat on nostettu keinotekoisesti pilviin ja silti kärsitään lääkärivajeesta, mutta Lääkäriliiton lobby estää koulutuspaikkojen määrän nostamisen. Päin vastoin: Lääkäriliitto haluaa vähentää koulutuspaikkojen määrää, kun Suomeen työllistyy vuodessa satakunta ulkomailla lääkäriksi opiskellutta.
Ihme sikailua veronmaksajien ja yhteiskunnan kustannuksella, ettei vaan oma palkkataso kärsisi.
http://www.aamulehti.fi/kotimaa/yha-useampi-opiskelee-laakariksi-ulkoma…
Kommentit (554)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edelleen rautalangasta vääntäen: Suomessa ei ole liian vähän lääkäreitä vaan lääkäreitä ei saada tietyille paikkakunnille työhön. Syynä on yleensä paikkakunnan rakenteelliset ongelmat (ei töitä puolisolle, ei kunnollisia kouluja, harrastusmahdollisuuksia lapsille, vähäinen miehitys ja huonot työjärjestelyt, esim. toimimaton väestövastuu, huonot laboratorio- ja kuvantamismahdollisuudet, huonot kouluttautumis- ja konsultaatiomahdollisuudet) ja yleensä nämä paikkakunnat ovat niitä, joista kaikki muutkin kynnellekykenevät ovat jo lähteneet ja odotetaan, että viimeinen sammuttaa valot. Sinnekö pitäisi nyt sitten väkisin istuttaa se tuore lääkäri töihin? Kaupungeissa ja yhtään isommissa kunnissa ei ole minkäänlaista lääkäripulaa, paitsi yksittäisissä kunnissa , joissa asiat on onnistuttu tyrimään täysin ja huono maine on levinnyt (esim. Kauhava, joka vielä muutama vuosi sitten oli malliterveyskeskus ja kandien ykkössuosikki, nyt käytännössä kaikki vakilääkärit lähteneet ja sijaisiksi saadaan venäläisiä, unkarilaisia ja kreikkalaisia, edes vuokrafirmoilta ei saada aina tekijöitä).
Suomessa on työn ja asumisen suhteen valinnanvapaus, myös lääkäreillä sen jälkeen kun pakkoharjoittelu ja erikoistuminen on tehty.
Ymmärrämme, että on halutumpia ja vähemmän haluttuja paikkoja. Ymmärrämme senkin, että vähiten halutut paikat jäävät herkimmin täyttämättä. Näin on kaikilla aloilla.
Nyt jos työläisten määrän lisääminen ei auta, niin mikä on keino, jolla vähiten halututkin paikat saadaan täytettyä ilman, että vajaus vain siirtyy toisaalle?
Samoin kyseenalaistan lääkärin ammattietiikan, jos jotkut työt ovat heidän mielestään vain "beneath them". Yhteiskunta on kuitenkin antanut heille kalliin tutkinnon. Ja ammatissa pitäisi haluta auttaa ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkärit ovat taatusti ahnein ja röyhkein ammattiryhmä.
Mutta ihmekkös tuo kun suurin osa on narsisteja. Ei niitä kiinnosta kohtuullisuus tai potilaat, vaan ainoastaan omat edut.
Juupajuu. Oikeesti, ahistaa ihan hemmetisti tää lääkärien dissaaminen. Tässä sitä vaan yrittää tulla mahdollisimman hyväksi ammattilaiseksi, mutta mikään ei kelpaa kenellekkään.
T. Lääketieteen kandidaattiTiedätkö mitenkä ihanalta tuntuu hankkia DI.n paperit ja päätyä työkkäriin, hakea 100 eri paikkaan, mistä ei tule edes kutsua haastatteluun, unohdat täyttää jonkun hemmetin työkkärin kohdan x ja sinne meni päivärahat. Vaihtoehtoisesti katsottava jotain muuta hommaa. Et tule tietämään näistä asioista mitään, koska sulla tulee olemaan se työpaikka just siellä missä haluat ja ihan heti kun haluat.
Pysyvyys ja alan varmuus olikin iso syy, miksi alalle hakeuduin. DIksi on helppo päästä opiskelemaan, lääkäriksi ei. Ajattelen, että kävin tuon epävarmuuden läpi hakiessani.
T. LKAi DI:ksi ja kaikkiin muihin opiskelupaikkoihin on helppo päästä lääkikseen verrattuna? Jospa vähän tsekattaisi näitä faktoja. ...
Tilasto on vuoden vanha, mutta tuskin hurjia muutoksia on tapahtunut:
http://m.iltalehti.fi/uutiset/2015030219287344_uu.shtml
Lääkis on siellä puolivälin tienoilla kun katsotaan miten vaikea eri aloille on päästä.
Nämä täällä vastailevat lääkärit ja sellaisiksi opiskelevat esittävän sen tason väitteitä että alan tosiaan huolestua uskaltaako lääkäriin enää mennä jos äly, looginen ajattelu ja tiedot ovat tätä luokkaa. ...
Vale, emävale, tilasto... Jos yhtään luit tuota tilastoa niin eläinlääketiede oli siellä alkupäässä, ja ainoastaan kulttuurialoille (ihan hyvä koska tämä ei juuri työllistä, vaikka monen unelma voi ollakin) ja liikunta-alalle (tätähän opetetaan vain Jyväskylässä(?), eli pieni ala muuten) oli vaikeampi päästä. Eläinlääketiedettä taas pääsee lukemaan matalmmilla pisteillä kuin lääketiedettä (pääsykoe on sama molempiin). Eli eläinlääketiedettä on vaikeampi päästä lukemaan kuin lääketiedettä, mutta lääketieteen pääsykokeissa pitää kuitenkin menestyä paremmin sisään päästäkseen...
Summa summarum, tuo tilasto ei kerro mitään sisäänpääsy helppoudesta vaan siitä, miten moni on hakenut alalle suhteessa aloituspaikkoihin. Että en tuosta logiikasta (tai sen puutteesta) menisi sinuna mitään sanomaan, kun et näemmä ymmärrä mitään tilastoista. Ja eipä siellä vaikka ne biotieteetkäön, joista tässä on nyt vauhkottu kovasti, hirveän korkealla olleet...
Ja itse en lääkiksessä opiskele eli ei ole oma lehmä ojassa
Ainoa tapa mitata "helppoutta" jollekin alalle pääsyyn on katsoa, kuinka suuri prosentti hakijoista on päässyt sisään. Mikä noista alempana olevista luvuista oli laskettavissa.
Toki se ei kerro kaikkea, mutta eipä sitä muutakaan mittaria ole. Yleensä kyllä esimerkiksi jos jotain ainetta pääsee hakijoista opiskelemaan vaikkapa 90% hakijoista niin on tapana sanoa että sinne on helppo päästä. Kyse on prosenteista, ei siitä hakiko sinne 10 jannua ja vain yksi jäi ulos. Näin se tilastotiede katsos toimii. ...
Siinä olet vallan oikeassa, että muutakaan mittaria ei ole. Mutta jos otetaan nyt helppo esimerkki, kerro sinä minulle sen jälkeen että onko tuo ainoa oikea tapa mitata helppoutta.
Otetaan esimerkkinä lukion keskiarvoon perustuva sisäänottoperiaate. Meillä on lukiot x ja y, joiden keskiarvorajat ovat 9,5 ja 7. Jos lukioon x hakee 100 ihmistä, joista 70 pääsee sisään, sissänpääsyprosentiksi tulee 70%. Jos taas lukioon y hakee 100 ihmistä, joista 30 pääsee sisään, on prosentti vain 30%. Tässä tapauksessa tuon sisäänpääsyprosentin perusteella voidaan sanoa, että lukioon y pääsee helpommin sisään, vaikka se ei todellisuudessa pidä paikkaansa (tai jos teidän mielestänne pitää niin kertokaa ihmeessä miksi).
Prosenttilasku ja tilastot ovat vallan hauskoja. Ja kun oikein vääntää niin ne saa näyttämään juuri siltä kuin itse haluaa.
Ja tästä seuraa se, että yhteiskunnan pitää pönkittää pienen joukon etuoikeuksia toisten terveyden ja lompakoiden kustannuksella? Tilanne on miltei sama kuin apteekeissa, joille annetaan paikallinen monopoli ja mölistään päälle jotain naurettavia syitä sille. Kysehän ei ole mistään muusta kuin etuoikeuksien antamisesta, minkä pitäisi olla jo loppunut vuonna 2016. Tasa-arvo ja yhtäläiset oikeudet, my ass.
Öö, anteeksi, mistä seuraa mitä? Mihinkään muuhun en ole kantaa ottanut kuin mammojen taitoon (tai "taitoon") lukea tilastoja.
Ei taidossani lukea tilastoa ollut mitään vikaa. Jätin vain mainitsematta sen, että mittarina tuo on sillä tavalla harhaanjohtava, että tietysti sisäänpääsyprosentti kuvastaa sitä, kuinka paljon hakijoita on. Joten johonkin voi olla korkeat pääsyvaatimukset mutta jos hakijoita on vain yksi, ja hän pääsee sisään, niin vaikuttaa siltä kuin olisi tosi helppo päästä sisään.
Mutta tuo on ainoa tilasto mitä pidetään ja sitä yleisessä keskustelussa pidetään mittarina siitä, miten vaikea minnekin on päästä.
Toin sen keskusteluun vasta -argumenttina sille, että täällä osa puolusti lääkäreiden etuoikeutettua asemaa sillä, että siihen koulutukseen on vaikein päästä. Tälle ei kuitenkaan ole mitään selkeää näyttöä joten ei kelpaa perusteeksi.
Jos otetaan satunnainen suomalainen parikymppinen ja mietitään, mihin hänellä olisi minkäkinlainen sauma päästä, niin lääkis (tai oikis, DI jne) ei ole lähelläkään vaikeimpia. Esim. Siba, teak, taik ovat aivan mahdottomuuksia useimmille, kun taas lääkis vaatii normaalin älyn ja kurinalaista lukemista. Toki puolen vuoden tai vuoden ahkera lukeminen voi tuntua nuoresta kovalta jutulta, mutta se ei ole yhtään mitään verrattuna siihen, mitä esim. pianistiksi haluava on tehnyt kolmevuotiaasta lähtien. Ehkä lääkisläisetkin voisivat hieman painaa jarrua siinä omassa lahjakkuuden, panostamisen ja erinomaisuuden harhassaan...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkärit ovat taatusti ahnein ja röyhkein ammattiryhmä.
Mutta ihmekkös tuo kun suurin osa on narsisteja. Ei niitä kiinnosta kohtuullisuus tai potilaat, vaan ainoastaan omat edut.
Juupajuu. Oikeesti, ahistaa ihan hemmetisti tää lääkärien dissaaminen. Tässä sitä vaan yrittää tulla mahdollisimman hyväksi ammattilaiseksi, mutta mikään ei kelpaa kenellekkään.
T. Lääketieteen kandidaattiTiedätkö mitenkä ihanalta tuntuu hankkia DI.n paperit ja päätyä työkkäriin, hakea 100 eri paikkaan, mistä ei tule edes kutsua haastatteluun, unohdat täyttää jonkun hemmetin työkkärin kohdan x ja sinne meni päivärahat. Vaihtoehtoisesti katsottava jotain muuta hommaa. Et tule tietämään näistä asioista mitään, koska sulla tulee olemaan se työpaikka just siellä missä haluat ja ihan heti kun haluat.
Pysyvyys ja alan varmuus olikin iso syy, miksi alalle hakeuduin. DIksi on helppo päästä opiskelemaan, lääkäriksi ei. Ajattelen, että kävin tuon epävarmuuden läpi hakiessani.
T. LKAi DI:ksi ja kaikkiin muihin opiskelupaikkoihin on helppo päästä lääkikseen verrattuna? Jospa vähän tsekattaisi näitä faktoja. ...
Tilasto on vuoden vanha, mutta tuskin hurjia muutoksia on tapahtunut:
http://m.iltalehti.fi/uutiset/2015030219287344_uu.shtml
Lääkis on siellä puolivälin tienoilla kun katsotaan miten vaikea eri aloille on päästä.
Nämä täällä vastailevat lääkärit ja sellaisiksi opiskelevat esittävän sen tason väitteitä että alan tosiaan huolestua uskaltaako lääkäriin enää mennä jos äly, looginen ajattelu ja tiedot ovat tätä luokkaa. ...
Vale, emävale, tilasto... Jos yhtään luit tuota tilastoa niin eläinlääketiede oli siellä alkupäässä, ja ainoastaan kulttuurialoille (ihan hyvä koska tämä ei juuri työllistä, vaikka monen unelma voi ollakin) ja liikunta-alalle (tätähän opetetaan vain Jyväskylässä(?), eli pieni ala muuten) oli vaikeampi päästä. Eläinlääketiedettä taas pääsee lukemaan matalmmilla pisteillä kuin lääketiedettä (pääsykoe on sama molempiin). Eli eläinlääketiedettä on vaikeampi päästä lukemaan kuin lääketiedettä, mutta lääketieteen pääsykokeissa pitää kuitenkin menestyä paremmin sisään päästäkseen...
Summa summarum, tuo tilasto ei kerro mitään sisäänpääsy helppoudesta vaan siitä, miten moni on hakenut alalle suhteessa aloituspaikkoihin. Että en tuosta logiikasta (tai sen puutteesta) menisi sinuna mitään sanomaan, kun et näemmä ymmärrä mitään tilastoista. Ja eipä siellä vaikka ne biotieteetkäön, joista tässä on nyt vauhkottu kovasti, hirveän korkealla olleet...
Ja itse en lääkiksessä opiskele eli ei ole oma lehmä ojassa
Ainoa tapa mitata "helppoutta" jollekin alalle pääsyyn on katsoa, kuinka suuri prosentti hakijoista on päässyt sisään. Mikä noista alempana olevista luvuista oli laskettavissa.
Toki se ei kerro kaikkea, mutta eipä sitä muutakaan mittaria ole. Yleensä kyllä esimerkiksi jos jotain ainetta pääsee hakijoista opiskelemaan vaikkapa 90% hakijoista niin on tapana sanoa että sinne on helppo päästä. Kyse on prosenteista, ei siitä hakiko sinne 10 jannua ja vain yksi jäi ulos. Näin se tilastotiede katsos toimii. ...
Siinä olet vallan oikeassa, että muutakaan mittaria ei ole. Mutta jos otetaan nyt helppo esimerkki, kerro sinä minulle sen jälkeen että onko tuo ainoa oikea tapa mitata helppoutta.
Otetaan esimerkkinä lukion keskiarvoon perustuva sisäänottoperiaate. Meillä on lukiot x ja y, joiden keskiarvorajat ovat 9,5 ja 7. Jos lukioon x hakee 100 ihmistä, joista 70 pääsee sisään, sissänpääsyprosentiksi tulee 70%. Jos taas lukioon y hakee 100 ihmistä, joista 30 pääsee sisään, on prosentti vain 30%. Tässä tapauksessa tuon sisäänpääsyprosentin perusteella voidaan sanoa, että lukioon y pääsee helpommin sisään, vaikka se ei todellisuudessa pidä paikkaansa (tai jos teidän mielestänne pitää niin kertokaa ihmeessä miksi).
Prosenttilasku ja tilastot ovat vallan hauskoja. Ja kun oikein vääntää niin ne saa näyttämään juuri siltä kuin itse haluaa.
En väitä että tuo on paras. Se vain on ainoa mikä nyt on. Enkä väittäisi sen täysin olevan mitätön, kyllä se jotain osviittaa antaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä moititaan, että lääkäreillä on liian hyvät palkat. Apteekkari tienaa vuodessa 120 000 - 140 000. Nettona.
Onnekkaillat jotain millin luokkaa. Sitä se on, kun säännöstellään alalle pääsijöiden määrää.
Argumentitkin monopolien puolesta ovat samaa luokkaa kuin tällä yhdellä astetta syvemmin alentuvalla kaverilla tässä viimeisimpien viestien aikana: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016071121890728_uu.shtml
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomella on mennyt vuotta heikosti taloudessa plus koulutetaan liikaa yliopistossa jengiä. Humanisteja pilvin pimein työttöminä. Tarvitaanko me niin paljon humanisteja???? Juristeilla kai kohtuu työllisyys. DI ilmeisesti tavallista enemmän työttöminä. Entäs kauppatieteilijät? Ilmeisesti heitäkin on työttöminä kun heikko taloustilanne. Eiköhän se jossain vaiheessa muutu että akateeminen työttömyys vähenee minimiin.
Humanistien otaksuttu työttömyys on lähinnä laajan, vähemmän koulutetun aineksen ja suuren yleisön rakastama myytti. Lisäksi humanistisesta tdk:sta valmistuu monen eri alan osaajia, jolloin esim. folkloristiikka pääaineenaan lukenut maisteri työllistyy hitusen heikommin mitä esimerkiksi logopediaa, historiaa tai kieliä lukenut. Humanistien koulutus on myös sieltä halvimmasta päästä koko yliopiston tarjonnasta, he kun eivät tarvitse kalliita labroja tm. välineistöä opinnoissaan.
Humanistit ovat saaneet osakseen aivan kohtuutonta halveksuntaa, varsinkin jos ottaa huomioon sen, että kansainvälisissä yliopistorankingeissa juuri Helsingin yliopiston humanistiset alat pärjäävät parhaiten, (sijoittuvat esim. HY:n lääketieteellistä huomattavasti ylemmäs) jolloin ne myös nostavat koko HY:n arvostusta kansainvälisissä vertailuissa. Vain typerä sahaa omaa oksaansa ja leikkaa juuri niistä aloista, jotka juuri pitävät HY:a korkeatasoisena (miksi pyrkiä Helsingin lääkikseen, jos koko HY olisi kansainvälisissä mittauksissa Viron ja Puolan yliopistojen tasolla? Tai no joo toki, koska lääkärin ammattia harjoittavien ylenpalttisen paapomisen vuoksi mikä tahansa perähikiän Itä-Puolassakin oppilaitos takaa ammatin harjoittajalle kunnon liksat). Pointtini oli kuitenkin se, että humanistien vuoksi muutkin HY:sta valmistuneet voivat katsoa valmistuneensa kansainvälisesti arvostetusta alma materista. Humanististen tutkijoiden palkkausta en edes tähän vedä, kunhan totean, että lähes ilmaisesta työstä on kuitenkin puhe, ja siitä välillisesti hyötyvät ainakin kaikki HY:n opiskelijat.
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/hyn-filosofia-ja-kielitieteet-maailman-huipulle-qsn-vertailussa
Humanistit tuovat harvoin lisäarvoa yhteiskunnalle, ne työllistyvät lähinnä virastojen viinereitä hotkiviksi torkkujiksi. Suomessa on aivan liikaa julkisen sektorin suojatyöpaikkoja, virkasyöttiläiden elättäminen käy todella kalliiksi veronmaksajille.
Puppua. Haukut väärää puuta. Jos tänne tuodaan vaikka Virosta lääkäreitä, niin joku humanisti niille lopulta opettaa suomen kieltä. Virastotkaan eivät ole täynnä humanisteja vaan yhteiskuntatieteellisestä valmistuneet työllistyvät siihen suuntaan: sosiologit, sossutädit, valtiotieteilijät ym. joiden alaan ns. byrokratia kuuluu. Monet johtajaksi halajavat ja paperin pyörittelyyn erikoistuvat lääkäritkin opiskelevat juuri yhteiskuntatieteellisestä sivututkinnon, että jatkossa hallitsevat sen virastotyön ym., jota esim. kunnallisen sairaalan johtaminen vaatii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Humanistit tuovat harvoin lisäarvoa yhteiskunnalle, ne työllistyvät lähinnä virastojen viinereitä hotkiviksi torkkujiksi. Suomessa on aivan liikaa julkisen sektorin suojatyöpaikkoja, virkasyöttiläiden elättäminen käy todella kalliiksi veronmaksajille.
Joo, eihän siitä mitään lisäarvoa synny, että humanistit kouluttavat tulevat lääkäritkin ensin niin hyvin, että nämä kykynevät menestymään lääketieteen opinnoissaan. Täysin turhaa porukkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi lääkäri kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tyhmyystiivistyy kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mielenkiintoistaon kirjoitti:
Kannattaisi tietysti muistaa, että periaatteessahan meillä ei ole varaa tähän nykyisenkään terveydenhuoltoon ja tämän taustallahan ns. Sote-uudistus on. Mitäköhän te ihmiset ajattelette tapahtuvan kustannuksille siinä vaiheessa,kun jokaisessa kyläpahasessakin on täysi lääkärimiehitys päällä. Kannattaisi myös keskiverto vauvapalstaälykön muistaa, että edellisten aloituspaikkanostojen vaikutus on kumulatiivinen, ja tästähän on jo viime vuodet selviä merkkejä esim. isommissa ja pienemmissäkin kaupungeissa näkynyt ja työpaikkoja vuosi vuodelta vähemmän täyttämättä. Lääkäriliiton kannanotto on mitä todennäköisimmin oikeassa ja sääliksi käy niitä, jotka tänä ja edellisvuonna aloittaneet opiskelunsa, koska hyvin todennäköisesti osa tulee valmistumaan suoraan työttömäksi.
Kuten tuolla mainittiin, lääkäreiden reilusti alentuneet palkat (esimerkiksi 6000 -> 3000) kompensoivat lääkärien suurempaa määrää. Eli samalla rahalla saatat saada tuplamäärän lääkäreitä tai enemmänkin. Parempi lääkärikapasiteetti myös parantaa ennaltaehkäisevää hoitoa, mikä on aina halvempaa.
Ihan mielenkiinnosta, onko esim. diplomi-insinöörien ylikouluttaminen puolittanut heidän palkkatasonsa? Kannattaisi ehkä muutenkin perehtyä siihen, kuinka suuri osa lääkärien palkkamenoista on nykyisistä terveydenhuollon menoista. Jotenkin uskomatonta tämä typeryyden määrä, joka näissä teksteissä tulee ilmi kerta toisensa jälkeen. En tiedä miten voisin tavata asian niin että tyhminkin vauvapalstan käyttäjä sen ymmärtäisi: mitä paremmin ja helpommin terveyspalvelut ovat saatavissa niin sitä suurempi on niiden käyttöaste. Saa olla melkoista vauvapalstamatematiikkaa (lue idiotismia), jos tuosta säästöjä saa aikaan.
Ei ole puolittanut, mutta sekä diplomi-insinöörien että ekonomien ylikouluttaminen on laskenut kummankin ammattiryhmän palkkatasoa merkittävästi.
Tajuaisit tämän jos ymmärtäisit kansantaloustieteen yksinkertaisimmat perusteet, kuten kysynnän ja tarjonnan lain.
Jos palkka ei ole riittävä niin parhaat siirtyvät muualle töihin kuten yksityispuolelle. Julkisella puolella on tehty työehtosopimus lääkärien palkoista joten eivät ne palkat laske kuntatyönantajan yksipuolisella ilmoituksella. Käsittääkseni palkkoja ei Suomessa ole onnistuttu laskemaan minkään alan työehtosopimusneuvotteluissa. Lääkäriliitto ei varmasti tulee olemaan ensimmäinen joka tekee niin.
Vastuusta ja osaamisesta on ollut tapana maksaa aina ja se näkyy monella alalla huikean korkena palkkoina ainakin ulkomailla. Ihmetyttää miten vähän ihmiset arvostavat sairaiden hoitamista kun muutamalla eurolla pitäisi saada henki pelastettua. Aina voi sanoa että se on yhteiskunnan vastuu mutta siellä takana ovat yksittäiset ihmiset.
Kun vaikka verisuonikirurgi ompelee repeytynyttä vatsa-aortan pullistumaa kasaan niin pitäisikö hänen tehdä se viiden euron tuntipalkalla (kotipäivystyksen tuntipalkka) vai ei? Hematologit ja syöpälääkäri hoitavat syöpäsairauksia eli henkeä uhkaavia sairauksia joiden diagnostiikka on vaativaa. Hoidot maksavat yksittäisen ihmisen kohdalla jopa satatuhata euroa vuodessa. Jos vastaa hoitoon käytettävän rahan käytöstä kymmenien miljoonien eurojen edestä vuodessa niin pitäisikö siitä osaamisesta maksaa että rahat käytetään oikein?
Potilaiden kannalta paras lääkäri on palkkaansa ja työoloihinsa tyytyväinen lääkäri. Sama pätee myös muilla aloilla työskenteleviin.
Kirjoituksesi on täyttä asiaa, mutta valitettavasti helmiä sioille. Täällä huutelevat tuskin osaavat arvostaa että joku osaa ommella vatsa-aortan repeämän kiinni tai leikata vastasyntyneen sydämen. Eihän se vaadi asiantuntemusta eikä se ole vastuullista, siivoojakin sen osaisi tehdä ja varsinkin av:lla itkevät työttömät diplomi-insinöörit, jotka myös kuvittelevat että lääkärien keinotekoinen työttömyys hyödyttäisi heitä jotenkin: olisi elämän nallekarkit edes vähän tasan.
Mikä ihmeen argumentti tuo on? Koska ihminen x osaa toimia kirurgina, koko alalla pitää keinotekoisesti pitää yllä täystyöttömyyttä ja työvoimapulaa, joka aiheuttaa sen, ettei saman alan perustyöntekijöitä saada peräpitäjien mummoja hoitamaan terveyskeskuksiin?
Anna kun veikkaan: olet ylpeä mamma,jonka piltti pääsi juuri lääkikseen. Olet katsonut Greyn anatomiaa, ja haaveilet siitä, miten jarnapertistäsi tulee isona Oikea Kirurgi.
Ihanaa kyökkipsykologiaa, ei, en ole mamma eikä minulla ole juuri lääkikseen päässyttä lasta. Sen sijaan puolisoni on lääkäri ja samaten kaveripiiristäni monikin joten tiedän näistä asioista hitusen enemmän kuin selkeästi suurin osa kirjoittajista. Alalla ei pidetä yllä keinotekoista työvoimapulaa, työvoimapula ei ole absoluuttinen vaan alueellinen, jos sinä pidät kansantaloudellisesti järkevänä kouluttaa lääkäreitä niin paljon ylenmäärin että surkeisiin työpaikkoihin riittää porukkaa niin en voi kuin ihmetellä logiikkaasi. Peräkylä ei suoraan tarkoita että paikka ei ole haluttu vaan se että millainen työ ylipäätään on. Kappas kun Inariin kyllä löytyy lääkäriä mutta ei Kainuuseen, johtuuko tämä nyt absoluuttisesta välimatkasta Helsinkiin vai kenties siitä millainen työpaikka on kyseessä? Turha ehkä alkaa avaamaan sen enempää mikä tekee lääkäreille (tk) työpaikasta huonon, mutta muutamia mainitakseni seniorituen puute, huonosti hoidettu/järjestetty väestövastuusysteemi sekä työn kuormittavuus eli päivystys. Miksi ihmeessä suuriin kaupunkeihin on niin paljon tunkua terkkareihin että Helsingissäkin voidaan tarjota 3500€ kuukausipalkkaa jos kerta raha on ainoa mikä ahneita lääkäreitä motivoi? Kyseessä suurimmalla osalla on 9kk, eikö sen viettäisi vaikka missä perähikiällä perse hiessä työskennellen 12000€ kuukausipalkalla jos raha olisi oikeasti se tärkein asia? Mieti vähän tätä ja kerro ihmeessä pohdintasi tulos!
Voi vitsit. Yritä nyt ymmärtää tätä kansantaloudellisesta näkökulmasta: lääkärit ovat resursseja ja jos niitä ei johonkin paikkaan riitä, se on ongelma. Silloin alan oloja pitää muuttaa niin paljon, että jopa se vähiten haluttu paikka tulee halutuksi verrattuna vaihtoehtoihin, jolloin kaikki paikat saadaan täytettyä vaikka eivät olisikaan unelmahommia.
Näinhän tämä menee kaikkien alojen työmarkkinoilla. Kun halpatyöhommat eivät kiinnosta tarpeeksi, niin heikennetään sosiaaliturvaa ja hankitaan maahanmuuttajia, niin että on tarpeeksi ihmisiä joilla ei ole varaa kieltäytyä ikävimmästäkään hommasta.
Tätä on markkinatalous. Lääkärit eivät voi elää neuvostoliittolaisessa monopoli- ja suunnitelmataloudessa.
Yritä nyt ymmärtää kansantaloudellisesta näkökulmasta että jos olot muuttuu surkeaksi niin kuten hoitajat myös lääkärit pääsevät vielä rajojen yli muualle töihin. Lisäksi yksityissektori vetää vielä huomattavasti enemmän lääkäreitä jos tarve vaatii, joten melko määrän saat kouluttaa lääkäreitä lisää että saat Suomen maan konsentroitua lääkäreillä jotta ei ole yhtäkään aukinaista lääkärin virkaa missään. Tästä päästään siihen että a) maksaa tosiaan sen 100 000-160 000 € kouluttaa yks lääkäri, montako näitä ajattelit kouluttaa kortistoon? Sitten se että kun nämä resurssit ei riitä kouluttamaan nykyisiäkään lääkäreitä niin mistäs meinaat repiä rahaa niihin tuhansiin uusiin opiskelupaikkoihin? Laita tänne vähän budjetointia, muakin ja monia muita varmasti kiinnostaa!
"Ei eletä missään Neuvostoliitossa", siltähän tämä teidän toiminta enemminkin vaikuttaa. Lääkärit pakkotöihin minne valtio heidät sijoittaa, palkat alas ja yksityislääkäritoiminta laittomaksi.
Onko lääkärin standardeilla surkeat olot sitä, että kaikki pääsevät hoitoon ja avoimet paikat saadaan täytetyksi jollain järkevällä aikavälillä?
Ylipäätään tuo olkinuken hakkaaminen alkaa tympiä. Mistään tuhansista uusista opiskelupaikoista ei ole mielekästä keskustella, kun se ei ole minkäänlaista realismia. Olot eivät ole muuttumassa surkeiksi, jos tarkoitat massatyöttömyyttä ja oikeuksien polkemista. Valtion sijoittamisesta tai yksityislääkäritoiminnan kieltämisestäkään ei ole kyse.
Kyse on siitä, että meillä on nyt liian vähän tekijöitä erittäin tärkeällä alalla, eikä markkinatalous voi korjata tätä itsestään, koska tuottajien määrä on yhteiskunnan säätelemä. Tilanne pitää korjata, ja se on nimenomaan yhteiskunnan päättäjien tehtävä. Vastuullisen päättäjän taas pitää tehdä koko yhteiskuntaa hyödyttävä päätös, ei suojella pienen joukon etuoikeuksia.
Kerro sitten niitä ihan kovia faktoja, eli kuinka paljon arvioit että lääkäreitä täytyisi lisätä jotta pystyttäisiin aiheuttamaan kilpailutilanne, joka muillakin aloilla on eli vaikkapa maltillisesti 2-3 hakijaa/virka ja että jokainen virka on täynnä? Kerro minulle missä mittaluokassa liikutaan! Otathan laskuissasi huomioon yksityispuolelle mahtuvan reservin sekä mahdolliset ulkomaille lähtijät. Teillä on kyllä kaikenmaailman ehdotuksia ja mutuilua, mutta sitä itse oikeaa tietoa näyttäisi olevan melko vähän.
Lääkärin standardeilla on surkeat olot jos joudut vastavalmistuneena töihin ilman senioritukea eli kokeneen kollegan konsultaatiomahdollisuutta, joudut täysin ylikuormitetuksi päivystämällä enemmän kuin on terveellistä ja kunta on hoitanut terveyskeskuksessa kaiken niin päin honkia että työn tekeminen on vaikeaa/mahdotonta. Tällaisia ovat ne paikat, jotka eivät ketään kiinnosta. En minä ainakaan ymmärrä logiikkaa sen takana miksi rahanahne ihminen ei tekisi 9kk Kainuussa 4-kertaisella palkalla kuin vaikkapa Helsingissä?
Voitko nyt viimeinkin sitten sanoa, millä ongelmat korjaantuvat, jos minun viestini oli aivan päin honkia (et kylläkään kertonut miten, vaan aloit puun takaa tivata yksityiskohtaisia laskelmia, mutta ilmeisesti näin on)? Jos senioritukea ei ole ja joutuu päivystämään liikaa, niin ymmärrän ongelman. Mutta eikö siinäkin ole kyse siitä, että porukkaa ei ole riittävästi?
Lääkärit korostavat mielellään omaa erinomaisuuttaan (kuinka vaikea kouluun on päästä yms.) ja sitä, kuinka kukaan muu ei voi ymmärtää mitään. On kuultu sitäkin, että lääkärin hallinnollinen esimies voi olla vain lääkäri. Siitä huolimatta muilla aloilla homma toimii yleensä ihan hyvin, mutta terveydenhoito vaan kärsii ja kärsii ties mistä ongelmista. Miten voi olla, ettei yhteiskunnan kerma saa aikaan mitään muuta kuin muiden haukkumista, jos jotain yritetään tehdä?
Voi kuule kun ei se kunta vältämättä halua niitä lääkärinvirkoja tehdä lisää vaikka olisi rahaa kun "on tämä ennenkin näin ja näin monella pyörinyt" vaikka enää ei pyöri. Se että noiden huonojen työpaikkojen muutos saataisiin aikaiseksi ei todellakaan ole liian vähäisestä lääkärimäärästä kiinni. Sairaaloissakin pistävät säännöllisesti leikkureita kiinni ja porukkaa on lomautettu (kyllä, yliopistosairaalasta kyse!) kun säästetään rahaa. Hitusen yksinkertaistettua ajatella että lääkäreiden koulutuspaikkoja lisäämällä terveydenhuolto muuttuu yhtäkkiä voittoatuottavaksi yhteiskunnan kultakaivokseksi. Ne ongelmat, jotka julkisessa terveydenhuollossa ovat eivät liity mitenkään lääkärien määrään tai niiden palkkaan.
Eipä ole kuule hoitajienkaan esimies mikään muu kuin hoitaja, kyllä näitä esimerkkejä löytyy muita jos hur mycke! Ekonomi ei ole terveydenhuollossa jaloine tuottovaatimuksineen kuitenkaan se ylin osaaja....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksikö Lääkäriliitto haluaa vähentää opiskelupaikkoja?
Suomessa ei enää ole siinä määrin lääkäripula kuin esim viisi vuotta sitten. Todellisuudessa esim pääkaupunkiseudulla on jo ylitarjontaa lääkäreistä. Toki pienillä paikkakunnilla periferiassa voi olla pula lääkäreistä mutta volyymi mitä sinne tarvitaan on eri luokassa (pienempi).
Kun aloituspaikkojen määrää nostettiin kuviteltiin että kaikki eläköityvät lääkärit tarvitsevat seuraajan. Tämä ei ole totta sillä tässä taloustilanteessa usein paikka täytetään jo systeemissä sisältä olevista eikä avata tilalle uutta paikkaa. Toimintoja keskitetään minkä seurauksena yksikköjä suljetaan.
Ulkomailla lääkäriksi opiskelevat palaavat 99% takaisin Suomeen. On arvioitu että ulkomailla opiskelisi max 100 suomalaista. Todellinen määrä on n 600. Jo tämä vähentää lääkärinkoulutuksen tarvetta.
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto on yksi kalleimmista mitä Suomessa voi yliopistosta saada. Ei ole kenenkään etu että lääkäreitä koulutetaan valtion rahoilla kortistoon.
Siksi aloituspaikkoja halutaan vähentää.
Vierailija kirjoitti:
Ekonomi ei ole terveydenhuollossa jaloine tuottovaatimuksineen kuitenkaan se ylin osaaja....
Ehkäpä ei, mutta onko hallinnosta ja taloudesta mitään ymmärtämätön lääkäri yhtään parempi henkilö siihen hommaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt olisi hyvä sauma alkaa houkuttelemaan kehitysmaista lääkäreitä tänne töihin. Alkuun parin vuoden kielikurssi ja siitä sitten töihin. Lääkäriliitto voisi sitten nuolla ahneuden raastamia näppejään hetken ja opetella nöyryyttä.
Why? Yksityisellä on tilaa kyllä, ja tuskinpa ne kehitysmaalaiset lääkärit ihan heti meidän vehkeillä leikkaa tuolla sairaalassa. Taitaa teidän raastettuja näppejä vihloa kun suomalaiset osaavat ovat yksityisellä ja te käytte sitten julkisella siellä Mohammedien hoidossa....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkärit ovat taatusti ahnein ja röyhkein ammattiryhmä.
Mutta ihmekkös tuo kun suurin osa on narsisteja. Ei niitä kiinnosta kohtuullisuus tai potilaat, vaan ainoastaan omat edut.
Juupajuu. Oikeesti, ahistaa ihan hemmetisti tää lääkärien dissaaminen. Tässä sitä vaan yrittää tulla mahdollisimman hyväksi ammattilaiseksi, mutta mikään ei kelpaa kenellekkään.
T. Lääketieteen kandidaattiTiedätkö mitenkä ihanalta tuntuu hankkia DI.n paperit ja päätyä työkkäriin, hakea 100 eri paikkaan, mistä ei tule edes kutsua haastatteluun, unohdat täyttää jonkun hemmetin työkkärin kohdan x ja sinne meni päivärahat. Vaihtoehtoisesti katsottava jotain muuta hommaa. Et tule tietämään näistä asioista mitään, koska sulla tulee olemaan se työpaikka just siellä missä haluat ja ihan heti kun haluat.
Pysyvyys ja alan varmuus olikin iso syy, miksi alalle hakeuduin. DIksi on helppo päästä opiskelemaan, lääkäriksi ei. Ajattelen, että kävin tuon epävarmuuden läpi hakiessani.
T. LKAi DI:ksi ja kaikkiin muihin opiskelupaikkoihin on helppo päästä lääkikseen verrattuna? Jospa vähän tsekattaisi näitä faktoja. ...
Tilasto on vuoden vanha, mutta tuskin hurjia muutoksia on tapahtunut:
http://m.iltalehti.fi/uutiset/2015030219287344_uu.shtml
Lääkis on siellä puolivälin tienoilla kun katsotaan miten vaikea eri aloille on päästä.
Nämä täällä vastailevat lääkärit ja sellaisiksi opiskelevat esittävän sen tason väitteitä että alan tosiaan huolestua uskaltaako lääkäriin enää mennä jos äly, looginen ajattelu ja tiedot ovat tätä luokkaa. ...
Vale, emävale, tilasto... Jos yhtään luit tuota tilastoa niin eläinlääketiede oli siellä alkupäässä, ja ainoastaan kulttuurialoille (ihan hyvä koska tämä ei juuri työllistä, vaikka monen unelma voi ollakin) ja liikunta-alalle (tätähän opetetaan vain Jyväskylässä(?), eli pieni ala muuten) oli vaikeampi päästä. Eläinlääketiedettä taas pääsee lukemaan matalmmilla pisteillä kuin lääketiedettä (pääsykoe on sama molempiin). Eli eläinlääketiedettä on vaikeampi päästä lukemaan kuin lääketiedettä, mutta lääketieteen pääsykokeissa pitää kuitenkin menestyä paremmin sisään päästäkseen...
Summa summarum, tuo tilasto ei kerro mitään sisäänpääsy helppoudesta vaan siitä, miten moni on hakenut alalle suhteessa aloituspaikkoihin. Että en tuosta logiikasta (tai sen puutteesta) menisi sinuna mitään sanomaan, kun et näemmä ymmärrä mitään tilastoista. Ja eipä siellä vaikka ne biotieteetkäön, joista tässä on nyt vauhkottu kovasti, hirveän korkealla olleet...
Ja itse en lääkiksessä opiskele eli ei ole oma lehmä ojassa
Eli jos lääkikseen pääsee 11% hakijoista ja kymmenelle alalla pienempi prosentti hakijoista niin sinun logiikallasi lääkikseen on silti vaikeampi päästä? No, jotta voisimme sanoa niin, meillä pitäisi olla jokin toinen mittari kuin prosentit sisäänpäässeistä. Nyt niitä ei ole, joten ei ole faktapohjaista argumenttia väittää että lääkikseen on vaikein päästä.
Em ole tietääkseni sanonut, että lääkikseen on vaikeampi tai helpompi päästä kuin johonkin muualle, vaan halusin vain kertoa mammoille, että tuo tilasto on aika köykäinen. Tiedän kyllä, että parempaa ei ole, eikä ole mahdollista tehdä, koska eri aloille on täysin erilaiset sisäänottokriteerit ja loppujen lopuksi helppous on subjektiivista.
Totta. Ja tietenkin tuo ainoa mittari mikä on ei ole välttämättä kovin hyvä.
Itse taas halusin tuoda esille sen, että kun täällä on ollut väitteitä että sen takia kun lääkikseen on vaikeampi päästä, niin on oikeutettua että heillä ei sitten ole epävarmuutta työllistymisestä kuten toisilla aloilla.
Halusin tuolla tilastolla osoittaa, että ei ole mitenkään todistettua, että lääkikseen olisi vaikeinta päästä, joten tuo argumentti (joka on muutenkin suspekti) ei ole perusteltu.
Kyllä, tilasto on köykäinen mutta se on ainoa mitä on.
Taidamme siis olla suurinpiirtein samoilla linjoilla :) Ei todellakaan ola vaikein tuo lääkis, vaikkei kyllä missään nimessä helppokaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi lääkäri kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tyhmyystiivistyy kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mielenkiintoistaon kirjoitti:
Kannattaisi tietysti muistaa, että periaatteessahan meillä ei ole varaa tähän nykyisenkään terveydenhuoltoon ja tämän taustallahan ns. Sote-uudistus on. Mitäköhän te ihmiset ajattelette tapahtuvan kustannuksille siinä vaiheessa,kun jokaisessa kyläpahasessakin on täysi lääkärimiehitys päällä. Kannattaisi myös keskiverto vauvapalstaälykön muistaa, että edellisten aloituspaikkanostojen vaikutus on kumulatiivinen, ja tästähän on jo viime vuodet selviä merkkejä esim. isommissa ja pienemmissäkin kaupungeissa näkynyt ja työpaikkoja vuosi vuodelta vähemmän täyttämättä. Lääkäriliiton kannanotto on mitä todennäköisimmin oikeassa ja sääliksi käy niitä, jotka tänä ja edellisvuonna aloittaneet opiskelunsa, koska hyvin todennäköisesti osa tulee valmistumaan suoraan työttömäksi.
Kuten tuolla mainittiin, lääkäreiden reilusti alentuneet palkat (esimerkiksi 6000 -> 3000) kompensoivat lääkärien suurempaa määrää. Eli samalla rahalla saatat saada tuplamäärän lääkäreitä tai enemmänkin. Parempi lääkärikapasiteetti myös parantaa ennaltaehkäisevää hoitoa, mikä on aina halvempaa.
Ihan mielenkiinnosta, onko esim. diplomi-insinöörien ylikouluttaminen puolittanut heidän palkkatasonsa? Kannattaisi ehkä muutenkin perehtyä siihen, kuinka suuri osa lääkärien palkkamenoista on nykyisistä terveydenhuollon menoista. Jotenkin uskomatonta tämä typeryyden määrä, joka näissä teksteissä tulee ilmi kerta toisensa jälkeen. En tiedä miten voisin tavata asian niin että tyhminkin vauvapalstan käyttäjä sen ymmärtäisi: mitä paremmin ja helpommin terveyspalvelut ovat saatavissa niin sitä suurempi on niiden käyttöaste. Saa olla melkoista vauvapalstamatematiikkaa (lue idiotismia), jos tuosta säästöjä saa aikaan.
Ei ole puolittanut, mutta sekä diplomi-insinöörien että ekonomien ylikouluttaminen on laskenut kummankin ammattiryhmän palkkatasoa merkittävästi.
Tajuaisit tämän jos ymmärtäisit kansantaloustieteen yksinkertaisimmat perusteet, kuten kysynnän ja tarjonnan lain.
Jos palkka ei ole riittävä niin parhaat siirtyvät muualle töihin kuten yksityispuolelle. Julkisella puolella on tehty työehtosopimus lääkärien palkoista joten eivät ne palkat laske kuntatyönantajan yksipuolisella ilmoituksella. Käsittääkseni palkkoja ei Suomessa ole onnistuttu laskemaan minkään alan työehtosopimusneuvotteluissa. Lääkäriliitto ei varmasti tulee olemaan ensimmäinen joka tekee niin.
Vastuusta ja osaamisesta on ollut tapana maksaa aina ja se näkyy monella alalla huikean korkena palkkoina ainakin ulkomailla. Ihmetyttää miten vähän ihmiset arvostavat sairaiden hoitamista kun muutamalla eurolla pitäisi saada henki pelastettua. Aina voi sanoa että se on yhteiskunnan vastuu mutta siellä takana ovat yksittäiset ihmiset.
Kun vaikka verisuonikirurgi ompelee repeytynyttä vatsa-aortan pullistumaa kasaan niin pitäisikö hänen tehdä se viiden euron tuntipalkalla (kotipäivystyksen tuntipalkka) vai ei? Hematologit ja syöpälääkäri hoitavat syöpäsairauksia eli henkeä uhkaavia sairauksia joiden diagnostiikka on vaativaa. Hoidot maksavat yksittäisen ihmisen kohdalla jopa satatuhata euroa vuodessa. Jos vastaa hoitoon käytettävän rahan käytöstä kymmenien miljoonien eurojen edestä vuodessa niin pitäisikö siitä osaamisesta maksaa että rahat käytetään oikein?
Potilaiden kannalta paras lääkäri on palkkaansa ja työoloihinsa tyytyväinen lääkäri. Sama pätee myös muilla aloilla työskenteleviin.
Kirjoituksesi on täyttä asiaa, mutta valitettavasti helmiä sioille. Täällä huutelevat tuskin osaavat arvostaa että joku osaa ommella vatsa-aortan repeämän kiinni tai leikata vastasyntyneen sydämen. Eihän se vaadi asiantuntemusta eikä se ole vastuullista, siivoojakin sen osaisi tehdä ja varsinkin av:lla itkevät työttömät diplomi-insinöörit, jotka myös kuvittelevat että lääkärien keinotekoinen työttömyys hyödyttäisi heitä jotenkin: olisi elämän nallekarkit edes vähän tasan.
Mikä ihmeen argumentti tuo on? Koska ihminen x osaa toimia kirurgina, koko alalla pitää keinotekoisesti pitää yllä täystyöttömyyttä ja työvoimapulaa, joka aiheuttaa sen, ettei saman alan perustyöntekijöitä saada peräpitäjien mummoja hoitamaan terveyskeskuksiin?
Anna kun veikkaan: olet ylpeä mamma,jonka piltti pääsi juuri lääkikseen. Olet katsonut Greyn anatomiaa, ja haaveilet siitä, miten jarnapertistäsi tulee isona Oikea Kirurgi.
Ihanaa kyökkipsykologiaa, ei, en ole mamma eikä minulla ole juuri lääkikseen päässyttä lasta. Sen sijaan puolisoni on lääkäri ja samaten kaveripiiristäni monikin joten tiedän näistä asioista hitusen enemmän kuin selkeästi suurin osa kirjoittajista. Alalla ei pidetä yllä keinotekoista työvoimapulaa, työvoimapula ei ole absoluuttinen vaan alueellinen, jos sinä pidät kansantaloudellisesti järkevänä kouluttaa lääkäreitä niin paljon ylenmäärin että surkeisiin työpaikkoihin riittää porukkaa niin en voi kuin ihmetellä logiikkaasi. Peräkylä ei suoraan tarkoita että paikka ei ole haluttu vaan se että millainen työ ylipäätään on. Kappas kun Inariin kyllä löytyy lääkäriä mutta ei Kainuuseen, johtuuko tämä nyt absoluuttisesta välimatkasta Helsinkiin vai kenties siitä millainen työpaikka on kyseessä? Turha ehkä alkaa avaamaan sen enempää mikä tekee lääkäreille (tk) työpaikasta huonon, mutta muutamia mainitakseni seniorituen puute, huonosti hoidettu/järjestetty väestövastuusysteemi sekä työn kuormittavuus eli päivystys. Miksi ihmeessä suuriin kaupunkeihin on niin paljon tunkua terkkareihin että Helsingissäkin voidaan tarjota 3500€ kuukausipalkkaa jos kerta raha on ainoa mikä ahneita lääkäreitä motivoi? Kyseessä suurimmalla osalla on 9kk, eikö sen viettäisi vaikka missä perähikiällä perse hiessä työskennellen 12000€ kuukausipalkalla jos raha olisi oikeasti se tärkein asia? Mieti vähän tätä ja kerro ihmeessä pohdintasi tulos!
Voi vitsit. Yritä nyt ymmärtää tätä kansantaloudellisesta näkökulmasta: lääkärit ovat resursseja ja jos niitä ei johonkin paikkaan riitä, se on ongelma. Silloin alan oloja pitää muuttaa niin paljon, että jopa se vähiten haluttu paikka tulee halutuksi verrattuna vaihtoehtoihin, jolloin kaikki paikat saadaan täytettyä vaikka eivät olisikaan unelmahommia.
Näinhän tämä menee kaikkien alojen työmarkkinoilla. Kun halpatyöhommat eivät kiinnosta tarpeeksi, niin heikennetään sosiaaliturvaa ja hankitaan maahanmuuttajia, niin että on tarpeeksi ihmisiä joilla ei ole varaa kieltäytyä ikävimmästäkään hommasta.
Tätä on markkinatalous. Lääkärit eivät voi elää neuvostoliittolaisessa monopoli- ja suunnitelmataloudessa.
Yritä nyt ymmärtää kansantaloudellisesta näkökulmasta että jos olot muuttuu surkeaksi niin kuten hoitajat myös lääkärit pääsevät vielä rajojen yli muualle töihin. Lisäksi yksityissektori vetää vielä huomattavasti enemmän lääkäreitä jos tarve vaatii, joten melko määrän saat kouluttaa lääkäreitä lisää että saat Suomen maan konsentroitua lääkäreillä jotta ei ole yhtäkään aukinaista lääkärin virkaa missään. Tästä päästään siihen että a) maksaa tosiaan sen 100 000-160 000 € kouluttaa yks lääkäri, montako näitä ajattelit kouluttaa kortistoon? Sitten se että kun nämä resurssit ei riitä kouluttamaan nykyisiäkään lääkäreitä niin mistäs meinaat repiä rahaa niihin tuhansiin uusiin opiskelupaikkoihin? Laita tänne vähän budjetointia, muakin ja monia muita varmasti kiinnostaa!
"Ei eletä missään Neuvostoliitossa", siltähän tämä teidän toiminta enemminkin vaikuttaa. Lääkärit pakkotöihin minne valtio heidät sijoittaa, palkat alas ja yksityislääkäritoiminta laittomaksi.
Onko lääkärin standardeilla surkeat olot sitä, että kaikki pääsevät hoitoon ja avoimet paikat saadaan täytetyksi jollain järkevällä aikavälillä?
Ylipäätään tuo olkinuken hakkaaminen alkaa tympiä. Mistään tuhansista uusista opiskelupaikoista ei ole mielekästä keskustella, kun se ei ole minkäänlaista realismia. Olot eivät ole muuttumassa surkeiksi, jos tarkoitat massatyöttömyyttä ja oikeuksien polkemista. Valtion sijoittamisesta tai yksityislääkäritoiminnan kieltämisestäkään ei ole kyse.
Kyse on siitä, että meillä on nyt liian vähän tekijöitä erittäin tärkeällä alalla, eikä markkinatalous voi korjata tätä itsestään, koska tuottajien määrä on yhteiskunnan säätelemä. Tilanne pitää korjata, ja se on nimenomaan yhteiskunnan päättäjien tehtävä. Vastuullisen päättäjän taas pitää tehdä koko yhteiskuntaa hyödyttävä päätös, ei suojella pienen joukon etuoikeuksia.
Kerro sitten niitä ihan kovia faktoja, eli kuinka paljon arvioit että lääkäreitä täytyisi lisätä jotta pystyttäisiin aiheuttamaan kilpailutilanne, joka muillakin aloilla on eli vaikkapa maltillisesti 2-3 hakijaa/virka ja että jokainen virka on täynnä? Kerro minulle missä mittaluokassa liikutaan! Otathan laskuissasi huomioon yksityispuolelle mahtuvan reservin sekä mahdolliset ulkomaille lähtijät. Teillä on kyllä kaikenmaailman ehdotuksia ja mutuilua, mutta sitä itse oikeaa tietoa näyttäisi olevan melko vähän.
Lääkärin standardeilla on surkeat olot jos joudut vastavalmistuneena töihin ilman senioritukea eli kokeneen kollegan konsultaatiomahdollisuutta, joudut täysin ylikuormitetuksi päivystämällä enemmän kuin on terveellistä ja kunta on hoitanut terveyskeskuksessa kaiken niin päin honkia että työn tekeminen on vaikeaa/mahdotonta. Tällaisia ovat ne paikat, jotka eivät ketään kiinnosta. En minä ainakaan ymmärrä logiikkaa sen takana miksi rahanahne ihminen ei tekisi 9kk Kainuussa 4-kertaisella palkalla kuin vaikkapa Helsingissä?
Voitko nyt viimeinkin sitten sanoa, millä ongelmat korjaantuvat, jos minun viestini oli aivan päin honkia (et kylläkään kertonut miten, vaan aloit puun takaa tivata yksityiskohtaisia laskelmia, mutta ilmeisesti näin on)? Jos senioritukea ei ole ja joutuu päivystämään liikaa, niin ymmärrän ongelman. Mutta eikö siinäkin ole kyse siitä, että porukkaa ei ole riittävästi?
Lääkärit korostavat mielellään omaa erinomaisuuttaan (kuinka vaikea kouluun on päästä yms.) ja sitä, kuinka kukaan muu ei voi ymmärtää mitään. On kuultu sitäkin, että lääkärin hallinnollinen esimies voi olla vain lääkäri. Siitä huolimatta muilla aloilla homma toimii yleensä ihan hyvin, mutta terveydenhoito vaan kärsii ja kärsii ties mistä ongelmista. Miten voi olla, ettei yhteiskunnan kerma saa aikaan mitään muuta kuin muiden haukkumista, jos jotain yritetään tehdä?
Voi kuule kun ei se kunta vältämättä halua niitä lääkärinvirkoja tehdä lisää vaikka olisi rahaa kun "on tämä ennenkin näin ja näin monella pyörinyt" vaikka enää ei pyöri. Se että noiden huonojen työpaikkojen muutos saataisiin aikaiseksi ei todellakaan ole liian vähäisestä lääkärimäärästä kiinni. Sairaaloissakin pistävät säännöllisesti leikkureita kiinni ja porukkaa on lomautettu (kyllä, yliopistosairaalasta kyse!) kun säästetään rahaa. Hitusen yksinkertaistettua ajatella että lääkäreiden koulutuspaikkoja lisäämällä terveydenhuolto muuttuu yhtäkkiä voittoatuottavaksi yhteiskunnan kultakaivokseksi. Ne ongelmat, jotka julkisessa terveydenhuollossa ovat eivät liity mitenkään lääkärien määrään tai niiden palkkaan.
Eipä ole kuule hoitajienkaan esimies mikään muu kuin hoitaja, kyllä näitä esimerkkejä löytyy muita jos hur mycke! Ekonomi ei ole terveydenhuollossa jaloine tuottovaatimuksineen kuitenkaan se ylin osaaja....
Virkoja ei siis ole lisätty ja tehtäviä on jopa vähennetty, mutta silti on lääkäripula? Mitä ihmettä? Koulutustahan pitäö lisätä enemmän kuin luulinkaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ekonomi ei ole terveydenhuollossa jaloine tuottovaatimuksineen kuitenkaan se ylin osaaja....
Ehkäpä ei, mutta onko hallinnosta ja taloudesta mitään ymmärtämätön lääkäri yhtään parempi henkilö siihen hommaan?
Vai on hallinto ja talous nyt sen alan korkeampaa matematiikkaa ettei sitä voi lääkäri ymmärtää? Lääkärit voivat lisäkouluttautua ja käydä johtamiskoulutusta ym. lisäksi talous- ja hallintoasioihin perehtyminen on hitusen helpompaa kuin lääketieteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ekonomi ei ole terveydenhuollossa jaloine tuottovaatimuksineen kuitenkaan se ylin osaaja....
Ehkäpä ei, mutta onko hallinnosta ja taloudesta mitään ymmärtämätön lääkäri yhtään parempi henkilö siihen hommaan?
Nykytilanteesta joku rohkeampi voisi tehdä ehdotuksen, että mitä jos lääkärit hoitaisivat ihmisiä ja organisaatioista ymmärtävät organisoisivat...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ekonomi ei ole terveydenhuollossa jaloine tuottovaatimuksineen kuitenkaan se ylin osaaja....
Ehkäpä ei, mutta onko hallinnosta ja taloudesta mitään ymmärtämätön lääkäri yhtään parempi henkilö siihen hommaan?
Vai on hallinto ja talous nyt sen alan korkeampaa matematiikkaa ettei sitä voi lääkäri ymmärtää? Lääkärit voivat lisäkouluttautua ja käydä johtamiskoulutusta ym. lisäksi talous- ja hallintoasioihin perehtyminen on hitusen helpompaa kuin lääketieteeseen.
Taas tätä uskomatonta ylimielisyyttä. On ihan helppoa tehdä kaikkea muuta kuin lääketiedettä. Mitään osaamista ei vaadita mihinkään muuhun.
Oletko nyt tosissasi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ekonomi ei ole terveydenhuollossa jaloine tuottovaatimuksineen kuitenkaan se ylin osaaja....
Ehkäpä ei, mutta onko hallinnosta ja taloudesta mitään ymmärtämätön lääkäri yhtään parempi henkilö siihen hommaan?
Vai on hallinto ja talous nyt sen alan korkeampaa matematiikkaa ettei sitä voi lääkäri ymmärtää? Lääkärit voivat lisäkouluttautua ja käydä johtamiskoulutusta ym. lisäksi talous- ja hallintoasioihin perehtyminen on hitusen helpompaa kuin lääketieteeseen.
Talousmieskin voi aivan hyvin kouluttautua lääkäriksi, eihän se ole mikään ongelma. Mutta mitä järkeä siinä olisi? Eikö fiksumpaa olisi keskittyä omaan osaamiseen ja kehittyä siinä huipuksi?
Suomessa ei hoideta köyhiä.
Virossa hoidetaan Suomen köyhät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ekonomi ei ole terveydenhuollossa jaloine tuottovaatimuksineen kuitenkaan se ylin osaaja....
Ehkäpä ei, mutta onko hallinnosta ja taloudesta mitään ymmärtämätön lääkäri yhtään parempi henkilö siihen hommaan?
Vai on hallinto ja talous nyt sen alan korkeampaa matematiikkaa ettei sitä voi lääkäri ymmärtää? Lääkärit voivat lisäkouluttautua ja käydä johtamiskoulutusta ym. lisäksi talous- ja hallintoasioihin perehtyminen on hitusen helpompaa kuin lääketieteeseen.
Taas tätä uskomatonta ylimielisyyttä. On ihan helppoa tehdä kaikkea muuta kuin lääketiedettä. Mitään osaamista ei vaadita mihinkään muuhun.
Oletko nyt tosissasi?
Taitaa olla provoilua...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkärit ovat taatusti ahnein ja röyhkein ammattiryhmä.
Mutta ihmekkös tuo kun suurin osa on narsisteja. Ei niitä kiinnosta kohtuullisuus tai potilaat, vaan ainoastaan omat edut.
Juupajuu. Oikeesti, ahistaa ihan hemmetisti tää lääkärien dissaaminen. Tässä sitä vaan yrittää tulla mahdollisimman hyväksi ammattilaiseksi, mutta mikään ei kelpaa kenellekkään.
T. Lääketieteen kandidaattiTiedätkö mitenkä ihanalta tuntuu hankkia DI.n paperit ja päätyä työkkäriin, hakea 100 eri paikkaan, mistä ei tule edes kutsua haastatteluun, unohdat täyttää jonkun hemmetin työkkärin kohdan x ja sinne meni päivärahat. Vaihtoehtoisesti katsottava jotain muuta hommaa. Et tule tietämään näistä asioista mitään, koska sulla tulee olemaan se työpaikka just siellä missä haluat ja ihan heti kun haluat.
Pysyvyys ja alan varmuus olikin iso syy, miksi alalle hakeuduin. DIksi on helppo päästä opiskelemaan, lääkäriksi ei. Ajattelen, että kävin tuon epävarmuuden läpi hakiessani.
T. LKAi DI:ksi ja kaikkiin muihin opiskelupaikkoihin on helppo päästä lääkikseen verrattuna? Jospa vähän tsekattaisi näitä faktoja. ...
Tilasto on vuoden vanha, mutta tuskin hurjia muutoksia on tapahtunut:
http://m.iltalehti.fi/uutiset/2015030219287344_uu.shtml
Lääkis on siellä puolivälin tienoilla kun katsotaan miten vaikea eri aloille on päästä.
Nämä täällä vastailevat lääkärit ja sellaisiksi opiskelevat esittävän sen tason väitteitä että alan tosiaan huolestua uskaltaako lääkäriin enää mennä jos äly, looginen ajattelu ja tiedot ovat tätä luokkaa. ...
Vale, emävale, tilasto... Jos yhtään luit tuota tilastoa niin eläinlääketiede oli siellä alkupäässä, ja ainoastaan kulttuurialoille (ihan hyvä koska tämä ei juuri työllistä, vaikka monen unelma voi ollakin) ja liikunta-alalle (tätähän opetetaan vain Jyväskylässä(?), eli pieni ala muuten) oli vaikeampi päästä. Eläinlääketiedettä taas pääsee lukemaan matalmmilla pisteillä kuin lääketiedettä (pääsykoe on sama molempiin). Eli eläinlääketiedettä on vaikeampi päästä lukemaan kuin lääketiedettä, mutta lääketieteen pääsykokeissa pitää kuitenkin menestyä paremmin sisään päästäkseen...
Summa summarum, tuo tilasto ei kerro mitään sisäänpääsy helppoudesta vaan siitä, miten moni on hakenut alalle suhteessa aloituspaikkoihin. Että en tuosta logiikasta (tai sen puutteesta) menisi sinuna mitään sanomaan, kun et näemmä ymmärrä mitään tilastoista. Ja eipä siellä vaikka ne biotieteetkäön, joista tässä on nyt vauhkottu kovasti, hirveän korkealla olleet...
Ja itse en lääkiksessä opiskele eli ei ole oma lehmä ojassa
Ainoa tapa mitata "helppoutta" jollekin alalle pääsyyn on katsoa, kuinka suuri prosentti hakijoista on päässyt sisään. Mikä noista alempana olevista luvuista oli laskettavissa.
Toki se ei kerro kaikkea, mutta eipä sitä muutakaan mittaria ole. Yleensä kyllä esimerkiksi jos jotain ainetta pääsee hakijoista opiskelemaan vaikkapa 90% hakijoista niin on tapana sanoa että sinne on helppo päästä. Kyse on prosenteista, ei siitä hakiko sinne 10 jannua ja vain yksi jäi ulos. Näin se tilastotiede katsos toimii. ...
Siinä olet vallan oikeassa, että muutakaan mittaria ei ole. Mutta jos otetaan nyt helppo esimerkki, kerro sinä minulle sen jälkeen että onko tuo ainoa oikea tapa mitata helppoutta.
Otetaan esimerkkinä lukion keskiarvoon perustuva sisäänottoperiaate. Meillä on lukiot x ja y, joiden keskiarvorajat ovat 9,5 ja 7. Jos lukioon x hakee 100 ihmistä, joista 70 pääsee sisään, sissänpääsyprosentiksi tulee 70%. Jos taas lukioon y hakee 100 ihmistä, joista 30 pääsee sisään, on prosentti vain 30%. Tässä tapauksessa tuon sisäänpääsyprosentin perusteella voidaan sanoa, että lukioon y pääsee helpommin sisään, vaikka se ei todellisuudessa pidä paikkaansa (tai jos teidän mielestänne pitää niin kertokaa ihmeessä miksi).
Prosenttilasku ja tilastot ovat vallan hauskoja. Ja kun oikein vääntää niin ne saa näyttämään juuri siltä kuin itse haluaa.
Ja tästä seuraa se, että yhteiskunnan pitää pönkittää pienen joukon etuoikeuksia toisten terveyden ja lompakoiden kustannuksella? Tilanne on miltei sama kuin apteekeissa, joille annetaan paikallinen monopoli ja mölistään päälle jotain naurettavia syitä sille. Kysehän ei ole mistään muusta kuin etuoikeuksien antamisesta, minkä pitäisi olla jo loppunut vuonna 2016. Tasa-arvo ja yhtäläiset oikeudet, my ass.
Öö, anteeksi, mistä seuraa mitä? Mihinkään muuhun en ole kantaa ottanut kuin mammojen taitoon (tai "taitoon") lukea tilastoja.
Ei taidossani lukea tilastoa ollut mitään vikaa. Jätin vain mainitsematta sen, että mittarina tuo on sillä tavalla harhaanjohtava, että tietysti sisäänpääsyprosentti kuvastaa sitä, kuinka paljon hakijoita on. Joten johonkin voi olla korkeat pääsyvaatimukset mutta jos hakijoita on vain yksi, ja hän pääsee sisään, niin vaikuttaa siltä kuin olisi tosi helppo päästä sisään.
Mutta tuo on ainoa tilasto mitä pidetään ja sitä yleisessä keskustelussa pidetään mittarina siitä, miten vaikea minnekin on päästä.
Toin sen keskusteluun vasta -argumenttina sille, että täällä osa puolusti lääkäreiden etuoikeutettua asemaa sillä, että siihen koulutukseen on vaikein päästä. Tälle ei kuitenkaan ole mitään selkeää näyttöä joten ei kelpaa perusteeksi.
Jos otetaan satunnainen suomalainen parikymppinen ja mietitään, mihin hänellä olisi minkäkinlainen sauma päästä, niin lääkis (tai oikis, DI jne) ei ole lähelläkään vaikeimpia. Esim. Siba, teak, taik ovat aivan mahdottomuuksia useimmille, kun taas lääkis vaatii normaalin älyn ja kurinalaista lukemista. Toki puolen vuoden tai vuoden ahkera lukeminen voi tuntua nuoresta kovalta jutulta, mutta se ei ole yhtään mitään verrattuna siihen, mitä esim. pianistiksi haluava on tehnyt kolmevuotiaasta lähtien. Ehkä lääkisläisetkin voisivat hieman painaa jarrua siinä omassa lahjakkuuden, panostamisen ja erinomaisuuden harhassaan...
Erinomaisesti sanottu. Lääkikseen pääsemisen vaikeus perustuu lähinnä sille, että harva nuori jaksaa päntätä pari vuotta elämästään ahkerasti ja maksaa preppauskursseista pelkkiä pääsykokeita varten kun on vaihtoehtona mennä jonnekin löysemmälle linjalle. Mitään lahjakkuutta ja huippuälykkyyttä lääkis ei kyllä vaadi. Lahjakkuudesta voidaan puhua kun onnistuu pääsemään Sibeliusakatemiaan tai TEAKiin, jonne ei marssita edes sen parin vuoden treenaamisen jälkeen. Tai kun onnistuu loistavasti älykkyystestiä muistuttavissa loogisen päättelyn kokeissa, joita mm. tietotekniikassa usein suositaan. Lääketieteellisen pääsykoe muistuttaa täysin lukionaikaisia esseitä ja monivalintakokeita joissa pärjäsi ahkeralla pänttäyksellä ja hyvällä muistilla.
Tämähän se LK:n pointti oli. Epävarmuus on nyt käyty läpi (en kyllä ymmärrä, mitä tämä tarkoitti?) ja hän kokee ansaitsevansa varmuutta ja etuoikeuksia.